2. tammikuuta 2023

Tieto



Tietokone ei siis tiedä mitään. Tämä toivottavasti opetetaan koulussa ala-asteella. Tietokone laskee, mitä sille on syötetty, ja käyttää järjestelmän sääntöjä, josta muuan keskeinen on “jos - niin”. Jos tulos on 1, jatka. Jos tulos on 0, pysähdy. Ja niin edelleen.


Voin olla väärässä. Yleensä olen. Tekoäly näyttäisi mullistavalta. Olen nyt keskustellut kaikille avoime sovelluksen kanssa eli sen josta jo kirjoitin - openAI.com.


Olen saanut hiukan apua viisaammilta, tässä tapauksessa pojalta ja pojanpojalta. 


Koska luule tietävän, että esimerkiksi yhdessä tulitikussa on energiaa, jolla tätäkin taloa pitäisi lämpimänä iät ajat, kyselin siitäkin. Kuinka paljon uraania tarvittaisiin tällaiseen tai tuollaiseen paukkuun eli siis energian purkaukseen. Chatbot sanoo tiettävästi oikein, että 3 - 4 kiloa ydinreaktorin polttoaineen  tyyppistä uraania tuottaa moim yhden gigawattitunnin eli siis miljoona kilowattituntia.


Määrä on 50 omakotitalon vuotuinen sähkönkulutus. 


Jätetään nyt väliin muut polttoaineet. Uraani, sen isotooppi U-235, on laajassa käytössä, koska sitä on paljon ja sen atomit hajoavat vähimmällä vaivalla. Hajoaminen tarkoittaa atomi ytimen hiukkasia yhteen sitovaa voimaa eli energiaa. Teoreettisesti - näin kahvipöytäkeskusteluna - mikä tahansa aine kelpaisi, esimerkiksi sokeripala tai tulitikku. Energiasta ja aineesta on Einsteinin kuuluisa yhtälö, jonka yksi tekijä on valon nopeus korotettuna toiseen potenssiin.


Seuraavaksi kysyin salaman energiaa, koska sähkön siirtäminen ilman johdinta on kiinnostava asia. Ohjelma vastaa ja lisää omasta aloitteestaan “perspektiivin saamiseksi mainittakoon, että salaman energia vastaa noin yhtä tonnia TNT:tä. Sotamuistelmissa trinitrotolueeni eli trotyyliä sanotaan joskus rotuliksi. 5 - 10 kilon paketilla räjäytti betonibunkkerin.


Ohjelma jatkaa, edelleen pyytämättä, että jyrinä ja väläys johtuvat ilman äkillisestä kuumentumisesta, joka voi ylittää monin kerroim auringon pinna lämmön, jopa 30 000 asteeseen celsiusta. Ja tämä purkaus kestää siis sekunnin murto-osan.


Toistaiseksi OpenAI on paljon huonompi kuin Google esimerkiksi Suomea koskevissa yleisissä asioissa ja esittää kaikenlaista puuta heinää. Samuli Paulaharjua se väitti nykyhetken merkittäviin kuuluvaksi kielitieteilijäksi. Mutta tutum saksalaisen professori - kielitieteilijän - toimista se oli hyvin selvillä. Kun kysyin vielä kierosti etruski kielen alkuperästä ja vinça-kulttuurista kirjoituksen kehittäjänä, ohjelma esitti asialliset varaumat juuri kuten kuuluukin.


Kysyin, mitkä pianokonsertot Mozart kirjoitti mollisävellajiin, koska tiesin vastauksen, mutta Google ei tiennyt - numerot 20 ja 24, d-molli ja c-molli. OpenAI mainitsi nämä ja jatkoi että monissa konsertoissa on mollijaksoja, kuten numeroissa 11, 12, 14 ja 15.


En heti keksi, miten se tuon selvitti. Itse olisin joutunut selaamaan partituurit läpi ja vielä hetke miettimään, koska duurin ja mollin eroa ei näe suoraan etumerkeistä.



17 kommenttia:

  1. Hjoo, eihän se tyhmä ynnälaskukone mitään tiedä - mitä joku nörtti tai insinööri ei olisi aiemmin määritellyt tai kuvannut. Ynnälaskennossa se kyllä hakkaa immeisen mennen tullen. Tähän saatanalliseen nopeuteen kaikkien mahdollisten vaihtoehtojen selaamisessa ja ennalta määritellyn optimaalisen valinnassa perustuu tietysti menestys shakissa - ei siihen, että kone jotain ajattelisi. Turingin testi hakkaa yhä edelleen tuon paljon hehkutetun ChatGPT softan suoritukset. Ja näin tulee olemaan niin kauan, kunnes pystytään aukottomasti määrittelemään se, mitä älykkyys pohjimmaltaan on.

    VastaaPoista
  2. Täydentäisin asiaa reaktorien osalta sillä että mitkä tahansa aineet eivät kelpaa polttoaineiksi. Osa alkuaineista on epästabiileja ja hajoavat luonnostaan ja osa hajoaa jos niiden ytimeen tupsahtaa ylimääräinen neutroni. Useimmilla alkuaineilla on lajitovereinaan useita nuklideja jotka ovat kemiallisesti hyvin samanlaisia kuin se stabiilein nuklidi niiden joukossa josta kyseinen aine tunnetaan. Vain neutronien lukumäärä eroaa niissä ja protonien luku on sama määrittäen kemiallisen käyttäytymisen eli elektronien sitoutumisominaisuudet muihin alkuaineisiin. Erilaisia nuklideja on useita tuhansia ja suurin osa niistä on epästabiileja.

    Luonnollinen hajoaminen tuottaa energiaa mutta teho on heikko koska koko ainemäärän hajoaminen saattaa kestää tuhansia vuosia. Käytettävissä olevan energian määräkin on tyypillisesti vähäinen mutta erilaiset ikävät hajoamistuotteet tekevät laitoksesta ikävän paikan. Rikkoutuneista ytimistä saatta lennellä ympäriinsä monenlaisia alkeishiukkasia ja gammasäteilyä.

    Uraanin osalta reaktio puolestaan on sellainen että terminen neutroni sieppautuu ytimeen ja aiheuttaa ytimen hajoamisen. Tuotteina on energiaa ja neutroneja jotka hidastetaan ja niitä käytetään edelleen ketjureaktion ylläpitämiseksi.

    Jos pyritään energian tuotantoon muilla aineilla, esim. stabiili Alumiini 27, pitäisi se saada sellaiseen tilaan että se voisi hajota. Käsittääkseni se ei reagoi termisiin neutroneihin lainkaan. Raskaimmilla hiukkaskiihdyttimillä kenties jotain vaikutuksia saatettaisiin havaita.

    Fuusiossa yhdistetään vety-ytimiä eli protoneja heliumiksi. Käytännössä sovelletaan vedyn isotooppeja. Tuloksena on heliumia, protoneja ja valtavasti energiaa. Suuren energiatuoton takia ketjureaktio on raju ja todella nopea. Toistaiseksi on fuusioreaktiota saatu hallitusti toimimaan energiaa tuottavana vain hyvin lyhyitä aikoja. Fuusiossa ollaan valitettavan kaukana käytännön fuusiovoimaloista koska vaikeita ratkaistavia ongelmia on lukuisia jäljellä.

    VastaaPoista
  3. https://anttiliikkanen.wordpress.comtiistaina, 03 tammikuuta, 2023

    Yksi petabitti on miljoona gigabittiä. Sekunnissa. Kaksi kertaa enemmän kuin koko internetissa per sekuntti.

    Jussi Valtonen, armoitetun kriittinen neuropsykologi viisailla juurilla, kirjoittikin asiasta Finlandia-palkitun (EI tieto-Finlandia) "He eivät tiedä mitä tekevät" v 2014.

    Energiaa säästyy enemmän kuin mihin olisi kyennyt ydinvoimala, joka valmistumattomanakin tuhosi Idän ja Lännen (ilmaisu TP 1.1.-23 klo 12-12:30) pohjoisimman rajapyykin.

    Hanhikivi 1323.

    (Tiedelehti 14/2022)

    VastaaPoista
  4. Ai sopiikin mainiosti vatsilemaan
    jonkun näsäviisaan proffan kysymyksiin, mutta tuskin se mikä keksijä tulee olemaan korkeintaan osaa vastaill tyhmiin kysymyksiin ja ehkä ennustaa mitättömän asian tulevaisuutta.

    VastaaPoista
  5. Kysyessäni open AI:ltä multiversumin ideasta älyllä välähti että Junichiro Tanizaki ("Varjojen ylistys") olisi merkittävä ajan olemuksen kommentoija. Varsin yllättävä ajatus.

    VastaaPoista
  6. Toisaalta mitäpä muuta omakaan ajattelumme on kuin ennalta määritettyjen kytkentöjen ja ohjelmointien tulosta?Prosessori on vain biologinen ja koodi on geeneissä.
    Ja AI on vähän kuin television "asiantuntija" -kommentaattori: toistaa jotain ulkoa oppimaansa tilanteen mukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monella varmaan niin on. Kuitenkin luovasti ajattelevilla ihmisillä asia on juuri toisin. He ajattelevat poikittain ja yleisen virran vastaisesti. Uudet ideat ja keksinnöt syntyvät siitä että nimenomaan epäilee yleisiä totuuksia ja ryhtyy aukomaan latuja aivan eri suuntiin vaikka monet niistä tietenkin osoittautuvat hedelmättömiksi.

      Poista
    2. Mutta sama biologinen tietokone siinäkin jyllää...

      Poista
    3. Sama? AI on kone joka tekee käskyjen mukaan ja haarautuu toimissaan ehtolauseiden mukaan. Ohjelmoija on lauseet kirjoittanut. Jos ohjelmoija tekee hömelöitä ehtoja, toimii konekin hömelösti. Itseoppivat järjestelmät toimivat luovemmin mutta niitä pitää opettaa ja silti niiden sovellusalue on todella suppea.

      Poista
  7. Minä kysyin että onko hyvä pahaa parempi ja se sanoi, että kyllä kai jos vaan tiedettäisiin mitä se on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä on parasta pahempi, paha on pahinta parempi.

      Poista
  8. Historioitsija Yuval Noah Hararin mukaan organismit ovat algoritmeja , Tekoäly tulee syrjäyttämään ihmisen. Muutaman vuosikymmenen kuluttua ihmetellään nykyisiä käsityksiä ,ettei tekoäly pystyisi kehittämään itselleen motivaatioita.

    VastaaPoista
  9. Teko"äly" on jo syrjäyttänyt ihmisen, herjoja heittelevät miehet naisen.

    VastaaPoista
  10. Ökymiehet tietävät kaiken kaikesta kaikilta aloilta ja tekevät sen tiettäväksi maassa, jossa orjattaret tekevät heidän hyväkseen kaikkensa. Orjattaret pilkataan, häpäistään, heitetään palkattomaan työhön, heidän rahansa ryöstetään ja heidät tapetaan ja murhataan. Tiedä, älä luule.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suurinpiirtein noin olivat asiat 400 vuotta sitten Euroopassa ja etenkin arabimaissa Lähi-Idässä. Nyt vallassa ovat naiset ja meno aika samankaltaista.

      Poista
  11. ChatGPT yllätti toimittaja Ruokasen osin älykkyyden näköisyydellä, mutta myös tyhmyydellänsä sanallisissa matemaattisissa päättelyissä. Joten moniin koulutehtäviin ei taida luotettavaa apua olla.
    https://www.is.fi/digitoday/art-2000009249930.html

    VastaaPoista
  12. Vielä sekin hilpeä seikka utuisessa tulevaisuudessa odottaa että kun keino-, tekoäly tai muu proteesi on arkea että saadaan katsella naurettavaksi tekeytymistä viihteen puolella, unplugged -kilpailijat yrittävät muistaa laulunsanoja, tanssijat kompastelevat ja rallikuskit vetyautoissaan eksyvät kolmen kartturin auttaessa kiivaasti kuten nytkin, vaikkei ajeta edes rallikilpailussa. Kaikki käy sitten tietysti nopeammin, noin yleensä. Ajattelin ryhtyä nauramaan ajoissa, siis jo nyt.

    VastaaPoista