19. heinäkuuta 2022

Unitehdas


 

Nuorempana minua joskus epäilytti nukkua samoissa huoneissa muiden kanssa, kuten armeijassa tuvissa. Siinä voi tahtomattaan nähdä jonkun toisen unia.

 

Matkoillani Euroopassa ja Amerikassa käsitin viimein omistavani aikakoneen. Sitä sanotaan aivoiksi, vaikka neurotieteissä ilmaisut ovat tarkempia. Koko hermosto toimii näet omia aikojaan. Kun nytkin näen ikkunasta rakkaat mäntyni, joita koristaa jäkälä, kuten minuakin, aistimus on osittain peräisin tuolla ulkona olevasta mutta osittain hermostoni syöttämistä templeiteistä. Template on suunnilleen sama kuin sapluuna. Männyt ovat puskurimuistissani.

 

Tavallisen ja erinomaisen kirjallisuuden ero on tämä vain. Vihreän lasin vilkahdus veden yli on minulle eilen tai ylihuomenna juuri sama kuin kirjoittajalle, joka kyllä kuoli 120 vuotta sitten. Kirjoittajakin oli kuvitellut eli uneksinut sen. Ja lisäksi kysymyksessä on kertomus, joka liikkuu ajassa edestakaisin.

 

Tänään heräsin jo tuttuun ajatukseeni. Tietoisuus ei ole yksilöllinen, vaan yhteinen. Kuka olisi niin hurja, että miettisi miljoonan perhosen parvelle miljoona eri mieltä? Silti parvi tai lauma osaa navigoida avaruudessa ja ajassa.

 

Miksi Jumalan olemassaolosta vänkäävät käyttävät yksikköä? Entä jos jumalia on 500 miljardia ja ne riitelevät koko ajan keskenään ja osa niistä asuu mahassamme tai lentää nenäämme?

 

En minä vain tiedä.

 

Cajanderin Shakespeare-suomennoksessa on virhe. Siinä kohtaa, jossa mainitaan ”mietinnän kalvas karva”, ruotsiksi ”eftertankens kranka blekhet”, Shakespeare liikkuu aikakoneella sankarinsa Hamletin ajatuksin.”Conscience” ei ole omatunto, vaan tietoisuus. Kirjailija panee päähenkilönsä kysymään, miksi kestää tämän hetken onnettomuuksia sen sijaan että karkaisi kuolemaan. Siksi että kuolema on tulevaisuus, joka ei ole vielä tapahtunut, ja siis ehkä täynnä kauheuksia, joita ei vielä tiedä.

 

Ei tuossa ole kysymys niinkään kuoleman jälkeisestä tuonpuoleisesta, vaan haarautuvien polkujen puutarhasta. Edessä on aina niin paljon osittain tuntemattomia vaihtoehtoja, ettei niistä voi valita.

 

Huvittavaa kyllä tuo äskeinen sisältää tietojenkäsittelyn oivalluksen. Muun muassa äärettömän monista matriiseista tunnettu matemaatikko on nimetty mahdollisena nyt kuluvan vuosisadan suurista oivaltajista. Hänellä on siihen asemaan erittäin onnistunut nimi, Terence Tao. Sanalla Tao on tunnetusti merkitys Aasian ajattelussa. Se on uskontoa tai filosofiaa, jonka voi kokea mutta ei nimetä.

 

Unennäössä ei oikeastaan ole aikaa samalla tavalla kuin valvetilassa. Ainakin minä puhun ihmisten kansa, joita en ole koskaan tavannut. Eräässä unessa juttelin suomeksi Stalinin kanssa. Hän tupakoi ja haju oli toinen kuin oman piippuni. Minä poltan Petersonin University Flakea, hän murensi Herzegovina Floria, savukkeita. Yhteinen kansa sai tyytyä mahorkkaan, jota voi käyttää myös tuholaismyrkkynä. Se oli niin vahvaa.

 

 


 

33 kommenttia:

  1. "Miksi Jumalan olemassaolosta vänkäävät"

    Niin, tai Jumalan olemattomuudesta vänkäävät.

    Uskonnonfilosofian professori Sami Pihlström on ymmärtääkseni viitannut siihen, että juuri tuota Wittgenstein tarkoitti Tractatuksen loppulauseella. Minulla on muistikuva, että esimerkiksi kirjailija Juha Seppälä on toisin sanoin ilmaissut aivan saman: asiasta on turha sanoa yhtään mitään. (Arvelisin, että tämä on eri asia kuin esim E. Valtaojan "agnostisismi".)

    VastaaPoista
  2. Minä juttelen usein unissani tunnettujen tai tuntemattomien ihmisten kanssa. Kerrankin laulaja Leskisen luona - siis unessa - selasin joulukortteja, joita hän oli kirjoittanut. Ne olivat A-4 kokoisia, toiset kirjoitettu fraktuuralla, toiset taas ei, mutta yhtä kaikki: tekstit olivat erittäin mielenkiintoisia. Mikä sinällään ei tietysti minua ihmetyttänyt, olihan Juicehan mestarillinen tekstintykittäjä! ... Kunnes tajusin, etteihän Juice niitä ole kirjoittanut, koska se oli minun uneni, ei hänen.

    Tai, en minä vain tiedä?

    VastaaPoista
  3. Kerrassaan outo väite, että 'conscience' ei olisi omatunto. Netistä löytyvän monikielisen sanakirjan mukaan se on vain ja nimenomaan tuo omatunto. Tarkemmin rajattuna:
    • The moral sense of right and wrong, chiefly as it affects one's own behaviour
    • A personification of the moral sense of right and wrong, usually in the form of a person, a being or merely a voice that gives moral lessons and advices.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. conscience (n.)
      c. 1200, "faculty of knowing what is right," originally especially to Christian ethics, later "awareness that the acts for which one feels responsible do or do not conform to one's ideal of right," later (late 14c.) more generally, "sense of fairness or justice, moral sense."

      This is from Old French conscience "conscience, innermost thoughts, desires, intentions; feelings" (12c.) and directly from Latin conscientia "a joint knowledge of something, a knowing of a thing together with another person; consciousness, knowledge;" particularly, "knowledge within oneself, sense of right and wrong, a moral sense," abstract noun from conscientem (nominative consciens), present participle of conscire "be (mutually) aware; be conscious of wrong," in Late Latin "to know well," from assimilated form of com "with," or "thoroughly" (see con-) + scire "to know," probably originally "to separate one thing from another, to distinguish," related to scindere "to cut, divide," from PIE root *skei- "to cut, split" (source also of Greek skhizein "to split, rend, cleave").

      The Latin word is probably a loan-translation of Greek syneidesis, literally "with-knowledge." The sense development is perhaps via "to know along with others" (what is right or wrong) to "to know right or wrong within oneself, know in one's own mind" (conscire sibi). Sometimes it was nativized in Old English/early Middle English as inwit. Russian also uses a loan-translation, so-vest, "conscience," literally "with-knowledge."

      https://www.etymonline.com/word/conscience

      Poista
    2. Ilmeisesti sekoittunut kiireessä termiin "consciousness"

      Poista
    3. "Conscience" on tietysti omatunto ja "consciousness" tietoisuus, mutta Shakespeare näyttää käyttäneen sanaa tässä yhteydessä jälkimmäisessä merkityksessä, eihän siinä ole kysee oikeasta ja väärästä vaan tuntumasta, "knowledge through the senses or by the mind", päätelmästä, johon on tullut.

      Kolmas kappale tekstissä on niin totta.

      Unissa minä olen useimmiten jossain liikennevälineessä, menossa jonnekin, ehkä tämän viime aikojen staattisen elämän vastapainona, tuttujen tai tuntemattomien kanssa, elävien tai jo kuolleitten, ja, mikä hämmästyttävintä, itse olen aina nuori tai aika nuori.

      Poista
    4. Kuten lukiessa selviää, on "conscience" ymmärrys siitä, mikä myös toisten mielestä on oikein. Luterilainen jumputus on vain saanut meidät sisäistämään asian liiaksi.

      Poista
    5. Shakespearen englanti on yli 400 vuotta vanhaa. Sana esiintyy Hamletissa useita kertoja, sekä "omantunnon" että "tietoisuuden" merkityksissä.

      Poista
  4. Jos meillä on suunnilleen sellainen Jumala-käsitys kuin länsimaisessa filosofiassa yleensä, me ymmärrämme Jumalan olevan kaikkein suurin, paras ja täydellisin olento. Tämä on jotain, mistä niin stoalaiset, uusplatonistit kuin kirkkoisätkin olisivat olleet yhtä mieltä. Tällaista Jumala-käsitettä voidaan tarkastella jossain määrin filosofisin keinoin, ja tehokkain näistä työkaluista on epäilemättä formaalinen logiikka.

    Benzmüllerin ja Paleon viime vuosikymmenellä tekemä työ osoittaa, että Anselm Canterburyläisen esittämä todistus Jumalan olemassaolosta on formalisoitavissa ja ristiriidaton modaalilogiikka KB:ssä, jota aika monet pitäisivät kuvauksena meidän todellisuudestamme. Tämän artikkelin yksi sivutulos on se, että mikäli siinä käytetyt aksioomat pitävät paikkaansa, käytetty logiikka todistaa myös Jumalan olevan ainoa Jumala. Eli se Jumala-käsitys, joka on leimannut länsimaista ajattelua noin kahdentuhannen vuoden ajan, on väistämättä, loogisesta pakosta, monoteistinen. Jumala on olemassa ja Yksi, mikäli Hän on ylipäätään loogisesti mahdollinen ja ristiriidaton.

    Sitten on ihan eri asia, onko Jumala loogisesti katsoen mahdollinen ja ristiriidaton. Tätä ei ole todistettu eikä - uskoakseni - voi koskaan todistaa. Mutta melko varmoja voimme olla siitä, ettei ole olemassa esim. 500 miljardia parasta, keskenänsä yhtä hyvää ja täydellistä olentoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paitsi jos todellisuuksia on 500 miljardia. Alussa maa oli autio ja tyhjä ja Jumalan henki liikkui vetten päällä. Tästä tulee mieleen, että maa ja autius ja tyhjyys ja vesi olivat jo. Jukka Kemppinen

      Poista
    2. Oma käsitykseni on että ihmikunnan jotkin osat ovat yhteistuumin luoneet jumalan omaksi kuvakseen. Tästä otin opikseni ja loin itselleni ihan oman, eikä siinä ole teille mitään jakoa.

      Poista
    3. Ylempänä esitit: "Entä jos jumalia on 500 miljardia ja ne riitelevät koko ajan keskenään ja osa niistä asuu mahassamme tai lentää nenäämme?" Tässä yhteydessä on ymmärrettävä, että jumaluudet, joista puhut, ovat samassa todellisuudessa, koska ne vuorovaikuttavat. (Jos meillä on kaksi erillistä todellisuutta, ne ovat kahdessa erillisessä maailmankaikkeudessa, eivätkä voi vuorovaikuttaa.) Näin ollen ne eivät voi olla kaikki Jumala siinä mielessä kuin termi on yleensä käsitetty, koska Jumala voi loogisesti olla vain yksi ja ainoa.

      Ymmärtääkseni yrität esittää mahdollisuden, että jokainen elävä olento olisi oma tietoisuutensa ja loisi oman todellisuutensa, mikä on itsessään jumalallista. Tähän minulla ei ole huomautettavaa loogisessa mielessä. Ihan kaunis versio solipsismista, mutta näin ymmmärretty jumaluus ei ole Jumala vaan jumala eli epäjumala.

      Lainaat muten Genesistä väärin: "Alussa Jumala loi taivaan ja maan. Ja maa oli autio ja tyhjä." Tämä tyhjästä luomisen ajatus oli aikanaan eräs kristillisen maailmankuvan suurimpia ristiriitoja hellenistisen filosofian kanssa.

      Poista
    4. Toistan taas kerran kansantajuisen määritelmäni, jonka keksin kauan sitten ja johon olen yhä harvinaisen tyytyväinen (vaikka 500 miljardia kommentoijaa väittäisi, että tuollaisia nyt kekkailee kuka tahansa, pöh):

      Sellaista Jumalaa, jonka me pystymme kuvittelemaan, ei taatusti ole olemassa.

      Poista
    5. Alussa Jumala loi taivaan ja maan.

      Poista
    6. 1.Moos 6:1 Kun ihmiset alkoivat lisääntyä maan päällä ja heille syntyi tyttäriä, :2 jumalien pojat huomasivat, että ihmisten tyttäret olivat kauniita, ja he ottivat näistä vaimoikseen keitä halusivat.

      MMM...

      Poista
    7. Perustan oman näkemykseni maailmankaikkeuteen. Kuinka se on syntynyt ilman ihmistä? Ensin ei ollut mitään, siis ei yhtikäs mitään ja sitten yhtäkkiä oli suunnattoman suuri määrä galakseja joissa jokaisessa miljardeja "aurinkokuntia". Energian ja massan määrä on ihmisen käsityksen ulkopuolella. Vaikka olen fyysikko ei minulle mene läpi mitkään selitykset kvanttikohinoista ja pienistä satunnaisista värähtelyistä jotka kaiken tämän synnyttäisivät. Tähänastiset selitykset ovat olleet heikkoja.

      Poista
    8. Miten se Jumala, joka on melkoisen monimutkainen olento, on sitten sinusta voinut syntyä tyhjästä, jos ei maailmankaikkeus?

      Poista
    9. Jumala, jos sellainen on, on ikuinen.

      Poista
    10. Miksi sallit itsellesi tuollaisen loogisen hypyn?
      Miten monimutkainen Jumala on voinut syntyä tyhjästä (tai on aina ollut) kun et hyväksy että kertaluokkaa yksinkertaisempi maailmankaikkeus voisi olla ollut aina ja/tai syntynyt itsekseen?
      Miksi huijaat itseäsi kaksoissäännöillä ja käsien heiluttelulla?

      Poista
    11. Nythän ne jumalat, tai ainakin yksi niistä, voipi paljastaa pahaa aavistamatta itsensä kun se eräs Webb luotain on kuvansa toimesta laitettu galaksienrojua täynnä olevaan tyhjyyteen ikuistamaan miljardien aikajanojen tuottamaa dataa väreissä ja väreittä.

      Onkohan jumalalla musta parta ja silmissä tähtien jääkylmä väike?

      Alastiko tuo onneton huilaa avaruudenradoilla vai ylpeänä ja punakkana puettuna kultaan ja mirhamiin?

      Ja onkohan matkaseurana olevalla enkelkuorolla matkabassot ja täysorkesterin kaikki herkut soittiminaan vai pienenpieniin pajupilleihinkö puhaltelevat?

      Entäpä ylöstaivaisiin nousseet, maanpäällä ristillä kidutetut ja murhatut jeesukset, jumalten pojat, miltäpä kuvittelisitte heidän näyttävän kun Web ne raameihinsa tallentaa?

      Vieläkö kylkien keihäänraapaisujen arvet ilkeinä nahkasta kuultavat ja onko orjantappurakruunu yhä ohimoita verille raapimassa?

      Poista
  5. Theodor Kallifatides, ruotsiksi ja kreikaksi ajatteleva kirjailija, kirjoitti esseen "Jättäkää unet rauhaan" (HS, viime vuosituhannella).

    Hän väitti, että unen kääntäminen tajuiseksi aiheuttaa palautumattoman ja ihmisen olemista rajaavan aivovaurion.

    Markku Siivola, Taborin vuoren tekoja oleva lääkäri, on mukana ytimissä yhdistyksessä, joka etsii unesta mieltä joukkoistumalla (Montague Ullman-nimisen ruotsiksi ajattelevan idea).

    Jo yli miljoonalla on maailmalla sormessaan oululaisten virkaheittojen nokialalaisten kehittämä OURA-sormus, yhä useammallan 3.0 - versio, jota pitää päivittää kuudella eurolla / ajanjakso.

    Olen Kallifatideksen kannalla, mutta minulla on myös OURA - tosin 2.0, jonka ylläpito on maksutonta, mutta ei ilmaista.

    VastaaPoista
  6. Tuo epäileväinen ja alati epäluotettava kansa osaa konstin jolla kehnosti kompostoitua multaa voi käyttää kukkien kasvatukseen, kun panee piipun perkkeet kasteluveteen ei tule mitään öttiäislentiäisiä. Sikarintumppikin käy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja neonikotinoidit ne vasta tehokkaita onkin. Tappavat talossa ja puutarhassa, ehkä liian perästä.

      Poista
    2. Tähän sopii lisätä muistitieto Kardisinn rauhan rajalta.

      Olavinlinnassa on ollut pässi vielä sodan jälkeenkin.

      Tuota pässiä oli Savonlinnan tilapäisen kadettikoulun oppilaiden tapana syöttää Singnora-sikareilla eikä pässi niihin kuoli vaan mieltyi.
      Olin paikalla 1950-luvulla, kun tapaa vielä pidettiin yllä: siinä veripihlajan alla. pihalla.

      Tuohon aikaa ei enää Kyrönsalmen ylävirrassa olevan rautasillan kaarta pitkin tarvinnut kadettien kulkea uhkarohkeuttaan ja jonglöörin taitojaan osoittaakseen.

      Poista
  7. Yhtä lailla kuin sanat ja filosofiat, joilla täällä(kin) ilmiöitä ja asioita selitellään, ovat jumalatkin vain ihmisten aivoissaan kehittelemiä, aineettomien tarinoiden fiktioita. Romaanien roolihenkilöitä joille mielikuvitus yrittää jonkinlaista käsitettävää muotoa antaa.

    Jotka kaikkivoipiin jumaliinsa uskovat ja niihin jonkinlaisen yhteyden tuntuvat saaneen, niin laittakaapa ne joutavat meeminne oikeisiin jumaltöihin: vaikkapa lopettamaan ihmisten toistensa teurastamiset ihan ensiksi ja sen jälkeen pikapikaa päällekaatuvan ilmastokriisin selvittämiseen.

    Näidenhän luulisi kaiken kerrotun jumaldatan mukaan käyvän vaikkapa seitsemässä päivässä jonka etuihin, ja kuin palkkioksi, kuuluu yksi lepopäivä urakoinnin lopuksi.

    VastaaPoista
  8. Kitaristiurani huipentuma tapahtui taannoin, kun unessa toimin laulu- ja soitinyhtye Rolling Stonesin vierailevana kitaristina Jumpin' Jack Flash ja Satisfaction biisien aikana.

    VastaaPoista
  9. Kyllä referoida saa Raamattuakin. Vasta sitten, kun käyttää lainausmerkkejä, kyseessä on lainaus, silloin sääntönä on lainata sananmukaisesti. Jos taas lainaa sananmukaisesti eikä käytä lainausmerkkejä, kyse on kirjallisesta varkaudesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vain jos käyttää uusinta suomennosta. Vuoden 1938 käännös on vapaasti käytetävissä.

      Poista
    2. Mitä höpöjuttua? Sotketko tahallasi vai etkö ymmärrä tavallisia lainauskäytäntöjä? Ei siinä katsota, mikä opus on kyseessä.

      Poista
    3. Mikä pakko on lainausmerkkejä käyttää?

      Kyllä se riittää että lainaa tekstiä ja sitten jossain kohtaa mainitsee mistä se on peräisin. Kyse ei ole plagiaatista kun lähde mainitaan. Silloin voi jokainen tarkistaa alkuperän.

      Poista
  10. Tästä se lähtee: Niin kuin hyvin tiedetään, on Jumala kaikkivaltias, kaikkitietävä ja kaukaa viisas.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kumma ettei Linna saanut Tuntemattoman alkuluvuista syytettä jumalanpilkasta. Sillä pilailuahan se on.

      Poista
    2. ..ja hyväntahtoinen aurinko hymyili heille.

      Poista