4. marraskuuta 2021

Rokko


 

Riidat rokosta ovat puhtaasti poliittisia.

 

Eilen julkisoikeuden edustaja sanoi, että tartuntatautilaki edellyttää tarkoin määriteltyjä rajoja koronapassin käyttämiselle.

 

Ei se edellytä. Jos professorit olisivat harrastaneet julkisoikeudenohella yksityisoikeutta, he tietäisivät, että käskyn tai kiellon sisältävän normin ja julistusta muistuttavan periaatteen välikllä on ero.

 

Jos he ymmärtäisivät selata hiukan vanhempia asiakirjoja, nykyisen perustuslain esitöistä kävisi ilmi, että tulos oli tekijöidenkin mielestä aikamoinen sotku.

 

Itse ähisin ja ähkin edellisen perustuslain /siis Hallitusmuodon) ongelmien kimpussa, ja silloin kysyttiin, voiko tuota lakia lainkaan soveltaa suoraan. Tullimme siihen tulokseen, että voi – eräissä tilanteissa.

 

Nyt kollegat pelleilevät siitäkin, onko koronapassin vaatiminen esimerkiksi ravintolaan tulevilta syrjivää eli yhdenvertaisuuslain vastaista. He eivät huomaa kysyä, eikö ole syrjivää päästää sisään mahdollisesti rokottamattomia  - salissa istuvat pääsivät sisään vain todistettuaan rokotukset tai sairastetun taudin, ja nyt heitä syrjiään, kun eräät kävelevät sisään kahta kättä heittäen.

 

Tuomarina olisin valis kirjoittamaan (ja olen siis ollut kauan, kauan tuomarina ja professorina), ettei syrjimisepäilyn aiheuttamalla tavalla saa lain mukaan menetellä ilman hyväksyttävää syytä.

 

Muistaakseni lakiteksti ei liioin kiellä kipaisemasta kapakkaan kikkeli heiluen eli ilman alus- ja päällyshousuja. ”Pahennuksen herättäminen” ei ole enää ymmärrettävää lakikieltä. Tuollainen asiakas torjuttaisiin.

 

Muistan hyvin kehityksen, joka johti terävöitettyyn lainsäädäntöön ja kunnolliseen kirjoittamiseen. Se oli hyvää kehitystä. mutta samalla tavalla kuin sopimusteksteissä laeissakaan ei voida luetella kaikkia vaihtoehtoja. En muista nähneeni sopimusta, jossa olisi otettu kantaa siihen, miten toimitaan, jos sopijapuolen havaitaan kesken neuvottelujen puhaltelevan pilvittäin covid-viruksia eli siis tartuttavan toisiaan. En muista nähneeni minkään vuosisadan kirkkolaissa kannanottoa siihen, miten on toimittava, jos pastori seisoo päällään alttarikaiteella ehtoollista jaettaessa. Näin on, vaikka tiedän, tapauksen, jossa pappishenkilö joutui tuomiokapituliin kuultavaksi ja vastaamaan pudottuaan ja kolmantena perättäisenä vuonna joulua julistaessaan kovan humalan takia saarnastuolista. Katso älhemmin Akianderin teossarjaa hengellisistä haaksirikoista (Anteckningar öfver andliga rörelser etc.).

 

Riita on siitä, kuka päättää. Minä sanon tuomioistuin (joka tutkii, oliko hyväksyttävää syytä). Lausunnon antaja sanoo, kuinka ollakaan, että professori, joka selvittää lain eksoottisen sisällön. Ja osa poliitikkoja sanoo, että eduskunta.

 

Ja tähänkin yhteyteen sopii vanha virteni: myös Suomeen tarvittaisiin todella ketterä tuomioistuin, joka laillisesti tutkii ja tuomitsee erinäiset teot jo samana iltana tai seuraavana aamuna, siitä huolimatta, että vastaaja on todennäköisesti mandoliinikrapulassa.

9 kommenttia:

  1. Tahtoisit siis suomeen Australian mallin : poliisi voi mennä kenen tahansa kotiin milloin tahansa jos epäillään jotain koronasääntöä rikottaneen. Koronasäännöt ovat mitä vaan hallitus keksii päättää. Ja tiesithän että 2 piikkiä ei kauaa riitä, kohta tulee kolmas, israelissa se on jo näin, ja jenkeissä on jo kerrottu että neljäs piikki kohta jo odottelee. Olet valmis ottamaan loppuikäsi näitä tehosteita ? Onnea valitsemallasi tiellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän tässä on jo influenssankin kanssa käynyt. Tauti kiertää rokottamattomissa niin että se muuntuu joka kierroksella sen verran että tarvitaan uusi tehosterokote. Tervetuloa 2000-luvulle.

      Poista
  2. Krapulan huippu on kuulemma se, kun handuissa on niin hirveä darra, että aamulla kuselle mennessä ensin lentää kuivat ja sitten vasta kusi.

    VastaaPoista
  3. Vissiin ennen maailmassa Ameriikan maalla ja Englennissa oli näitä rauhantuomarien ja vastaavien pikaoikeuksia (tulee laulu Alice's Restaurant tai Pickwick-kerhon ensimmäinen kaksintaistelujuttu mieleen). En tiedä miten asia on nykyään, kun tietojen mukaan valtaosa vangeista ei ole mitään tuomioistuinta nähnytkään, vaan kulkeneet "tunnusta niin pääset helpommalla"-menettelyn läpi.

    VastaaPoista
  4. Olisi erittäin tärkeää kaivaa Suomen lain sallimat keinot tämän pandemian taltuttamiseksi. Asialla on kiire. Nyt meillä on ensimmäistä kertaa pandemian aikana merkittävää ylikuolleisuutta - meitä kuolee noin 10 % liikaa. (Lähde ourworldindata.org)

    VastaaPoista
  5. Pitäisikö ottaa mallia ennen vanhan sotilasoikeudenkäyntilain mukaisesta "pikaoikeudesta"? Siinä oli mielenkiintoinen oikeudenkäyntimenettely:
    1) Tuomioistuimeeen kuului lainoppinut puheenjohtaja (paitsi laivalla tai saarroksissa) sekä kuusi sotilasjäsemtä.
    2) Istunto ja tuomioistuimen äänestys tuli pitää kokoontuneen yksikön edessä. (Tätä ei käytännössä koskaan noudatettu, koska määräys oli aivan mahdoton toteuttaa tositilanteessa, mutta samalla koko pikaoikeuden perusidea, julkisuuteen perustuva legitimiteetti ja kauhuefekti, menetettiin.)
    3) Oikeudenkäynnin alkua kaikki jäsenet vannoivat tuomarinvalan, vaikka olisivat vannoneet sen jo aiemin.
    4) Oikeudenkäynti oli suullinen.
    5) Ainoat mahdolloset ratkaisut olivat kuolemantuomio ja vapauttava tuomio. Kuolemantuomioon vaadittiin kuuden tuomarin äänet.
    6) Tuomio pantiin heti täytäntöön.

    Voisimme siis toteuttaa kriisiajan perustuslakipikatuomioistuimen: valtakunnanoikeus kokoontuu käsittelemään lakiehdotuksen vaikkapa musiikkitalon eteen torille, äänestää välittömästi argumenttien esittämisen jälkeen suullisesti ja antaa lopullisen päätöksen lain perustuslainmukaisuudesta seisovalta jalalta. Pääsisimme kerralla vatkauksesta. Erityisen hyviä päätöksiä saataisiin kunnollisena pakkaspäivänä.

    Tässä suhteessa voisi kyllä todeta, että ehkä vielä nykyistä parempi olisi mukailla vuoden 1772 mukaista valtakunnanoikeuden kokoonpanoa: puheenjohtajana tasavallan presidentti sekä jäseninä kaikki ministerit, kaksi vanhinta kenraaliluutnanttia, kaksi vanhinta kenraalimajuria, amiraalit, kaikkien keskusvirastojen päälliköt ja kunkin hovioikeuden neljä vanhinta hovioikeudenneuvosta. Tuo olisi ihan käypä kokoonpano päättämään lakien perustuslainmukaisuudesta. Ja se sopisi mainiosti istumaan oikeutta musiikkitalon istuskeluportaille.

    VastaaPoista
  6. Perustuslaistakin puheen ollen: pari havaintoa marraskuulla 2021. Saatan syyllistyä kylläkin poliittiseen vainoharhaisuuteen ja/tai toiveajatteluun.

    Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on viime aikoina toistuvasti puhunut ETYK-kokouksen 50-vuotisjuhlavuodesta 2025. Hänen toinen, perustuslain mukainen, presidenttikautensa päättyy 29. helmikuuta 2024. Niinistöhän voisi poikkeuslain turvin olla presidentti-isäntänä mahdollisessa kesän 2025 ETYK-juhlakokouksessa? Poikkeuslaki presidenttikauden jatkamiseksi voidaan säätää hyväksymällä se ennen vuoden 2023 eduskuntavaaleja eduskunnassa yksinkertaisella ääntenenemmistöllä ja vaalien jälkeen 2/3-enemmistöllä.

    Nykyperustuslain mukaisesti vähintään 34 kansanedustajaa esti kansanedustaja Mäenpään eduskunta-vieraslajipuheen käsittelyn oikeudessa kesällä 2021. Lehtitiedon (Iltalehti 27.6.2021 sivu 6) mukaan oikeusministeri (Anna-Maja Henrikson) kysyi: ”… onko tulevaisuudessa syytä pitää kiinni kansanedustan immuniteetista sellaisella tavalla kuin se on nyt kirjattu perustuslakiin”. Lokakuulla 2021 olikin eduskunnan puhemiehen johdolla oikeusoppineiden ja eduskuntaryhmien puheenjohtajien kokous kansanedustajan ja ministerin oikeudellisen aseman tiimoilta. Puhemies käytti sanaa ”aikataulu” kokouksen jälkeen. Onko tarkoitus nostaa peruslakimuutoksella immuniteettisuojaraja 67 kansanedustajaan käyttämällä hyväksi 2023 eduskuntavaaleja ennen ja jälkeen?
    Perustuslakimuutoksen jälkeen ilmeisesti Mäenpään kansanedustajaimmuniteetin suojaamiseksi ei löytyisi 67 kansanedustajaa eikä Mäenpään teko olisi vielä rikosoikeudellisesti vanhentunut.
    Tietysti Mäenpää voisi yrittää vedota taannehtivan rangaistavuuden kieltoon.

    Saattaa olla tulossa mielenkiintoiset eduskuntavaalit 2023. – JRi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoista todellakin, ottaen vaikka huomioon sen, ettei Mäenpää tehnyt mitään muuta kuin siteerasi sanatarkasti jotain esitystä - ja kehui sen olevan ihan hyvä, mutta väärässä paikassa.

      Oikea paikka jäi kuulijan mielikuvituksen varaan. Sekö siinä oli niin vaarallista?

      Poista
  7. Jos sotilasjuntta niin kaiketi myös sotilassoittokunta, kun kerran musiikkitalo? Tästä saataisiin käypää uutismateriaalia. Suomen malli, soitellen sotaan.
    Torvimusiikkia ja torjuntavoittoa odotellessa voisi olla tämä kaikki suorana lähetyksenä radiossa.

    VastaaPoista