7. maaliskuuta 2021

Harkinta


 

Hyödyllistä keskustelua haittaa väärä mielikuva harkinnasta yleisissä asioissa.

 

Siis: kuka päättää koronarajoituksista ja miten?

 

Jo vanhentuneissa oppikirjoissa sanotaan, että laillisuusharkinta on tyypillisesti virkamiesten asia ja tarkoituksenmukaisuus eduskunnan ja hallituksen eli siis poliitikkojen.

 

Jotkut lakimiehet käyttävät edelleen sanontaa ”laillinen ratkaisu” ja viittaavat erikseen harkintaan.

 

Todellisuudessa ”laillinen ratkaisu” eli yhden oikean ratkaisun periaate hylättiin vuosikymmeniä sitten. Toisin kuin luonnontieteissä oikeusjuttu voidaan ratkaista kahdella tai useammalla eri tavalla oikein.

 

Se mielikuva, että oikeusjuttu olisi jollain tavalla verrattavissa ristisanatehtävään, on todettu vääräksi. Myös asian tausta on ymmärretty. Todellisuutta eli ihmisten maailmaa ei voi siirtää yksiselitteisesti sanoiksi. Matematiikassa oikein ja väärin voi olla täysin selvä jako. Mutta matematiikka ei olekaan todellisuuden kuvaus.

 

Tämä on aivan arkista asiaa. Maassa on kurjuutta ja hätää. Arvioidaan että yhteisiä varoja voisi käyttää jonkin määrän tilanteen helpottamiseen. Mitä ja paljonko – se on harkintaa. Ja harkinnan koti on Eduskunta, jossa työskentelevät poliitikot.

 

Ilahduin kun luin esittelyn Ilkka Niiniluodon kirjasta ”Tekniikan filosofia”. Kas kun tieteen filosofiasta on kirjoitettu vuosituhansia, mutta etenkin teknisen kehityksen hallittavuus on erittäin polttava kysymys. Jota kuvaillaan usein surkean laihoin eväin. Niiniluoto oli siis etenkin Helsingin yliopiston rehtorina jatkuvasti tekemisissä perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen rahoituksen ja järjestämisen kanssa. Kirjoittaja tietää, mitä harkinta (ennen ”vapaa harkinta hallinnossa”) ja normin punninta ja soveltaminen tarkoittavat.

 

Hänen opettajansa G.H. von Wright teki tässä asiassa tärkeää työtä. Taustalla näkisin mielelläni myös yhteyden Russelliin ja Wittgensteiniin, ja tuo yhteys on yksi esimerkki oivalluksesta, että viisasten kiven etsiminen ei ole tiedettä eikä tekniikkaa. Se on alkemiaa. 

 

Ja kun ennen oli tapana sanoa, ettei viisasten kiveä ole olemassa, ei se ihan noin ole. ”Viisasten kivi”, jolla alkuaineen voi muuttaa kullaksi, on supernovassa esiintyvä ilmiö sen luhistuessa neutronitähdeksi tai mustaksi aukoksi. Katso lähemmin Kari Enqvist, joka hänkin on julkaissut uuden, mielenkiintoisen kirjan (”Kangastuksia varjojen talossa”).

 

Sääli ettei yleistajuista kirjallisuutta lainkäytöstä oikein näy. Maatamme on hallittu poikkeuslainsäädännöllä mutta järjellisesti usein ennenkin. Vuosina 1939-1945 ja aika kauan senkin jälkeen. Vuosina 1914-1917 suomalaiset lakimiehet sanoivat sortokaudeksi sotatilaa, josta suuriruhtinaskuntamme sitten selvisi ällistyttävän vähällä. Mutta laillisuuden horjuminen ei alkanut 1918, vaan 1914,

 

 

37 kommenttia:

  1. Oikeastaan laillisuuden horjuminen alkoi jo 1899. Sen jälkeen maassa oli melkein koko ajan sortokausi tai jokin muu poikkeustila. Eduskunta hajotettiin suunnilleen vuosittain myös ensimmäisen sortokauden jälkeen. Kansalaissotaan tultaessa oli jo valtaosa kansalaisista kasvanut yhteiskunnassa, jossa laillisuuden huomioimatta jättäminen isänmaallisuuden tai muun korkeamman aatteen vuoksi oli aivan asiallinen ja järkeenkäypä näkökohta. Ajatelkaapa: jos 22-vuotias ylioppilas lähti vuonna 1915 jääkäriksi, hän oli ollut vuonna valarikon vuonna vasta seitsemän. Ei hän ollut koskaan ehtinyt nähdä maata, jota hallittiin laillisin keinoin. Puolet kansasta oli vuonna 1918 alle 20-vuotiasta.

    Sinänsä voisi todeta, että Suomessa on nykyäänkin unohdettu vanhan kunnon weberiläisen byrokratian periaatteet. Tapaus, jossa eduskunnan turvallisuusjohtaja antoi sinänsä salassa pidettävää videokamerakuvaa julkisuuteen, on hyvä esimerkki. Tieto oli salassa pidettävää julkisuuslain salassapito-olettaman mukaan, mutta turvallisuusjohtaja on virkamies, jolla työjärjestyksen mukaan oli oikeus päättää siitä, aiheuttaako tiedon julkisuus todellista haittaa eduskunnan turvajärjestelyille. Jos ei aiheuta, salassapito-olettama ei ole voimassa ja hänellä on velvollisuus antaa tieto julkisuuteen. Jos noudattaisimme weberiläisen byrokratian ihannetta, eduskunnan ylemmät virkamiehet toteaisivat vain virkamiehen toimineen valtuuksiensa ja asiantuntemuksensa rajoissa. Vaikka asialla onkin toki poliittinen ulottuvuutensa, sillä tehty ratkaisu oli selkeästi opposition mieleen, tällä ei saisi olla vaikutusta itse asian harkintaan: Virkamies ei ole ylittänyt toimivaltaansa, pulinat pois. (Ja sitten ehkä sisäisesti ura loppuu siihen, mutta se on toinen tarina.)

    VastaaPoista
  2. Etsin viittausta kuntavaalien siirtoon, mutta turhaa oli työni. Tai sitten en vain löytänyt piikkiä heinäsuovasta.

    Minua nimittäin kiinnostaa ymmärsikö oikeusministeri & puoluesihteeripoppoo sen THL:n pumaskan väärin tahallaan vai tyhmyyttään.

    Jos tahallaan, niin oikeusministerissä on mennyt hyvä näyttelijä hukkaan.

    Niin kauhuissaan hän näytti olevan THL:n pöytään lyömistä laskelmista, jotka todistivat koronan karkaavan käsistä totaalisesti, jos vaaleja ei heti paikalla siirretä. Ja nehän siirrettiin.

    Ei siinä auttanut THL:n vikinät, että kysehän oli vain laskuharjoituksista, ei niitä pitänyt näin todesta ottaa...

    No oli miten oli: ellei koronatartuntoja 18. huhtikuuta ole 2600-11000 päivässä, niin vaalit siirrettiin väärin perustein.

    Minulle se on ihan yksi lysti, mutta luulisi laillisuusvalvojia kiinnostavan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesäkuu on vaaleille huonompi vaihtoehto kuin huhtikuu.

      Kesäkuun 13. nimittäin taruntamäärä on saman laskukaavan mukaan jo 300 000 kpl. Per päivä siis.

      Semmoinen se on eksponenttifunktio.

      Mutta samapa tuo, kunhan vaaleja ei kokonaan peruuteta.

      Poista
    2. Jos kunnallisvaalit ovat vain mielipidekysely hallituksen suosiosta kuten ainakin eräs puolue näkee, voi ne jättää kokonaan pitämättäkin ja lopettaa koko kunnallinen itsehallinto joka lienee tässä tapauksessa turhaa.

      Poista
    3. Minua kiinnostaa tässä vain se, että kun koronan torjunnassa yritetään saada aikaan edes joitain rajoituksia maahantuloon tms, niin heti nousee monia perustuslakioppineita, joiden mielestä kansalaisten suojelu tällä tavoin on vastoin lakia.

      Mutta kun vaaleja siirretään äkkipäätöksellä pienen porukan voimin ja väärin ymmärretyn tiedon varassa, se onkin ihan laillista?

      Mitä asiaan muuten tulee, niin kesäkuun vaalit sopivat minulle ihan hyvin.

      Oikeastaan pressanvaalitkin voisi siirtää vakaampiin aikoihin. Päättävätkö niistäkin puoluesihteerit?


      Poista
    4. On jonkinlaista kohtalon ironiaa, että haloo nousee heti kun THL kerrankin esittää järkevän mallin.

      THL on tässä kuin laivan tähystäjä, joka raportoi kapteenille edessä näkyvästä karikosta. Tähystäjä ehkä arvaa, että kapteeni (hallitus) aikoo kääntää kurssia havainnon perusteella, mutta hänen tehtävänsä on silti kertoa, mitä edessä näkyy. Tähystäjää ei pidä syyttää väärästä havainnosta, jos kapteeni kääntää kurssia ja karikko vältetään.

      10 000 tartuntaa per päivä huhtikuussa on aivan oikein tähystetty, koska laumaimmuniteetti ei sitä estä. En toki minäkään usko että se toteutuu, koska ruoria yritetään vääntää jo tänään. Ja ellei kapteeni tekisikään muutosta, niin kansalaiset/kaleeriorjat kyllä panikoisivat ennen kuin tilanne pääsisi niin pahaksi.

      Tämän kohun sijaan lehdistö voisi pohtia, miksi he ovat esittäneet THL:n monimutkaisempien mallien virheelliset tulokset ilman lähdekritiikkiä.

      Poista
    5. "On jonkinlaista kohtalon ironiaa, että haloo nousee heti kun THL kerrankin esittää järkevän mallin."

      Ettei ihan trumppilaiseksi höpöjen puhumiseksi tämäkin homma taas mene, totean vain, että kannattaa vilkaista, mitä itse THL:n pääjohtaja Markku Tevahauta asiasta sanoi:

      "THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta korostaa HS:lle, että korkeissa tartuntaluvuissa on kyse mallinnuksista, eivätkä ne välttämättä toteudu käytännössä. Hänen mukaansa THL:n varsinainen oikeusministeriölle toimittama arvio vaalien järjestämisestä ei sisällä mainittuja tartuntalukuja, vaan ne esiintyvät lausunnon ”taustaosiossa”."

      Ja

      "Pääjohtaja Tervahauta: ”Oikea elämä on erilaista kuin kompuutteriin syötetty matematiikka”"

      https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007844756.html

      Sen lisäksi, että elämme totuuden jälkeistä aikaa, elämme myös järjenvastaista aikaa.

      PS. Kannatta nyt tosiaan muistaa, että se sama laskentamalli tuottaa kesäkuun puolivälin vaaleihin mennessä jo 300 000 päivittäistä tartuntaa ja jos syyskuun loppuun vaalit siirretään, niin silloin meillä on jo reilut 200 miljoonaa tartuntaa tuon mallin mukaan. Päivässä siis. Ja tuo siis vain Suomen lukuna.

      Järkeviä lukuja?

      Poista
    6. Arvoisa Nimetön, ymmärsit asian aivan väärin.

      Tämä "laivan tähystäjä" ei suinkaan varoittanut laivan edessä olevasta karikosta – vaan teki "laskuharjoituksen" siitä millaisia karikoita siellä voisi ehkä olla.

      Laivan kapteeni otti kuitenkin tämä "mallinnuksen" tosissaan ja teki hätäpäissään käsijarrukäännöksen.

      Tämä on fakta, jonka voit lukea mistä tahansa. Vaikkapa vihreiden Osmo Soininvaaran blogista. Tai oikeusministerin haastatteluista tuoreeltaan.

      Fakta on myös se, että THL:n mallinnuksessa otettiin tartuntaluvuksi toissapäiväinen 750 ja lähdettiin siitä ylöspäin.

      Mutta jo kahdessa päivässä ennuste meni pieleen: eilen tartuntoja oli 511 ja tänään 459. Suunta onkin siis alaspäin.

      Korostan vielä, etten vastusta vaalien siirtoa. Kritisoin vain sitä, että se tehdään väärinymmärretyillä perusteilla paniikissa.

      Tässä tyrkytetään aseita salaliittoteoreetikkojen kouriin.

      Poista
    7. Siis "Tapsa" tyrkyttää (kera lukuisten aliastensa pitkällä kommentoijakokemuksellaan).

      Poista
    8. Tapsa, olen samaa mieltä ministeriöiden heikosta ymmärryksestä, mutta huomaa että Soininvaara tekee saman karkean matemaattisen virheen kuin THL monimutkaisemmissa malleissaan: yrittää kuvata kahden eri virustyypin leviämistä yhdellä efektiivisellä R:llä. Karkeasti ottaen he väittävät että exp(x)+exp(y)=exp(x+y).

      Suomen todellinen vastus on tällä hetkellä brittimuunnos ja mallinnuksessa kannattaa keskittyä siihen. Koska datassa virustyypit ovat sekaisin, uuden viruksen R:n arvioimiseen (vanhoilla rajoituksilla) on kaksi epävarmaa tapaa:

      1. Sovittamalla suora vanhan viruksen dominoimaan logaritmiseen dataan (tammikuu) ja kertoa saatu R tekijällä 1,3-1,5.

      2. Sovittamalla suora uuden viruksen dominoimaan dataan (hiihtolomat ja uusien rajoitusten alku tekevät tästä vaikeaa).

      Uusien rajoitusten vaikutusta on hyvin vaikea ennustaa. Mikä tahansa kohu tai pormestarin koronainfo voi muuttaa kansalaisten käytöstä.

      Näin suuren epävarmuuden oloissa Mika Salmisen kohumalli on tieteellisesti pätevämpi kuin monimutkaisemmat mallit.

      Epidemiahuiput voivat kääntyä laskuksi kahdella eri tavalla:

      A. Osittainen laumaimmuniteetti eli alttiiden määrän väheneminen pienentää R:n alle yhden.

      B. Ihmiset muuttavat käytöstään, mutta liian myöhään (itsenäisesti tai hallituksen komentamana).

      Kaikki länsimaiden epidemiahuiput ovat tyypin B idiotismin aaltoja. Niitä pidä kuvata mallilla A, vaikka A ja B näyttävät käppyrässä samalta. THL:n varsinaisilla mallintajilla on pakkomielle saada aaltomaisia käppyröitä mallilla A, mutta tällainen aaltonarratiivi johtaa helposti virhepäätelmiin. Arvelen myös, että sekoilu eksponenttien kanssa johtuu siitä ettei valmiiseen koodiin saa laitettua kahta eri virustyyppiä.

      Autoa ei voi komentaa Hangosta Utsjoelle koodaamalla tarkat ratinkääntökomennot etukäteen. Tarvitaan takaisinkytkentää. Epidemiaa hallitaan parhaiten käyttämällä yksinkertaisia malleja ja säätämällä ohjausta totetuneen käppyrän mukaan.

      Rokotusten vaikutusta ei myöskään tarvitse ottaa leviämismalleissa huomioon ennen kuin aktiivisia nuoria kansalaisia on rokotettu merkittävä määrä.

      Poista
    9. Ihan turhaa pölinää kuntavaalien siirrosta. Jotain salajuonia muka - ne jotka sellaisesta puhuvat, haluavat luoda niitä itse. Hyvä vain, että kansa ehtii saada vähän rokotteita. Minäkin olin jo ajatellut, että nyt saa jäädä vaalit väliin, ensimmäisen kerran elämässäni, en viitsi mennä sinne tartuntaa saamaan. Kesäkuussa tilanne on ihan toinen.

      Poista
    10. Armahin Eija G - minä aloitin tämän ketjun ja vakuutan vielä kerran, etten vastusta kuntavaalien siirtoa.

      Äimistelen vain sitä PANIIKKIREAKTIOTA, joka tähän päätökseen johti. Näinkö vähällä ymmärryksellä valtakuntaa hallitaan?

      Suosittelen luettavaksi Hesarin pääkirjoitusta (9.3.). Siinä kerrotaan juuri se sama, mitä minäkin yritin.

      PS. Seuraavaksi voisin kiihkoilla suunnitellusta ulkonaliikkumiskiellosta. Ovatko ne oikeasti menettäneet järkensä?

      Poista
    11. Kiihkoilijat tietävät aina parhaiten. Lehdetkin liioittelevat. Niihin mahtuu aina yksi puheenaihe kerrallaan. Susien ulvontaa, kuorossa.

      Poista
    12. Tapsa, luen kyllä Hesarini, varsinkin pääkirjoitukset, mutta ei minun ole pakko olla samaa mieltä kaikesta. Tavallisen kansalaisen, ainakaan minun, elämää ei ole mitenkään loukannut, jos vaaliasiassa on tehty jotain nopeita päätöksiä. Juuri sellaisia tämä pandemia uusine muunnoksineen vaatiikin. Norjassa sellaisia sanotaan tehdyn 40. Ja edellisellä kerralla vaaleja siirrettiin puoli vuotta. Niinistöäkään asia ei näytä mitenkään häirinneen, kai luit siitä?

      Poista
    13. Olisivat menettäneet järkensä jos eivät suunnittelisi. Toivotaan toki että tartunnat asettuvat jo nykysululla.

      Hyvä pandemian hoito vaatii ennakointia. Toisin kuin Esa Mäkinen tänä aamuna kirjoittaa, Viron toiminta on täysin älytöntä. He joutuivat kuitenkin mittaviin rajoituksiin. Rajoitusten ja koronan haitat eivät ole nollasummapeli, vaan ennakoivalla toiminnalla voi estää Viron kaltaiset huiput "ilmaiseksi", eli niin että rajoitukset tarkastelujakson aikana keskimäärin eivät ole sen suurempia. Epidemialla on muisti. Jos tartunnat saadaan alas, se auttaa epidemian loppuun saakka ja rajoitusten löysääminen on helppoa. Voi olla ihmisten ja talouden kannalta edullisempaa tehdä lyhyt tehokas sulku kuin jatkaa rajoituksia pitkälle kevääseen.

      Esa Mäkisen tekstin kaltaiset puheet luovat poliittista painetta, joka vaikeuttaa ennakoivaa politiikkaa ja kannustaa pelkästään reaktiivisiin toimiin. Viron, Belgian ym. tartuntapiikit ovat maailman esamäkisten käsialaa. Meillä onneksi pääministeri näyttää pyrkivän ennakointiin, muiden ministerien ymmärryksestä voi Tapsan tapaan esittää epäilyksiä.

      Kuntavaalien siirto olisi pitänyt ennakoida. Joulukuun alussa oli järkevää suunnitella niitä alkuperäisessä aikataulussa, mutta sen jälkeen selvisivät brittimuunnoksen ja rokotusten ongelmat. Vaalit olisi pitänyt siirtää heti kun tuli tieto AstraZenecan toimitusongelmista.

      Poista
    14. Eija - ei minuakaan vaalien siirto loukannut. Mutta näistä asioista jotakin ymmärtävänä järkeäni loukkaavat siirron perusteet: ne ovat mökin muijan tasoa (pyydän anteeksi kaikilta mökin muijilta).

      Tähän toiseen asiaan eli kumpi olisi fiksumpaa:

      a) määrätä kaikki EU:n ulkopuolelta tulevat pakolliseen koronatestiin, samoin Virosta ja muualta EU-alueelta tulevat työntekijät, sekä kieltää joukkokokoontumiset sisätiloissa,

      b) vai määrätä kaikki suomalaiset ulkonaliikkumiskieltoon?

      Hallituksen, valtamedian ja ällistyttävän monen muun mielestä b).



      Poista
    15. Joukkokokoontumiset sisätiloissa on tärkeää kieltää ja ensisijaista verrattuna liikkumisrajoituksiin. Brittimuunnoksen kannalta peli rajalla on kuitenkin menetetty jo kauan sitten. Rajatestauksessa on kyse lähinnä ajanpeluusta, vain vartioidut karanteenihotellit voisivat oikeasti estää virusten maahantulon. Yksikin maahantullut kantaja saattaa riittää epidemian käynnistämiseen. Onko vuoden 2020 menestys noussut suomalaisilla niin hattuun ettei uskota että suomalainenkin voi levittää virusta?

      Se että Suomessa on armeija ei tarkoita että olisimme hyökkäämässä mihinkään. On kuitenkin tärkeää varautua. Koska lainsäädäntömme näyttää olevan erittäin kankeaa, on tärkeää valmistella päätöksiä myös pahoja skenaarioita varten. Muuten toimet olisivat kriisitilanteessa liian hitaita.

      Poista
    16. Eikä aikaakaan muunnoksien estoon ollut kuin reilu vuosi! Ei siinä ajassa ehdi perustuslakivaliokunnalle kelpaavaa lakia sorvata, vaikka hallitus ja edustajat huhkisi ylitöissä hiki hatussa!

      Poista
  3. Nainen voi hallita maata, mutta ei perhettä (Montesquieu). Niinistön aikana olemme yhtä perhettä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten niin ei voi hallita? Omassa lapsuudenkodissani, jo puoli vuosisataa sitten, naisen sana painoi ainakin saman verran kuin miehen. Jos hallitsijaa olisi kysytty, olisi se ollut nainen. Ei ollut tarve kysyä.

      Isäni ja äitini ennättivät olla 55 vuotta yhdessä. Hautaan asti.

      Poista
  4. Pandemian juridiikka tuo mieleen filosofian kertomuksen Akilleuksesta ja kilpikonnasta. Akilleus on nopeampi ja yrittää saada kilpikonnan kiinni. Kun Akilleus on päässyt siihen, missä kilpikonna oli äsken, kilpikonna ehtinyt hiukan pidemmälle. Tätä jatketaan aina vaan, eikä Akilleus koskaan tavoita kilpikonnaa...

    Tarina on esimerkki siitä, miten voi käydä, kun matemaattisesti helppo tapaus kuvataan sanoin. Kaikki kuulostaa järkevältä, lopputulos ei. Harva kuitenkaan tajuaa sanallisesta kuvauksesta, että siinä aika diskretoidaan äärettömäksi sarjaksi pieneneviä hyppyjä, eikä ajan koskaan anneta edetä pisteeseen jossa Akilleus saavuttaisi kilpikonnan.

    Vaikka lait eivät ole matematiikkaa, niitä pitäisi joissakin tilanteissa voida ilmaista matematiikan keinoin. Sanoja ihmiset luulevat ymmärtävänsä, mutta se on usein vaarallisempaa kuin jos he ymmärtävät luulevansa. Joskus sanoja ei ymmärrä yksikään ihminen, mutta jos asia puettaisiin matematiikan muotoon, edes osa ymmärtäisi.

    Pandemiaan liittyen juristit ovat joutuneet ottamaan kantaa matemaattisiin asioihin, joita he eivät ymmärrä. He ovat antaneet matemaattisista asioista sanallisia lausuntoja, jotka kuulostavat viisailta, mutta joiden logiikka on aivan yhtä nurinkurista kuin kuvauksessa Akilleuksesta ja kilpikonnasta.

    VastaaPoista
  5. "Todellisuutta eli ihmisten maailmaa ei voi siirtää yksiselitteisesti sanoiksi."

    Kiitämme. Tämä selvitti paljon. Symbolit ovat eri asia kuin hirmumyrsky.

    VastaaPoista

  6. Suomi 98 panee sanomaan että olisipa Lotta K urheilijar klaania hänkin. Minäkin olen tuolta Harkinta puolelta, lehdettömän pakkaskylmän ryteikön puolelta. Olen melkein noita Niiniluotojakin. Maaritin puolelta. Kuulin häntä tietysti radiosta mutta pari kertaa livenäkin eikä kauaakaan kun Triplassa. Sinne piti tulla kirkkosali, mutta tuli parempaa iskelmä- ja muun sellaisen Repe Severi iloirti vaikka mikä -musiikin, ikuisen elämän kailotus.

    Ja vaikka mitä. Ilkkaakin kuuntelin yleisöluennoilla ja nytkin tuosta kirjasta kun Kulttuuriykkösessä Jakke Holvaksen (hänestäkin kiitän Jumalaa) kanssa äskenissä puhuivat "Tekniikan filosofiasta". He juttelivat pitkään kuinka tälläinen Kailan Wrightin Hintikan Ilkan käsiteanalyyttinen maailman erittely, melkein de-konstruktio voipikin olla aika tyhjää. Tuossa Kemppisen mielessä matematiikan tyhjyyttä.

    Vaikka nythän mennään kovista konkreettisimman fysiikan osalta jo silkan laskennan ja aivokummitus käsitteiden parissa -siellä kvanttien ja pimeitten kentillä, liukkaiden matikoiden talvikylmissä pohjamudissa. Mutta ravitsevat ja maistuvatkin.

    Vaan kyllä ovat elämänfilosofiat ja muut omanelämänopit ja vakaumukset täyteläisempiä. Mitä jos käsitin oikein, Jakke H ja Ilkka N asianmukaisina ihmisenmukaisina myös pitivät korkeille tiedon ja järjen kerroksille kohottuaankin. Tyhmiä kai olivat elleivät. Viitaisinko vain Vikke Niloon ja koko päätalo von koilismaa perheeseen. Tai Maarittiin kiekkoystävineen.

    Maarit ja useakin virkaveljensä ovat terävimpiä epämääräisen "Suomenhistorian" selvinnäkijöitä. Kuten kirjojenmiehistä Teemu Keskisarja "lukematta Päätaloa ei tiedä Suomesta mitään".

    98 ulottuu kauas ja on ollut ilo saada liittyä seuraan ja ainahan vaiettavaakin on. Sekin puoli on monasti noussut mieleen. Esimerkiksi tuolla asianajon ja rahanajon pituushyppylankuilla ja yliastumisina. Puhdasta ei taida olla muu kuin Reijo Taipale. Ja hetkittäin vastaanottava kuulijansa.

    Pateettisuudesta irti. Biden/Trump veroharsoilu jo lepattaa uudella tuulella (pankkisalaisuus ! Ja lika safety boxiin ; filosofikuninkaan Platonin dilemma). Kun lapsikasvo David Cameronkin lipsahti hienosklubissa väärään pöytään ja on nyt mainosmerkkinä seurata Greensill Bank rahakoukkuja kudinta ja verkkoa, niin kun koska niistä jatkossa, niin kerronpa omasta perustastani yhden jutun osalta.

    Olin katumoikkaajatuttu Niiniluodolle ja kerran Kaisaniemenkadulla ystävälliseen "että mitäs puuhaat" tokaisin että sitä samaa. Funtsin fyrkkaa. Ja että ei sellaista taida olla olemassakaan. Johon rehtori, että samat sanat. Jos tänään osuttaisiin vastakkain, niin loisin uskoa että ongelman ratkaisua -noin käsitteellisesti ja filosofisesti pitäisi uusimman ymmärrykseni mukaan ja tuuleni mukaan, hakea antropologiasta eli laajimmasta ilmistieteestä. Astua Iijokeen ja puhista Herakleitoksesta hukkuessan.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  7. Looginen filosofinen tarkastelu ja sen maailmaa koskevat filosofiset lauseet:

    "Wittgensteinin Tractatuksen viimeiset, itsensä kumoavat, propositiot

    6.54. Lauseeni selventävät siten, että se, joka minut ymmärtää, huomaa lopulta lauseitteni olevan mielettömiä, noustuaan niitä pitkin – niiden päällä – niiden yläpuolelle. (Hänen on niin sanoakseni heitettävä pois tikkaat kiivettyään niillä ylös.)»
    .....
    Mikä on tuo ladder, tikkaat/tikapuut, joita pitkin kiipeämme, 'kohti tosiasiaa’? Se on kieli ja itse asiassa se on tietoisuus. 'Heittäkäämme' se pois, niin ymmärrämme Wittgensteinin propositiot oikein. Ne ovat ‘senseless’, vailla mieltä, siis itsestään selviä eli triviaa. Tällä varsin skeptisellä tai peräti nihilistisellä ‘kikalla’ Wittgenstein tavallaan kumoaa kaikki edelliset väittämänsä. Loogisesta totuudesta ‘tosiasialliseen havainnon ja kokemuksen totuuteen’ siirrytään kumoamalla logiikan tikapuut eli tosiasian ‘ei tosiasialliset’ edellytykset – siis perimmältään kielellisen representoinnin rekisteri ja sen myötä tietoisuus sellaisena kuin se kommunikoituu kielessä ja kielenä. Tämän proposition perimmäinen vaikute lienee tullut Wittgensteinille antiikin empiirikko-skeptikko Sekstus Empeirikosilta. 

    Viimeinen 7. propositio 'Siitä, mistä ei voi puhua, on vaiettava' koskee lopulta tiedostavaa subjektia itseään, sillä sen täytyy lopulta hylätä oletus semantiikan [lauseiden merkityksen/totuuden] ilmaistavuudesta myös luonnontieteellisessä verifioinnissa [kieli voi vain kuvailla maailmaa, mutta se ei voi kuvata sitä, miten se kuvaa maailmaa; tätä kutsutaan semantiikan lausumattomuudeksi]. Tosiasia itsessään ei ole kielellisesti kommunikoitavissa [edes fysiikassa, vaikka W. näin Tractatuksessa vielä ajattelikin] - se vain on. Tämä näkemys on tietenkin joko absurdi tai aivan liian kapea-alainen. Niinpä kielipelien pluralismista tuli antirealistinen vaihtoehto, jonka Wittgenstein myöhäisfilosofiassaan valitsi tai johon hän 'pragmaattisesti' päätyi. Pragmaattisella en tarkoita tässä niinkään jotain sovittuja käytäntöjä korostavaa filosofista asennetta kuin elämänmuotojen moninaisen luonteen tunnustamista totuuskielipelien lähtökohtana ja perustana."

    Tämä Rauno Räsäsen viimeinen kirjoitus (1.10.2014) blogissaan "Päreitä" tiivistää sen, mitä olen haparoiden yrittänyt tuoda julki. Klassinen logiikka ei voi sanoa mitään filosofisten lauseiden ontologiasta tai totuudesta. Se on vain jonkin epäselväksi jäävän kaanonin kriittistä tarkastelua. Mikäli filosofia yrittää sanoa jotain ympäröivästä todellisuudesta, sen on alistuttava parakonsistenttiin logiikkaan. Logiikka on syntaksissa, mutta totuus on semanttinen. Se on kielipelien lausumaton perusta.

    VastaaPoista
  8. Onko eduskunta päättänyt, että kuntavaalit siirretään?

    Se olisi kuulkaa demokratian loppu, jos ja kun PS voittaisi kaikki vaalit tästä 20 vuotta eteenpäin. Siispä kaikki vaalit pitää siirtää, kunnes gallupkannatus ei enää suosi niitä kirottuja PS:n natseja vai mitä ne oikein ovat.

    Tässähän vaarantuu monien miljariden eurojen lähettäminen Suomen ulkopuolelle maailman pelastamiseksi.

    Prkl.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En oikein usko, että Suomessa kaikki päätökset olisivat salaliittoa perussuomalaisia vastaan. Ja koska epäilen, että suuri osa äänestäjistä on kaltaisiani joille perussuomalaiset on yksi puolue muiden joukossa, tuskinpa heidän mahdolliset vaalivoittonsa sen enempää demokratiaamme vaikuttavat. Tekevät tavoitteidensa mukaista politiikkaa siinä määrin kuin pystyvät, ja seuraavissa vaaleissa jaetaan kortit uudelleen.

      Eivät henkilökohtaisesti tuntemani perussuomalaiset, sen enempää kuin puolueen johtokaan pyri hallintojärjestelmämme kaatamiseen. Hörhöporukkaa en tunne. Sitäkin näyttää olevan, julkisuuden perusteella.

      Poista
    2. Toipilan laskuoppi menee ilmeisesti yksi, kaksi, monta. Ja niistäkö kunnallisvaaleissa päätetään?

      Toipila-nimen varastanut hämää. Persujen ohjelma perustuu julkisen velan maksamiseen pois per heti, veronalennusten kera. Se tarkoittaa suuria leikkauksia sosiaaliturvaan, terveydenhoitoon ja koulutukseen. Alle miljardin kehitysavusta ei niitä summia pysty leikkaamaan. Leikkaamaan persut haluavat kunnissakin päästä.

      Poista
    3. Mitä nyt parista miljardista tai yhdestä PS:stä kun...

      minä ja läheiseni harkitsimme kamalampaa vaihtoehtoa: emme uskisi äänestää.
      Vaalipaikoilla meitä häiritsisi terroristi nimeltä SARS-Cov-2/B.1.1.7, jonka iskun kohteen joutumisen menehtymisriskinä olisi hänellä noin 3-6% (vaikka rokotettu) ja minulla ehkä 5-10%.

      Toinen serkkuni, nuori aikuinen, ei uskaltanut mennä sydänleikkaukseen vaikka riski oli alle 1%:n (hän menehtyi sitten sydäriin) ja kuulemma 200 000 persua ei uskalla mennä koronapiikille vaikka siihen menehtymisriski on alle 0,0001%.

      Poista
    4. Siis täh? Kunnanvaltuustotko EU-elvytyksestä päättävät? Liekö kullakin valtuustolla veto-oikeus? Vaalien siirtäminen on muuten harvinaisen järkeenkäypä toimenpide. Ainakaan minä en lähde jonottamaan ennen kuin olen saanut rokotuksen.

      Poista
  9. Olipas taas nopea muutos largosta prestoon. Mutta niinhän se taisi olla myös vuosi sitten:
    - ME emme järjestä spektaakkeleita
    1 viikko ja :
    -ME suljemme koko maan

    Joku voisi todeta, että aika tempoilevaa, vähemmän harkitsevaista ja ennakoimatonta johtamista ja lisäksi päätöksen pohjana oli pelkkä laskuharjoitus.

    No, asiathan ovat miltä ne näyttävät; ja HSn ja Ylen vastuullisen journalismin avulla tämäkin näytös VIII saadaan näyttämään vastuulliselta ja hyvältä johtamiselta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Et taida lukea Hesaria etkä seurata Ylen sisältöjä. Molemmissa on esitetty aika kovaakin kritiikkiä viime aikojen johtamisesta. Pitää vaan yrittää tehdä ainoista jotenkin vastuullisista medioista syntipukkeja.

      Poista
    2. Kun tarkastelee ns. oppositiota, sama porukka vuoroon kiistää koko koronaongelman ja vuoroon vaatii tiukempia toimia.

      Poista
    3. Hesari ampuu nykyisin usein pahasti yli. Ja ns. iltapäivälehtien kellokkaat ovat jo osa oppositiota.

      Poista
    4. Media, etenkin telkkarin naistoimittajat, on viime keväästä asti tasaisin väliajoin penännyt hallitukselta ulkonaliikkumiskieltoa. Motiivi?

      Poista
  10. Yksi hullu tämän hetken puheenparsi useilla fiksuillakin median kommentaattoreilla on, että jokin "koronanyrkki", mitä se sitten ikinä tarkoittaakin, olisi ratkaissut kaikki mahdolliset koronaan tavalla tai toisella liittyvät ongelmat - päättänyt kuntavaalien siirtämisestä tai siirtämättämömyydestä, uudistanut äänestysjärjestelmän, sulkenut tai avannut kouluja, päiväkoteja ja määrännyt erilaisia julkisia ja yksityisiä palveluita, määrännyt erilaisista liikkumiskielloista, sulkenut tai avannut liikennettä, jakanut tai ollut jakamatta rahoja yrittäjille, hankkinut tai ollut hankkimatta maskeja tai pakottanut tai ollut pakottamatta hankintoihin, päättänyt haluamallaan tavalla rokotusjärjestyksestä ja rokotusten pakollisuudesta sekä testeistä ja niiden pakollisuudesta, sulkenut tai avannut satamia, lentoasemia ja maa- ja merirajoja ja niin edelleen, itse ja ilman eduskuntaa toki.

    Tällaista "nyrkkiä" kutsutaan diktaattoriksi. Mikään Suomen hallitus ei voi sellaista päätöksellään perustaa, eikä edes valmiuslaki mahdollista sellaista. Ja lukekaapa huviksenne, mitä nyrkki-termin vuosi sitten lanseerannut Niinistö sillä tarkoitti. Ei mitään tuon suuntaistakaan. Mutta termistä on tullut peliväline mihin tahansa vedätyskäyttöön. Tyhmimmät uskovat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulenpa, että Niinistöäkin nyt pikkuisen harmittaa. Ei silloin sanottu asia, vaan termivalinta seurauksineen.

      Poista
  11. Tuo bloginpitäjän johdanto (edes osittain konkreettisten ja mitattavien asioitten) päätöksenteon perusteisiin tuntuu työelämästä tutulta: haetaan ensin juridisten ja muitten kovien reunaehtojen sallima ratkaisujoukko, jossa on vielä lukuisia "laillisia" vaihtoehtoja. Sitten näistä vaihtoehdoista historian, vastaavien referenssien ja erilaisten skenaarioitten, ennusteiden ja laskentamallien avulla etsitään joukko hyväksyttäviä ja vältettäviä vaihtoehtoja. Kun varmaa tietoa ei yhdestä oikeasta vaihtoehdosta saada, käytetään lopulta ”harkintaa”. Valitaan jokin skenaario, johon pyritään ja jotkut, joita halutaan välttää. Oletan, että jotenkin näin koronapäätöksissäkin edetään.

    THL:n ”kauhuskenaariot”, joilla julkisuudessa mässäillään, ovat ilmiselvästi ”laskuharjoituksia”, kuten Mika Salminen sanoo. Mutta tärkeitä sellaisia, laskennalla saadaan erilaisia skenaarioita erilaisilla lähtöarvoilla
    ja päätöksentekijän harkinnassa on, miten niitä käytetään. Oletan, että useimmat päättäjätkin ymmärtävät tämän hyvin, lukion lyhyt matematiikka riittää.

    Tämän blogin kommentoijat ymmärtävät tämän myös, mutta laitan tähän kuitenkin pari viitettä
    asiaa valaisemaan. Nämä ovat viime keväältä, THL:n käyttämän mallin esittely ja toisena artikkeli laskentamallin herkkyydestä eri parametreille (Irakin ja Iranin kurdialueen tutkijat tekijöinä, eli sielläkin ollaan näköjään näissä asioissa valveutuneita)
    https://thl.fi/documents/10531/5814325/THL+korona+mallinnuswebinaarin+kalvot+20.4.2020.pdf/cc23f5f0-87a0-8080-7b5c-121b5532bf5c?t=1587534905262
    https://www.mmnp-journal.org/articles/mmnp/pdf/2020/01/mmnp200050.pdf
    Näissä yleisesti käytetty SEIR yhtälömalli ei ole mikään eksponenttifunktio. Yhtälöiden ratkaisu on sinänsä yksikertaista nykyaikaisilla työkaluilla, “vaikean” siitä tekee malleihin kuuluvat lukuisat alkuarvot ja parametrit, jotta vaikuttavat ratkaisevasti tuloksiin. Jälkimmäisessä viitteessä esim. mainitaan merkittävästi vaikuttavina parametreina esim. henkilön kontaktit muihin/pv, altistumistn. karanteenissa ja altistuneen sairastumistn. Nämä parametrit muuttuvat epidemian edetessä, kun virus muuntuu. Erilaiset rajoitukset vaikuttavat myös joihinkin parametreihin, mutta ei läheskään kaikkiin.

    Kun vielä tarvitaan sairastuneen tn. joutua sänkypotilaaksi, teholle tai ruumishuoneelle, niin on ymmärrettävää, että mitään yhtä lukua tai ennustetta on turha vähänkään pidemmälle esitellä varmana tai edes todennäköisimpänä tietona. Lopulta kuitenkin syntyy todennäköisten parametrien arvojen vaihtelun perusteella joukko hyvin erilaisia lopputuloksia, joista pitää valita jokin polku, jota edetään ja polut, joille ei haluta joutua.
    Mallit ovat keväästä parantuneet, oppivat mallit ilmeisesti estimoi parametreja saapuvasta datasta, mutta perusyhtälöt lienevät edelleen samoja-
    Joten puheet eksponettifunktiosta ja niitten arvoista vaalipäivinä tai syksyllä voi unohtaa ja yhtä hyvin arvailla vaalipäivän säätä.

    Tulee mieleen entisen esimiehen neuvo eräänkin hankalan ison hankkeen päätösvaiheista, jossa etsittiin monelta osin tuntemattoman riskin torjuntakeinoja. Esimiehen neuvo oli:
    ”Päättäkää siitä, mistä virheestä teitä tullaan myöhemmin syyttämään, koska syytökset ovat väistämättömiä. Siitä, että ette varautuneet tarpeeksi ja riski toteutui tai aiheutti vahinkoa vai siitä, että varauduitte turhaan, kun riski ei toteutunut tai vahingot jäivät vähäisiksi”

    Tämä lienee monesti asetelma koronan torjunnasta päättävilläkin.

    VastaaPoista