10. huhtikuuta 2022

Etanointi


 

Kun kaipaan jotain todella vaativaa luettavaa, rauta- ja rakennustarvikkeiden luettelot ovat suurenmoisia. Silmiä avaavia verkkopaikkojakin on, kuten esimerkiksi Varusteleka.

 

Otsikko ja kuva (c) Wikipedia ovat nosta lähteistä. Opin lisää suomea. 

 

Sain lukea neljä kertaa tuotteen nimen ”etanadynamiitti” ennen kuin käsitin, että siinä tosiaan lukee, että etana. Selvittely tuotti tuloksen, että kysymyksessä on niin sanottu murtolaasti, jota käytetään räjäyttämisen sijasta. Sitä sekoitetaan veteen, huolellisesti valmistajan ohjeen mukaisesti, ja seos kaadetaan kallioon, kiveen tai vastaavaan, mutta ei naapurin kivijalkaan, porattuun reikään. Muutaman tunnin tai viimeistään vuorokauden kuluttua kivi on rikki. Ja tehoaa myös teräsbetoniin. Kalkkiin ja vastaaviin aineisiin perustuva laati kehittää aivan hirmuisen paineen paisuessaan, luokkaa 7 miljoonaa kilogrammaa neliömetriä kohden.

 

En siis ollut ennen kuullut sanaa enkä tuntenut ainettakaan. Isoisäni puuhasi kunnian miehenä dynamiitilla. En tiedä tarkoin, oliko hänellä laturin paperit, mutta tärkeämpää oli se, että nimismies oli hänen hyvä ystävänsä. Kerran meni kivipuolen päästä ainakin kymmenen ikkunan lasiruudut, mutta hätäkös siinä, kun oli omistaja asialla.

 

Rakennustyömaalla kerrottiin kaverista, joka haukkasi dynamiittipötkystä palan ja nieli. Auttoi kuulemma päänsärkyyn. Ajatus saattoi olla sotavuosien perua. Silloin taisi olla tarvittaessa käytössä myös ”pioneerionki” eli järveen pudotettu käsikranaatti. Pyydys tosin taisi olla kielletty, mutta sain minä kerran varttuneessa iässä olleen herran tunnustamaan, että oli hänkin kaatanut hirviä, konekiväärillä, lentokoneesta. Terveisiksi lentueen muonamikolle.

 

Monissa meistä taitaa elää paholaisen henki. Kun paloauto ajaa pillit huutaen kohteelleen, ainakin pikkupojat ryntäävät silmät kiiluen katsomaan.

 

Omina varhaisina päivinäni muistiin syöpyi pysyvästi se ääni ja se näky, kun paikkakunnan tiilitehtaan huomattavan korkea tiilistä muurattu savupiippu kaadettiin räjäyttämällä. Siinä oli toki ammattilainen asialla, mutta siitä huolimatta näky oli huikea.

 

Voin hyvin ymmärtää paikalla olijan hymistelyä. Kun nimittäin Syväriltä lähdettiin kotimaata kohti, jossain siellä voimalaitoksen lähellä oli tullut mieleen, että kun ei räjähdysaineita ja kranaatteja saada kulkemaan määräänsä enempää, niin pannaan palamaan. Ja aineita kärrättiin monisatametriseen jokeen oikein urakalla.

 

Kertoa, silloinen pioneeriluutnantti, myöhempi yliopiston professori oli ollut mukana raapaisemassa. Hänen kuvauksensa mukaan koko joki kuivui hetkeksi.

 

Jostain olen kuullut, että kun sotilaallisista syistä räjäytyksiin varaudutaan rakenteissa, Enson Rouhialassa olisivat tänäkin päivänä paikallaan myös räjähteet.

 

Mene ja tiedä. Sitä puhutaan niin kaikenlaista.

 

 

45 kommenttia:

  1. Niin, harmittavan nolostuttavaa on katsoa josko joku purkutyö jätetään valitusten tai muiden syiden vuoksi puolitiehen. Jorvaksen myllyn muurattuun tiili/betoniseinään on saatu tehtyä paineilmavasaralla valtava reikä pohjoislänsiseinän ylänurkkaan ja siihen on homma pysäytetty. Monet paikallisjunan matkustajat katsovat sitä ja jäävät loppupäiväksi hunteeraamaan mistä oikein on ollut kyse ja ajatus. Minä olen pohtinut sitä jo toistakymmentä vuotta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikään valitus tuskin jättää mitään tuollaista kesken tuollaisiksi ajoiksi. Todellinen syy olisi kyllä kiinnostavaa tietää.

      Poista
    2. Helsingin päärautatieaseman alittavan vesijohdon betonikoteloon oli aikoinaan puhkaistu mystinen reikä, jonka takia metroasema oli muistaakseni ainakin puoli vuotta kiinni putkirikon aiheuttaman tulvan takia. Reiän syytä tai syyllistä ei saatu selville. Lääkäreillä se multa, arkkitehdeillä villiviini, mikäs insinööreillä? Ontuiko?

      Poista
    3. Ehkä sinne koteloon on tarvittu huoltotarkoituksiin kulkureitti, eikä kukaan ole tajunnut tulvimisvaaraa. Jos kyse ei ole palo-osastoivasta rakenteesta, joka on vielä suljetulla alueelle, tuollainen kämmi voi helposti käydä. Nyt siihen on varmaan asennettu tukeva luukku.

      Poista
  2. Suomalaiset etanapoliitikot altistivat isänmaan vaaralle, jota he tuskin voivat edes kuvitella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taidat itse olla suurempi vaara natokiimassasi.

      Poista
    2. Millä tavalla "natokiimassani" minä olen vaarallinen?

      Poista
    3. Mietipä sitä ihan itse.

      Poista
    4. Natoon liittymättä jättäminen oli nimenomaan etana-altistusta. Sitä on harrastettu nyt 25 vuotta ja Venäjä on turvonnut vaaralliseksi. Onneksi ovi on vielä pikkasen raollaan, mutta viime hetkellä junaan hypätään.

      Fiksummat poliitikot olisivat tajunneet liittyä heti kun siihen avautui tilaisuus.

      Logiikkahan on helvetin yksinkertaista: 1) jos Venäjästä tulee normaali demokratia, Natossa olosta ei ole mitään haittaa, 2) jos Venäjästä tulee diktatuuri, Natossa olo on henkivakuutus.

      Mutta ei, liian monimutkaista oli tämäkin sen ajan päättäjille.

      Poista
    5. Natosta henkivakuutuksena en olisi niinkään varma. Oikean sodan syttyessä monen muuttuminen anonyymiksi on varmempaa.

      Poista
    6. Kolme vuotta taapäin lausui mielipiteenään kenraali Hägglund että nato-optio on sillään, mahdolliseksi liittymiseksi jätettynä valttikortti.

      Olen vakuuttunut että vaikkakin tilanne on joiltakin osin muuttunut jyrkästi on tuo valttikortti yhä yhtä arvokas.

      Poista
    7. Olen ihan ällikällä löyty noiden "Mietipä sitä ihan itse", nullististen kommenttien kanssa. Ihan kuin väheksyjät olisivat tässä jotenkin niskanpäällä vaaranviikojen aikana.

      Poista
    8. OSINTdefenderin tietojen mukaan Venäjän joukot Leningradin alueella lähellä Viipuria ovat siirtäneet raskaita sotilasvarusteita, mm. K-300P Bastionin rannikkopuolustusohjusjärjestelmiä kohti Suomenlahtea ja Suomen rajaa.
      Miettikääpä sitä ihan tykönänne.

      Poista
    9. ”.. Natossa on henkivakuutus.”
      Henkivakuutus on, kuten tiedetään, sellainen, että jos henki menee, määrätyille edunsaajille maksetaan korvaus.

      Poista
    10. Viisastelu ei asiaa muuta. Viime sodissamme kuoli 100 000 miestä, mutta itsenäisyys säilyi. Jälkipolvet kiittävät heitä uhrauksestaan.

      Meidän jälkeemme tulevat kiittävät meitä Natoon liittymisestä. Ellemme liity, ei niitä suomea puhuvia jälkipolviakaan kauan ole – inkeriläiset venäläistettiin viime sodan jälkeen 50 vuodessa.

      Poista
    11. Kuinkahan monta tulee kuolemaan NATOn "siirtomaa" sodissa?
      Meidät on amerikkalaistettu pakkoenglannille 20 vuodessa

      Poista
    12. Jos alistumme karhulle, voimme aivan hyvin joutua etnisen puhdistuksen kohteeksi samoin kuin nyt Ukraina.

      Poista
    13. Venäjän ulkoministeriön tiedottajan mukaan lausunnot Venäjän uhasta Suomelle ovat propagandaa. Kenen? Venäjähän tässä uhkailee toistuvasti ja pullistelee aseillaan. Kuinka sellaiset toimet pitäisi ymmärtää? Ovatko ne rauhantahtoisia toimia? Onko Venäjä edistänyt Euroopan rauhaa jollakin toimenpiteellä? Onko Venäjä toiminut esimerkillisesti ja kaikin keinoin pyrkinyt poistamaan erimielisyyksiä ja vakautta ja rauhaa? Kuuluuko "sotilaallinen erikoisoperaatio" kansanmurhineen ja siviilien pommituksineen ja kymmenine tuhansine uhreineen rauhan edistämiseen?

      Kukaan ei ole Venäjän kimppuun hyökännyt eikä edes uhannut niin tekevänsä Venäjä itse on hyökännyt aseellisesti heikon naapurin kimppuun väittäen niin tekevänsä uhkan poistamiseksi. Tälläkin hetkellä Venäjä pommittaa Ukrainaa kiihkeästi ja maahan marssii valtavat sotajoukot, uudestaan. Heillä on selkeät ohjeet tuhota ja tappaa kaikki. Naiset raiskataan, lapset ammutaan, miehet kidutetaan ja tapetaan. Tätäkö on Venäjän rauha?

      Toimet ovat lähes identtisiä sellaisten venäläisten idolien kanssa kuin Timur Lenk, Tsingis Kan ja Vlad Seivästäjä. He tappoivat kaikki ihmiset kohtaamistaan kaupungeista jotka eivät heti antautuneet. Jos eivät tappaneet, he raiskasivat naiset ja myivät heidät orjiksi. Sitten tapettiin kaikki miehet ja lapset monin julmin tavoin. Vlad rakasti seivästää kaikki vastustajat ja myös vähän epäilyttävät, kuten ulkovaltojen diplomaatit.

      Poista
    14. Siinä näet, miten rehellisiä venäläiset ovat! Syytävät solkenaan propagandaa ja sitten samaan syssyyn kiljuvat, että se on propagandaa!

      Tällaisen oveluuden edessä tsuhna on ihmeissään, että mitä kuka häh...?

      Poista
  3. Dynamiitin perusaine on nitroglyseriini. Samaa mitä käytetään sydänlääkkeenä. Alfred Nobel itse aikoinaan ei uskonut nitron sydämeen auttavan ja kuoli itse vähän yli 60-vuotiaana sydänkohtaukseen.

    VastaaPoista
  4. Niitä "etanapoliitikkojenkin altistamia vaaroja" voi paremman näytön puutteessa myös - kuvitella.

    Erään lehden (Tidningar utgifne af...) päällysmiehiin kuuluva tiesi 9.4.2022 kolumnisssaan kertoa, että Tšekkoslovakian miehityspäivinä naapurimme uhitteli itärajalla ajamalla "tankilla äänekkäästi ympyrää" ja pitämällä "muuta meteliä".

    Toisaalta KTT Pekka Turuselta (v:sta 2008 tutkijana Maavoimien esikunnassa) pitäisi ensitulevana myöhäiskesänä ilmestyä tutkimus, jonka teemana on "Kekkonen, sotilastiedustelu ja Tšekkoslovakian miehitys". Lainaan kirjan esittelytekstiä:

    "Vuonna 1968 uskottiin, että neuvostopanssarit olivat rajoillamme. Mitä todellisuudessa tapahtui? - Todellisuudessa tilanne Suomen rajoilla pysyi normaalina. Kansainvälinen tilanne ahdisti valtionjohtoa, mutta Suomen turvallisuus ei ollut ensisijainen syy huolelle."

    PS Muistaaneeko joku vielä, kuka nuori mies, nyttemmin "Venäjän ystäväksi" mainittu, johti noina elokuun päivinä äänekästä, "lakaatteja" kantavaa mielenosoittajien joukkoa Neuvostoliiton suurlähetystön edustalla Helsingissä?



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "uskottiin, että neuvostopanssarit ovat rajoillamme..." Eräs tuttuni oli siihen aikaan tulossa Leningradista. Hän kertoi, että matkanteko oli hidasta. Etanavauhti johtui kilometrien mittaisesta panssarivaunujen jonosta, joka oli matkalla rajallemme. Painostusta siis koettiin ja eräs toinen tuttuni kertoi tästä panssarien toiminnasta myös pohjoisempana, joten ei se aivan normaalia ollut.

      Poista
    2. Mitäpä tuohon. Tässä on nyt kaksi sanaa vastakkain: Maavoimien pääesikunnan tutkija Pekka Turunen ja "eräs tuttuni". Harkinta on vapaa.

      Poista
    3. Tulkoon nyt vielä tähän lisättyä se, että tuo tutkija Turunen aloitti siis vuonna 2008 työnsä, joka kertonee siitä että hänellä ei ole omakohtaista tietoa asiasta. Tämä Leningradin matkalla ollut tuttavani tuli sellaiseen aikaan, ettei hän ollut vielä selvillä kriisistä ja ihmetteli näitä pitkiä panssarikolonnia. Harkinta on edelleen vapaa.

      Poista
    4. Niinpä, "tuttu" on toki aina luotettavampi kuin tutkija.

      Poista
    5. Hieman harkintakykykään ei kyllä olisi pahitteeksi.

      Menneisyyttä tutkitaan lähteiden avulla - ei tuttavien kuulopuheiden perusteella. Luotettavimpina lähteinä pidetään asiakirjalähteitä, jotka siis useimmiten ovat syntyneet itse toiminnan seurauksena. Minusta tuntuisi ilmeiseltä, että tutkija Pekka Turusella on kirjaa laatiessaan ollut käytössään Suomen silloisen sotilastiedustelun asiakirjoja, joihin hänen esityksensä uudet tiedot pohjaavat.

      Tosin erotetaan myös ns. traditiolähteet (sekä ns. oral history), joita syystäkin pidetään hyvin epäluotettavina asiakirjalähteisiin verrattuina. Tuttaviesi kulkupuheita ei voi pitää edes sellaisina.

      Mutta mikään ei estä luottamasta lujasti huhuihin tai sepitteisiinkään, jos siitä itselle tulee hyvä mieli ja uskonvarmuus asiastaan. Kyllähän se Lallikin varmasti sen piispan tappoi, kun siitä on olemassa runsaasti yli sata vuotta "tapahtuman" jälkeen kirjoitettu legenda ja kansanrunokin. Ja mikä tärkeintä: kuluvan huhtikuun ensimmäisenä päivänä lehdessä kerrottiin, että pilkkijän onkeen oli Köyliönjärvellä tartttunut Lallin käyttämä murha-astalokin, kauhea piilukirves! Siitä oli lehdessä ihan kuvakin, siis "omakohtainen" todistuskappale. Kuka vielä epäilee!

      Poista
    6. "Rauhallista rajoilla..." Juu, Kosygin pyyhälsi silloin sota-aluksella Hankoon, eikä siitä tiedetty rannikkopuolustuksessa. Neuvostoliitto toki luotti silloin Kekkoseen, mutta ei juuri muihin. Kommunistien enemmistösiipikin tuomitsi Tsekkoslovakian miehityksen, joten olihan sitä Suomea kovisteltava. Rauhallista oli silti rajoilla sikäli, ettei yli tultu. Sallasta oli kylläkin huhuja. Silloinen rajavartioston komentaja antoi siitä lehtilausunnon "Tietooni ei ole saatettu, että olisi sellaista tapahtunut..." Se oli hieman outo lausuma. Olisi kuvitellut, että rajan ylitys olisi voitu jyrkästi kieltää.

      Poista
    7. Käyttääköhän KTT Pekka Turunen tulevassa tutkimuksessaan lähteenä myös: Heikki Tiilikainen: Kylmän sodan kujanjuoksu. – JRi.

      Poista
    8. Ja mihinkähän nuo asiakirjat perustuvat?
      Oliko Suomen sotilastiedustelun asiamies tien varrella kirjaamassa liikennettä?
      Asiakirjoistakin saattavat olla jäljellä yhteenvedot ja raportit, mutta tässä tapauksessa alkuperäiset sotilastiedustelun tiedot lienevät radiotiedustelua, yhteyshenkilöiden kertomia sekä alueella mahdollisesti liikkuneiden ("tuttu") haastatteluja.
      Voisin olettaa, että alkuperäisiä radiotiedusteluasiakirjoja eikä yhteyshenkilöiden kertomia ole kaikkia ihan virallisesti arkistoitu (eräänlainen lähdesuoja). Ja raporteista on voitu jättää jotain pois.

      Poista
    9. "Käyttääköhän KTT Pekka Turunen tulevassa tutkimuksessaan lähteenä myös: Heikki Tiilikainen: Kylmän sodan kujanjuoksu. – JRi."

      Nyt tuli niin visainen ongelma, että siihen on vain yksi ratkaisu: kysyminen tutkija Pekka Turuselta itseltään.

      Aihepiirin maallikkona voi vain todeta historiantutkimuksen yleisperiaatteen: tutkimuksen tavoitteena on tuoda päivänvaloon UUTTA tietoa. Sitä on ammennettavissa vain niistä alkuperäislähteistä, siis asiakirjoista. Ei koluamalla vanhoja kirjoja (muuten kuin täydentävänä vertailumateriaalina, jonka tiedot uusi tutkimus usein onnistuu osoittamaan vanhentuneiksi tai peräti virheellisiksi. Sehän juuri on kaiken tutkimuksen tarkoitus).

      Poista
    10. "Voisin olettaa, että alkuperäisiä radiotiedusteluasiakirjoja eikä yhteyshenkilöiden kertomia ole kaikkia ihan virallisesti arkistoitu (eräänlainen lähdesuoja). Ja raporteista on voitu jättää jotain pois."

      Tässäpä tuli hieno vanhan (tosin kovin kyseenalaisena pidetyn) metodisen periaatteen (argumentum ex silentio) sovellus: koska kerran Suomen sotilastiedustelun raporteista vuodelta 1968 puuttuu se, mitä "jonkun tuttu" on kertonut, tiedusteluraporteista on "voitu jättää jotain pois"! Vaikuttaa selvältä salailulta - Kekkosen pimeitä konsteja?!

      Poista
    11. Joutavaa jatinaa. Jos jokin kolonna kannaksella olisikin ollut 1968, niin ihankohan tuo Suomeen olisi ollut hyökkäämässä? Mutta kevennykseksi: satuin olemaan RUK:ssa Tsekkoslovakian miehityksen aikana. Kantahenkilöstö oli ymmärrettävästi vähän kiihtyneessä tilassa. T54-vaunun ominaisuuksia koskevan oppitunnin aikana kouluttaja totesi mm., että ”Testattu myös Prahan kivikaduilla”.

      Poista
    12. "Joutavaa jatinaa..." keskustelussa ei nähdäkseni ollut kysymys hyökkäyksestä, vaan painostuksesta, joka lienee edessä nytkin, kävi sitten Nato-päätöksessä miten hyvänsä.

      Poista
    13. "Tässäpä tuli hieno vanhan (tosin kovin kyseenalaisena pidetyn) metodisen periaatteen (argumentum ex silentio) sovellus:"

      Et kuitenkaan vastannut siihen ensimmäisen rivin kysymykseen.

      Mielestäsi asiakirja on luotettava, mutta tutun kertoma ei merkitse mitään. Kuitenkin sinne asiakirjoihin ne tiedot tulevat jostain. Tiedustelun ollessa kyseessä voi niissä lähteissä olla myös epämääräisiä, varmentamattomia yms., jolloin ihan kaikkea ei kirjata asiakirjoihin.

      Poista
    14. "Mielestäsi asiakirja on luotettava, mutta tutun kertoma ei..."

      Hyviä pointteja sinulla, trolli.

      Jatkahan harjoituksia. Hei hei nyt vain.

      Poista
    15. Tiedustelun raportteihin merkitään myös vähäpätöisen tuntuiset seikat jotka saattavat osoittautua tärkeiksi analyysissä. Suopo oli 1968 hyvin kärryillä tilanteesta ja valvoi tarkasti tilannetta. Tietoa oli varmasti riittävästi jotta kykenivät raportoimaan Kekkoselle tarkasti.

      Poista
  5. Kenraali Lauri Sutelan tunnettu sotamuistelo:

    "Mitenköhän korkealle sitä lentäisi?" hän sanoi  miettineensä 22-vuotiaana pioneeriluutnanttina  kaivannon pohjalla  radiomiinaa purkaessaan. 600 kiloa trotyyliä olisi antanut äkkisen lähdön, jos käsi ei olisi pysynyt vakaana  ja ajatus kirkkaana.

    Ansiokkaasti nuori upseeri selvitti tehtäväkseen saamansa räjähtelevien rakennusten ja siltojen ongelman, radiomiinat. Uransa toisessa päässä, puolustusvoimain komentajana, hän oli edelleen enemmän kuin mies paikallaan Neuvostoliiton  hamutessa aina vaan tiukempaa otetta Kekkosen ajan Suomesta.

    "Hieno mies" sanoi Jukka Tarkka taannoin  kolumninsa lopuksi kenraalista. Samaa mieltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sutela oli tietääkseni kotoisin Haapamäen risteysasemalta, jossa hänen isänsä toimi virkamiehenä. Haapamäkikin joutui venäläisten raskaiden ilmapommitusten kohteeksi sodan aikana. Sieltä kotoisin ollut isäni kertoi asemalle osuneista isoista ilmapommeista, jotka tekivät melkoista tuhoa paikkakunnalla.
      Hänen isänsä toimi VR:n konduktöörinä, ja näki työssään monenlaista sodan aikana.

      Poista
  6. Kotimme oli 60-luvun alkupuolella korkealla mäellä, jonka alapuolella levittäytyi laaja peltoaukea. Siellä räjäyteltiin silloin salaojia routaiseen maahan. Räjäyttäjä Edvin oli tunnettu varomattomana miehenä, joka ei aina harkinnut loppuun asti tekemisiään. Niinpä meidän asuntomme ikkunan läpi lensi kerran toiseen kerrokseen jäisiä multakokkareita ja pieniä kiviä ko. työmaalta, joka oli ehkä noin 100-150 metrin päässä. Edvin ei ollut huolehtinut räjäytyskohdan peittämisestä tarpeeksi.
    Ikävintä oli, että rikkoutuneen ikkunan vieressä kopassaan oli vauvaikäinen veljeni, joka pelästyi kovasti päälleen sataneista kokkareista ja lasinsirpaleista. Onneksi ei kuitenkaan käynyt sen pahemmin.

    VastaaPoista
  7. Räjäyttäjäksi opiskeluun saati laturiksi opiskeluun ei ole pääsyä ellei ole työpaikkaa maansiirtoalan yrityksessä, jonkinmoinen catch 22.

    Mainittu puraisu kyllä onkin ollut auttava nitropäänsärkyyn, kun saa riittävän suuren annoksen ei tule sitä sitten. Tuttu päänkivistys monelle joka on ollut aikoinansa kaivostöissä. Nitron ihokontaminaatio, ilman hansikkaitahan siellä, eikä tosiaan kumirukkaset käsissä. Pötkäleet penteleet hikoilevat sitä aina jonkin verran, jossain, kuitenkin.

    Nyt käytetään muita keinoja, avolouhoksilla slurryä ja poranreikiin muovimakkaroita. Aivan lyhyköösillä rei'illä kuorittaessa esim. liikenteen seassa toimiessa kuuluva ääni voi olla viereisen rakennuksen sisällä kovemman kuuloinen kuin montun ja peittojen lähistöllä.

    VastaaPoista
  8. "Tästä tulee todennäköisesti vähän isompi paukku", sanoi kemian opettaja vuollessaan paloöljyssä säilytettävästä natriummöykystä vähän isompaa lastua. Nakkasi lastun vesikulhoon, ja olihan siinä ytyä. Iso pamaus ja kulho halki. Hauskaa oli paitsi opettajalla.

    Onpa tullut maattua sairaalassa nitrotiputuksessa samaan aikaan kun ulkopuolella räjäyttelivät uudisrakennusta varten.

    VastaaPoista
  9. Sananen tuosta itse etanadynamentista. On tullut pihakiviä säädettyä sillä. Se pystyy jopa täysin maan nielemään, mutta pintahattunsa tähden kiusalliseen stemuun. Aikaa kului meikän tapauksessa kylläkin kolmisen viikkoa. Mutta – NAPS! Sitten tuli lapiotöitä, sillä kivi särkyi syvälti.

    VastaaPoista
  10. Keskikoulussa fysiikan ja kemian opettajamme oli vanha sotaveteraani. Sodassa hän oli haavoittunut polveen, ontui siksi ja käytti kävelykeppiä, ja mehän totta kai käytimme hänestä lempinimeä Klenkka. Fysiikanluokka oli ylimmässä, 4ssä kerroksessa. Kerran minulla oli mukanani isäni pöytälaatikosta lainaamani sotasaalis -Nagaani, ja ammuin sieltä luokan ikkunasta vastapäisellä Finlaysonin pellolla olevia puhelinpylväitä. Ainakin viidesti. Yhteenkään en osunut ja hyvä oli etten osunut - sillä mitä pahaa puhelinpylväät minulle olivat tehneet? Eivät yhtään mitään. - Kun Klenkka tuli luokkaan, hän nuuhki ilmaa ja sanoi: "Täällä haisee ruuti". Ja totta kai ensimmäiseksi katsoi minuun päin, mutta ei sanonut mitään. Enkä minäkään sitten viitsinyt mitään sanoa.

    Ps. Nagaanin (Nagant M1895, jossa oli kahvassa vuosiluku 1932) lahjotin myöhemmin asiallisiin käsiin, erääseen sotamuseoon. Ja kai muutenkin rikokseni on jo vanhentunut, anteeksi?

    VastaaPoista
  11. Nopeampaa etanaa käytti Seinäjoki-Tampere ratatyömaalla 60-luvun alkuvuosina erään työpisteen päällikkö, kun talvisena viikonloppuna juhli tuttunsa laturin kanssa. Juhlistaakseen ystävyyttään he latasivat routaiselle hiekkamontulle 70 kg dynamiittia, jonka laukaisivat kerralla öiselle taivaalle. 70 metrin päässä mäen päällä oli vanha kaksifooninkinen asuinrakennus ja lukuisia ulkorakennuksia. Räjäytyksen jälkeen olivat rakennukset kuin ilmapommituksen jäljiltä. Suurin puolen kuution lohkare tuli asuintaloon vesikaton läpi, mutta pysähtyi välikattoon puolisen metriä alakerran puolelle. Henkilövahinkoja ei tullut. Valtio maksoi viulut. Se osattiin selittää räjähdysvahingoksi.

    VastaaPoista

  12. Äkkiseltään vain että klo 13.15 esitetään Ruskan jälkeen. Yksi HS tähti "jäykästä draamasta" Edvin Laineelta.

    Vilkasin Wikistä ja pakko olla ne pari lausetta Sakari Toiviaiselta. Sanat kuin tuntijalta kansansa sielun. Oli ne osaajia. Lukemisissani olen alkuvuodessa 1945.

    Velimies on Lapin sodassa ja kai kohta kotona ja korttipiirissä ja saa kuolettavasti puukosta. Yht´äkkiä Kalle on 15-kesäisenä itsekin katsomassa kelle tilit kuuluvat. Eivät hänelle. Ei taida olla lyhytmuisti yhä hyvä kuin kesto sellainen. Tai sitten pokka eli tekeytyminen ei ole hänen lajinsa.

    Surkeat muistot kortti-illasta 50 vuoden takaa ovat kirkaat ja yksityiskohtaiset, käsittämättömän tarkat mikä lisää raportin kiehtovuutta. Se ei ole mitää kaunoa. Autofiktiota itsensä ympärilla pyörimistä ei ensinkään, vaan omaa osallisuutta/osattomuutta. Kylän heimon väenvälisyys ja toimintaperät ja -maalit aukeavat että itkettää -omaosattomuus pakussani.

    Oliko koulu ja virkahalaaminen muu, kun etanan livautti HyvinvointiValtioon. Kerkesi jo räjähtää. Uutta betonia pungertaa. Joutaisi hautautuakin ja syntyä uudelleen vanhaan.

    Sitä se tekee, todellisuus. Parhailta annettu. Näytä etana sarvesi. Pyytämättä näyttääkin. HS s.A 44-45. Numerot ovat ojennuksessa mutta etanoituu. Juuri nyt asuntoAle osakeAle eivät kiihdytä koska neuvontaPoliisi pidättelee. Kapitalismiin tuli uusi kerros, varainhoivayhtiöt. Siis hoiva. Älkäät karatko. Black Rock tunnetuin siksikin kun yritellyt hakea uutta kunniallisuutta vinohkoksi tunnustetun vanhan sijaan. Tuskin koskaan onnistunut etanan räjähtämättä.

    Mutta aina ovat entiset rikkaat
    sukeutuneet uudellekin pinnalle. Ja sen paaluttajat häikäisevät uusina klubilaisina. Näinhän se julkisten kirjastojen sivuilta paljastuu jos myötä-älyllä sotasankareista lukee ja kurjat hengiltä ja ruumiilta ruhjotot ymmärtää sivuuttaa hintana eikä edes itseä koskevina.

    Rytisyttääkö Putin kuten 1998 Nobel derivaatayhtiötä Wall Streetilla. Se paukku peitettiin lisillä pehmusteilla jengin tekemillä lisillä pehmorahoilla. Siten 2008 Putin kysyi josko Peking lähtisi kelkaan sinne vuoretuilla USD kirstuillaan. Ei lähtenyt. Mutta US valtio riensi pönkäksi asuntosubprime matemaatikoille ja internet kulttuurilupaus tiirikoitsijoille. USFed pumppaa kelluntasäiliöihin uutta ilmaa kun ulospihisee meritokraati talenteille vuodesta toiseen.

    Suomessakin kapealla kaistalla rakennusriehan rahanumeroiden #arvojen# paisuntaa. Etanat eivät nyt pääse, ehdi alta kun pörssipoliisi jo käsi pystyssä. Mutta se halvaantuu jos Kreml jaksaa. Rytisisi sivuilla A 44-45.

    Suomeksi HS/SP selitykset pihalle joutumisissaan naurettavia. Mikähän kone Erkkojen sijaan astuikaan ? Painostettiin astumaan ? Ymmärsi sentään Niklas kuolla alta. Entä SP. No. Kuolinkampailussa horissut jo pitkään. Olisi edes kertonut mihin hyvään vaikkakin falsehyvään, tuli älytetyksi. Mutta ei, edustajille vain. Usko kestää yhä kun ent.pankkipuolueen strategian mukana Skandia/Reagan eläkepelastujia sentää ite, lautalla jonka reunoilta maksajat hukkuvat. Ampu-tulee!, lanssilla.Kahvilla.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista