29. kesäkuuta 2022

Raha taskuun



 

Sota sai uuden käänteen tänään. Tämä on tulkintani eli valtioviisasta kannunvalantaa. 

 

Naton korkea päättävä taho, huippukokous, hyväksyi uuden strategian.

 

Monet, esimerkiksi minä, olemme seuranneet tilannetta sellaisena kuin käsitämme sen. Ydin on Ukrainan sota ja erittäin keskeinen kysymys on Suomen turvallisuus.

 

Näin ei ole. Julkaistu strateginen yhteenveto on tietysti propagandaa. Asioita on rytmitetty ja painotettu omien lohdutukseksi ja pahojen pelotukseksi.

 

Mutta noinkin laaja ja silmin nähden huolellisesti laadittu asiakirja oli siis olemassa, luultavasi valmiiksi painettuna, kun Turkki aloitti omat operaationsa, jotka hiukan tuskastuttivat meitä ja ruotsalaisia. Mutta Suomi ja Ruotsi ovat sivuasioita ja pikku tekijöitä tässä kuviossa.

 

Vihollinen on Venäjä ja vihollisen paras ystävä on Kiina, sanoo asiakirja. 

 

Venäjä rinnastetaan terroristeihin, mutta Kiinasta sanotaan, että vaikka se yrittää jättää yhä suuremman jalanjäljen maailmanpolitiikkaan, asiallinen (transparent) keskustelu sen kanssa on jatkuvasti mahdollista. 

 

Myöskään Venäjälle ei olla julistamassa sotaa, ja kanavat luvataan pitää auki, mutta pääsihteerin tämän päivän lausuma perustuu Naton paperiin: Venäjän kansainvälistä oikeutta ja yleisesti sovittuihin sääntöihin perustuvaa menettelyä kuvataan suurimmaksi uhaksi – sitten toisen maailmansodan.

 

Koska Naton tuo sodan jälkeen perustaneet valtiot olivat sodassa samalla puolella kuin Neuvostoliitto, viittaus tarkoittanee vuotta 1948, jolloin kylmä sota viimeistään alkoi. Oman tulkintani mukaan se kyllä oli alkanut viimeistään alkuvuodesta 1944. Päädyn tuohon vertaamalla Teheranin konferenssissa julkisesti sovittua todellisuuteen ja mainitsen esimerkkinä Puolan kohtalon.

 

Naton strategit ovat nyt osoittaneet yhdeksi tavoitteistaan suoran maayhteyden Jäämerelle. Suomi ja Ruotsi tulevat siinä mukana. Hieman ironisesti voisi sanoa, että tässä taisi tulla Putinin vaatimaa etupiirien uudelleen määrittelyä. Paperin logiikan mukaan Ukraina olisi kukaties ”kuulunut” Venäjälle. Venäjä on kuitenkin sodankäyntitavoillaan ryhmittänyt koko Naton Ukrainan turvaksi.

 

Ukrainan saavutus on sensaatiomainen ja on perustunut kykyyn käyttää sotilaallista voimaa, ja kotirintaman kestämiseen.

 

Luulen että Venäjällä on ollut kaikki paperissa esitetty hyvin tiedossa, joten luvassa on siltä taholta jokin isku tai liike. 

 

Lukija voi mietiskellä itsekseen, mikä määrä Naton paperissa heijastaa tai on Yhdysvaltojen ja Englannin sisäpolitiikkaa.

 

Joka tapauksessa myös eurooppalainen inflaatio ja taloudellinen kehitys näyttää tänään hiukan toiselta kuin eilen. Natokin viittaa paperissaan myös ympäristöongelmiin ja aivan oikein elintarvikkeisiin ja niiden hintoihin. Osaan vain jupista, että olen ihmeissäni. Merkillinen päivä, 29.6.2022.

 

 

33 kommenttia:

  1. Naton uuden strategian mielenkiintoinen piirre on myös tuo 360 astetta, joka on kädenojennus eteläisille liittolaismaille. Se tarkoittaa, että Venäjä-painopisteestä huolimatta Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan ongelmia ei jätetä yksin näiden jäsenmaiden vastuulle.

    Ehkä olennaista on kuitenkin huomata kokonaan uusi puolustussuunta: länsi. Tässä strategiassa eurooppalaiset Nato-maat sitoutuvat käytännössä siihen, että mahdollisessa Kiinan ja Yhdysvaltojen konfliktissa emme jättäydy puolueettomiksi. Tämähän on ollut avoin kysymys pitkään. USA:n panostus Eurooppaan pitää nähdä korvauksena tästä. Eli suurvaltastrategisesti voimme olla kiusaantuneen imarreltuja: Euroopan pitäminen USA:n liittolaisena Kiinaa vastaan on niin tärkeää, ja Suomen ja Ruotsin mukaantulo tältä kannalta niin hyödyllistä, että USA on valmis kärsimään lievän arvovaltatappion ja myymään F-16-hävittäjiä Turkille.

    VastaaPoista
  2. Suomen ja myös Ruotsin valintatilanne oli varsin selkeä: kumman etupiiriin ne haluvat asettua - Venäjän ja vai USA:n.

    Oli valittava se pienempi paha, koska sitä valintaa, että eipä kuuluta mihinkään etupiiriin, ei enää ollut.

    VastaaPoista
  3. Kun keskustelu Suomessakin Venäjän hyökkäyksen uhasta Ukrainaan kiihtyi, panin merkille, että HS:n kommenttipalstoilla esiintyi usein kirjoittaja, jonka kommentit minusta vaikuttivat joka suhteessa, muodollisesta sisällölliseen, poikkeuksellisen harjaantunutta asiantuntemusta ilmentäviltä. Kommentoijan oli nimeltään erään istuvan kansanedustajan täyskaima.

    Kommentoijan viestien ydinsanoma silloisessa tilanteessa oli tämä: ainoa taho, joka sodan puhkeamisesta hyötyisi, olisi Yhdysvallat. Asia jäi askarruttamaan minua.

    Joulukuussa 2021 Putinin Venäjä oli vaatinut Yhdysvalloilta nimeä tärkeäksi katsomaansa sitoumukseen. Kaikki eivät yhtyneet Suomenkin ulkoasianministeriössä yltyvään hälyyn Venäjän vaatimista "etupiireistä" - ikään kuin "valloitettavina alueina". Laajempaa perspektiiviä koko kysymykseen oli hiljan tuonut esille mm. amerikkalainen tutkija Mary Sarotte tutkimuksellaan "Not One Inch". Mikäli lainkaan ymmärsin, mm. professori Kimmo Rentola, jonka asiantuntemusta ei ole syytä epäillä, ainakin osaksi otti tosissaan Sarotten kirjassaan esittämät "altera pars" -näkökohdat. Rentolan kolumni julkaistiin HS:ssa pari päivää ennen Venäjän hyökkäystä. (Eri asia on, että saman lehden Saksan-kirjeenvaihtaja aivan äskettäin julisti "korkeammalla tietoisuudellaan" kirjan sanoman pätemättömäksi.)

    "Tässä sitä nyt ollaan", sanoi entinenkin poliittinen vaikuttaja. Maailmantilanne äärimmilleen kiristyneenä. Ja koko Euroopan talouselämä sekaisin - Suomella geopoliittisen asemansa vuoksi luultavasti "meidän ajaksemme", kuten Chamberlain 1938 sanoi.

    Sitten voikin vielä yksittäinen kansalainen mielessään esittää klassisen kysymyksen: cui bono? Joe-setä ilmeisesti pääsi pyrintöjensä perille (enkä tässä tarkoita sitä Veikko Huovisen satiirista hahmoa): uusi "suurstrategia" lyöty lukkoon ja "atlanttisen" Euroopan koillinenkin aukko onnistuneesti vedetty kiinni.

    Vastakkainasettelun aika on aina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ukrainan sota ei "puhjennut" vaan Russistan aloitti sen.

      Poista
    2. Tässäkin on perää ja tämä on yksi aivan relevantti näkökulma. Siis se, että USA on ainut tai ainakin yksi niitä harvoja tahoja, jotka sodasta nyt hyötyvät.

      Saksan Ostpolitikhan tähtäsi siihen, että Saksan osaminen ja Venäjän luonnonvarat, maakassu, muut resurssit ja markkinat pannaan yhteen, jolloin syntyy jotakin merkittävää. Oliko tämä realistinnen ajatus - no, ainakaan nyt jäkikäteen, kun kaikki on lyöty rikki, ei näytä siltä.

      Sota siis hajotti tuon USA:lle hankalan "akselin" keralla ja siinä mielessä USA on geopoliittinen hyötyjä,

      Mutta sanottuani tämän, totean, että mikään, siis yhtään mikään, ei oikeuta niitä sikamaisuuksia, joita Putinin Venäjän nyt Ukrainassa harjoittaa.

      Poista
    3. Ihan mielenkiintoista pohdiskelua, mutta ymmärsinkö oikein, että mielestäsi jenkit houkuttelivat venäläiset hyökkäämään?

      Olisivatko he todella tulleet niin kauko-oveliksi?

      Entäpä ne Putinin Pietari Suuri -puheet? Joe-setäkö nekin kirjoitti?

      Poista
    4. Houkuttelivat, voi sinua houkkaa, oikea sana olisi ehkä ärsyttivät tms.

      Poista
    5. Entäs jos kiinalaiset keksivät että reipas kauppatoimi, ostosmatka ikäänkuin (ei mikään erikoisoperaatio, ehei) puhdistaa kotimaan ilmapiirin ja matkaansaattaa kansantuotteen ripeän kohoamisen? Ovat kolmekymmentä vuotta hamstranneet energia-alan osakkeita.
      Miksi sotia kun voi investoida imperiumiin, tai johonkin sen tapaiseen - mihin, en osaa sanoa, tietävätköhän itsekään?
      Jospa he vain mieluusti omistaisivat kerrostaloasunnon, jääkaapin ja kenties vielä henkilöauton? Kaikki, suht' pian.

      Intia sentään osaa pitää asiat jämptissä kunnossa. Joka kylässä tulee olla televisio. Bollywood! Elokuva-alan ylivertainen tuotantokyky. Kenkku juttu että siellä puhutaan paljon pakkoenglantia. Kiinassa ei kaiketi ole sitä ongelmaa.

      Poista
    6. Pakkoenglantia on kaikkialla, siksipä se onkin niin paha asia.

      Poista
  4. Koko ajanhan on ollut itsestään selvää, että Suomen turvallisuus on keskeinen kysymys vain Suomessa. Ruotsissakin vain sen verran kuin se vaikuttaa Ruotsin turvallisuuteen.

    Eiköhän asioista perillä olevien yhteinen näkemys ole koko ajan ollut se, ettei Suomea tällä hetkellä eikä edes lähitulevaisuudessa uhkaa vakavasti mikään. Tässä asiassa Putin ei valehtele (ja lisäksi hän tuntuu hyväksyneen Suomen ratkaisun jo etukäteen).

    Mutta valtion johdon on turvallisuusasioissa katsottava kauemmas. Venäjän toiminta muutti ja muuttaa turvallisuusasetelmia Euroopassa tavalla, joka uhkaa jättää Suomen asemaan, jolla on liian suuri todennäköisyys vain huonontua ajan myötä.

    Suomen vaihtoehdot olivat suomettuminen tai Nato.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. NATO l. uussuomettuminen.

      Poista

    2. Silkka epäryssittyminen, sanoilla leikkiäksemme. Viiden kotoperäisen evp kenraalin mielipiteen mukaan hyvillä perusteilla valittu vaihtoehto. Vox populi ja pulinat pois.

      Kyllä tästä reippaan rallin aikaan saisi, saisipa vainkin eikä haittaisi ollenkaan, kunhan pidämme mielessä että sotilaspoliittiset tosiseikat ovat huolella huomioidut.

      Eriävien mielipiteiden perustelut ovat sangen mielenkiintoiset. Rohkeasti vain! Virikkeeksi ehdotan itärajamme pituutta kilometreissä, erähenkistä vapaa-ajan viettoa ja kenties jopa pientä avittamista, vuoden 1938 tihutöitä tuumiskellen.

      Tämä on paras maa suomalaisille, kenties jopa maailman paras.

      Poista
    3. Nimenomaan tuo "epäryssittyminen" mikä pitää tässä yhteydessä kritiikittömäksi amerikkalaistumiseksi on uussuomettumista.

      Poista
  5. Otsikkoon - "raha", "follow the money" -viitaten kerron anekdootin.

    Olen seurannut erään kirkkonummelais-"famile" ´n asioita läheltä, koska ne ovat sivunneet ammattiani.
    Ei potilas-lääkäri vaan kollega-verkoissa. (musiikki, psykologia, psykiatria).

    Kun katsoin elokuvaa Syysprinssi ja mietin Saarikosken tarinaa (siellähän muuan nainen täytti hiljan 80v) sekä alkukesän aikaani Uudessa Valamossa teemalla "Armoton lääkäri - armoton ihminen", asia ajankohtaistui lisää.

    Sain juuri luettua Heikki Herlinin kirjan "Tuollapäin on Highway" (TEOS) (Highway tarkoittaa ehkäpä Jorvaksentietä) ja otin tuttuihin kontaktia.

    Siellä on, Porkkalanniemellä, aikamoinen tilanne, joka sopii hyvin Kemppisen kuvaamaan globaaliin tilanteeseen viimeisen 13 000 vuoden ajalta (kts Joseph A. Tainter, 1995).

    Vähänlaisesti näihin on uutta tullut joka olisi poikkeavaa siitä tarinasta, jonka Thomas Mann kirjoitti Genesiksestä: "Joosef ja hänen veljensä".

    DNA-tutkimusten mukaan kihara- ja vaaleatukkaiset, sinisilmäiset maanmiehemme ja -äitimme ovat tulleet 1/3-miljoona vuotta sitten Viktoriajärveltä päin Kiinan kautta ja nyt teemme NATO-OTAN - diilejä unkarilaisen nobelkirjailijan "Kohtalottomuus"-tarinan (Kertész) opetuksista piittaamatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elikkä . . . mitähän meidän tulisi tästä ymmärtää? Nimim. Sinisilmäinen.

      Poista
  6. "Venäjän kansainvälistä oikeutta ja yleisesti sovittuihin sääntöihin perustuvaa menettelyä kuvataan suurimmaksi uhaksi – sitten toisen maailmansodan."

    Anteeksi siis kuinka?

    VastaaPoista
  7. Turkki pelaa kahta pöytää, enkä ihmettelisi, jos joskus historiantutkijat saavat tietoonsa, että menettely oli Kremlistä ohjattu. Päästiin juhlaviin allekirjoituksiin, mutta hidastusta voi olla luvassa.
    Suomen Nato-jäsenyys on niin ja näin. Puolustusvoimat ovat olleet Nato-yhteensopivat vuosikausia ja meillä on isäntämaasopimus, joka mahdollistaa joukkojen kuljetuksen ja tukikohtien perustamisen.
    Historiasta ei löydy esimerkkejä, että sotilaallinen konkreettinen apu olisi ollut muiden maiden mielenkiinnon kohde Suomen osalta. Saksa on tietysti poikkeus, mutta kysymys oli aidosta sotilasliitosta.
    Tuskin tuossa erityisempää muutosta on nykyäänkään.
    Mentiin siihen, että kun 1809 alettiin määrittää itseä Venäjästä käsin, on tarve määrittää itse muualtapäin. Se on merkittävä historiallinen muutos.
    Turvatakuut ei puolestaan ole kansainvälisoikeudellinen termi. Se on uskomus ja psykologiaa, joka vallitsee etujen eläessä. On ollut kiinnostavaa seurata kommentteja, joissa tuohon shottiin on humalluttu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voihan olla niinkin, että kun kutsuttiin vihdoin pihalta porstuaan, vartomaan lakki kourassa kutsua vallan kammareihin, niin se onkin pienelle Suomelle tässä myrskyssä turvallisin paikka?

      Ollaan suojassa ison talon katon alla, mutta ei tarvitse vielä osallistua talon töihin!



      Poista
    2. Ans kattoo nyt, kova on suomalaisten sotahullujen hinku tositoimiin.

      Poista
    3. Vanhan viisauden muistaen sodankäynti on kuin yrittäisi saada nussimalla aikaan neitsyitä.

      Poista
    4. Eikös neitsyet nimeenomaan synny nussimisen tuloksena?

      Poista
  8. Itämerellä lautan perästä katsellessaan saattaa tarkkasilmäinen havaita valkoisen vaahtovanan, jonka laiva kulkiessaan jättää. Se muistuttaa olemukseltaan hyvin paljon asiantuntijoiden pieleen menneiden arvausten jättämää vanaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä ruukataan sanoa valkoiseksi vedeksi ja eräät eivät ole sitä muualla nähneet kuin kaljatuopissa. Vanavesikaapin avaimia etsitytetään, pannaan nuori matruusi hilpeästi heti aluksi asialle. Olisipa oiva toimi jos kerran kävisikin niin että löytyisivät.

      Sandberg sentään, komea fullriggare koululaiva Mir on melkoisisissa veloissa, ei ole pääsyä enää likikään minnekään, redillekään huolita. On se synti ja häpeä. Kyllä pitäs kerätä kolehti.

      Aurajoessa käväisin täkillä, silloin. Pakkohan se oli, oli silloin sellainen päähänpinttymä että. Dar Pomorzasta se alkoi. Komea otus.

      Se chileläinen - no niin ja ne naisparat, Helsinkiin sekin silti saatiin ja ei siitä oikein ole sopivaa puhua mitä hirmuhallinto silloin tökeröi. Kolmatta sataa valokuvaa sain aikaiseksi ja hyvin myivät. Cuauchtemoc. Leidi, ja mikä miehistö! Pillin mukaan koreografia, puosujen silmällä ja kaikin tavoin parhainta katseltavaa. Niitä harvoja joilla on väitetysti jumalan nimi, vaikka hiukan outo koska yleinen alan sukupuolisyrjintä. Jos jossain on kansainvälisyys tapissa niin Tall Ships Race:ssä. On se vissiin kyllä viksua!

      Poista
    2. Tall Ships Racessa helsingissä käynyt Cuauchtemoc on meksikolainen, ei chileläinen. Rakennettu 1982. Komea laiva.

      Poista
  9. Mistä muuten mahtaa johtua sellainen kummallinen käsitys, ettei hyökkäyksen kohteeksi joutunut valtio saisi suorittaa puolustautumistoimia hyökkääjän puolella rajaa? Tällainen näkemyshän suosii suhteettomalla tavalla hyökkääjää uhrin kustannuksella. Mekinkö saisimme potentiaalisessa maahantunkeutumistilanteessa kohdistaa sotilaallisia toimia vain siihen hyökkäysmuodostelman osaan, joka on jo ehtinyt rajan yli? Sen tietysti ymmärtää, että Venäjä ajattelee näin kierosti, mutta että jotkut muutkin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minua hämmästytti myös se että Macron alkoi ehdotella että Ukraina sovinnolla luovuttaisi alueitaan Venäjälle jotta "rauha" saataisiin. Se on todella kylmän reaalipoliittinen menettely. Kuitenkin juuri ukrainalaiset tietävät että jos Putinille antaa myöten, hän on pian aseiden kanssa vaatimassa lisää, joko paljon tai kaiken. Juuri näin tapahtui 2014.

      Poista
    2. Harrastat haihattelupolitiikkaa.

      Poista
    3. Niin mikä on haihattelua?

      Poista
    4. Unelmointi, perinne viha jne.

      Poista
    5. No ei kyllä selventänyt tässä.

      Poista
  10. Halvin spagetti hinta 0,48 €/kg Nyt 1,38 €/kg. Silloinen alkuperämaa Ukraina.

    Ja kun justiinsa opittiin jo pikkuisen Tsernobilistä, perkele.

    Tätä uutta sotkua tullaan siivoamaan viljelymailta kolmekymmentä vuotta, se on auttava alku. Katsellaan kaikin mokomin sotavideoita, on ne niin komeita. Pensan hinta meillä ja erittäinkin jenkkigallonan hinta niillä mailla on siinä lillukanvarsia. Öljyparoonit ei rippiä tartte.

    Kyllä sitä on vaan niin paljon helpompi maata raiskata kuin asuttaa mutta viljely on ainoa rehellinen ammatti, paittika kalastajan työ joka on Jeesuksen perkeleen kenkku ja huono työ, kun ei kaikissa kaloissa ole vieläkään sarjanumeroita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Melko epäkiva tämä uus systeemi bloggerin kommentoinnissa. Ihme mulkerointia, sanonpahan sen.

      Mikä se nyt tässä oikein on se kilpailuetu?

      G-mail meni maksulliseksi. Son aivan helevetin iso raha mikä siinä tempastaan, laske en, ainakaan leikkiä.

      Eivät kestäneet enää nollasummapeliä teeskennellä, kyllä se on jo selvä.

      Ahneuden synti, kuorrutettuna ylpeyden synnillä.

      Kahtokkee J. Cash, It's Going by the Book.
      Sitäpä ei ookkaa hankaloitettu.

      Poista
  11. On monia rehellisiä ammatteja. Sellaisia, joita ilman maanviljelystäkään ei tulisi mitään.

    VastaaPoista