6. toukokuuta 2022

Näköisyys


 

Jo ala-asteella opettaja huokaisi tarkoittaen opetettavakseen osuneita kaksosia, jotka olivat identtisiä:” Kyllä te Antti ja Mikko sitten olette saman näköisiä. Varsinkin sinä, Antti.”

 

En ole saanut tolkkua näköisyydestä. Asiaa ei voinut olla muistamatta, kun esimerkiksi hovioikeuden isoon saliin oli ripustettu hiljan eläkkeelle jääneen presidentin muotokuva, ja mies oli sangen tuttu. Näköisyyttä ei nimittäin ollut lainkaan. Teki mieli kysyä, olko taulusta maksettukin. Asianajotoimistossa oli kolme poikkeuksellisen epäonnistunutta muotokuvaa, mutta selitys saattoi olla säästeliäisyys. Isästäni oli myös kotona öljyväritaideteos, joka auttoi hiukan jyvälle asiasta. Siinä ihan hyvä maalari oli käyttänyt tukenaan vanhastaan tuntemaani valokuvaa ja onnistunut vangitsemaan isäni luonteenomaisen ilmeen – yhden ainakin sadasta.

 

Hänellä oli sama tapa kuin äidillään imaista poskiaan ja joskus jopa maiskauttaa. Äitini yritti vierottaa häntä siitä tavasta. Luultavasti syynä oivat poskihampaat, nenäontelon ahtaus ja vahva ylipurenta.  Isoäitini tapasi vilkuilla ympärilleen kaivaten jotain juotavaa ja sanoa:” Kun miun suutain niin kuivajaa.”

 

Kun Espanjassa käyminen yleistyi 1960-luvun alussa, jotkut toivat sieltä katutaiteilijan muotokuvapiirustuksen, jotka olivat yleensä poikkeuksellisen huonoja.  WSOY käytti eräässä vaiheessa ahkerasti taitelijaa, joka oli erinomaisen hyvä piirtäjä, mutta hän peitti viivan huonouden jäykkyydellä, joka häiritsi maisemakuvissa vähän ja muotokuvissa paljon. Kuin kostona hänen suosijansa hiukan kiusallinen muotokuva oli talossa kunniapaikalla, kum kävin siellä viimeksi.

 

Toisin kuin joskus muulloin, tiedän mistä puhun. WSOY:n pääjohtajan kerroksessa eteishallissa oli yksi Suomen parhaita muotokuvia, Väinö Kunnaksen Olavi Paavolainen. Otavassa kirjallisen johtajan huoneessa on pohjanoteeraus, kelvoton Eino Leino eli se, jossa tavoiteltu valohämy on saavutettu rajaamalla kuva epätavallisen ahtaaksi, jolloin luonteenomaisuus ja puhuttelevuus on menetetty.

 

Hyvän kirjailijan tuntee siitä, että hän tekee paljon virheitä. Paavo Haavikko ja Jyrki Pellinen olivat lyömättömiä tässä asiassa. Heidän koneella kirjoitetut käsikirjoituksensa piti aina kirjoittaa uudestaan.

 

Tätä asiaa koskee Tshehovin sääntö. Oma mukaelmani on: tärkeintä ei ole, mitä kirjoittaa, vaan mitä ei kirjoita. Tekstin hahmo hallitsee niin voimakkaasti, että kirjoittaja kuin poimii siihen sanoja, joista rakentuu prosodia. Heikompi kirjoittaja luulee mielikuvaansa shakkilaudaksi, joka täytyy värittää yksitoikkoisesti ruutu kerrallaan.

 

Tunnen ihmisiä, joilla on absoluuttinen kielikorva. Eräs voitti Amerikassa 11-vuotiaana sen ikäisen suomalaisen englannin taidolla tavauskilpailun päädyttyään syntyperäisille tarkoitetulle luokalle. Todistukseen tuli pian A englannista äidinkielenä. Valitettavasti tutkijoille ei voi neuvoa loistoesimerkkiä – oikeusneuvos M.M. kirjoitti ”rubriikit” eli lyhyet muutaman rivin yhteenvedot korkeimman oikeuden päätösten hakemistoon. Tuomioistuin ryhtyi aika myöhään itse laatimaan niitä. Hän oli uskomaton kyky, mutta käsiala oli kulmikas. Venäjääkin hän oppi vahingossa, mutta hyvin.

 

Keksin sattumalta saksalaisen Liedin salaisuuden. Eräät kiitetyt levytykset ovat aika huonoja, koska laulaja laulaa absoluuttisen nuotilleen, mikä pianolla on tunnetusti mahdotonta, koska pianon tasavireisyys merkitsee, että melkein kaikki sävellajit ovat hiukan falskeja. Vastakohta on nyt paras Lied-laulaja, Gerhaher. Hän pianisteineen tietää, että korva oppii pois vahingollisesta tarkkuudesta minuutissa tai puolessa. Siksi pidän omistamiani kahta puhdasta kokonaislevytystä Bachin viulusonaateista ja partitoista kummallisuuksina. Toinen niistä on Heifetz. Muita minulla oli jo ennen striimauksen aikakautta useita kymmeniä. Inhosin erikoisesti Szeryngiä ja Menuhinia.

 

 

23 kommenttia:

  1. Olen vakaasti sitä mieltä, että englannin verbi spell pitää useimmiten suomentaa kirjoittaa-verbillä. Mehän kysymme: Miten kirjoitetaan hygieeninen? Englanniksi täysin sama olisi: How do you spell hygienic?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. siellä ei tavata kuten täällä vaan luetellaan sanan kirjainten nimet

      Poista
    2. I've got a spell on you.

      Poista
  2. Jos sallitaan, niin poikkean päivän tekstistä.

    Jopa Ilta-Sanomat, siis jopa se, nimittää tänään vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen koronakuolleisuuslukuja "julmiksi". Asiahan koskee kaikessa olennaisessa 70 vuotta täyttäneitä. Väkilukuun suhteutettuna Suomi on jättänyt muuta Pohjoismaat kirkkaasti taakseen. Ja kuten tunnettua, neljännet rokotteet juuri vastikään evättiin, monille, joita asia koskee, kovin hämäriksi jäänein perustein.

    Mieleen nousee epäily, tietenkin täysin symbolisesti: Onko meillä siis henkisessä mielessä päässyt voitolle jonkinlainen passiivinen T-4-mentaliteetti historiallisen esikuvansa mukaisesti ("die Vernichtung lebensunwerten Lebens")?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maapallon Homo sapiens-lajin lukumäärä ylittää pian 8 miljardia. 15 miljoonaa koronaan kuollutta ei kummoista lovea siihen tee, eikä oikeastaan minkäänlaista sillä syntyvyys on paljon kuolleisuuslukuja kiivaampaa. Ruttoon kuoleminen on sitä paitsi luonnollista toisin kuin teurastussodissa jotka eivät edes kunnolla tapa, vaan aiheuttavat suunnatonta, pitkäkestoista kärsimystä siihen kurimukseen joutuville.

      Poista
    2. Siinäpä oiva "globaali, demografinen" näkökulma nykytilanteeseen Suomessa.

      Pitäisikö siis muidenkin sairauksien hoitaminen täällä Suomessakin jättää enimmältään oman onnensa nojaan - myös sellaisten, jotka kohtaavat keski-ikäisiä ja, tohtiiko sanoa, nuoriakin ikäluokkia? Pidot paranisivat, kun väkeä koko ajan saataisiin oikein graavisti vähemmäksi!

      Ja kyllä ne "teurastussodat" saadaan "kunnolla tappamaankin", kun oiken asiakseen otetaan. Siitähän meillä saatiin verratonta historiallista havaintoaineistoa huhti-toukokuussa 1918 ja seuranneena kesänä. Puhumattakaan siitä 30-luvun suuresta keskieurooppalaisesta ihannemaasta, jossa eugeniikan ja"kustannusrationaalisuuden" (vastannee nyk. uudistermiä "kestävyysvaje") nimessä saatiin aikaan todella merkittäviä väestöpoliittisia ratkaisuja. Jotain samaa tuntuu siis tässäkin ajassa liikkuvan - myös, ja tätä nykyä nimenomaan, meillä Suomessa.

      Poista
    3. Vaatimattomuuttasi sivuutit ihannoimasi suuren itäisen imperiumin, joka nerokkaan johtajansa johdolla toteutti suuria ja mahtavia väestöpoliittisia ratkaisuja kautta laajan Siperian. Nykyinen Pieni Suuri Seuraaja kalpenee sen rinnalla, vaikka parhaansa toki Ukrainan aroilla yrittääkin.

      Poista
    4. En ymmärtääkseni "ihannoinut" mitään imperiumeja. Kirjoitin vain Suomen johtavien terveysviranomaisten (lähinnä mielessä oli THL) hyvin oudolta tuntuvasta suhtautumisesta epidemian aiheuttamiin erittäin korkeisiin kuolleisuuslukuihin meillä Suomessa. Viimeksi tänään HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen hämmästeli sitä, että Suomi on tässä suhteessa siirtynyt koko maailmankin mitassa suhteellisesti aivan kärkitiloille jonkun Latinalaisen Amerikan Perun jälkeen. Lieneeköhän siis mainittu diagnostiikkajohtajakin "itäisen imperiumin ihannoija", kun tuollaisia lausuntoja antaa?

      No, todellisuudessa juuri sinä, jos olet ensimmäinen kommentoijani, toit tähän yhteyteen aivan asiaankuulumattomia höpinöitäsi "teurastussodista". Ei kai sinua vain vaivaa kiihkoutunut sotahysteria, jota sattuvasti myös sotapsykoosiksi on mainittu?

      Poista
    5. Viisasta on totella kemppistä ja samalla unohtaa hänen väitetty suomalaisuutensa. Onhan hän uraali usalainen.

      Poista
  3. Näköisyydestä kyse tässäkin:
    Asiakaspalvelutehtävissä opin kokemuksesta, että kun joku blogisti K:n näköinen henkilö (heitä oli useita) tuli asioimaan, niin lyhyen replikoinnin jälkeen oltiin aina siinä, että herralle syntyi kova hinku heittäytyä hankalaksi ja jollain tavalla ruveta rankaisemaan. Ei liittynyt mitenkään varsinaiseen asiaan vaan kyse oli selvästi henkilökemiasta. Enempää vaikea sanoa, kun pitäisi olla videotallenne, että näkisi, kuka siinä ensimmäisenä kerjäsi verta nenästään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Herra K:n näköisen habituksen iän myötä saatuani, tilanteen voin tunnistaa, ja todeta, että siinä on vanhalle herralle kasvun paikka.

      Nuorempien kanssa ei pidä alkaa inttämään. Esittää asian selkeästi ja ystävällisesti, hoitaa asiansa ja poistuu paikalta, niin on paras. Jos ollaan ihan eri linjoilla, silloin voi tuhahtaa tai murahtaa lyhyesti kuten koira tai kissa. Ja hoitaa asiansa ja poistuu paikalta.

      Tänään ruuhkapaikallisjunassa oli jotain tungosta oven edessä. Ikäiseni rouva alkoi opettaa välikössä hengaavia poikia, että voisi tuonne istumaosastoonkin mennä eikä jäädä siihen tukkeeksi. Joku pojista, lukioikäisen asenteella vastasi, että mitä vikiset. Poika, käyttäydy! mulkaisin ja murahdin ohi mennessäni. EI minun iässäni kuulu enää jäädä inttämään ja vääntämään.

      Eräs vanha portsari pohti joskus seurueessa aikojen muuttumista, ja itsensä myös. Että jos tulee flaidis, pitää nykyään lyödä heti siten että se tipahtaa, polvitaipeeseen tai miten se nyt sen alan osaamisessa meneekään. Kun vanhentuessa ei enää pysty vääntämään yhtään pidempään. Naureskelin itsekseni, mutta se on niin totta. Sanallisestikin. Onelinereilla vanhat äijät hoitaa tilanteet. Ja jos ei siihen pysty, on peli menetetty.

      Poista
    2. Asiakaspalvelussa olevan ei pidä kerjätä verta nenästään, vaan hoitaa asiat ystävällisesti ja asiallisesti. Jos asiakas on tyytymätön, siihen on joku syy. Vaikka syy ei olisikaan asiakaspalvelijassa, niin hänen amattitaitoaan on toimia tyynesti ukkosenjohtimena.

      Poista
  4. Kunnaksen Katri Vala -taulu on myös yhtä korkealaatuinen.

    ER

    VastaaPoista
  5. Oma lied-suosikkilaulajani on M.A. Numminen.

    VastaaPoista
  6. Pitääkö muotokuvan välttämättä olla "näköinen"? Kaikki passin tai ajokortin omaavat tietävät, ettei se valokuvakaan aina kohteeltaan näytä. Sosiaalisessa mediassa julkaistut kuvat tuskin koskaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, kukapa haluaisi passikuvaltaan näyttää.

      Poista
    2. Kun katson kymmenen vuotta vanhaa passikuvaani, näyttää paljon paremmalta kuin peilistä näkyvä kuva... Kyllä kelpaisi passikuvan näköisyys!

      Poista
    3. Se ei olekaan pätevä passikuva

      Poista
    4. Kemppinen on Iivana julman näköä mutta ei pidä mennä ja syyttää siitä iivanaa, kemppinen taas on tullut sanonko mistä.

      Poista
  7. Eino Leinohan oli oikeasti mustavalkoinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äitinsä puolelta ainakin oli Mustonen.

      Poista
    2. Turha valittaa aihetta. Son kemppinen.

      Poista