5. helmikuuta 2022

Totaalinen sota


 

 

Selailin sotasukupolven ihmisiä, joista olin unohtanut suurimman osan. Niin moni muukin on, asenteista päätellen.

 

Englantilainen sota-ajan virastoon työllistetty Dennis Wheatley kirjoitti vuonna 1941, että totaalinen sota pyrkii täydelliseen voittoon hävittämällä täydellisesti vihollisensa. Pian määritelmään lisättiin ”kaikin mahdollisin keinoin”.

 

Kirjoittaja oli suosittu dekkarikirjailija, jolta syntyi myös salatieteellisiä, science fiction- ja vakoilukirjoja. Kun asiasta saadaan joskus tutkimusta, hänet varmaan mainitaan sekä Ian Flemingin että John LeCarrén edeltäjänä ja oraakkelina.

 

Ajatelman esittäjä ei siis ollut natsi, vaikka juuri Hitlerillä oli tapana huudattaa urheilupalatsin yleisöä karjumalla, että haluatteko te totaalisen sodan. Kuulijat tietenkin mölisivät, että kyllä haluamme. Meteli oli ankara.

 

Kai ajattelin, ettei tuo merkinnyt sen suurempia. Itse olisin samassa tilanteessa eli suurena diktaattorina varmaan huutanut, että haluatteko te Nürnbergin makkaraa, te perussaksalaiset bratwurstin ystävät. Silloinkin oli kasvissyöjiä, joille makkara oli suurempi kauhistus kuin jokaöinen palopommitus, kotikaupungin tai vihollisen.

 

Tarvittiin okkultisti esittämään teoriassa ja käytännössä järjetön iskulause, jota sitten noudatettiin enempää ajattelematta. Aivoilla oli muutenkin jo ajateltu liikaa, sanoivat.

 

Onnettomuudekseen menneisyyden totaalisen sodan ja siis totalitaristisen valtion napamiehet eivät tunteneet Einsteinia, tai sitten he ymmärsivät lehdistön ”kaikki on suhteellista” -lauseen väärin. Fysiikan lait ovat samat paikasta tai nopeudesta riippumatta. Vaikka havaitsija olisi diktaattori, hän ei voi todistaa eikä siis selvittää millään keinoin, onko hän levossa vai liikkeessä. Hänellä ei tiedä, onko käsillä nousu vai pudotus. Valon nopeus on sama myös liikkuville diktaattoreille, mutta aika ei ole kaikille sama. Eikä elämä.

 

”Me” olemme hyviä tai ainakin parempia kuin ”ne”. Viholliskuva on tärkeä, ja se löytyy. Esimerkiksi Neuvostoliitto oli Saksan cihollinen ja sitten hetkessä tukija turva ja kohta taas vihollinen. Stalin oli Englannille ja Yhdysvalloille inhottava diktaattori, mutta muutos ystävyyteen kesti 24 tuntia. Saksan hyökättyä itään Stalinistä tuli kunnian mies ja suuri ystävä. Stalin puolestaan käski Dimitrovin eteensä ja sanoi että Kominternille tulee nyt uudet ohjeet. Kapitalisteja ei sitten enää haukuta ja pahat ovat nyt ”faskisteja”. Luokkataistelu ja vääjäämätön vallankumous unohdetaan ja jos joku vielä inttää, sanotaan etteivät ne olleetkaan niin vääjäämättömiä.

 

Roosevelt keksi neljä vapautta, joita taisi olla kohta seitsemän, ja Churchill julisti demokratiaa, ei kuitenkaan Intialle eikä muille siirtomaille, joissa tasa-arvon edistäjät pantiin lukkojen taakse.

 

Totaalinen sota tahtoo hävittää voittajansa. Kun väitettyä totaalista sotaa ei voi olla olemassa, on tyydyttävä tunnustamaan, että palokunta ei voi estää kaikkia tulipaloja. Sen tehtävä on rajoittaa vahinkoja.

 

Murheellista on, ettei satuja ja legendoja uskota. Pyhä Yrjö surmaa lohikäärmeitä, ja pian hänestä tulee itsestään lohikäärme.

 

Mitähän pahan pauloihinsa punoma neitokin siihen sano?

 

 

 

 

 

 

11 kommenttia:

  1. Se oli Goebbels kun huudatti. Hitler oli tuossa vaiheessa jo käytännössä lopettanut julkiset esiintymiset.

    VastaaPoista
  2. Mitä natsi-Saksan kasvissyöjiin tulee, Hitler itse oli maan ykkössellainen.

    VastaaPoista
  3. Lähisuku pääsi vähällä sodasta, kun miehet olivat joko liian vanhoja tai liian nuoria. Muutama siellä oli pari vuotta, mutta he eivät koskaan muistelleet kokemaansa. Yhden miniän isoäiti oli lapsineen joutunut jättämään kotinsa Kannaksella kaksi kertaa. Mies oli kaatunut heti sodan alussa. Hänen mielestään venäjää tarvitsi osata vain kaksi sanaa: Ruki ver!

    Isän serkun poika oli haavoittunut talvisodassa mutta jotenkin kuntouduttuaan ilmoittautunut kotirintamalle. Hänet oli pantu selvittelemaan kaatuneiden tavaroita jollain koululla, ja siellä oli ollut käsikranaatti, joka oli jostain syystä virittynyt. Pihalle sitä ei ollut voinut heittää, kun siellä oli lapsia leikkimässä ja invalidina hän ei kepin kanssa konkaten ehtinyt ulos. Hän oli kolminkertainen MM-kultamitalihiihtäjä Pauli Pitkänen, josta on juuri ilmestynyt Antti Heikkisen kirjoittama "Latu", viime vuoden urheillukirjaksi valittu mutta kaunokirjallisestikin onnistunut. Sai hiihtäjä arvoisensa "muistelmat", biofiktiota taustafaktoineen ja keksittyine dialogeineen ja tajunnanvirtoineen.

    Kaunokirjallisuus kuvaa Stalininkin hirmuvaltaa tehokkaasti. Luin juuri latvialaisen Mara Zaliten "Viisi sormea" pienen perheen paluusta Siperian kyyditykseltä, kirjailijan omia kokemuksia viisivuotiaan tytön näkökulmasta, huumorin pehmentämä mutta ei latistama kuvaus. Siinä puhuttiin ihmispedoista, ja se pani ajattelemaan. Taitavasti kirjoitettu, Zalite on Latvian eturivin kirjailijoita.

    VastaaPoista
  4. Totaalisen sodan ja totalitaarisen valtion napamiehet eivät ymmärtäneet Einsteiniä.
    Mutta vakavampaa oli ,että ymmärsivät Darvinin väärin. Heille maailma oli olemassaolo taistelua , jossa vahvempi totaalisesti voittaa heikomman kaikilla, yksilöiden ,lajien ja kansakuntien tasoilla.

    VastaaPoista
  5. "Aivoilla oli muutenkin jo ajateltu liikaa, sanoivat."

    Vaikka olemme edelleen suunnanneet lihasvoimaisten tekemisiemme ohella energiaamme myös ajatteluun ja toistemme siihen opettamiseen, yllä oleva viittaus kolmikymmenluvulle sopii ihan hyvin tähänkin päivään. Suuri enemmistö on sitä mieltä, että funtsailu saa jo riittää, pannaan hösseliksi! Tuhotaan itsemme ja susien ohella koko elämää huokuva biomassa. Möyritään ja myllätään, onhan teknisen ajattelumme ja kyvykkyytemme tuloksilla koneet sitä varten kokoon hitsailtu! Perseet pyllistetään älyllisille teorioille.

    Mitään hyötyä ei siis ole ollut filosofian jättiläisten elämänsä uhrauksilla yrittää tehdä maailmasta parempi tietoperäisen harkinnan avulla ja heidän yrityksilleen jakaa myös mahdollisimman monille työkaluja joilla ymmärtää, hallita ja käyttää päidensä kapasiteettia ajatteluun. Jukka Kemppinen-nimisen ajattelunhirviön viisautta huokuvat miljoonat lauseetkin pimenevät pian maailman toisenlaisten ihmishirviöiden aiheuttamaan ydintalveen.

    Kukaan ei voi tietenkään väittää, etteivätkö putinit, lukasenkot, erdoganit, al-Assadit, trumpit jne. käyttäisi aivojaan myös ajatteluun (hehän varmasti käyttävätkin!), mutta koska heidän raakaan voimaan perustuva filosofiansa puree edelleenkin yhtä hyvin kuin menneisyyden hitlereiden ja stalinien, osoittaa vain sen, että me, ”suuri enemmistö” emme ole oppineet käyttämään aivojamme vaikka olisimme kuinka filosofian luennoilla perselihaksiamme puudutelleet (ne tunnithan ovat olleet vain opintopinnoja varten).

    Lajimme enemmistön suurin vika on, että olemme ajatelleet vain omaa menestymistämme elollisten kilvassa unohtaen kokonaisuuden. Luonto ja sen monimuotoisuuden säilyttäminen on yhtä hälläväliä-asennetta meille muovailtavaksi alistuvalle ihmislihalle jota tyrannit yksi toisensa jälkeen muotteihinsa survovat.

    Miljardinen on alistuvaisten joukko täällä ”läntisessä maailmassakin”. Elämä tässä vapauden onnela-harhassa on yhtä kamala asia kuin tyrannien kätyreiden kalashnkovin lukkojen ja siperioiden uhkan alla.

    Me sitä vasta tyrannien tehopuheiden uhreina täällä Maa-planeettaa lihotussikojen apaattisuudella elinkelvottomaksi tallommekin.

    Meidän tyranneillamme ei ole näkyviä ihmiskasvoja. Monumentit niistä heilel ja itsellemme rakennamme omin käsin kyllä. Tuolla ne kohoavat saasteita tupruttavina tehdaskolosseina järviemme rannoilla ja valtavina kaivosmonttuina ympäri tätä pyörivää palloa. Ja papit yhä vihkivesiään näidenkin monumenttien rakenteille huiskivat kuten huiskivat Hitlerin kätyreiden kintuillekin kun painuimme päin inhaa itää.

    Ne tyrannimme kaikki voimme niputtaa yhden kuvaavan tyrannialuonnehdinnan alle: MARKKINAVOIMAT.

    Tällä tyrannilla on monta päätä joita ne joskus mediassa esittelevät. Mutta katkaisepa UPM:n Pesoselta, Sammon Björniltä, Kanadan kaivosten Harry Congerilta tai Shellin Andrev Mackenzieltä kaula niin kohta niiden paikalla on pahimmassa tapauksessa monta uutta päätä.

    Katkaisepa Putinilta pää, niin menee siinä edes hetken aikaa ennen kuin uusi Putinin pää tyrannikaulan jatkeeksi kasvahtaa (nykyiselleen se kasvoi vajaassa kolmessakymmenessä vuodessa joka on toki lyhyt aika sekin). Pesosen, Congerin, Björnin tai Mackezien vastaava olisi jo seuraavan firman hallituksen kokouksen jälkeen (huomenna) kasvanut paikoilleen.

    Piirijärven Sampsa

    VastaaPoista
  6. Markkinavoimista tuli mieleeni mieliaiheeni: mikä on tiedettä?
    Esim. Onko taloustiede tiedettä?
    No, ei ole! Miksi?
    Aikanaan Polin aikoina voimalaitostekniikan harjoitustyössä laskimme investoinnin takaisinmaksuaikaa. Sen laskemiseen tarvitaan mm. sisäinen korkokanta. Yksi kysyi assarilta: miten se määritellään. Assari siihen: se on filosofinen kysymys. Olipa viisas assari!
    Paljon myöhemmin olen tajunnut, että taloustiede onkin filosofiaa! Kuten muutkin tieteet! Fysiikkaa voisi nimittää tieteeksi. Matematiikka on vain ennalta sovittujen asioiden sovelluksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä matematiikassakin toki on vielä ennalta määrittelemättömiä. Ei ole vain valmiiden palikoiden uudelleen kasaamista.

      Poista
    2. Onhan se kansantaloustiede ainakin makrotasolla sellaista ceteris paribus -tiedettä. Makrotaloudessa on muuttujia ja vielä erittäin yllättäviä muuttujia kuten pandemiat suorastaan satamäärin, ettei kukaan pysty niitä enneustemalleihin etukäteen arvaamaan oikein.

      Jälkikäteen kyllä tiedetään mikä meni pieleen ja mitä olisikin pitänyt tehdä talouden tasapainottamiseksi.

      Poista
    3. Näinhän se on. Matematiikka kuitenkin kuvaa oikein - eli ennustaa - reaalimaailman mitattavia tapahtumia. Siinä mielessä ne "sovitut asiat" eivät ole ihan hihasta temmattuja.

      Kun mennään johonkin kvanttifysiikkaan tai suhteellisuusteoriaan, niin voidaan todeta ettemme ihan ymmärrä maailmaa, vaan oletamme jotain ratkaisevasti väärin.

      Poista
  7. Aika on kaikille sama sillä jokaisella havaitsijalla, nopeudesta riippumatta, on oma paikallinen aikansa. Suhteessa muihin, niiden ajankulku vaihtelee.

    VastaaPoista
  8. Eikö se huudattaja ollutkaan Goebbels?

    VastaaPoista