5. joulukuuta 2021

Muina miehinä


 

 

Mannerheim oli kunnostautunut sotilasvakoojana. Hän oli tavannut tsaarin itsensä, mutta ohjeistus tuli tietysti sotilastietä. Ratsastus halki Aasian oli korkea suoritus. Se kesti kaksi vuotta. Matkaa oli 14 000 kilometriä. Hän keräsi yli tuhat merkittävää muinaisesinettä, otti yli tuhat erittäin hyvää valokuvaa ja opetteli ainakin Kiinaa.

 

Tuo kaikki on hakuteoksissa, mutta matkan tarkoitusta ei. 

 

Venäjän maa- ja meritaisteluita idässä pidetään yleensä joko hölmöilynä tai tsaarin itsensä aiheuttamina suuronnettomuuksina. Erittäin luultavasti Europan uudessa konstellaatiossa tuonkin sotilaallisesti erittäin tärkeän tehtävän takana olivat viime kädessä Englanti ja Saksa. Kysymys lienee ollut reiteistä ja kulkuyhteyksistä ja kartoittamisesta. Pian samoilla seuduilla kierteli ruotsalainen Sven Hedin, jolla oli erinomaiset suhteet sekä keisarikunnan että myöhemmin natsien Saksaan. Ei ole syytä otaksua, että rahoitus ja tehtävänanto olisi tullut vain ruotsalaiselta tieteeltä. 

 

Japanin sodan rauhanneuvottelut oli käyty Yhdysvalloissa, jossa Venäjän edustaja Sergei Witte sai aikaan hämmästyttävän edullisen tuloksen arvattavasti isäntämaan tuella. Hänen muistelmansa, josta on kaksi eri versiota, ovat mainio lähde venäläisyyteen. Witte sai potkut palkaksi vaivoistaan. Hän ei tuntunut koskaan oppineen venäläistä tunnustusta tärkeintä ei ole, miten asiat ovat, vaan miltä ne näyttävät.

 

Venäläinen 

 

 

Mannerheim lienee ollut yksi niistä harvoista, joka tässä maassa tiesi Saksan rahoittavan bolshevikkeja. Luultavasti hän piti henkilökohtaisesti pahana, että juuri Saksaa palvellen Lenin ja Sverdlov ammuttivat koko tsaariperheen vuonna 1918. Risto Ryti oli puolestaan perehtynyt jo ensimmäisen maailmansodan aikana koko maanosan taloudellisiin resursseihin. Hän puhui ja luki englantia hyvin ja oli ystävystynyt tahoihin, jotka pyörittävät myöhemmin Englannin pankkia ja tiedustelutoimintaa (MI 6).

 

Näin länsiliittoutuneilla oli Suomessa ainakin kaksi myyrää, jotka toimivat yli toisen maailmansodan. Huima ajatus: Mannerheim tiesi yksityiskohtaisesti, missä mentiin ja millaisessa maastossa, kun Mao Zedong nousi valtaan Kiinassa 1948, mikä vaikutti välillisesti myös Suomeen. Venäjä, joka käytti silloin salanimeä Neuvostoliitto, oli saanut vastapainon. Paasikiven ja etenkin Ståhlbergin toimintaa leimasi harvinaislaatuinen ulkopoliittinen takapajuisuus. Ja Svinhufvud oli vuosikymmenestä toiseen pihalla kuin punatulkku. Freelance-poliitikko Edv. Hjelt puolestaan myi Suomen Saksan siirtomaaksi maaliskuussa 1918. Kuka tämän kaupan uudisti 1940, ei ole tiedossa. Mutta ”ajopuuteorian” käsittelyn yhteydessä vaietaan aina siitä, kuka maksoi. Suomeen ilmaantui Salpa-linja, Pohjoismaiden suurin rakennustyö, ja armeijan kalusto uudistettiin totaalisesti vuodessa. Kuka maksoi?

 

Perinteisesti Suomen sotilasvakoilun lähellä on ollut pari teollisuus- pankkimiestä.

 

Nämä asiat on tapana esittää historiateoksissa hullunkurisesti. Edes kokeellisesti ei yritetä vastata, miksi suomalaiset hyökkäsivät 1941 mielettömästi Itä-Karjalaan niin että tuona vuonna kaatui enemmän suomalaisia kuin Talvisodassa tai kuin vuoden 1944 taisteluissa. Vastaus kysymykseen, miksi kesäkuun suurhyökkäykseen 1944 ei varauduttu oikeastaan ollenkaan, viipyy sekin. Entä jos vastaus molempiin on: Hitler käski. Samalla saataisiin selitys siihen, miksi Hitler täysin vastoin tapojaan tuli 1942 tänne kauas ja neuvotteli suomalaisten kanssa kokonaista 5 tuntia. Keskusteluista vain osa on ääninauhalla.

 

Koko toisen maailmansodan kuvio oli esitetty Espanjan sisällissodassa. Saksa rientää paikalle. Neuvostoliiton hankkima tuki ei riitä eikä tehoa. Länsi pysyttelee passiivisena ja kieltäytyy sekaantumasta laillisen tasavallan tuhoamiseen mutta tukee vaivihkaa vallankaappausta. Sotaa käytiin terrorina, sotilaat siviilejä vastaan. Uhreja tuli silloin ainakin kolmesataa tuhatta. Sisällissota, josta moni ei nykyisin ole kuullutkaan, jatkuu eurooppalaisessa tajunnassa, koska sen uhri oli Lorca, sen kuvaaja George Orwell, joka osallistui, ja sen henki näkyvissä Buñuelin elokuvissa ja Picasson taiteessa.

 

Stalinin johtopäätös oli selvä, ja hänen ja Hitlerin kauan jatkunut yhteisymmärrys julkistettiin Ribbentropin – Molotovin sopimuksella elokuussa 1939.

 

Nykyisten lukijoiden pitäisi ymmärtää, että Hitlerin menestys syksyyn 1941 oli käsittämätön ihme, joka herätti hyvin monessa ihailua. Hän pani lukumääräisesti vahvemman Ranskan polvilleen ja työnsi englantilaiset mereen. Se oli käsittämätöntä. 

 

Yhtä käsittämätön virhe oli hyökkäys Neuvostoliittoon vuotta liian varhain. Tietysti tuo sota oli tulossa, mutta Saksakaan ei ollut valmis siihen, Englanti ei ollut suostunut rauhaan eikä Yhdysvallat näyttänyt korttejaan. Mannerheim ja Ryti tiesivät jouluna 1941, että Saksa häviää. Koko politiikka siitä eteenpäin oli etsimistä. Haettiin tilaisuutta livahtaa, ja se onnistui. Suomessa ja lähialueilla oli saksalaisia sotilaita enemmän kuin suomalaisia. Liian varhainen liikahtaminen olisi merkinnyt sisällissotaa myös Suomeen. Stalin ei suostunut 


niukkaan ratkaisuun, koska hän tiesi saavansa enemmän.

 

 

 

 

52 kommenttia:

  1. Onhan siihen esitetty moniakin perusteita, miksi Suomi lähti mukaan Saksan hyökkäykseen 1941, sekä miksi Suomi meni juuri sinne minne meni – eikä esimerkiksi Leningradia piirittämään.

    Päämajan saksalaisen yhteyskenraalin Waldemar Erfurthin sotapäiväkirjoista (suom. Pekka Visuri) selviää aika hyvin, mitä "Hitler käski" ja miten suomalaiset siihen suhtautuivat.

    Usein unohtuu, että Suomi kuvitteli lähtevänsä salamasotaan, josta ehdittäisiin kotiin "heinäntekoon". Suomen sodanjohto tietysti tarkkaili Saksan sotaonnea ja kun se alkoi tökkiä, niin jarrutettiin omaakin menoa.

    Miksi siis mentiin Itä-Karjalaan? Siksi ettei tarvitsisi mennä Syvärin yli Leningradia piirittämään, kuten Erfurth jatkuvasti patisteli.

    Hitler tuli kylään kesällä 1942 siksi, että hän tiesi suomalaisten tarvitsevan uskonvahvistusta liian pitkäksi venyvän sodan takia. Tuskinpa hän mitään "käski", rukoili mieluummin.

    Suomi oli erittäin riippuvainen Saksan ase- ja ruoka-avusta, joten se oli pelin paikka molemmille. Saksalaisiahan oli paljon Lapissa, joten Suomen oli näyteltävä lojaalia sotatoveria.

    Ja selvittiinpä tuurilla tai taidolla, niin lopputulos ratkaisee ja "hyvänä kakkosena tuli maaliin pieni ja sisukas Suomi".

    VastaaPoista
  2. "Suomi meni juuri sinne minne meni – eikä esimerkiksi Leningradia piirittämään"

    Paitsi että Suomi meni juuri - Leningradia piirittämään. Ei Syvärille tunkeuduttu ottamaan "Suomen heimon pyhän virran" vettä pulloon eikä kanteleita virittämään, vaan sulkemaan Leningradin ulompi piiritysrengas. Ikäväkseen natsi-Saksan armeijaryhmä juuttui Tihvinään ja heitettiin sieltäkin pian pois, joten "kädenlyönti" jäi haaveeksi. Kumma, ettei tämäkään selvinnyt viimeistään Erfurthin päiväkirjoista. Sitä paitsi Valkeasaaaren eteentyönnetty rintama oli tietenkin myös osa Leningradin piiritysrengasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta ja tiedossa on, että Suomi ja Saksa olivat sopineet "kädenlyönnistä Syvärillä". Ja sinne suomalaiset myös pysähtyivät kuin tatti, vaikka Saksa miten patisti, käski ja houkutteli jatkamaan eteenpäin.

      Syväriltä on matkaa Leningradiin 150 km, joten ihan nurkalla ei oltu, Petroskoikin on lähempänä. Lailliselle Tarton rauhan rajallekin oli paljon lyhempi matka, eli ei kovin kauas oltu sillä suunnalla edetty.

      Ja voihan koko Kannasta pitää "eteentyönnettynä" piiritysrintamana, miksei koko Suomeakin. Siksihän Putin haluaakin pitää Suomen omana turvavyöhykkeenään.

      Vähemmän kiihkoilua ja politiikkaa, pelkät faktat riittäköön, pyydän.

      Poista
    2. Faija oli Syvärillä, mullon kuvia.
      Eipä tiennyt että nettipalstojen Anonyymeilta saataisiin vielä korkeampaa tietoa hommmista sieltä, mitä ja miksi meni missäkin.

      Poista
    3. Niin, Valkeasaari ja pahamaineinen Ohtan tukikohta olivat selvästi ns. Leningradin oblastin alueella. Syvärin suomalaiset kyllä ylittivät (vakavien kieltäytymisilmiöiden kera). Kun natsi-Saksan Heeresgruppe Nordin kärki siis ei päässyt millään Tihvinää pitemmälle, olisi ollut Mannerheimilta ja muulta sodanjohdolta todella huimapäistä käskeä Suomen armeijan yksiköitä vielä Laatokan-rengasmatkalle - semminkin koska "riemusodan" tunnelmien tilalle oli Suomen johdossa (ks. esim. Erfurthin pvk) jo hiipimässä synkkä epäilyn varjo: "usot sie, ett myö hävitään tää sota".

      In summa: vähemmän (tahallista?) tietämättömäksi heittäytymistä ja systemaattista valkopesua, pyydän; faktat ovat luettavissa nykyään jo suomalaisestakin historiankirjoituksesta (vaikka kauan se kesti).

      Poista
    4. Eiköhän nykyään syyllistämistä ole yhtä paljon kuin valkopesuakin.

      Mutta muuten olen kyllä "Niin"-anonyymin kanssa samaa mieltä.

      Poista
    5. Niin, verbi on tässä olennainen. Kyllähän Suomikin Pietaria piiritti, mutta ei Mannerheim ketään olisi käskenyt kotikaupunkiaan t u h o a m a a n. Asian kyllä arvasi Hitler ja tiesi Stalin.

      Poista
    6. Oli lopputuloksen kannalta hyödyllistä että Mannerheim kielsi hyökkäyksen Leningradiin eikä suostunut sitä tykistöllä ampumaan sinne eikä osallistumaan sen piiritykseen. Stalin arvosti tätä seikkaa sodan jälkeen ja hän arvosti myös Mannerheimia aika tavalla, useammasta syystä. Suomalaisille olisi käynyt todella heikosti sodan jälkeen jos toisin oltaisiin toimittu.

      Poista
    7. Tästä kestoaiheesta: Minusta on erikoista, että näitä tapsoja vielä riittää, joiden mielestä Suomen politiikka ja sotatoimet olivat maan kannalta optimaalisia. Ilmeisesti ajatuskin, että luokkaa satatuhatta kuollutta ja sama määrä invalideja olisi ehkä ollut vältettävissä, pyritään häivyttämään.

      Poista
    8. "Tästä kestoaiheests.."
      Jokainen sotahistoriaan tutustunut ymmärtää että viime sodat olivat hirvittävä kurimus Suomen kansalle. Hyviä vaihtoehtoja ei ollut, oli vain huonoja tai vielä huonompia vaihtoehtoja, selviytymiseen täpärästi hengissä ja säilyäkseen kansakuntana. Stalin ja Molotov yksissä tuumin olivat päättäneet ottaa Suomen itselleen kuten olivat sopineet Hitlerin kanssa kuvitellen että se oikeastaan jo oli heillä taskussa.

      Jos maamme hallitukset niinä aikoina olisivat antaneet periksi Stalinille, olisi Suomen kansan käynyt erittäin huonosti. Viro, Latvia ja Liettua taipuivat heti heidän vaateisiinsa ja silti heitä kohdeltiin hirvittävällä tavalla pakottaen merkittävä osa kansoista Siperiaan kuolemaan. Suomen kohtalo olisi ollut pahempi. Ensin oli suunnitelmissa teloittaa kaikki upseerit (kuten Puolassa) ja sama menettely poliitikoille ja korkeille virkamiehille jne. Sen jälkeen olisivat junat kolkanneet Pietarin kautta Siperiaan ja Suomi olisi ollut tyhjä vastaanottamaan venäjän kansaa.

      Näistäkin syistä pelkästään on velvoite tutkia mennyttä ja perehtyä myös sotahistoriaan. Ymmärrän että Putinille ei käy niiden vuosien tutkiminen koska hän on päättänyt että historia kirjoitetaan taas uudestaan. Mutta elämme vapaassa maassa ja mielipiteen ja toiminnan vapaus meillä on emmekä siitä luovu. Tulee päivä, eikä taida olla enää kaukana, jolloin Putinin aikakausi päättyy. Silloin taas katsotaan kuka taipui ja kuinka paljon.

      Poista
    9. Enhän minä väitä, että ne olivat "optimaalisia", vaan yritän pohtia mitä oikeasti tapahtui ja miksi.

      Kelpaisiko sitten tämä inhorealistisempi versio:

      Syksyllä 1939 suurvallat hakivat hyviä asemia mahdollista suursotaa varten. Ensin Saksa hyökkäsi Puolaan ja parin viikon päästä Neuvostoliitto paineli perässä ottamaan omansa. Heti sen jälkeen Neuvostoliitto ehdotti Suomelle rajasiirtoja ja tukikohtia, mutta tyhmyyttään Suomi torjui ehdotuksen, joten Neuvostoliiton oli pakko hyökätä Suomeenkin ettei Saksa ehtisi ensin.

      Suomi pelastui talvisodasta siksi, että hyytävä talvi ja kova vastustus yllätti hyökkääjän, mutta ajautui hädissään sen jälkeen yhteistyöhön Saksan kanssa. Kun Saksa 1941 hyökkäsi Neuvostoliittoon jatkoi Suomi tyhmyyksiään ja paineli perässä hakemaan revanssia talvisodan menetyksille korkojen kanssa.

      Jossakin vaiheessa Suomi tajusi, että Saksa tulee sodan häviämään, koska etenkin USA oli liittynyt sen vihollisiin, ja alkoi kysellä rauhan ehtoja. Ensin ne tuntuivat liian rankoilta, mutta kesän 1944 suurhyökkäys, josta Suomi selvisi moukan tuurilla, pakotti taipumaan.

      Neuvostoliitto ei yrittänyt uudelleen miehittää Suomea, ehkä jalouttaan, mutta myös siksi, että sillä oli kiire Saksan jaolle ennen kuin länsiliittoutuneet valtaavat koko maan.

      Suomen itsenäisyys ja itsekunnioitus säilyi, mutta sodan hinta oli hirvittävä. Nykyäänkin vielä pohditaan ja kiistellään, mitä kaikkea olisi pitänyt tehdä toisin.

      PS. Kaikki kiteytyy siis siihen, olisiko 1939 pitänyt suostua Neuvostoliiton vaatimuksiin. Olisiko Suomi voinut säilyä Ruotsin tavoin puolueettomana 1940, kun Saksa miehitti Ranskan, Tanskan ja Norjan ja Neuvostoliitto Viron, Latvian ja Liettuan – ja maassa oli jo valmiiksi satojatuhansia venäläisiä sotilaita?

      Emme voi tietää, mutta rohkenen epäillä. Se taitaa olla suurin syntini?

      Poista
    10. "Stalin ja Molotov yksissä tuumin olivat päättäneet ottaa Suomen itselleen kuten olivat sopineet Hitlerin kanssa kuvitellen että se oikeastaan jo oli heillä taskussa."

      Tässä Stenlund tapansa mukaan tarkoitushakuisesti (tai ehkäpä itsekin lujasti uskoen, kukapa sen tietää) laskettelee ns. vahvasti muunneltua totuutta. Missä tuo "itselleen ottaminen" on osoitettu toteen, muualla kuin sinun mielikuvituksessasi? Anna nyt edes lähdeviite (mikään Isänmaan Sankaritarinat ei kelpaa.)

      Poista
    11. Kukaan ei voi tietää miten olisi käynyt jos olisi jotain tehty toisin tai jotain jätetty tekemättä mikä tehtiin. Jälkiviisaana voi sanoa vain että Suomella kävi keskivertoisesti: huonommin kuin Ruotsille, mutta paremmin kuin Baltian maille. - Minusta se on ihan hyvä saavutus.

      Poista
    12. ”.. mutta rohkenen epäillä. Se taitaa olla suurin syntini?”
      Epäileminen on hyvä ’synti’. Meissä kun on niitä, jotka ’tietävät’ totuuden vaihtoehtoisesta historiasta ilman epäilyn häivää. Minusta Suomen politiikka lähti vinoon heti sisällisodan jälkeen. Olisi pitänyt ’suomettua’ jo 1920-luvulla eikä vasta vuodesta 1948. Siis siten, että Venäjällä olisi voitu luottaa siihen, ettei Suomen kautta tule hyökkäystä. Tuskinpa tulevasta rytäkästä olisimme siinäkään tapauksessa ehjin nahoin selvinneet, mutta luulen että toteutuneeseen verrattuna pienemmin vahingoin kuitenkin.

      Poista
    13. Siitä helvetin sodasta ei pysty kenellekään jakamaan tyylipisteitä eikä pisteitä taiteellisesta vaikutelmasta, edes niille jotka eivät olleet osapuolia.
      AW

      Poista
    14. "Tässä.."
      Ehkä sinun olisi hyvä tutkia historiaa/sotahistoriaa Venäjän osalta alkaen 1930-luvun alusta.

      Molotov-Ribbentrop-sopimus oli Molotovin ja Stalinin käsitys aineellistuneena Euroopan jakamiseksi etupiireihin Hitlerin kanssa. Ei kulunut kovin montaa kuukautta kun sitä ryhdyttiin kilpajuoksunomaisesti toteuttamaan. Kilpailu oli todella kyseessä koska molemmat tiesivät että jos ei ota, niin toinen ottaa. Ja helpoltahan se näytti kun katsoi Saksan salamahyökkäysten tavatonta menestystä.

      Stalin ja Molotov tästä rohkaistuneena päättelivät että Suomen kohtalo on heidän käsissään, aivan kuten Baltian maiden näytti olevan. Hyökkäys 30.11.1939 Suomeen piti olla lähinnä muodollisuus ja voitonparaati.

      Anonyymi vaan jatkaa väitteitään, me täällä korjaamme faktat ja asiat tuodaan esille vaikkei se kaikille maistu.

      Poista
    15. "Olisi pitänyt ’suomettua’ jo 1920-luvulla..."

      Tai punaisten olisi pitänyt voittaa sisällissota 1918.

      Poista
    16. Mielestäni erikoista, että niin moni kommentoija samaistaa itsensä johonkin sadan vuoden takaiseen, ja kuvaa miten meille kävi. Jos puhumme meistä, siis nykypäivänä elossa olevista ihmisistä, suomalaisista, tai kenestäkään muusta, ketään meistä ei olisi olemassa jos vaikkapa Schaumann ei olisi ampunut Bobrikovia. Tai tapahtunut mitään muutakaan, pientäkään historiaan vaikuttanutta tapahtumaa.

      Jos isäsi olisi yhtynyt äiti kanssa sekunnin murto-osaa myöhemmin, sinua ei olisi olemassa. Olisi joku toinen, toisenlaisen geenistön vanhemmiltaan saanut, toisenlaisia ajatuksia ajatteleva henkilö. Ja hänen ympärillään kaikki muut ihmiset eri henkilöitä, tekemässä eri asioita.

      Vaihtoehtoinen historia on hauskaa, mutta se on pelkkää spekulointia. Me elämme tähän hetkeen johtaneessa tilassa ja ajassa. Sillä tietysti on merkitystä miten tähän on päädytty, mutta mistään muusta aikanaan mahdollisesta historian kehityskulusta emme voi tietää oikeastaan mitään.

      1920-luvun suomalaiset eivät ole "meitä". He ovat "heitä", silloin eläneitä.

      Poista
    17. "Anonyymi vaan jatkaa väitteitään, me täällä korjaamme faktat"

      Niin juuri. Herra Stenlund (vetämällä vielä tuekseen jonkin epämääräisen joukkion "me") se uupumatta "korjaa faktat" (!). Mutta jokainen historiantutkimuksen tuloksiin perehtynyt ja ne rehellisesti asiayhteyksiinsä liittänyt kyllä ymmärtää, mistä sameasta lähteestä Stenlundin "faktat" ovat peräisin.

      Poista
    18. "Vaihtoehtoinen historia on hauskaa, mutta pelkkää spekulointia."

      Nimenomaan!

      Mutta kun näitä "tapsoja" ym. riittää jotka haluavat olla vain oikeassa asiassa kuin asiassa (ikävytyttäviä besserwissereitä) ja jotka jänkäävät niin kauan, että ainakin itselleen näyttää siltä, että oikeaassapa olin, mitäs minä sanoin.

      Jos nyt vain hyväksyisivät pelkän spekuloinnin ja ymmärtäisivät, että sitähän historian jälkikäteisteorioiksi (kirjoiksi ynnämuiksi arveluiksi) muokkaaminen on, totuutta kun ei ole olemassakaan kuin sen hetken, kun totuutta kukin silmiin katsoo (lähinnä kuolemassa, vert. aihepiiri).

      Poista
    19. ”Kun Saksa 1941 hyökkäsi Neuvostoliittoon jatkoi Suomi tyhmyyksiään ja paineli perässä hakemaan revanssia talvisodan menetyksille korkojen kanssa.” Eikö 400 tuhannella (kymmenesosa väestöstä) kotinsa 16 kuukautta sitten menettäneellä ihmisellä ja ruokahuoltovarmuudenkin kannalta merkittävillä aluemenetyksillä ollut merkitystä kesäkuun lopun 1941 valtiolliseen päätöksentekoon?

      Poista
    20. Koska yllä oleva lainaus on tulkinnastani, jonka ilmoitin olevan "inhorealistinen", niin täsmennän sen olevan myös ironinen ja sarkastinen.

      Noinhan meille on ainakin 70-luvulta asti opetettu. Ja opetetaan näköjään yhä.

      Poista
    21. "totuutta kun ei ole olemassakaan"

      Kyllä totuus on olemassa, vaikka sitä miten hämärrettäisiin jo tekohetkellä.

      Putinin sotaretki Ukrainaan on hyvä esimerkki.

      Poista
  3. Sven Hedin siis teki keskeisimmät Aasian matkansa 1800-luvun puolella, vuosia ennen Venäjän ja Japanin sotaa ja Mannerheimin suurta ratsastusta. Kierteli Hedin Taklamakaniakin, kuten myöhemmin Mannerheim, mutta Tiibet ja Himalaja taisivat kiinnostaa enemmän. Matkustuslupien saaminen briteiltä Intiassa oli vaikeaa.

    Hedinin viimeinen matka Gobin autiomaahan ja Mongoliaan 20-30 -lukujen taitteessa oli avoimesti saksalaisten rahoittama.

    Kommunistit voittivat sisällisodan 1949, ei 1948, ja aika paljon sodittiin etelämpänä, maastoissa jonkalaisia Mannerheim ei ollut ikinä nähnytkään.

    Muutoin blogiteksti on kiehtova yritys syleillä kaikkea; ja juuri kaikki asiathan tulevat mieleen, kun muina miehinä pelaa viileästi pasianssia, solitairea.

    - JM -

    VastaaPoista
  4. Pienen Suomen pelasivat Saksan takaressuksi 1939-40 suurlähettiläs Berliinissä sekä liikemies Loviisasta, Ragnar Nordström, joka piristi Petsamon kalastusta ja satamatoimintaa saaden aikaan väliaikaisen tuontisataman ja sille tien jota pitkin kuljetettiin sitten yhtä ja toista. Mutta seuraus molempien toimista oli Göringin kautta huomauttaa Speerille ja Hitlerille, että sotahommiin elintärkeää teräksen raaka-ainetta, nikkeliä, saisi myös Suomen tunturin alta. Saksa sijoittikin alueelle puolen miljoonaa sotilasta, joiden toivottiin myös valtaavan Murmanskin tuontisataman. Siitä ei tullut mitään. Mutta Kolosjoen voimalaitokselle rakennettiin paksu valubetonikatto pitämään nikkelituotanto käynnissä, sillä Hitler visiireineen muisti liiankin hyvin mitä Kanadan nikkelin vientikielto oli tehnyt ensimmäiselle maailmansodalle: pakkorauhan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rauhan tultua suomalaiset upseerit käppäilivät kilometrikaupalla rajalle kättä lyömään, kun taas venäläiset virkaveljet töräyttivät paikalle komeasti upouusilla amerikkalaisilla maastoautoillaan, tuotu Murmanskin kautta

      USAssa nämä sodan ikävät sivupolut - kommunistisen hirmuvallan tukeminen sen yrittäessä tuhota ja orjuuttaa pieni demokratia - on onnellisesti unohdettu. Katuminen kuuluu pienille kansoille ja meillä itseruoskinta totta tosiaan osataan.

      Poista
    2. Jäämerentie valmistui 1931. Olisiko Nordström ollut ihan noin kaukonäköinen?

      Poista
    3. Sodan päätyttyä USA ryhtyi jakamaan Marshall-apua vaurioituneille ja sodista kärsineille vatioille. Sitä tarjottiin myös Suomelle mutta NL kielsi sen ja USA totteli. Niinpä maamme joutui kaikki tuhotut kaupungit ja teollisuuden rakentamaan uudestaan ilman apua. Apua ei tullut 400 000 siirtokarjalaisen uudelleenasuttamiseenkaan eikä kymmenientuhansien sotavammaisten sairaalahoitoihin, ei mihinkään. Kaikessa oli itse pärjättävä. Sotavammaisten oli pärjättävä sitäkin niukemmalla koska useat heistä eivät saaneet juuri mitään sotavammakorvauksia vaan jäivät täysin heitteille ollen samalla useasti työkyvyttömiä. Lukemattomat heistä alkoholisoituivat tai sairastuivat ja kuolivat pois hoitojen puutteessa.

      Poista
    4. Kuinka moni on tietoinen kesän 1919 tapahtumista Koivistolla, jonne seilaa englantilainen laivastoeskaaderi lentotukialuksineen (!) ja viettää kesän pommittaen Kronstadtin satamaa. Samaan aikaan kun Mannergeim punnitsee maajoukkojen tukemista bolshevikkejä vastaan. Viimeistään tässä vaiheessa tuon rintaman komentajalle, muualle Stalinille, valkeni uhka Pietaria kohtaan. Kronstadtin hyökkäykseen osallistui useita sen ajan "pommikoneita" ja nopeita mutta paskoja englantilaisia torpedoveneitä.

      Poista
    5. Tuota samaa jonkin aikaa olen mietiskellyt. Vain kaksi vuosikymmentä ennen talvisotaa.
      -matjas-

      Poista
    6. "Vain kaksi vuosikymmentä ennen talvisotaa."

      Ja vain vuosikymmen ennen jatkosotaa, vuonna 1931, puolustusneuvoston puheenjohtaja Mannerheim suunnitteli, että jos Viro ja Latvia joutuvat sotaan Neuvostoliittoa vastaan ja maamme (ainakin toistaiseksi) pysyy syrjässä, Suomi hyökkää Leningradiin "auttaakseen" Baltian maita. (Näistä sotasuunnitelmista, "Venäjän keskityksistä", ainakin Jari Leskinen väitöskirjassaan Vaiettu Suomen silta.) Vuoden 1919 huimapäinen suunnitelma yhtyä valkoisten interventionistien hyökkäykseen Leningradia vastaan ja jossa viimeksi mainituille kävi huonosti ("Pietarissa Judenitšin perse kastuu tärpättiin"), eli siis tällä "angloflofiili"-Mannerheimilla edelleen. Ja vuosi 1941 sitten olikin täyttymys. (En toki väitä, että 1941 oli "determinoitu".)

      Poista
    7. "ja vain vuosikymmen"
      On hyvä muistaa että Neuvostoliittoa ei edes ollut ennenkuin siinä 1922 paikkeilla. Sitä ennen oli sekalaisia hallituksia ja useita vallankumouksia ja kapinoita sekä kiivasta sisällissotaa. Maailmansotakin päättyi vasta 1910-luvun lopussa, ollen Venäjä keskeisin tekijä siinäkin sopassa.

      Suomalaisten asehullujen pienen joukon osallistuminen heimosotiin oli vakava virhe mutta ei kuitenkaan edustanut Suomen virallista politiikkaa eikä kansan tahtoa. Silloin rajat olivat auki Venäjälle ja ihmisiä kulki ase kourassa molempiin suuntiin ja ajat olivat kaikin mittarein erittäin levottomat ja epävakaat. Nykypäivän mittapuulla ei suoraan voida arvioida silloista sekavaa tilannetta.

      Poista
  5. Taas tätä paskanjauhantaa, kuka tiesi (muka) mitä milloinkin.

    VastaaPoista
  6. Kuka maksaa mitäkin lienee kaikenaprikoijillekin selviö: Meiltä ne kaikki kerätään (on kerätty aina) olipa "yhteinen" hanke mikä tahansa (tai vähemmän yhteinen). Niin kuin nyt uudet hävittäjät joiden hintapyyntö on liki yhtä suuri kuin puolet valtion vuotuisesta budjetista (muut kylkiäismaksut siihen päälle).

    Nuo "me" ovat globaalissakin (unionit tai liittovaltiot tai tyranniat) merkityksessä samoja meitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Et ole ehkä huomannut, että pelkästään koronan varjolla hallitus on ottanut jo uutta syömä- ja bilevelkaa tuplaten hävittäjien hinnan. Ja ottaa lisää koko ajan.

      Poista
    2. Niin ja sitä koronavelkaa otettiin vahingossa ihan liikaa ja huomattiin, ettei sitä nyt tarvitakaan – se liika on yli puolet hävittäjien hinnasta!!!

      Elikkäs hieman suhteellisuuden tajua kauhisteluihin.

      Poista
    3. Onko todella vai toisteletko vain hevosmiästentiatotoimiston uutisia?

      Poista
  7. Espanjan sisällissodassa oli mukana myös suomalaisia molemmilla puolilla. Enemmän kuitenkin vasemmistolaisia tasavallan joukoissa. Vuoden 1939 alussa säädettiin laki
    "Eräiden Espanjan sisällissotaan osallistuneiden Suomen kansalaisten vapauttamisesta
    rangaistuksesta".

    VastaaPoista
  8. Sotien rahoitus jää useimmiten tärkeydestä huolimatta turhan vähälle tarkastelulle. Kiinnostava aihe on Suomen ja Saksan keskinäiset taloudelliset suhteet toisen maailmansodan aikana. Nordströmin elämäkertakirjassa on mielenkiintoinen yksityiskohta, jonka mukaan Sen jälkeen, kun Suomi oli tehnyt aselevon Neuvostoliiton kanssa, tehtailtiin yhteistyössä ystävällisen saksalaisen kanssa kuitteja Suomen veloista Saksalle miljoonien edestä.Nämä velathan siirtyivät myöhemmin Neuvostoliiton saatavaksi. Tämä kuittiväärennös oli pidettävä tarkoin salassa erityisesti Neuvostoliitolta. Onkohan tämä osaltaan vaikuttanut Suomen ilmiselvään haluttomuuteen yrittää periä Saksalta korvauksia Lapin tuhoamisesta?

    VastaaPoista
  9. "Näin länsiliittoutuneilla oli Suomessa ainakin kaksi myyrää, jotka toimivat yli toisen maailmansodan. Huima ajatus"

    Vai oliko Mannerheim NL:n (Venäjän salanimi) kaksoisagentti ? Huima ajatus. Mannerheim ei katkaissut Muurmannin rataa. Ei Hyökännyt Leningradiin. Ei edes sulkenut Leningradin saartorengasta. NL ei edes vaatinut Mannerheimin asettamista sotasyyllisyys oikeudenkäyntiin. Vaan Mannerheim muutti Sveitsiin joka oli tuolloin agenttien turvapaikka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei Marskin suora yhteys Staliniin ole salaisuus, sopimuskin + vakuutus Stalinilta jälkiseuraamusten varalle: "teille ei tapahdu mitään".
      Mannerheim oli pitänyt sopimuksen, mutta ei luottanut omaan turvallisuuteensa, vaan kantoi myrkkykapselia suussaan ja panikoikin joskus. Eikä sekän ole salaisuus.

      Poista
    2. Ajatus on omalla tavallaan älytön. Mannerheim oli sen tason toimija, ettei "agentti" ole edes käsitteenä mielekäs. Kyse on vähän samasta kuin Kekkosen kohdalla: mies peluutti KGB:ta jossain määrin tasaveroisena. (Mikä sinänsä on äärimmäisen vaarallista.) Mannerheimin elämä Mikkelissä, hänen työtapansa ja työpäivänsä rakenne tunnetaan niin hyvin, ettei tilaa kovin ihmeellisille, ennen tunnistamattomille kontakteille jää. Jos Mannerheim olisi tehnyt erityisiä salaisia sopimuksia venäläisten kanssa, joku olisi varmasti jo tonkinut asian esille. Sen sijaan me tiedämme oikein tarkasti, melkein tunnin tarkkuudella, kaikki julkiset, aikanaan salaiset kontaktit Neuvostoliittoon. Mannerheimin säästäminen sotasyyllisyysoikeudelta oli pragmaattinen valinta: Mannerheim oli "lomalla" Ruotsissa eikä olisi tullut oikeuteen, ja venäläisillä ei ollut halua kiristää Suomen tilannetta, koska sotakorvauksien piti juosta.

      Se, miltä näyttää varsinainen agentti armeijan johdossa, tiedetään hyvin. Viron Laidoner oli venäläisten ostama maanpetturi. Hän johti armeijansa sujuvasti osaksi puna-armeijaa, ja sai palkakseen elinikäiseksi muodostuneen vankeuden. Edes venäläiset eivät koskaan luota petturiin.

      Poista
    3. Tämähän on nerokasta ja yllättävää päättelyä... tottakin vielä! Totta tosiaan, kaikki täsmää.

      Siksikö venäläismieliset kommentaattorimme syyllistävät Mannerheimia niin urakalla – he yrittävät peittää jäljet!

      Marskin patsaalla tavataan. Omat tervat ja sudit!

      Poista
    4. Päämaja ei ryhtynyt mihinkään valmisteluihin keväällä 1944, vaikka tiedustelutietoa oli olemassa NL hyökkäysvalmisteluista. Suomalaiset yllätettiin. Mannerheim viime kädessä oli vastuussa.

      Poista
    5. Suurhyökkäyksen valmistelujen havaitsematta jääminen oli varmaan sotahistoriamme suurin epäonnistuminen. Se on kuitenkin myönnettävä myös vastapuolen ansioksi. Venäläiset toteuttivat valmistelut äärimmäisen ammattitaitoisesti ja aikataulu oli hyvä. Joukkojen siirrot tehtiin täydellisen radiohiljaisuuden vallitessa, ja varsinainen jalkaväki siirtyi lähtöasemiinsa vasta hyökkäystä edeltäneen vuorokauden aikana, pääosin merikuljetuksin. Aiemmin rintamavastuussa ollut joukko jatkoi normaalia toimintaansa ja viestiliikennettään, eikä lähtenytkään hyökkäyksen ensimmäiseen portaaseen mukaan.

      Suomen tiedustelu oli ehkä liiaksi oppinut luottamaan radiotiedustelun voimaan, ja Mannerheim pyrki pitämään eri langat erillään. Mahdollisuutta tilannekuvan synteesiin ei oikein ollut kellään muulla. (Kekkonen työskenteli samalla tapaa.) Strategisen tason tilannekuva oli, että Venäjä hyökkäisi Saksaa vastaan jossain Puolan korkeudella.

      Onni onnettomuudessa lienee ollut se, että mitään ei tehty. Jos olisi päätetty torjua suurhyökkäys, se olisi silloisen taktiikan mukaan yritetty tehdä Valkeasaaressa. Todennäköisesti siinä olisi epäonnistuttu, koska hyökkääjän ylivoima oli joka tapauksessa niin valtava. Saksalaiset eivät onnistuneet suurhyökkäyksen pysäyttämisessä kertaakaan. Olisi vain menetetty armeijan pääosa. Eli valtava strateginen virhe esti sen, ettei hävitty sotaa virheellisen doktriinin seurauksena.

      Poista
    6. Jep, juuri näinhän minäkin tuolla vähän ylempänä totesin: "...kesän 1944 suurhyökkäys, josta Suomi selvisi moukan tuurilla..."

      Poista
    7. Puhun muuten tästä asiasta hieman isommalla asiantuntemuksella kuin vain historiaa ja tulkintoja lukeneena: isäni oli siellä. Ihantalassa.

      Hänen kertomastaan ja sotapäiväkirjoistaan tiedän, miltä asia vaikutti kokijan silmin. Hurmos oli kaukana, mutta niin oli paniikkikin.

      Lisään vielä, että isäni oli vankka tannerilainen demari, joka suhtautui Mannerheimiin erittäin epäilevästi. Koko ikänsä.

      Poista
    8. E. A.n esitys on selkein ja puhtaimmillaan parhautta tällä pottumaalla jossa kuokkia saavat kaikki mutta small potatoes...

      Poista
    9. Ihailen makuasi sihteerin valinnassa!

      Ihan vaan että kylläpä osaa sanelunsa.

      Poista
  10. "Mannerheim oli "lomalla" Ruotsissa eikä olisi tullut oikeuteen,. "

    Aivan, historia on pirun helppoa kun hankkii oikean ad hoc -asenteen.
    Mites se Suvilahti 32 -kansio?

    VastaaPoista
  11. Katsokaaskin White tiger. Saatte näkökulmaa. Komeata elävää kuvaa. Wagnerin musat.

    VastaaPoista

  12. Hornetit maksettiin Kemiran Outokummun Valmetin Rautaruukin osakepotteja myymällä ja optioilla yksityisiinkin tuotantolaitoksiin. Nyt se tie on kuljettu loppuun. Ja koneet lennätetään pois -mihinkä muuten ?

    Katso toimituspapereista. Ostajalta kiellettiin wanhojen lentsikkojen kirppiskauppa. -Muuten korein ja aistillisimmin somistettu (eikä vain kartonkivalokuvin vuorattu) näyteikkuna jouluhelsingissä on FIDA nimisen secondhandin ikkuna IsollaRoballa ! Ja fide on kait se luotto. Sen varmistaa poliisi tai ihan vaan seurakunta.

    Stockmann ja Sokos ovat varjoja vain. Maailman kalleimmissa kehyksissä, joista onkin kiinnipiteleminen. Kuinkako hinnat hinattu ? Kaupittelemalla nousukierreportaissa ostaja.myyjäYhteisönä pilviin. Ne ovat satamaisillaan alas.

    Uudet häivehävittäjät pääsevät yllättämään. Ja ensin omilla ostovälineillään: Myydään vuokralaiset Amerikkaan kun ei tehtaita enää ole vaihtareiksi. BlackRock jo jalostaa Tullihallituksen taloa Erottajalla. SAK.Kojamo möi omaa lihaansa 10 prosentin kimpaleen kinkkua näinä alusviikkoina Cityssä. Häiveenä Nuorisosäätiö. Radiohiljaisuutena Säkkijärvenpolkkana.

    Vuokrat menevät siis Amerikkaan. Sinne voi hakea stipendiaatiksi tai Puljujärveen. Edelliset Aslat eivät oppineet muuta kuin jalostamaan Kansanterveyslaista huippulääkäri tiedettä. Nyt siihen taas riittää rahaa.

    Ja sairaathan valmistaa sote. Yhden voit tehdä, taklaa itsesi jäähylle.

    Omat purevat. Salaperä "lainata" syvenee ja laajenee. Ehkä sen pitääkin, ja Goldman Sachsin Lloyd Blankfein puhui totta ja asiaa kun sanoi olevansa Jumalalla töissä. Tai adventisti/babtisti/lestadiolaisena nöyrästi arveli. Voi kohta olla edessä ehtoollispöytä jossa rikkeiden sijasta annetetaan velat anteeksi. Mitä siinä diilissä oltiin tarkoitettukin.

    Niin.Hienoimmat US Ivy-liigan yliopistot HarvardYaleJne perustettiin kolehtihaavilla. Sen ne innovoivat neoliberaalin aikakautemme kalligrafiaversioksikin. Se pelittää yhä. Mutta Alphabet Google konfutsistuu.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista