26. toukokuuta 2022

Sitko


 (Kuvassa V. Gordon Childe)


 

Hidasta oli arkeologian kehitys. Troijan löysi hyvinkin tietämätön maallikko; kaikki asiantuntijat nauroivat vatsansa kuralle ajatusta, että keksittyjen runojen takana olisi jotain todellista. Troija kuitenkin löytyi, ja ennen pitkää ainakin 11 tai 13 Troijaa sen merkillisellä tavalla Homeroksen kuvaaman alta ja päältä.

 

Englannin Orkney-saarten Skara Bray ei ole vieläkään kuuluisa. Myrsky paljasti 1850 todella kummallisen kymmenen talon kylän. Mielenkiinto ei herännyt. Paikalta käytiin kyllä ryöstelemässä erilaisia matkamuistoja. Arkeologian suuri nimi Gordon Childe, perin juurin kummallinen mies, sai skotlantilaisena professorina johtaakseen kaivauksia, mitä hän ei oikeastaan osannut eikä halunnut tehdä.

 

Mutta ennen pitkää käsissä oli puun puutteessa kivestä latomalla tehty kylä, jossa oli istuimia, makuusijoja, ikkunoita, putkia ja jonkinlainen käymäläjärjestelmäkin. Sen kukoistuksen ajaksi osoittautui Childen aluksi arvaamaan 500 eaa. sijaan 3100 eaa. Se oli siis vanhempi kuin pyramidin ja Maltan kallioasumukset eli luultavasti maailman vanhin ihmisen itselleen pystyttämä rakennelma.

 

Seuraavat kysymykset olivatkin tosi pahoja, eikä niitä ole selvitetty. Keskeisiä asioita on keksitty ympäri maapallon paikoissa, joilla ei ole voinut olla keskinäistä yhteyttä. Sellainen asia on maanviljely, sellaisia ovat pyörä, koiran kesyyntyminen ja tietenkin pandemiat. – Orkneyltä muuten löytyivät vanhimmat tunnetut kirput.

 

Otsikkoni viittaa siihen, että maanviljelyn kehityksestä on estetty ainakin 38 toisistaan paljon poikkeavaa selitystä. Esimerkiksi ohrasta ja vehnästä on tosi pitkä matka leipään ja olueen. Miten ihmeessä moni keksi, että jauhetun, kastellun jauhoseoksen eli taikinan pahentuminen auttaa asiaa? Hiiva, joka on välttämätöntä, on sieni, ja sen verran lähellä hometta, että erehtyä voi.

 

Olen mietiskellyt – kimmokkeena Gordon Childen kova kommunismi, josta hän piti kiinni melkein itsemurhaansa asti 1957 – että jospa temppeli ei olekaan temppeli.

 

Minulla on tämä hanke osoittaa ammottava aukko oikeushistoriassa. Kauppaoikeus ja siis esimerkiksi yhteisöt ja vakuutukset eivät ehkä ”kadonneet”, kun ne näyttivät kadonneen Länsi-Roomassa. Entä jos Itä-Rooma ei Bysantti noudatti vuosituhansia kestänyttä perinnettä. Jospa ”temppeli” on nyykielellä ”liikeyritys”?

 

Voitokkaiksi osoittautuneet monoteismit syntyivät kauppateiden risteyksiin jokilaaksoihin tai malmia tuottaville saarille. Jumalat olivat yleisesti ottaen vaarattomia, ja on pakko kysyä, miksi vakavat keisarit innostuivat Jeesuksesta valtakunnassaan, jossa on kautta aikojen ollut mielenkiintoista mysteerimöhinää? – Heille eli siis esimerkiksi Konstantinuksella ja myöhemmin Justinianukselle oli hyötyä uudesta opista. Jos ja kun uskovaiset kantoivat itse uhrina – nykykielellä veronsa – perille temppeliin, tämä taatusti helpotti sotakeisareita, joilla oli aina käsi karthagolaisten tai persialaisten kurkussa.

 

Ja papeilla oli koulutus lukemiseen ja kirjoittamiseen. Sekin varmaan ilahdutti. Kehitttiin keinot, ettei yksikään sielu pääse livahtamaan veroista. Lopulta suuren skisman jälkeen roomalaiskatolinen kirkko kehitti jopa derivatiivit! Ane eli optio, jonka maturiteetin määrää jonkun kuolema, oli kyllä kerta kaikkiaan suurenmoinen keksintö. Sen huomasivat paremmat kauppiaatkin, jotka panivat Lutherin ja muut yksinkertaiset ”puhdistamaan” uskoa eli puhdistamaan kirkkorakennukset arvoesineistä. Vielä Italian eli Genovan ja Venetsian pankit syntyivät Pyhän hengen huoneiden ympärille.

 

Kirkko oli etevämpi kuin EU. Se perusti kiireesti kaksi kerjäläismunkistoa, sillä kun kerjäläinen varastaa, sen huomaa heti. Toinen porukka eli dominikaanit harjoitti oppineisuutta ja toinen eli fransiskaanit piti yhteistä kansaa kurissa kansan kielellä. Ja pian paaviksi pääsi lähinnä pankkiirisukuun kuuluva, Medici, Borgia, Sforza tai vastaava.

 

Vahinko ettei kreikan taitoni riitä Bysantin tunnetusti kiemuraisen diplomaattisen kielen sävyjen ymmärtämiseen, mutta tässä olisi avaukseni: jatkuva puhe isästä ja pojasta ja yksisyntyisyydestä ja muusta tarkoitti todellisuudessa aivan muuta. Ja tässä olisi myös alaviite kysymykseen yksijumalaisen juutalaisuuden hyvin tunnetusta etevyydestä kaupankäynnissä ja kabbalasta eli opista, että heprean tai arameankielinen teksti tarkoittaa aina jotain muuta kuin näyttäisi…

7 kommenttia:

  1. Ettäkö monoiset uskonnot olisikin kauppiaiden dogwhistle-politiikkaa?
    Kuulostaa jonkinlaiselta salaliittoteorialta.

    MMM...

    VastaaPoista
  2. Evankeliumeissa Jeesus ajoi ruoskalla rahanvaihtajat temppelistä. Se ei kuulosta salaliittoteorialta. Samaa ajatusta kehitteli Thomas Mann Joosef-sarjassa ja häneen liitthyen Waltari. Papit pistelivät uhrilahjat suuhunsa ja tloimivat eräänlakisinatukkukauppiaina.

    VastaaPoista
  3. Näen norjan seudun sekä tanskan maitten liittymisen valkean ruhtinaan jengiin kauppaliittona, jossa silloinen SOK häviää Keskolle kun kokoontumispaikoista keskustellaan ja ulkomuotoja valitaan.

    VastaaPoista
  4. On erinomaisen tunnettua, että Gordon Childe edusti arkeologina marxilaista menneisyyskäsitystä. Mutta se hänen "kova kommunisminsa" eli poliittinen vakaumus "siviilissä" tuntuisi aika irrelevantilta asialta tällaisessa yhteydessä. Vai miltä tuntuisi, jos "suomalaisen muinaistutkinnon alalta" puhuttaessa todettaisiin vaikkapa että "se Unto Salo oli sitten tavallisen kova porvari" (mitä hän paksun muistelmateoksensa valossa olikin). No, ehkä jälkimmäistä voidaan pitää luonnollisena sääntönä ja Childen tapausta jotenkin kieroon kasvaneena anomaliana?

    VastaaPoista
  5. Ad Omnia: - viittaus Gordon Childen marxilaisuuteen oli tässä yhteydessä kehaisu - hän pureutui aineellisiin todisteisiin ja suhtautui torjuvasti "johtaviin aatteisiin". Niinpä hän nosti heti esiin vaurauden, jota löytö osoitti ja kysyi: miksi noin osaava joukko asetti näin surkeaan paikkaan, jossa ei ole puuta eikä kunnolla syhötävää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unus "pro omnibus":

      Pahoittelut väärinymmärryksestä.

      En ole koskaan kuulunut marxilaisen tulkinnan ystäviin tai kannattajiin historiassa saati arkeologiassa, mutta tuo "kova k..." -ilmaisu särähti korvaan poliittisena karsinointina, mitä se siis nyt selvennettynä ei ollut.

      Poista
  6. Tämä ajatuksesi muinaisten temppelien luonteesta taloudellisina keskuksina on osittain ihan järkevä. Osittain tulee kyllä mieleen, että lakimiestaustasi johtaa tässä hiukan harhaan.

    "Liikeyritys" on mielekäs termi lähinnä sellaisissa yhteyksissä, joissa kyse on julkisesta vallasta riippumattomasta laitoksesta. Muinaisuuden temppelit olivat luonteeltaan julkisoikeudellisia valtakeskuksia. Ne olivat osa hallintoa.

    Juridisen, yksityisoikeudellisen henkilön idea ei oikein kuulu roomalaiseen oikeuteen. Se käsittelee juridisena henkilönä perhekuntaa, joka ruumiillistuu perheenpäähän. Roomalainen hallinto vihasi kaikkea kansalaisten omaehtoista yhteenliittymistä, joten en oikein usko, että mitään kovin monimutkaisia liiketoiminnallisia rakenteitakaan sallittiin, eikä sellaisista tietääkseni ole oikein todisteitakaan.

    En menisi siis viemään yhtiöoikeuden alkuperää antiikin hämäriin. On ihan tarpeeksi, kun se jäljitetään sydänkeskiajan merenkulullisiin yhteenliittymiin. Se, että niitä pääsi syntymään, johtui ehkä enemmän valtion heikkoudesta kuin vahvuudesta.

    VastaaPoista