19. maaliskuuta 2021

Kantti


 

Ruokapöydässä Minna pyysi isältään kanttipalaa, kuten tämä luuli. ”Pappa, får jag kanten.” Isän nyökättyä Minna teeskenteli tarkoittaneensa lehtori Canthia. Liitto ei ollut ajan oloissa mitenkään huono, mutta lehtori otti ja kuoli ja Minna muutti Kuopioon ja lihoi. Kauppiaana hän kuuluu olleen kova juomaan kahvia. Sitä juoksutti hänelle joskus pikkutyttö Maria Jotuni. Kadulla nakkeli niskojaan Elisabeth Järnefelt, tuo outo ihminen, jolla oli fiksuja poikia ja näillä kaverina rovasti Brofeldtin poika Juhani, kirjailijanimeltään Aho.

 

En menisi tunnustamaan, että olisin pitänyt Canthia kiintiönaisena kirjallisuushistoriassa, koska luin häntä joskus nuorena aikuisena.

 

Kun katsoin viimeksi, olin aidosti innostunut. Erääseen omaan kirjaani otin mustalaistyttö Homsantuun repliikin:” Teidän lakinne ja oikeutenne… Juuri niitä minun pitikin ampua!”

 

Kuvan patsas ei ole kulissiksi tarkoitettu. Taustalla näkyy alaovi, josta lykkäsin rattailla erästä nykyistä yliopistomiestä ja jonkin kerran hänen sisartaan. Yleensä kurvasimme tosin Näsinkallioiden suuntaan. Siellä oli hiekkalaatikko. Minna itse osoitti tietä Puutarhakadulle Hymy-lehden toimitukseen. Siellä en tosin tullut käyneeksi. Vastapäätä Hämeenpuistossa asui Väinö Linna, jonka saattoi tavata kadulla. Koska olin tavannut kerran ja raapaissut jalkaa, nostin hattua, johon hän vastasi nyökkäämällä. Ei ollut tämä Väpi mitenkään varsinaisesti komea mies.

 

Hymy meni nopeasti saalistukseen, mutta Jorma K. Virtasen aikana lehti julkaisi jäntevää tekstiä ikävistä asioista, paljon muun ohella. Enimmäkseen perättömien sensaatiojuttujen uranuurtaja oli kuitenkin Ilmari Turja Suomen Kuvalehden päätoimittajana. Kirjoittajana Turja on näytelmistään huolimatta tai oikeastaan juuri niistä ilmenevistä syistä hyvää C-luokkaa eli ”also starring”. Pohjalaisjuntturana hän häviää 6 – 0 Vaasan Jaakoolle.

 

Media sivuuttaa naisten liputuspäivän tavanomaisilla latteuksilla. Kun nyt naiset näkyvät aivan uudella tavalla esimerkiksi elokuvataiteessa ja musiikissa ja saadun tiedon mukaan eräät perinteiset ammatit, kuten lääkärin ja tuomarin virat, naisistuvat huimaa vauhtia, haluaisin palauttaa mieleen, että järkiinsä tuleminen kestää historiantutkijoiden mukaan 30 – 60 vuotta.

 

Nuoruudessani eräässä valiokoulussa kituutti hengissä vielä yksi yliopettaja, joka ilmoitti, etteivät naiset opi matematiikkaa. Tällä hetkellä ainakin nuoret naiset ovat lakanneet kallistamasta korvaansa mokomalle hullutukselle.

 

Tiedän että matematiikan ja fysiikan suosion nouseminen voi joutua osittain opettajista. Tenttitehtävien tarkastaminen on yleisesti ottaen helpompaa kuin aineissa, jotka ovat tuomittuja esseevastauksiin. 

 

Silti itse en ole lakannut haaveilemasta kvantitatiivisesta eli määrällisestä oikeustieteestä (lue: oikeudellisesta tutkimuksesta). Aloittelin sitä itsekin kauan sitten selvittämällä, millaisia juttuja korkein oikeus todella ratkaisee. Tämä ei tuntunut kiinnostavan ketään. Mutta toinen alani, historia, on muuttunut hurjasti sen jälkeen kun Ranskan annalistit ottivat kavereikseen tilintarkastajia ja kävivät järjestelmällisesti läpi usean 1500-luvun satamakaupungin säilyneet tulliasiakirjat. Tulokset käänsivät ylösalaisin joukon ”totuuksia”. Esimerkiksi Amerikan kulta oli Espanjan tuho. Nyt esimerkiksi heettiläisten ja etruskien kaupankäynnistä on paperit – oikeastaan savitaulut – ja Välimeren alkava rautakausi ymmärretään uudella tavalla.

 

Liittyykö tämä naisiin. Kyllä liittyy. Noin 30 vuotta siitä kun takapajuiset Englanti ja Yhdysvallat olivat alkaneet kouluttaa alan tutkijoita sukupuoleen katsomatta, alkoi myös tapahtua. En puhu syystä ja seurauksesta vaan siitä, miten käy, kun jätetään järjestelmällisesti voimavaroja käyttämättä.

 

 

39 kommenttia:

  1. "Enimmäkseen perättömien sensaatiojuttujen uranuurtaja oli kuitenkin Ilmari Turja Suomen Kuvalehden päätoimittajana."

    pro: Uuden Kuvalehden, luulisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomen Kuvalehden vuodesta 1935. Uusi Kuvalehti tuli sitten 50-luvulla.

      Poista
    2. Turja todella näkyykin erotetun SK:n päätoimittajan paikalta vuonna 1951 joidenkin juttujen vuoksi, joissa "astuttiin talouselämän varpaille". Tuo oli minulta jäänyt huomaamatta. Ehkä niitä oli jo varhemminkin.

      Itse yhdistin muistissani Turjan "enimmäkseen perättömien sensaatiojuttujen uranuurtajana" 60-luvun muilta kakaroilta oppimaani hokemaan "Ennen pantiin kissat multaan / nyt ne pannaan Suvikultaan". Tuon Paasivaaran skandalöösin margariinijutun levitti kaiken kansan tietoisuuteen juuri Turjan Uusi Kuvalehti.

      Poista
  2. Hitler jätti järjestelmällisesti voimavaroja käyttämättä jopa oikein todella laajalla rintamalla sekä Saksassa että valloittamillaan alueilla.

    Eipä tainnut alaisista kukaan uskaltaa ehdottaa muita ratkaisuja.

    VastaaPoista
  3. Ruotsin mallin mukainen "cliometrinen" intoilu jäi kuitenkin suomalaisessa historiantutkimuksessa melko lyhytaikaiseksi ilmiöksi - lukijan kannalta onneksi. 70-luvulla hämmästelin nuorena henkilönä, miten esim. Rasila pelkällä kaatuneiden prosenttijakaumalla tuntui saaneen sodan luonteen paremmin esille kuin monimutkaisella faktorianalyysilla, josta suomalaisen historiantutkimuksen monikymmenvuotinen "paavi" sai sitä paitsi oitis aiheen huomauttaa, että latauksen olivat "väärin valittuja", koskapa tulokset viittoivat kohti luokkasotaa.

    VastaaPoista
  4. Turja on kirjanpitäjä, ja siitä syystä pidin Päämajasta.

    Hyllyssäni ovat kuitenkin uudestaan luettuina Karen Armstrong (The Great Transformation, A History of God, A Short History of the Myth), Barbara Tuchman (A Distant Mirror) ja Reay Tannahill (Food in History). Ja tähän kuulumatta Yorcenaarin Hadrianus, sillä Yorcenaar ei kuulu mihinkään jaotteluun. Hänellä oli akatemiassa oma vessakin.

    VastaaPoista
  5. Vielä omana opiskeluaikanani joku rakennussuunnittelun proffa viiksiinsä mutisten epäili naisten soveltuvuutta arkkitehdeiksi. En tiedä ennättikö hänen näkemyksensä muuttua. Näytti kuolleen erinäisiä vuosia sitten.

    Tätä nykyä suunnittelu- ja työmaakokouksissa on tavallista, että osallistujista vähintään puolet on naisia. Ja mukana on siis suunnittelijoiden ja rakennuttajan lisäksi myös urakoitsijoiden, rakentajien edustajat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puolet naisia, onko ongelma.ä?. Mun kurssilla oli 50/50. Hyvin ovat pärjänneet. Tuon arvelun naisista kuulin, onhan se sortavaa. Lausuja oli silti hyvää ammatissaan.

      Poista
    2. Mututuntumalla edelleenkin alan menestyjät Suomessa ovat edelleenkin sekatiimejä tai miehiä/miestiimejä. "Tähtinaiset" toimistojensa johdossa ja päätekijöinä ovat harvassa. Lahjakkuudesta ei ole kysymys. Työmailla ei mielestäni ole vielä oikeasti päästy kommentoijan mainitsemiin suhdelukuihin, mutta kohdalleni on osunut loistavia nais-rakennuttajakonsultteja ja, kerran, nainen vastaavana rakennusmestarina, hänkin ehdotonta kärkeä.

      Poista
    3. Ennen muinoin suhtauduttiin resurssien tärvyyseen muutenkin turhan joviaalisti.

      Poista
  6. Johtuiko muutos esimerkiksi Yhdysvalloissa tasa-arvon ja feminismin aatteista vai kenties siitä - kuten Christopher Lasch on muistaakseni arvellut - että firmat eivät enää halunneet maksaa miehille sellaista palkkaa jolla koko perhe olisi tullut toimeen?

    Entä onko selityksillä väliä kun kerran hyvin kävi ja yhä näyttää käyvän?

    En tiedä, mutta kuluttajatutkimus / markkinatutkimus voisi antaa joitakin vastauksia.

    VastaaPoista
  7. Suomessa varmaan parhaan esimerkin tällaisesta tulliluetteloiden tarkasta tutkimuksesta antaa Hannu Vartiainen, jonka "Rauman merenkulun historia" on poikkeuksellisen tarkkaa taloushistoriaa. Teosta varten on käyty läpi kolmisen vuosisataa Rauman tullin arkistoja, ja se näkyy. Vaikka kirja käsittelee vain yhtä kaupunkia, se nostaa loistavalla tavalla esiin sen, millä merenkulku oikeasti pyöri: bulkkitavaran Itämeren-kaupalla. Edes Suomen purjelaivaston loistopäivinä suurin osa merimiehistä ei seilannut Hampuria kauemmas.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei hittovie, hyvä E. A.! Kerran se vaan kirpasee mutta napakympin arvoinen kommentti.

      Poista
  8. Kuulkaapas nyt, vaikka olenkin raitis uskovainen, niin ruppee jo pikku hiljaa keittämään ja tartun kohta pulloon ja vaivun sen kanssa suuteloon.

    Hallituksen kärkihanke ”vihreä siirtymä” johtaa siihen, että teolliset yritykset ajetaan ulos Suomesta.

    Ei Suomessa mitään teollisuutta tarvita, koska kaikki tarvittava voidaan tuoda meille ulkomailta.

    Eikä Suomessa tarvita edes kantasuomalaisia, koska tänne voidaan tuoda parempia ihmisiä vaikka mistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet jo tarttunut piippuun tai ruiskuun.

      Poista
    2. Toivottavasti ryyppäät itsesi nopeasti hengiltä,niin päästään eroon muinaismuistosta.

      Poista
    3. Vaan minäpä en oo uskossa raitis vaan rehvakka roteva ja ripeä ja tein jo tarvittavat toimet että pystyn jälleen olettamaan olevani joltisessakin kirjuutuskunnossa.

      Ähäpiti.

      ei yksin uskosta

      ystävät ja viini ovat siunaukseksi

      Jeesus oli raksajätkä. (no snadisti luottamusmies joo)

      Poista
    4. Voisitko määritellä termin kantasuomalainen, eli kuka meistä sellainen on? Tai edes haluaa olla? Minusta suomalaisuus on vain menttaalinen suure, eikä mitään muuta!

      Poista
    5. Toipila on kerrankin oikeassa. Oma sukuni on parempaa väkeä, se tuli alunperin Suomeen Venäjältä joskus 1800-luvun loppupuolella.

      Poista
    6. "Minusta suomalaisuus on vain menttaalinen suure, eikä mitään muuta!"

      Miksi haluat häivyttää ja häivittä suomalaisuuden? Miksi sitä häpäeät ja koetat väittää, että suomalaisuutta ei ole? Itsetunto-ongelmaa vai mitä?

      Suomalaisuus on ihmisessä melko helposti tunnistettavissa ja täysin esim. ihonväristä riippumatta. Toiset ovat suomalaisia, toiset eivät. Arvo-, kulttuuri-, asenne- ja toimintatapajuttuja.

      Ja yllätyksenne voin kertoa, että tämä on sama juttu myös muiden kansallisuuksien kanssa. Esim. ranskalaisuus tai saksalaisuus ovat olemassa! Evätkä ne ole ongelma ranskalaisille tai saksalaisille itselleen - eikä muillekaan. Itsetuntokysymyskö taas?

      Poista
    7. Ranskalaisilla, saksalaisilla ja esim. espanjalaisilla on itsetunto niin hyvin kohdallaan, että suurin osa heistä ei ole moksiskaan ympärillä olevasta kulttuurien ja naamanvärien kirjosta, poislukien tietenkin ne peruskansalaiset.

      Poista
    8. Taidat olla itse pahempi suomalaisuuden hävittäjä amerikan ja oikeistoalaisuude ihannointisi johdosta.

      Poista
    9. Neuvvostoliitossakin tehtaat olivat isoja, rumia rakennuksia, joiden piti savustaa ilma, liata vesistöt ja värjätä koirat vihreiksi. Lisäksi työMIES oli henkilö, jonka pääasiallinen tehtävä oli alkoholin väärinkäyttö.

      Poista
    10. Suomalaista hävettää väkivallan kulttuuri.
      Naisen on vaarallisempi olla suomaalaisen (öyhöttäjän) kotona kuin kadulla.
      (Persujen varjelemat Odinit partioi ihan väärissä paikoissa, heidän pitäisi partioida toistensa koteja).

      MMM...

      Poista
    11. Selvää se siirtymä on, näkeehän sen kaikesta. Otetaanpa vaikka tutkittavaksi LUKEn henkilökunta ja asumismuoto, mikä nyt kullakin sattuu olemaan, että löytyykö taloudesta puilla lämmitettävä sauna. Sitten kysytään kuinka paljon pienhiukkasia on kaupungin huoneilmassa. Sitten kysytään kuinka vaarallisia ovat dieselpolttoaineen hiukkaspäästöt. Tässä vihreää siirtymää ei ole tarpeen arvella, sen voisi mitata. Kurtturuusuja ja koirasusia, hyvä isä mitä roskisten tonkimista.

      Puistoparlamenttien alustavien tutkimusten mukaan näkyy hiirenkorvia ja lintujen on kuultu visertelevän, myös halpa vaalea lager on miedontunut ja lisännyt suosiotaan. Siinä se kaupunkiluonto kohtaa ihmistä, tietenkin vain hetkittäin.

      Luontokeskeistä öyhöttämistähän se on mut ei se haittaa kun ei ota osaa jos ei osaa ottaa.

      Opiskelijoille onkin hyvä olla kesätöitä ja mitekkäs niitä puistoja siivottaisiin jos olisi aina siistiä? Siivotessa oppii siistiksi.

      On se kauheaa kun vain istuu ja möllöttää eikä piittaa ollenkaan mistään luonnostelusta. Epäsiistejä mielipiteitään salailee semmoinen, epäilyttävä tyyppi.

      Poista
  9. Minna Canth ei kovin paljon tasa-arvon puutteesta itse kärsinyt, koska hänellä oli valistunut isä, joka koulutti hänet ja aviomies, joka salli vaimonsa kirjoittelun ja köyhien auttamisen. Omille tyttärilleen Minna kyllä palkkasi lyseon poikia opettamaan matematiikkaa, jota ei tyttökoulussa ollut ja nuorimman hän pani yhteiskouluun ja yliopistoonkin tämä pääsi erivapaudella.

    Koulusta muistin Minna Canthista vain otsikot "Köyhää kansaa" ja "Kauppalopo", hirveän tylsiä siis. Jokin aika sitten luin sen "Kauppa-Lopon", ja huomasin, että sehän on loistava novelli. Aika hyvin hän piilotti teoksissaan tendenssin, viimeiseksi vaikutelmaksi jää myötätunto. Jyväskylässä asuessaan hän näki nälkävuosina kaupungin laitamilla paljon kurjuutta, Kuopiossa taas tapasi vankeja, prostituoituja ja kunnan elättejä. Jos on ns. langenneita naisia, täytyy olla myös langenneita miehiä, hän totesi, ja kirjoitti puolustuskirjoituksia monenlaisiin ongelmiin. Mustalaistyttö Homsantuu on jäänyt elämään.

    Nuorena Minnalla oli kadehdittavan kapea vyötärö, mutta jatkuvat kahvikestit Minnan salongissa seitsemän sortin kahvileipineen eivät voineet olla vaikuttamatta. Minna kyllä koetti liikkua, käveli Puijon mäellä ja kiipesi aina torniinkin. Siihen aikaan ei tiedetty, että ei pelkkä kävely auta, jos syö paljon rasvaa ja sokeria. Elämä loppuikin varhain, 53-vuotiaana, mutta paljon Minna ehti. Hän hallitsi viimeisimmät eurooppalaiset aatevirtauksetkin, sillä ruotsintaitoisena hän luki tanskaa ja norjaakin ja myös käänsi saksasta ja ranskasta oman tuotannon ja menestyvän kauppaliikkeen sekä suuren perheen ohella, yksinhuoltajana. Ihmenainen, ja ihmekulttuurikeskittymä Kuopiossa siihen aikaan.

    Hyvää tasa-arvon päivää!

    VastaaPoista
  10. Ihmettelen kovasti Kemppisen pitkämielisyyttä tämän Toipilaan suhteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, äärioikeiston perseet suoltavat  paskojaan ympäri nettiä. Lievimmillään se on sitä, että  puuta-heinää -väitteitä perustellaan perstuntuma-/mutufaktoilla, pahimmillaan se on  yksilöihin käyvää raakaa valehtelua ja mustamaalausta, jopa uhkailua. Ja kaiken muun sortin sontaa siltä väliltä.

      Mieluummin työnnän klikkaussormeni sirkkeliin, kuin kosken niiden tuotoksiin.

      Poista
  11. Oho, olipa hän rehellisyydellään yllättävän lavea. Onpa jännä nähdä kuinka toimitaan.

    Tja.

    Niin aivan, rokottamisesta. Astasenekaaa on ollut jo parinviikon verran hihassa, pikkuisen tuli olkapuoli kipiäksi joksikin päiväksi, siinä kaikki. Melko mielenkiinnotonta.

    Viime aikoina olen enimmäkseen nauttinut pelkkää karitsaa minttukastikkeessa. ( the Fast Show, Jesse´s Diet )
    Ei enempiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti ei enempää. Perusta älyyttömyyksillesi oma blogi, tulet huomaamaan että se vetää lukijoita puoleensa kuin pa#kaka#a kärpäsiä.

      Poista
    2. Juu, sinnekö sitten sinäkin? Täältä pois? Entä ellen julkaisisi nimettömien tyhjentäviä totuuksia?

      Eikä.

      Poista
  12. Minnan peräti kolmesta kokovartalonäköispatsaasta (Tampere-Jyväskylä-Kuopio) juolahti mieleen Yhdistys 9, sillä tuon numeroinen valtatiehän mainittuja kaupunkeja yhdistää. Purkuvimmainen Jyväskylä pani matalaksi Minnan talon. Sen takapihalla toimi pitkään Keskustan Alko Minnan nuoruuden raittiusharrastusten kunniaksi sekä on vieläkin Jyväskylän Suurajojen lähtöpaikka vähäosaisten naisten urheiluharrastuksien tukemiseksi.

    VastaaPoista
  13. Viime aikoina olen ollut utelias ilmiön suhteen, very high temperature reactor. Keraameja ja komposteja, sanon minä. Tässä ei ole kirjallisuuskysymyksiä, akkuteknologian är et deehen satsattiin 25 vuotta taapäin n. 60 miljoonaa tollaria vuodessa usassa. Mersu ehti jo kertoa milloin pelut pieniä on.

    Toipila hei, pullossa saa kaikkea kivaa. COVID-19 rokotetta, Molotovin koktailia, tervasnapsia, ootekolonkia, madeiraa, aseöljyä, kaikkea paitsi perustuslaillisuutta. Ei ole helppoa olla janoinen republikaani. Vallankumouksen lannoite on veri. Verraten outo seikka sikäls että ensin valta kumoon ja sitten ei enää, tai muuten... vaan entäs jos alkaisimme uhrata ihmisiä? Siis uhrata kuten inkat, että kurkku auki ja alas rappusia?

    Tuli vaan mieleen.

    VastaaPoista
  14. Tampere sentään laittoi Canthin patsaan suhteellisen näkyvälle paikalle, toisin kuin Kuopio, jossa hän kuitenkin elämäntyönsä teki. Kas kun oli ’väärät’ mielipiteet.

    VastaaPoista
  15. Minna Canth on niitä harvoja kansallisia merkkihenkilöitä, jotka elivät aktiiviaikansakin pääkaupunkiseudun ulkopuolella. – JR

    VastaaPoista
  16. Historian ikävä puoli on "väärien" arkistojen olemassaolo, niiden avaaminen, niiden tutkiminen ja niistä kirjoittaminen.

    Propaganda ja suoranaiset valheet uskotaan helpommin kuin tosiasiat - tai ne tosiasiat jotka voidaan löytää.

    Historia yleisessä merkityksessä on vallankäytön historiaa ja näin myös talous on tärkeä osa historiaa, koska talous on hallinnan väline.

    +

    Tällä hetkellä eletään talouden suhteen hyvin hermostuneessa ilmapiirissä.

    Toteutettujen poliittis-taloudellisten keinojen valikoima on kaluttu loppuun jo vuosia sitten.

    Näyttää siltä että bondi- (velkakirja) markkina räjähtää käsiin.

    Se on kooltaan selvästi isompi kuin osakemarkkina. Samalla se on koko rahoitusjärjestelmän ydin.

    Kupla on erittäin iso ja paljon vaarallisempi kuin teknokupla reilut 20 vuotta sitten tai Suuri Velkakriisi - GFC- reilut 10 vuotta sitten.

    Todellisia keinoja korjata tilanne ei ole.

    Ja koska näin on, otetaan konstit käyttöön ja luodaan erilaisia järjestelyitä jotka osaltaan estävät näkemästä todellista tilannetta.

    Samoin voidaan aina syyttää niitä joiden syyllisyys ei ole mitenkään selvä - vaikka useinkin jotakin "hämärää" on tapahtunut.

    Näitä aikoja pidetään tulevassa historian kirjoituksessa varoittavana esimerkkinä.

    VastaaPoista
  17. Muistakaamme myös Mahtama Kanthia ja Imaanuel Kanthia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinullapa on kanttia!

      Poista
    2. "Viimein otti hän hyvästi, ja syvään kumarsi Juhani, raapaisten jalallansa, ja ometan seinässä priiskahtelivat santa ja pienet kivet."
      A. Kivi, Seitsemän veljestä.
      PT, IT avusti

      Poista