29. kesäkuuta 2021

Nix nix 1506



 

Olkaa vaiti, ellette puhu.

 

Tämä oli yksi otsikkokuvan lukuisista kylteistä. Otsikko on toinen Alkukielellä se oli ”Notary Sojac”, joka ei tiettävästi sekään tarkoita mitään.

 

Sarjakuvasta ”Pekka Pikanen” (Smokey Stover)” on Juhani Tolvanen toimittanut 1994 kirjan, joka saattaisi löytyä jostain. Taisin julistaa tämän ”Sarjakuvalehti”-nimisessä sarjakuvalehdessä noin vuonna 1950 ilmestyneen jutun yhdeksi sarjakuvataiteen kaikkien aikojen nerokkaimmista. Sen voisi mainita Herrimanin Krazy Katin rinnalla. Tosin Krazy on aika elitistinen, samoin kuin Pikku Nemo (Little Nemo in Slumberland). Huumorin laji on paljonkin sukua Groucho Marxille.

 

Olemme viime päivinä käsitelleet kohdittain hyvinkin vaikeita kysymyksiä. Siksi on aika välillä levähtää viattoman kysymyksen parissa. Perinteinen huumorimme on nimittäin jokseenkin takapajuista ja vanhentunutta.

 

Suomessa hirmuisen hauskaa on, että pappi ja poliisi juovat pusikossa pontikkaa ja hukkaavat housunsa. (Aatamin puvussa ja vähän Eevankin). Sivistyneessä kaupunkiperinteessä vitsikkyyden huippu on, että teekkari oksentaa vappuna poliisin taskuun.

 

Fogelin Pekka Puupää oli sarjakuvana (Kuluttaja-lehti) välillä oikeasti fiksu. Suomen Filmiteollisuuden, pankinjohtaja T.J. Särkän käsissä elokuva muuttui töölöläis-posiolaiseksi sekameteliksi, jossa oli kyllä hauskoja pätkiä seassa enemmän kuin tahdottiin tunnustaa.

 

Korkeakulttuurimme oli tukehtua totisuuteensa, eikä tilannetta auttanut ratkaisevasti vasemmistonuorison vaihtelevalla menestyksellä Saksasta (Brecht) kopioima satiiri. Yllättäen kehityksen huipulle kiipeää M.A. Numminen ja miksei nuori Jarkko Laine.

 

Kun absurdi huumori tuli Englantiin jo 1700-luvulla (Tristram Shandy) ja suorastaan hallitsi Ranskassa 1900-luvulla (Jarry ja Apollinaire – Ionesco), myös Suomessa oli ujoja yrityksiä tuohon suuntaan. Mainitsisin puolivirallisessa Suomen kirjallisuus -teoksessa kokoomukselaisena tuomitun pakinoitsija Ollin, joka alkuvaiheen jutuissaan veti hilpeästi mielettömyyden puolelle (Mustapartainen mies herättää pahennusta jne.). Esikuvia olisi löytynyt Ruotsista, jossa Albert Engström ja pilalehdet pitivät pitkään yllä perinnettä, joka näyttää tukehtuneen kansankotiin.

 

Muistaakseni kerran tässä blogissa kaavailemani liikeyritys, Kemppisen musiikki- ja makkaraliike, on plagiaatti Ruotsista (Grönköpings korv- och musikhandel).

 

Pentti Saarikosken rönsyilevän tuotannon ehkä paras osa oli edesvastuuton huumori eli varhaiset runoteokset. Haavikko oli koko uransa armottoman totinen kivijumala.

 

Mutta oli meillä yhteensä yksi kansainvälisen tason absurdisti, ”vaikkei sitä tyhmempi heti huomaa” (Pallen laulusta), nimittäin Tove Janson.

 

Harvoin käytetty selitys Aku Ankan suomalaiseen suosioon: absurdi huumori. Muistakaamme hartauden tuntein esimerkiksi sarjaa ”Kun taivaalta satoi rahaa2 ja Pelle Pelottoman henkilöä.

30 kommenttia:

  1. Ai Bill Holmansin sarjakuvasta alkujaan on Dave Grohlin Nirvanan jälkeisen bändin nimi Foo Fighters. Enpä tuotakaan tiennyt.

    VastaaPoista
  2. Tarkkailja takavasemmaltatiistaina, 29 kesäkuuta, 2021

    Totisuus, tosikkomaisuus ja kohtalaisen täydellinen huumorintajuttomuus ja -sieto on aikamme leimallinen piirre.

    Aivan eritysesti näin on woke-, cancel-, BLM-, femininisti- ym. vihervasemminton avatgarden joukoissa. Toki muuallakin näitä totisia torvensoittajia on.

    Monenlaisen huumorin suvaitseminen voisi olla alku kuplittumisen ja polarisaation vähenemiseeen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Silloin kun keskustelussa joku sortuu sarkasmiin tai ironiaan, eipä keskustelua voi paljon muuten jatkaa kuin alkamalla tulkita puhuttua sananmukaisesti. Jos puhut niin, että puheesi tulkitaan vastapuolta halventavakai sarkasmiksi, et voi odottaa muuta kuin keskustelun päättymistä siihen. Tai sitten saat vastaasi yhtä purevaa itseesi kohdistuvaa ironiaa.

      Jos ihmisillä on kovin erilaiset maailmankuvat, harvoin heidän käsityksensä hauskastakaan kohtaa. Joten ennen kuin aletaan kertoa erimielisille vitsejä, kannattaisi ylipäätään keskustella. Vitsit kerrotaan sitten myöhemmin, kun tunnetaan paremmin toisten näkökulmat.

      Se, jos pidät jotain ihmisryhmää tosikkoina kertoo kaikkein eniten sinusta itsestäsi, ei heistä. Se että joku ei naura läpändeeruksillesi ei tarkoita ettei hänellä olisi huumorintajua. Ehkä sinun juttusi ovat vain toisesta näkökulmasta typeriä.

      Poista
    2. Totisia torvensoittajia löytyy myös toisen sortin sosialistien piireistä - kärsällä ja ilman.

      Poista
    3. ”Jos ihmisillä on kovin erilaiset maailmankuvat, harvoin heidän käsityksensä hauskastakaan kohtaa. Joten ennen kuin aletaan kertoa erimielisille vitsejä, kannattaisi ylipäätään keskustella. Vitsit kerrotaan sitten myöhemmin, kun tunnetaan paremmin toisten näkökulmat.”

      Aha. Eli pitää varmistaa, ettei kerro poliittisesti epäkorrekteja vitsejä poliittisesti korrektien seurassa.

      Ja tällä tavoin vältetään täysin ja globaalisti vitsin kuulijoiden mahdollinen ja valtava loukkaantuminen? Hmmmm...

      Kyllä vitsin kertovan pitää muistaa keho- ja sielurauha, ihmisoikeudet, tasa-arvo, perusoikeudet, moniarvoisuus, monikulttuurin rikkaus, rodullistettujen nuorten herkkyys ja yleensä vitsin kertojan pitää pysyä ruodussa. Ja olla hiljaa.

      Kuulijan tehtävänä voisi olla lukea Freudin kirja Vitsi ja sen yhteys piilotajuntaan. Ynnä yrittää päästää irti omasta, suuresta ja kaikkivoittavasta maailmankatsomuksestaan, jonka takaa maailmaa ei oikeastaan edes näy.

      Poista
    4. Tarkkailija takavasemmaltakeskiviikkona, 30 kesäkuuta, 2021

      "Jos puhut niin, että puheesi tulkitaan vastapuolta halventavakai sarkasmiksi, et voi odottaa muuta kuin keskustelun päättymistä siihen. Tai sitten saat vastaasi yhtä purevaa itseesi kohdistuvaa ironiaa."

      Tarkoitin juuri sitä, että olisi kovasti avuksi poteroitumisen ja polarisaation vähentämisessä, jos sietäisimme paremmin huumoria. Ja erityisesti juuri itseemme kohdistuvaa huumoria.

      Kyllä esim. minulle saa viduilla varsin vapaasti. Ja viduillaankin. Jopa julkisen vallan toimin. 🙄

      Poista
    5. Alkaa kuulostamaan edesmenneeltä "Toipilalta" ja siltä toiselta, mikä se vitsiniekka olikaan?

      Poista
    6. Toipila, Matias. K olivat niitä ilkimyksiä. Ja se arska Kauhavalta oli sitten kolmas samanmoinen. Juu.

      "Sellaisia uuskielen ilmauksia kuin "turvallinen tila", "maalittaminen", "kulttuuurinen sensitiivisyys", "kulttuurinen omiminen" tai "informaatiovaikuttaminen" voidaan käyttää myös kuristamaan ei vain sanan vaan myös ajattelun vapautta.

      Jos turvallinen tila on sellainen, missä kakki ovat yksimielisiä, haluan sieltä ulos."

      Leena Krohn

      Luetaanko Kemppisen blogi nyt turvalliseksi tilaksi?

      Poista
    7. Tarkkailija: harvempi nauttii vittuilukilpailusta. Mieluummin valitsen seuran jossa ei tarvitse alkaa kilpalaulantaan.

      Kavereihini kuuluu niin vihreitä, persuja, vassareita kuin oikeistolaisiakin. Mutta politiikasta kukaan jaksa vääntää.

      Poista
    8. Tarkkailija takavasemmaltatorstaina, 01 heinäkuuta, 2021

      Yritin vain pohtia sitä, auttaisiko hieman rennompi suhtautuminen myös itseen kohdistuvaan huumoriin vähentämään poteroitumista, kuplaantumista ja polarisaatiota.

      Totalitaristiselle tai siihen pyrkivälle ja kielen hallintaa tavoittelevalle vallalle huumori on kauhistus. Tästä syystä huumorilla - huonollakin sellaisella - on merkitystä myös demokratian vahtikoirana.

      Teema taisi kuitenkin olla liian vaikea viestittäväksi minun viestintäkyvyilläni.

      Poista
    9. Tarkkailija: on aivan mahdollista, että lukijat ymmärsivät mitä halusit sanoa, mutta ovat asiasta eri mieltä.

      Esimerkiksi: jos keskitysleirin vartija esittää vitsin, luuletko että vankeja naurattaa?

      Huumorin jakaminen vaatii usein saman maailmankuvan jakamista. Ja silloin kun ei ole yhteistä kosketuspintaa, huumoriksikin tarkoitettu voidaan ymmärtää kielteisemmästi.

      Poista
    10. Tarkkailija takavasemmaltalauantaina, 03 heinäkuuta, 2021

      Hmmm ... Je suis Charlie Hebdo ...

      Entä jos vallankäytön kohde kertoo vitsin, olisko parempi, että vallankäyttäjä (se vartija) sietäisi sitä edes hieman sen sijaan, että ryhtyy heti hulluna pamputtamaan, kuten nykyään tapahtuu?

      Huumorin, huononkin, kieltämien on vallakäyttäjien ja totalitaristien (epätoivoinen) puolustautumiskeino. Se oli sitä natsi-Saksassa, NL:ssa ja se on sitä nyt mm. Kiinassa, Turkissa, ... ja alkaa olla meilläkin.

      Se, että triggeröidytään kaikesta ja vaaditaan, että vain omat ideologiat ovat sallituja, on kovaa politiikkaa uhriutumisen varjolla.

      Macron puhuu asiasta asiaa tässä:

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/presidentti-macron-soimaa-ranskan-vallannutta-woke-kulttuuria-taydellisen-uhriutumisen-yhteiskunta/8183278#gs.5eltrf

      Poista
  3. Fazerin musiikki- ja karkkikaupan luulin joskus olleen olemassa. Olivat veljeksiä ja eri liikkeet alusta alkaen. Jo tsaarinvallan ajoilla.

    VastaaPoista
  4. Nenän pakinoita. Suomalaisesta absurdismista voisi saada laajan antologian, ja yhteiskunnallisia näkemyksiä olisi laidasta laitaan. Mitä Brechtiin tulee, hänen murjaisuihinsa kuului "Hyvä propagandisti tekee kaatopaikastakin retkeilykohteen".

    VastaaPoista
  5. Muistaakseni "humalainen mies nojaa lyhtypylvääseen ja oksentaa hattuunsa" oli George Mikesin määritelmä saksalaiselle huumorille.

    "Hei holinaa sanoi ämmä kun kirnuun pieri" taitaa olla parhaita suomalaisia absurdeja wellerismejä.
    AW

    VastaaPoista
  6. Suosittelen Pallen rapuparodiaa, jonka esitys oli Lappeenrannan kasinolla 1935, esittäjänä ravuksi pukeutunut oppralaulajatar. Lisätietoja antikvariaatti Begemot Lappeenranta.

    VastaaPoista
  7. Krazy Kat oli paras kaikista. Suomennoskin oli hyvä, mutta alkukielinen aivan ylittämätön. Opin siitä englantia paremmin kuin koulussa koskaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oppii siitä meksikolaisia vallankumouslaulujakin. Krazy laulaa ainakin "Cielito Lindoa" ja "Adelitaa". La Cucaracha taitaa esiintyä henkilöhahmonakin.

      Poista
    2. Ja sitten siinä on tekstin ohella se kuvakerronta. Tyyliteltyä, surrealistista mutta niin todellista.

      Kun näkee selällään makaavan etelän kuunsirpin se on aivan sama kuin krazy katin taivaalla roikkuva lettu. Tai kaktus todellisuudessa on sama kuin herrimanin pelkistetty kuvakentän täyte.

      Ja krazy katin, ignaz-hiiren ja officer puppin suhteisiin on pelkistetty paljon ihmisten keskinäisiin liittyvistä tunteista.

      Lentävä tiili on aika hyvä kieli- ja mielikuva.

      Ja niiden "lainausmerkkien" käyttö lisäksi... kaikilla tavoin hallittua ilmaisua. Ei voi tehdä paremmin. Ei vain voi.

      Poista
  8. Wikipedian kääntäjä ei ole aivan täydellinen...

    Käännetty englannista-Bill Holman oli amerikkalainen sarjakuvapiirtäjä, joka piirsi klassisen sarjakuvan Smokey Stover vuodesta 1935 vuoteen eläkkeelle vuonna 1973. Sitä levitettiin Chicago Tribune -syndikaatin kautta, sillä oli pisimmän jakso ruuvipallolajin kaikista kaistaleista.

    Virkkeen alkukielinen loppu:
    ...it had the longest run of any strip in the screwball genre.

    Ruuvipallolajin kaikki kaistaleet on kyllä aiheeseen sopivan absurdi ilmaus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuota eivät Jaana Kapari tai Kersti Juvakaan olisi osanneet keksiä.

      Poista
  9. Englantilaiset tuttavat ovat sanoneet, että suomalaisten parissa viihtyy, kun teillä on samanlainen huumori. Kiitos samoin, siihen on saattanut vastata. Siksiköhän he pitävät Tove Janssonistakin? Suomalainen TV-huumori - paras sulkea televisio. Joitakin englantilaisia sentään sietää.

    Tristram Shandy on ollut yksi mielikirjojani, Kersti Juvan käännöksenä.

    Nuorena olin joskus kuumetaudissa, tunnollisena yleensä viikonloppuisin, että maanantaina pääsi töihin. Vieläkin muistan sen harmituksen tunteen kerran, kun muut katsoivat jotain Marxin veljesten elokuvaa ja kuului vain naurun remahduksia, enkä jaksanut mennä mukaan.

    Sarjakuvien suhteen olen aivan analfabeetti, kun en niitä lapsena saanut juuri lukea, joitakin sanomalehden sarjoja lukuunottamatta. Fingerporit sentään aina katson.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tristram Shandy oli muuten Karl Marxin erityinen suosikki, ei tosin Kersti Juvan käännöksenä.

      Poista
    2. Ei se ole englanniksikaan mitenkään ylivoimainen, kun muistaa että alkukielisellekin pitää linnoitustaidetermistö kääntää. Olin kyllä lukenut käännöksen ensin.

      Poista
  10. Jälleen kerran paljastui miten suomalaiset ovat tätä nykyä yhden kielen ja kulttuurin vankeja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkoitat varmaan suomen kieltä. On traagista olla osaamatta muita kieliä.

      Poista
    2. Älä nyt itke siinä, viimeisin nimetön. Koeta jos sulla olisi jotain muutakin sanottavaa kuin valittaminen aina samasta aiheesta.

      Poista
    3. No sulla olisi vapaa kenttä esittää mitä kieltä ja kulttuuria tahansa. Mutta ei. Pelkkää tyhjää ininää.

      Poista
    4. Kolme kommenttia samasta asiasta, taisi kalikka kalahtaa ja kipeästi englannin panttivangin otsaan.

      Poista