3. joulukuuta 2022

Varokaa voittajat


 


Esimerkki voitosta ja oikeudesta on Suomen kohtelu vuosina 1940 ja 1944. Suomi siis hävisi eli joutui voitetuksi. 


Muiden ohella minulle on lapsuuudessani ja nuoruudessani selitetty, miksi Suomen oli luovuttava kokonaisesta maakunnasta, Karjalasta. Olisin ehkä ymmärtänyt asian, ellei sitä olisi selitetty minulle.


Käsitin asian niin, että on hienoa, kun on paljon maata. Se on hienoa, vaikkei sitä maata tarvitsisi eikä sille olisi mitään käyttöä. Käsitän asian edelleen niin, mutta samaa mieltä en ole.


Ensin puolet ja sitten neljännes Suomessa äänioikeutetuista arveli sodan jälkeen, että Suomi oli hyökännyt yksissä tuumin Saksan kanssa Neuvostoliittoon, käynyt sotaa, aiheuttanut tuhoa ja joutui nyt korvaamaan sen. Hinnaksi tuli maata, tavaraa ja suuret maksut, joita sanottiin nimenomaan sotakorvauksiksi. Velvollisuutemme oli nyt veljestyä näiden naapureiden kanssa. Katselin oikein kirjoista, miten voi tulla jälkikäteen veljeksi. Vieläkään en tiedä, millaisia geenejä tuohon tarvittaisiin.


Koska todisteet näyttivät mielestäni kuitenkin viittaavan siihen, että Talvisodan oli aloittanut Neuvostoliitto vedoten etenkin Leningradin eli nykyisen Pietarin kaupungin puolustamiseen, rauhanteossa sotien päätyttyä keskityttiin kesäkuun 1941 tapahtumiin, mutta marraskuusta 1939 ei puhuttu mitään. Se oli voittajalle ikään kuin varminta. Kun oli myös vihjailtu, että vaaran Leningradin kaupungille aiheuttaisi aina ahne Englanti.


Kun kuitenkin jossain ilmeni jupinaa 1940 Talvisodan johdosta vietyjen alueiden valtaamisesta takaisin, siihen vastattiin, että Suomi oli hyökännyt tavattoman paljon kauemmas, Syvärille ja ympäri Äänisjärven. Ne alueet eivät olleet milloinkaan kuuluneet Suomeen, mutta Saksan sodan päämääriin ne sisältyivät. 


Tosin Natsi-Saksan päämäärä ei ollut minkään nimetyn alueen valloittaminen Neuvostoliitolta, vaan koko valtion murskaaminen. Suomalaiset hapuilivat perusteluja kielisukulaisuudesta ja jopa geologiasta eli vuoriperästä ja nolasivat siinä itsensä pahasti. Juuri samalla perusteella Ruotsi olisi voinut vaatia suuren osan Suomesta omakseen.


Putinin Venäjä ilmoitti aikovansa hävittää Ukrainan valtion eli siis sen poliittisen järjestelmän, ja hyökkäsi. Ukrainan alueen ja kaiken mitä siihen kuului, se aikoi pitää ja sulauttaa itseensä. Tätä nykyä Venäjällä puhutaan Donbassin alueen valloittamisesta. Krimin niemimaa heillä on jo, mutta Krimin historia on toisenlainen kuin Ukrainan.


Olen sillä tavalla tyhmä, että en ymmärrä ajatusta. Jos omistaisin perunapellon Espanjassa, esimerkiksi Andalusiassa, jossa kuulemma on ajoittain kaunista, ja Portugali valloittaisi petunamaani antaen ymmärtää, ettei minulla ole sinne enää asiaa, olisin kummissani. Ehkä siirtyisin ranskalaisiin perunoihin.


Isoisäni ja isoäitini omistivat ennen kumpikin tahollaan pari peltoa alueella, jotka ovat nyt jo kauan olleet Venäjää. Nuo pellot ja pieni laidun ovat rumia ja tarpeettomia. Niille on kertynyt runsaasti muovi- ja muuta jätettä, ja kasvillisuus on etenkin myrkkyputkea.


Viimeksi kirjoitin saksalaisomaisuudesta. Kukaan ei tarttunut siihen, minkä lykkäsin tuonnemas eli tähän päivään. Treuhand…


Kun Saksan Demokraattinen tasavalta oli 1990-luvun alussa kaatunut ja lakannut olemasta olemassa Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä, jouduttiin miettimään, mitä tehdään tuon lakanneen valtion alueella olevalle omaisuudelle, esimerkiksi maatiloille ja tonteille, toreille ja teille, ja miten suhtaudutaan vaatimuksiin, jotka omaisuutensa itään menettäneet saksalaiset kohdistaisivat Saksan liittotasavaltaan. 


Nämä asiat eivät kuulu yleissivistykseen. Onneksi ne eivät kuulu myöskään tähän kirjoitukseen, sillä tilanne oli toinen. Kokonainen valtio lakkasi niin ettei kukaan voinut tulla esittämään vaatimuksia sen puolesta. Suomi ei lakannut 1944 eikä myöhemmin, mutta sitä kysymystä ei ole käsitelty paljon, mitä tapahtui, kun Suomen valtio luovutti vieraalle valtiolle maata, jota se ei ollut koskaan omistanut. 


Ukrainan selvittely ei ole alkanut, koska sota jatkuu. Luulen että edessä on maailmantaloutta pahasti ravisteleva tapahtumasarja. Kannattaa nauttia sodasta. Rauha tulee olemaan jokseenkin kauhea.




48 kommenttia:

  1. Sain viime yönä luettua "valmiiksi" René Nybergin "Suomi Ruotsin ja Venäjän välissä" (Siltala 2022).

    Arvelen Kemppisen tuon helmen lukeneen.
    1200 vuotta +.
    Siellä todistetaan loppusivuilla, miksi Tanska ja Norja - natsisaksan miehittämät - olivat perustajajäseniä NATO:ssa.
    Paljon muutakin siellä kerrotaan, joskaa viisaasti kyllä ei todisteta.

    Toisen historioitsijan äsken kertaamani kirja tuli hetkittäin mieleen: "Suomalainen ratsastaja", Mauri Sariola 1977.

    Kemppisen lopetuksessa mainitsema maailmantalouden tulevassa rauhassa kohtaama "osuma" sodan jälkeen tulee koko lukemis-matkani ajalta usein mietityksi.

    Tein kirjaa lukiessa parikymmentä sivua muistiinpanoja siitä, mitä itse ajattelin, ei siitä, mitä René Nyberg ajattelee.

    Huomasin, että olen itseni kanssa aika oikeassa.
    Minäkin.
    Äsken haastateltiin televisiossa Juha-nimistä neurokirugia, joka on puuttunut 16 000 eri ihmisen aivoihin. Hän sanoi useamman kerran, että hänellä on parhaassa tapauksessa käytettävissään 4000 - 6000 päivää. Tunnen kummatkin Hernesniemet, meillä kaikilla kolmella on tuo määrä "tiimaa".
    Kemppisellä hiukan vähemmän?

    Graniitti ei yhdistä eikä erota yhtään sen isovoimaisemmin kuin meri.

    VastaaPoista
  2. Lopullista rauhaa ei tule olemaan, ennenkuin koko Moskova on hävitetty. Pala kerrallaan, rakennus kerrallaan, infrastruktuuri kerrallaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yksinkertaisella on yksinkertaiset ratkaisut.

      Poista
    2. Jo vain riittää kun Putin ja Prigozhin otetaan pois pelistä istumaan viltti sylissä aitioon.

      Poista
    3. Aition portin pysyvä lukitseminen vähintään varmistettava.

      Poista
  3. Kyllä minä niin suuresti petyin, kun kansainvälisen sotaoikeuden korkeat asiantuntijat vakuuttivat meille yksinkertaisille, että maailmassa on järjestettyä oikeutta jaettu näinkin kauan, niin ei ole olemassa oikeusjärjestystä, jonka turvin Ukrainan sodan tapaisen järjettöän tuhoamissodan aloittajaa ei saada tuomiolle. - Tätä voi kutsua kansainvälisen oikeuden alennustilaksi. - Asetelman suhteettomuuden (absurdum) ilmentymänä olen jo pitkään pitänyt sitä mallia, jota Saksa on viime kuukausiin asti harjoittanut: kärrännyt yli 90-vuotiaita vanhuksia (keskitysleirin kirjureita yms.) raastupaan ja tuominnut vankilaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhtä lailla minua korpea YK:n täydellinen hampaattomuus, aivan kuten kansainliiton vastaava olotila ja kyvyttömyys 1930-1940-luvuilla. YK keskittyy julkisuustemppuihin mutta halvaantuu välittömästi kun pitäisi tehdä jotakin jolla olisi vaikutusta akuuttiin tilanteeseen. Se ei kykene tekemään ensimmäistäkään asiallista päätöstä missään asiassa.

      Poista
    2. Älkäähän nyt. Otetaan esimerkki aivan huipulta: Se Nürnbergin tribunaali meni tuomitsemaan kenraalieversti Alfred Jodlin raskaimman jälkeen. Mutta müncheniläinen tuomioistuinpa kumosi jo1953 hänen tuomionsa ja julisti hänet syyttömäksi rikoksiin ihmiskuntaa vastaan. (Vahinko oli tosin jo ehtinyt tapahtua.) Ja kuinka monta tuhatta (kymmentätuhatta, enemmänkin...) hieman alemman tason natsijohtajaa sai pikku rapsut internointileireillä ja vankeudessa ja otettiin sen jälkeen suoraan lännen palvelukseen sotateknologian ym. asiantuntijoina. Niin että kyllä humaanisuuttakin tarvittaessa löytyi...

      Poista
    3. Jodlista puheenollen, hirttolavalle hän oli pukeutunut saksalaisen sotamiehen uniformuun, ja viime sanoikseen lausui ”Ich grüsse dich, evige Deutschland”.
      En minä häntä puolusta, olihan hän kuitenkin ollut täysillä mukana rikollisessa organisaatiossa.

      Poista
    4. Montako venäläistä sotarikollista on tuomittu missään?

      Poista
    5. Yksi sotamies tuomittiin joitakin kuukausia sitten Ukrainassa. Hän myönsi tekonsa ja katui syvästi. Sai elinkautisen rangaistuksen murhasta.

      Poista
  4. On epärehellistä jättää miettimättä, mitä merkitsisivät esimerkiksi Risto Rydin jatkosodan aikana tilaamat selvitykset siitä, kuinka Kuola ja Itä-Karjala kuuluvat Suomeen historiallisesti ja muuten, jos Saksa olisi saavuttanut Endsiegin - mihin Generalplan Ostiin sivumennen muistuttaen kuului 30 miljoonan tappaminen nälkään ensimmäisen vuoden aikana pääosin Ukrainassa. Yksi syy miksi tätä epärehellisyyttä on pidetty isänmaallisena on epäilemättä juuri se, että jos sen ottaa esille, tulee leimatuksi siihen joukkoon, joka näköjään äänestämällä on katsonut Suomen hyökänneen Neuvostoliittoon. Kumma juttu että suomalaiset kommunistitkin (muista mainitulla tavalla äänestäneistä puhumattakaan) taistelivat NL:ää vastaan ja Linkomieskin heitä siitä kehui.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun kerran Putinin ja muiden venäläisten mielestä Ukraina ja ukrainalaiset kuuluvat Venäjään, niin samalla logiikalla vähintään Karjala ja karjalaisetkin kuuluvat Suomeen.

      Silloin kun ensi-isämme tulivat Fenno-Skandiaan, venäläisiä ei näkynyt mailla eikä halmeilla. Vallitsi ihana rauha.

      Poista
    2. Slaavit aloittelivat vasta levittäytymistään etelässä, joten epäilet ihanaa rauhaa?

      Täällähän ei ollut juuri asutusta, mitä nyt siellä täällä loputtomissa korpimetsissä esisaamelaisten ja muiden metsästäjä-keräilijöiden perhekuntia, muutamia muitakin, ja joiden kanssa käytiin kauppaa. Verotus tuli vasta myöhemmin germaanien mukana.

      Poista
  5. Suomi ei hävinnyt toisessa maailmansodassa, vaan selvisi torjuntavoitoin materiaalisesti ylivoimaisesta vihollisesta. Ja jonakin päivänä Suomelle voi tulla tilaisuus saada Karjala ja muut anastetut alueet takaisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, ja Suomelle voi jonain päivänä jopa tulla tilaisuus uudelleen anastaa itselleen se, Itä-Karjala ja Kuola, mikä viime kerralla jäi torjuntavoiton tiimellyksessä anastamatta - kenties enemmänkin? Tällä kerralla ukrainalaisia tokko sentään suljetaan "epäkansallisina" suomalaisiin keskitysleireihin Itä-Karjalassa niin kuin 1941?

      Poista
    2. “…Suomi ei hävinnyt toisessa maailmansodassa, vaan selvisi torjuntavoitoin…”

      Aha. Jos vilkaiset Suomen rauhansopimusta, niin kymmenkunta sen allekirjoittanutta maata olivat toista mieltä. Mukana rauhansopimuksen allekirjoittajina oli sellaisia meille eksoottisia maita kuten Etelä-Afrikan Unioni ja Uusi Seelanti. Maailma oli siis reippaasi edustettuna.

      Ja kappas vain, olihan siellä allekirjoittajana myös Ukrainan Sosialistinen Neuvostotasavalta!

      Poista
    3. Ne alueet takaisin, jotka Venäjä anasti Suomelta, ei muita. Se, että puolustusvoimat etenivät sodan tiimellyksessä hieman pidemmälle, ei tapahtunut toivomistasi syistä.

      Poista
    4. Aivan puhdasta hölmöilyä tämä Karjala takaisin -touhu.

      Toki se on meiltä törkeästi aikanaan ryöstetty ja aiheutti meille silloin paljon tuskaa ja kärsimystä. Mutta eivät nuo vanhat tuskat sillä poistu, että hankitaan uusia. Ne ovat olleet ja menneet.

      Hehtaareita meillä on riittävästi, puute on muusta.

      Poista
    5. Suomi vielä soti Yhdistyneitä Kansakuntia vastaan.

      Tätä nimitystä oli tiettävästi alettu käyttää vuoden 1942 alkupuolella.

      Poista
    6. Köh, Yhdistyneet Kansakunnat perustettiin vasta vuosia tuon jälkeen..

      Poista
    7. Tilaisuus saada Karjala takaisin ei ensisijaisesti tarkoita Karjalan valtaamista sotilaallisesti. Sen ja muiden Suomelta anastettujen alueiden palauttaminen Suomelle olisi kaikkein oikeudenmukaisinta. Itse asiassa Venäjän kanssa ei pitäisi olla missään tekemisissä ennen kuin oikeus toteutuu.

      Poista
    8. Suomalaiset eivät hyökänneet Äänisjärven ympäri. Siellä olivat vastassa lujat venäläisten voimat jotka olivat länsirannalta paenneet ja lujittivat asemansa itärannalle. Vain Äänislinna ja sen lähin ympäristö olivat suomalaisten hallussa. Venäläiset torjuivat kaikki yritykset edemmäs eikä sinne suuria haluja ollutkaan koska Mannerheim oli asian päättänyt missä pysäys tulee.

      Poista
    9. Palautetaan kaikki ryöstämämme ja aidoin rajaamamme ihmispopulaatioiden tontit takaisin Maa-planeetalle ja painutaan takaisin viidakoihin taantumaan alkuperäislajeiksi, apinoiksi. Yksi Musk ja muutama muu valtaoja pannaan menemään haaveidensa kuuhun.

      Poista
    10. Jos Suomi olisi oikeasti hävinnyt sodan, viettäisimme tänään uudelleenitsenäistymispäivää, jos sitäkään. Säilytimme itsenäisyytemme siksi, että taistelimme.

      Venäläisten sodankäyntitaidon ja -tavat sekä moraalin näette nyt Ukrainassa. Suomi sai sovittua kohtuullisen rauhan vain siksi, että venäläisillä oli kiire ryöstämään Saksaa.

      Ihmeellisiä neuvostonäkemyksiä ja venäläispropagandaa täällä yhä esitetään, ryöstösodan riehuessa Ukrainassa.

      Poista
    11. Vain Äänislinna ja..."

      Vai oikein Äänislinna. No, olihan se "vanha suomalainen kaupunki" siinä missä Viipuri "vanha venäläinen kaupunki". Viimeksi mainitusta epiteetistä nousi meillä 1980-luvulla hirmuinen äläkkä, Äänislinnasta kumma kyllä ei hetikään.

      Poista
    12. Mannerheim oli viisas. Mitä kauemmas olisi rajaa siellä venytetty, sitä hankalampaa Suomen kokonaispuolustus olisi ollut sitten kun aika tuli.

      Poista
    13. Ikitaistolaiselta kysyisin, että hyväksyykö hän venäläisten harrastaman suomalaisnimien venäläistämisen ryöstämässään Karjalassa ja jopa hautausmaiden tuhoamisen ja muistomerkkien häpäisyyn?

      Siihen ei taida selkäranka suoristua.

      Poista
    14. "Ihmeellisiä neuvostonäkemyksiä ja venäläispropagandaa täällä yhä esitetään, ryöstösodan riehuessa Ukrainassa."

      No mutta - mielesi ilmeisesti tekisi kovasti toisenlaisia mielipiteitä esittävien suu. Kuinkas nyt noin, "vapaassa maassa"?

      Täällä kukaan mitään "neuvostonäkemyksiä" ja "venäläispropagandaa" ole esittänyt muuten kuin sinun mielikuvituksessasi.

      Poista
    15. Suomi voitti sodat koska Venäjä ei moninkertaisista sotajoukoista ja moderneista aseistaan huolimatta kyennyt maata murskaamaan eikä miehittämään. Kannaksen suurhyökkäyksessä 1944 Venäjällä oli valtava tykistö, tuhansia lentokoneita, useita kymmeniä divisioonia sotilaita ja tuhansia panssarivaunuja, Suomella vain sadasosa näistä. Kova rynnäkkö ja vyörytys päättyivät Viipurin liepeille josta yli eivät venäläiset päässeet mitenkään, menettäen muutamissa päivissä tuhansia miehiä ja valtavan määrän panssarivaunuja. Lopulta joutuivat tekemään johtopäätökset että ei siitä taidetakaan mennä. Yrittivät vielä kahdella divisioonalla Ilomantsin korkeudelta mutta heidätkin murskattiin vaikka vastassa oli vain pieni joukko suomalaisia. Se riitti venäläisille koska tappiot olivat kasvaneet hirvittäviksi ja muutakin tekemistä ilmaantui kalentereihin.

      Sodan jälkeen venäläisten kenraalit useammassa yhteydessä antoivat suuret tunnustukset suomalaisille sotilaille valtavista puolustustaisteluista. He todella arvostivat suomalaisia. Myös Stalin antoi suuren tunnustuksen suomalaisille sodan jälkeen, samasta syystä.

      Mannerheim käsitti kyllä että kauas ei pidä mennä omien rajojen taakse koska puolustettavaa oli jo liiaksi ennestään. Emme silloisilla voimilla olisi isompaa aluetta kyenneet puolustamaan kuin sitä, mikä sitten sodan jälkeen meille jäi. Tämä vaan on karu tosiasia kun kansa on vähäinen.

      Poista
    16. ”…Mannerheim oli viisas. Mitä kauemmas olisi rajaa siellä venytetty…”

      Suomen ajatus jäi puolitiehen; mihin oikein pyrittiin ja miten? Itä-Karjalan pitäminen – ja Kuolan saaminen – edellytti sitä, että Saksa voittaa. Mutta kun Yhdysvallat ilmoitti, että kannattaisi Suomipojan harkita ja pysäyttää eteneminen, koska Muurmannin radan pitäminen liittoutuneiden hallussa oli edellytys Neuvostoliiton sotimiselle ja Saksan voittamiselle.

      Ja kas, tällä logiikalla Suomi jäi vuosiksi vuolemaan puhdetöitä Karjalan metsään.

      Poista
    17. No jos minä olen "ikitaistolainen", niin sinua sitten sopii vastaavasti puhutella ikihitleriläiseksi? (Kommentoijien nimittely näkyy ylläpitäjän taannoisen ukaasin "se on loppu nyt" jälkeen tulleen taas sallituksi, kenties suotavaksikin, niin että mikäpä siinä sitten. Annetaan palaa vain.)

      Poista
    18. Armeijan ylipäällikkö oli parhaiten perillä asioista. Suomen päämäärä oli vain ja ainoastaan saada raja palautetuksi sinne, missä se kulki 1939. Kaikki muut selitykset ovat epätodennäköisempiä.

      Poista
    19. Vaikka ajoituksesta on vähän eri variaatioita, suomen kieli oli täällä ennen kuin slaavilaiskieli nykyisessä Moskovassa. (Ja siellä kuulussa Volgan mutkassa ei ollut slaaveja vielä silloin kun suomen kieli siellä muhi.)

      Poista
  6. Perin joitakin vuosia sitten pari hehtaaria päijäthämäläistä voimalinjan alustaa. Maanomistuksellisessa mielessä se on mitä käytännöllisin kiinteistö - ei mene veroa, joku muu hoitaa risusavotat eikä kukaan halua maksaa siitä mitään.

    Asiasta toiseen:
    Mitäs jos Ruotsin kanssa laittaisimme Nato-hakemukset hyllylle siksi aikaa, että Unkarin demokratiakehitys saadaan vauhtiin ja Turkki lopettaa sotimisen naapuriensa alueella? Voisi olla yllättäen vipuvaikutusta tarjolla eri puolilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anteeksi Suomen Keskusta. Luulin että keikutatte hallitusta osoittaaksenne halunne & kykynne toimia taas myös oikeistohallituksessa. Tosiasiassa haluattekin edistää rauhaa ja demokratiaa Unkarissa ja Turkissa. Muistatte vain sanoa sen ääneen sitten kun meillä on se toimitusministeriö.

      Poista
    2. Maataloustukikeskustelussa persut syyttivät hallitusta sosialismista. Mitä ihmettä se sosialismi tässä oikein on? Sitäkö, että valtio ei maksa tuottajien palkkoja, vai se, että se ei maksa? Sitäkö, että markkinoita ei säännellä , vai se, että säännellään? Olen jo ajat sitten menettänyt kyvyn ymmärtää nykypolitiikan ja varsinkin persujen leimakirvesterminologiaa.

      Poista
  7. Paasikivi sanoi: ”Kreml ei ole mikään kihlakunnanoikeus”. Mutta ei ole maailmanpolitiikkakaan mikään käräjäoikeus.

    ”...kun Suomen valtio luovutti vieraalle valtiolle maata, jota se ei ollut koskaan omistanut...” on kysymys, jolla ei ole merkitystä. Ei tässä asiassa käsitellä kauppakirjoja ja niiden oikeellisuutta.

    Aivan kuten Macron nyt USA:ssa vieraillessaan havaitsi, valtioiden välillä on kyse niiden itsekkäästä edusta, joko omaan turvallisuuteen tai kauppaan liittyen. Oikeudenmukaisuus ei kuulu agendaan.

    Joka ei sitä ymmärrä, kokee saman kohtalon kuin Ukraina. Sotatavaraa kyllä myydään ja toimitetaan oman päämäärän ajamiseksi, mutta eihän sitä oman maan väkeä sentään uhrata.

    VastaaPoista
  8. Kummeksun kahdeksankymmenen vuoden aikaeron olematonta vaikutusta sotien vertailussa, olletikin että niillä on yhteisiä piirteitä kuten vieraskoreus jota osoitetaan kaikessa hiljaisuudessa avittaville tahoille ja opiskelijoille joita on tiemmä riittämiin vaikkei liiaksi.

    Uutta on tietenkin laaja ja jyrkkä pakoterintama joka polkaistiin pystyyn pikavauhtia mutta sehän on uuden ja kiihkeän tiedonvälityksen osa.

    Venäjän arvovalta sotatoimien suhteen ei enää kestä arvostelua ja tuskinpa tulee palautumaan, sikäli peli on suurvaltapoliittisesti jo selvä.

    VastaaPoista
  9. Wall Streetin pojat joivat shampanjaa, kun heidän sponsoroima Lenin sai vallankumouksen menemään läpi Venäjällä. Saimme nauttia heidän luomasta Frankensteinistä 70 vuotta. Nyt en ole ihan varma, että pitäisikö Stalinia kiittää siitä, että luovutettu Karjala ei ole osa nykyistä Eurostoliittoa. Venäjän tavoite Ukrainan demilitarisointi etenee hyvin. Siinä sivussa NATO on köyhtynyt aseistaan. Rintamalinja on ollut lähes paikallaan. Ukraina on marssittanut elävän voiman ja Länsi on toimittanut liikenevät aseensa Venäjän tykkien ruuaksi. Lisäksi EU on päättänyt näivettää ja vilustuttaa kansalaisensa ja taloutensa energiapulaan. Venäjä voi vain seurata, että kuinka syvän kuopan Länsi tällä kertaa kaivaa itselleen Pultavan mutaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielestäsi ukrainalaisten pitäisi siis antautua ja jäädä Putinin murskattaviksi? Juuri on tullut julki Putinin allekirjoittama dokumentti jonka mukaan Ukrainan hallinto presidenttiä myöten piti teloittaa sodan alussa. Tuloksena olisi ollut hirvittävä verilöyly jota sitten vuorostaan kauhisteltaisiin.

      Ukrainan kansa taistelee olemassaolostaan ja sitä on autettava.

      Poista
    2. Tapelkaa pojat saatte dollareita. Epäilen, että sillä hetkellä, kun rahavirta Ukrainaan tyrehtyy loppuu myös Kiovan motivaatio sotaan. Sota ei etene. Venäjä kuluttaa tykin ammuksia Ukraina elävää voimaa. Kummat loppuvat ensin vai kannattaisiko viheltää peli poikki? Putin on lakimies ja yllätys yllätys tekee päätöksensä perustellen ne voimassa olevilla laeilla. Teloituskomppanian sijaan Venäjällä on todistusaineistoa Ukrainan hallintoa vastaan oikeudenkäyntejä varten, jos niin pitkälle päästään. Krimikin liitettiin Venäjään kansainvälistä lakia amerikkalaisittain tulkiten. https://scholarship.law.upenn.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=2360&context=faculty_scholarship

      Poista
    3. Ukraina on selkeästi voittamassa ja Kremlissä on pakokauhu. Tämä on selvästi nähtävissä Kremlin ulostuloissa. Ääni on muuttunut aivan toiseksi kuin helmikuussa. Kuumeisesti mietitään siellä kuinka tästä selvitään ehjin nahoin.

      Ukrainalla on kyse olemassaolosta, Venäjällä epämääräisistä lisäalueiden valloituksista ennenkuin koko Venäjä romahtaa. Putinin touhut vuoden aikana ovat rajusti kiihdyttäneet tuhoutumista. Putinin jälkeen kestää useita kymmeniä vuosia ennenkuin Venäjä on palannut ennalleen edes taloudellisessa mielessä. Venäjään ei enää luoteta vähääkään ja siitä on tullut merkittävä kaupankäynnin este tulevaisuudessa. Kaikki ovat nyt saaneet näkimiinsä Venäjän todellisen imperialismin ja vallanhalun, jonka ytimessä istuu Putin. Putinia vaihtamalla asia ei vielä korjaannu vaan koko hallintokoneisto ja yksityiset palkka-armeijat on myös poistettava jotta jotakin toivoa tulevaisuudesta olisi venäläisillä.

      Poista
    4. Mistä näitä tänne oikein sikiää. Mikään tolkullinen taho ei tätäkään hölynpölyä allekirjoita: "Krimikin liitettiin Venäjään kansainvälistä lakia amerikkalaisittain tulkiten." Ja international law on muuten suomeksi kansainvälinen oikeus, ei kv. laki.

      Poista
    5. Asia ratkaistu pilkun n...lla?

      Poista
  10. Kun sinussa, Kemppinen, ei nähtävästi ollut miestä julkaisemaan vastinettani tuolle "ikitaistolaiseksi"-nimittelijälle, niin kerro palstallasi nyt julki meille yleisölle edes se, onko itse asettamasi nimittelykielto kumottu vai onko se taas voimassa - tosin valikoivasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kemppiselle osoittamani kommentti on aiheeton ja olisi voinut jättää julkaisemattakin, koska se perustui erehdykseen: luulin, että keskiviikon kommentit oli jo julkaistu. Siispä pyydän anteeksi.

      Silti toivoisin ylläpitäjän kannanottoa tuohon viittaamaani asiaan.

      Poista