19. syyskuuta 2022

Hörökorva


 

On suuri ilo olla väärässä. Vielä isompi tunne tulee, kun on luullut olleensa oikeassa tai ainakin oikealla tiellä. Paitsi eräissä tilanteissa. Isäni lentuekaveri laahusti palaneilla jaloillaan korpien ja soiden läpi 60 kilometriä jouduttuaan tiedustelulennolla alas ammutuksi. Sitten hän aika pahassa hämärätilassa eksyi taas kerran ja huomasi seisovansa typertyneenä huoltotiellä. Kohta tuli oma armeija kuorma-auto. Hän oli rämpinyt kilometrin parin päässä maantiestä kymmeniä kilometrejä. Hän toipui ja kuntoutui ja eli tiettävästi hyvän elämän siviilitehtävissä.

 

Ylempien oikeuksien esittelijäjärjestelmämme, joka on kansainvälisesti poikkeuksellinen, tarjoaa välillä tuo erehtymisen ilon. Oikeusneuvos Leivonen, joka oli etevä ja hieno mies, tiputteli minulle liian vaikeassa jättiläisjutussa luonnoksia ratkaisun perusteluiksi kohdissa, joissa en millään keksinyt, miten tästäkin edettäisiin. Ongelmat liittyivät kansainväliseen yksityisoikeuteen ja merioikeuteen. Juttua istuttiin 30 päivää ilman yleisöä. Olin tietenkin tehnyt ja tein jatkuvasti muistiota ja siihen liittyvää mietintöä. Monet saamani laput aukaisivat selvän tien, kun itse olin rämpinyt itseni uuvuksiin metsässä. Opin myös temppuja. Erääseen hyvin visaiseen kohtaan kirjoitettiin ”koska hakijalla ei ole tämän seikan vahvistamisessa oikeussuojan tarvetta, korkein oikeus jättää tältä osin antamatta lausunnon asiasta…”

 

Englannissa opin tärkeitä asioita kollegoilta, jotka olivat ottaneet asiakseen osoittaa minulle luottamusta. Kerran istuin muutoksenhakuasteen istunnossa tuomariksi viitalla naamioituneena pitkän pöydän takana. Olin saanut tietää, että toisin kuin Suomessa aputuomarit olivat eräissä tilanteissa toimettomia toimihenkilöitä, vailla vastuuta ja oikeuksia. Näkökulma oikeudenkäyntiin on tuomarinpöydän takaa aivan toinen kuin yleisön puolelta.

 

Istuimme siellä ja myöhemmin eri kongresseissa usein näiden kavereiden kanssa. Lopulta uskalsin jopa kysyä, että ihanko totta tiettyjen aineiden professoriksi pääsee kahdessa huippuyliopistossa vain näiden seuralaisteni puollolla. He sanoivat, että näin on. Lontoossa ratkaistaan niin paljon niin isoja juttuja, ettei kenenkään edun mukaista ole päästää irti professoria, joka ei ymmärrä tai usko, että siviilioikeus on joukkuepeli. Se oli kai vain puoliksi vitsi, kun toinen Most Honorable sanoi, että päästäkseen professoriksi pitää kannattaa Arsenalia. Jos on Chelsean fäni, ei toivoa. Tottenhamin kannattamista voidaan katsoa läpi sormien, jos siihen on humanitaarisia syitä. Niinpä ymmärsin, missä merkittävät juristit vaihtavat kulumisia journalisteilta piilossa: he piiloutuvat katsomon yleisömereen.

 

Sanin toiselle lordille jotain ylimalkaista Charlesista, joka oli silloin prinssi ja haukkumanimeltään ”vanha hörökorva”. Ehkä sanoin, että hallitsijahuone on valtava ja halpa brändi ja etteivät prinsessat liioin hanki sivutuloja hammastahnamainoksista.

 

Sain kuulla, että Charles on todellisuudessa huomattavan fiksu mies ja uskollinen ystävä. Tietenkin ymmärsin, että laaja hyvätekeväisyystoiminta tuo jatkuvasti esiin teknisiä oikeudellisia ongelmia, ja arvasin, millä suunnalla niitä ratkotaan.

 

Monella hyvin näkyvällä henkilöllä on kolme tai neljä ”persoonallisuutta”. Tai oikeammin: ”persoonallisuus” on väärinkäsitys, jota psykologia ja psykiatria ovat tukeneet koko osaamisellaan. Luulen ettei ”todellista ihmistä” ole todellisuudessa olemassa. Ehkä ihminen on vähän kuin metsä, jolla on niin monet kasvot ja niin monta vuodenaikaa.  Toinen vertauskohta voisi olla niitty. joka on toiminnoiltaan ja lajeiltaan jotain aivan muuta kuin silmä näyttää ja tarkkailija luulee – melkein kaikki oleelliset toiminnat ovat näkymättömiä, kuten fotosynteesi ja typpikierto, tai mikroskooppisia, kuten sienten ja mikrobien maailma, joka pitää muutosta yllä.

9 kommenttia:

  1. Muutoksenhakutuomioistuinten esittelijäinstituutio on meillä ruotsalaista perua. Siellä esittelijöitä on edelleenkin. Kaikkialla muuallakin ylimmissä oikeuksissa on valmistelevia lakimiehiä, mutta samanlaista statusta heillä ei ole.

    VastaaPoista
  2. Instituutio kyllä, muta tietääkseni vain meillä oli ja on edelleen esittelijöitä, jotka ovat samassa tehtävässä jopa 20 vuotta. Lisäksi esittelijäneuvoksen palkka ja status ovat samat kuin hovioikeudenneuvoksen. Myös oikeudellisesti hän on samassa asemassa kuin tuomari. Järjestelmä ei ehkä ole täysin järkevä.

    EU-tuomioistuimessa on eräänlainen välimuoto. Julkisasiamies, joita o ollut meiltäkin, eli avocat general, edustaa huomattavaa asiantuntemusta, etenkin kun kaikki tuomarit eivät ole pitkän linjan ammattilaisia, vaan jopa jäähdytteleviä poliitikkoja.

    Hyvin tunnettu angolosaksinen esittelijä, law clerk, toimii yleensä vuoden, korkeintaan kaksi. Noista tehtävistä kilpaillaan kiivaasti, ja ihan aiheesta.

    Jukka Kemppinen

    VastaaPoista
  3. Ehkä se menee toisin päin.

    Metsällä on monta - kait kahdeksan toisistaan erotettavissa olevaa - vuodenaikaa, joiden keskellä eksyksissä vaeltava vallankäyttäjä on target - kohde - ei subjekti - päättävä/selviytyvä tai tielle omin voimin osuva - taho.

    Lapissa onkin sanonta, että jos poropaimen tai hänen läheisensä eksyy erämaassa, he lähtevät siitä paikasta kiiruusti kotio.

    VastaaPoista
  4. "Ehkä ihminen on kuin metsä..."

    "Tuon yhen nuamanahka on ku satteenpieksämä lehmänpaska", kuulin aikoinaan naapurin frouvan sanovan toisesta naapurinrouvasta jolla oli jokin ihotauti. Se ihminen tuskin kokonaisuutena kuitenkaan oli kuin naamanahkansa.

    Mielelläni kuvittelisin nyt, että se kyllä oli kuin mainitunlainen niityllä höyryävä läjä, joka niin rumasti lähimmäistänsä kuvasi.

    VastaaPoista
  5. Onhan Charlesilla ollut hyviä harrastuksia, arkkitehtuuri ja ympäristönsuojelu.

    Monet ihmiset käyttäytyvät eri tavalla eri ihmisten kanssa, näyttävät ja käyttävät eri puolia persoonallisuudestaan. Kirjailijat, jotka ovat tottuneet luomaan aina uusia henkilöhahmoja, saattavat keksiä niitä itselleenkin. Pisimmälle lienee mennyt Fernando Pessoa, jolla oli yli 70 heteronyymiä, joilla oli myös omat persoonallisuutensa. Luin juuri Westön veljesten muistelukirjan "Åren", muistikuvia lapsuudesta tähän päivään, ja vanhempi veli Kjell kertoo nuorena esitelleensä itsensä usein tuntemattomille milloin minkin nimisenä, olipa pari kirjaa jo julkaistuaan kirjoittanut jossain, että se Kjell Westö on kyllä pseudonyymi. Nuorempi Mårtenkin kertoo nuorena olleensa mahdoton mytomaani.

    VastaaPoista

  6. FED nostaa huomenna korkoa kai 0,75 %-yksikköä ja kaiketi lisääkin, ellei sitten Bidenin administraatio tartu asiaan. Ja yritä valtiokaappausta malliin Trump. Kumpi ehtii ensin demokraatitko sittenkin vaiko republikaanit jotka jo kokeilivat? Testinsä näytti positiivista ja aseistautuminen kiihtyy.

    Tulosta on huono arvata. Keskuspankkikoron nosto on lahjontaa laiskalle rahalle. Jos otat sen pois kierrosta, sinut palkitaan tililläsi Fedissä. Jos taas korko alenee, sinä annat korvasi MBA talenttien kuiskuttelulle ja panet sen investointiin. Nykymaailmassa johonkin rahapelliin. Mikä onkin hiilineutraalia ja muutoinkin fiiniä. Ja mäihällä isot tuotot. Mitkä edestäsi löydät, kun sama private bank MBA Master of University keksiii rahallesi uuden keinottelustrategian. Siistiä. Kakki käy näytöllä. Takuuvarma tuotto ainakin ehdottajalle.

    Entä Suomi. En suomi mutta Suomi on jo viimeisellä kierroksella. Korkoa nostaa EKP ja kiihkeästi vihdoin vauhtiin päästyään. Me vain seurataan ja kohta talletuskorolla palkitaan säästäjääkin. Kuri kunniaan. Kai pressaNiinistö tällä asialla lobbaamassa YK maailmanrahasta tiliosuutta pohjolaankin. Vai tyhjääkö puhumassa ? Tai eikö ääni kanna Wall Streetille ? No. Miksi mennä sinne huutelemaan kun PwC Deloitte jne ovat jo meillä kotona konttoreineen ? Minäkin niiden porraskiviltä olen noukkinut FT-lehteä. Enkä kyllä palauttanut vaan fillaroinut eteenpäin. Iiisimpi oli tunto kun napsin pinosta hotellien tiskeiltä. Olin ymmärtänyt lehtoreilta että hotellien auloissa sopi tavata matkustavaisia seurustella.

    Amerikassa asuntoluotot nousivat viime viikolla 6 %iin. Vuosi takaperin sielläkin alta 3. Ja nyt siis huomisesta lisää 3/4 yksikköä jotta talous jäähtyisi samalla kun laiskalle pannun rahan omistaja saa lisää korkoa US StateFediltä. Kuin myös Suomessa Frankfurtin pidättämöstä. Lamaa tehdään missä ei ota syntyäkseen ihan vaan ilman yrittämättä.

    Outoa raha syntyy tuulesta mutta jää hurrikaaniksi pyörimään. Pitää seisottaa ja panna ennestään rikkaille joilla on malttia pidättää.

    Suomelle moinen pidättätyminen on myrkkyä kun on vauhtiin päästy. Kerronpa yhdenkin surmanajotynnörimme kierroksen eli poikkileikkauksen instituutiosta seuraavaan ja taas uudelleen vain isompi rahasäkki hartioilla. Hurjaa väkeä. Että kun rahasankzrit houkutelevat meitin asunnonostoon niin ne panevat velkaantujalle ostajalle velan jonka rahan saa myyjä tililleen.

    Pankki kerää näitä sesongin luottojaan läjäksi ja sangottaa ne jokuseksi ämpäriksi kiikuttaa eläkevakuutusyhtiölle. Saavilliset kauden telliä ovatkin heti ja oitis tilitetty vanhemmille eli eläkkeen nauttijoille. Huoltosuhde hoidettu nuorempien kisailla omiaan purjeaallolla ja mailapalloviheriöillä. Tai vain katsella telkkaria ja olla nauttivinaan. Raskasta rahaa.

    Seuraavalla kierroksella samat kujeet. Edellinen telli törsätään ja mikä ettei. 5/6 -osaa eläville ja jokapäiväiseen elo-oloon 1/6 -osaa jemmataan Varmalle Ilmariselle taottavaksi pitkäksi virkkuukoukuksi ulotttua yhä vaan pidemmälle kauemmaksi futuurijohdannaisena. Vetää sieltä nuotta.

    Rationaalisista odotuksista eli toiveiden merestä. Laskuoppi näyttää solideja eläkevuosia kun kivijalaksi rakennelmaan pannaan sentään se 1/6. Supervelkainnovaatio a la Reagan. Kaverina Jack Welsh. Molemmat GEestä. Kuten Edisonkin. Mutta silti velka. Korkoa korolle -ja sehän kiepauttuu kohta wanhanajan isoksi, eli ylijäämää pukkaa ! Sellaista on welhotalous. Muunhan saakin Kiinasta ja Brasiliasta. Konttteina Jouluiksi ainiaan.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  7. Olen aina ihmetellyt tätä laajaa (ja ilmeisen yleisesti hyväksyttyä) antipatiaa, jota on tunnettu prinssi, nykyään kuningas Charlesia kohtaan. Hänen pieleen menneestä avioliitostaanko se johtuu? Aika monen taviksenkin - itse asiassa melkein joka toisen - liitto päättyy eroon, eikä tosiaankaan aina kovin siististi tai ystävällisissä merkeissä.

    Charlesille on naureskeltu, tekipä hän mitä tahansa. Suomalaisittain voisi sanoa, että häntä on lyöty kuin vierasta sikaa. Kaikki on aina on aina ollut väärin, kaikkea on pengottu: naissuhteita, mielipiteitä, urheilu- ja taideharrastuksiaan, hyväntekeväisyystoimintaansa, ulkonäköä...

    Ulkonäköön puuttuminen on minusta erityisen ilkeää ja pikkusieluista. Otoplastiaa on harjoitettu jo iät ja ajat, ja Charlesin olisi voinut "hoidattaa" ulkonevat korvansa viimeistään aikuisena, jos olisi niin halunnut tai katsonut tarpeelliseksi. Toisaalta eivätkä hörökorvat ole vieneet uskottavuutta tuoreimmalta Bondilta tai eräältä suuren valtion nobelilla palkitulta entiseltä presidentiltäkään. Moniko on edes pannut merkille näiden suosittujen tyyppien siirottavia kuuloelimiä?!

    Sitä paitsi ihminen, joka on kiinnostunut ympäristönsuojelusta - siis muistakin tämän planeetan olennoista kuin vain itsestään ja lajitovereistaan - ei voi olla läpeensä mätä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erinomainen kommentti, olen aivan samaa mieltä. Jokin kohtuus ja perustelukin pitäisi olla jos jonkun kimppuun joukolla käydään.

      Poista
    2. Jokin aika sitten esitetyssä suositussa Elisabethin elämää käsitelleessä sarjassakin Charles esitettiin surkeana tyttömäisenä itkupillinä, jota hänen miehekäs isänsä häpesi.

      On oikeastaan outoa, ettei näin räikeästi toksista maskuliinisuutta levittävää kuvaa mitenkään edes paheksuttu, vaan se otettiin ikään kuin todesta, ja sympatiat olivat karskin Philipin puolella.

      Eläköön Kaarle III.

      Poista