31. maaliskuuta 2021

Elinkeino ja johto



 

Poliisi vei liikemiehen ja johtajan putkaan, koska he tappelivat viinapullosta keskellä maantietä sellaisessa paikassa, ettei rautatien tasoristeyksen puomi päässyt sulkeutumaan.

 

Kysyin isoisältäni, olivatko nuo herrat yksityisyrittäjiä. Minulla on albumissa valokuva paikkakunnan yksityisyrittäjien tilaisuudesta, jossa isoisäni kantaa minua toisella kädellä. Kuvassa on kyltti ”lapselliset”. Se oli isoisän huumoria.

 

Entisen kouluni tiloissa toimi yrittäjäopisto. Tuo epätavallinen ajatus on paikkakunnalta lähtöisin.

 

Piti miettiä. En ole koskaan ollut johtaja enkä yrittäjä, ja syy on selvä. Olen epätavallisen huono noissa toimissa ja tunnen syvää vierautta niitä kohtaan. Isäni ja äitini olivat yrittäjiä ja isoisä aivan vimmattu yrittäjä. Minun mielessäni ”bisnes” viittaa junapelureihin ja hevoskauppiaihin. Kaikkien tietoon tullut englannin sana ”deal” viittaa juuri tuohon. Tehdään kaupat.

 

”Vapaan ammatin” käsite on vanhentunut. Ennen sillä tarkoitettiin yksin toimivaa lääkäriä, insinööriä tai vastaavaa. Tällä hetkellä maanjäristys on ”työn” merkityksen ja sisällön muuttuminen. Eipä se kestänyt kuin 100 – 150 vuotta, palkkatyön aikakausi.

 

Kun synnyin, yli kolme neljästä sai Suomessa elantonsa maa- ja metsätaloudesta. Tällä hetkellä noilla aloilla toimii muutama prosentti, ja he ovat yrittäjiä.

 

Asianajajat ovat monissa maissa hyvin lähellä tuomioistuinlaitosta; Ranska n esimerkki. Suomessa asiaa on vatvottu 50 vuotta. Asianajaja on suojattu ammattinimitys, ja nykyisin se edellyttää tutkintoa, jota kuvaillaan työlääksi ja aikaa vieväksi. Tiedoksi lukijalle: professorina en olisi kuvitellutkaan ryhtyväni ajamaan kenenkään asiaa. Professori tuomioistuimessa on hyvin paha merkki.

 

Todella huono johtaja ei tarvitse kuin muutaman kuukauden saadakseen kaiken sekasorron valtaa.  Eikä se ole mitään luovaa tuhoa. 

 

Kauhistuttavan huonon johtajan voi tuntea siitä, että hän on oikein mukava, toisten etua ajatteleva, kohtelias ja kuunteleva. Olen pitänyt esimerkkinä Venäjän Nikolai II:ta. Saatuaan jopa suomalaiset pillastumaan hän onnistui käsittämättömällä tavalla hävittämään laivastonsa turhassa sodassa, jonka Venäjä hävisi Japanille, ja sen jälkeen erottamalla kyvykkäät virkamiehet (tyyppiä Witte) ja suosimalla sellaisia, jotka olivat hankkiutuneet hullu kirjoihin jo kauan sitten. 

 

Väliaikaisen hallituksen ja sitten bolshevikkien vankina hän ei ymmärtänyt edes pyyhältää pakoon, koska vaimokin sanoi, että kyllä isä tuolla ylhäällä auttaa. Viimeistään silloin kun hänen mieliparantajansa Rasputin otettiin hengiltä 1916, olisi ollut korkea aika mennä lähimpään hiilikellariin piiloon. Mutta kun ei.

 

Huonolla johtajalla on niin paljon tekemistä miellyttävänä olemisessa, ettei hän millään eikä illoinkaan ehdi ajatella tai, opetella ajattelemaan.

 

Ja juuri se olisi johtajan työ,, ajatella silloinkin kun voitettavana on 3 000 metrin esteet. Tai 30 000 metrin.

 

 

31 kommenttia:

  1. "Muutosjohtajuus" on kovin yliarvostettua.

    Muutos muutoksen vuoksi tai varmuuden vuoksi ei ole hyvä idea.

    Huonona pidetty johtajuus on nyt muotia, sitä on ehkä tapahtunut VTV:ssä ja varmasti muuallakin.

    Pahonta johtamisessa on vallasta juopuminen. Se on reitti diktatuuriin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On jo merkkejä sen päättömän opin valta-aseman sortumisesta, että "johtajuus" osaamisessa ja ajankäytössä viedään pahasti erilleen alan asiaosaamisesta ja keskitetään ns. johtamisosaaminen kaikenlaiseen imagohöttöön, näennäispsykologiaan ja höpökonsulttien lihottamiseen. Osaavat alaiset tilanteesta riippuen joko tuskailevat tai naureskelevat johtajansa tietämättömyyttä niissä asioissa, joista hommassa oikeasti on kyse. Onneksi vielä armeijassa johtajina ovat upseerit, oikeusistuimissa tuomarit ja poliisissa poliisit. Toki heistä pitää valikoida johtoon ne, joilla sekä asiaosaaminen että johtamiskyky ovat vahvoja.

      Poista
  2. On yleisesti tullut todetuksi että vaaleilla valitseminen on vähiten huono tapa valita johtajia, ja täysiä huteja tulee muita tapoja harvemmin. Voisiko tätä soveltaa myös yrityselämässä?
    Vastaukseksi ei kelpaa "tietenkään ei". Sana "tietenkään" ei ole perustelu. Ei myöskään vetoaminen Neuvostoliittoon koska siellä oli vielä vähemmän demokratiaa kuin missään muualla.
    Se tieto mitä osuustoiminnallisesti tai muuten "demokraattisesti" hallituista talouselämän osista on, kertoo etteivät ne pärjää sen huonommin kuin muutkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan oikeasti esimerkkisi tapainen "demokratia" toteutuu.

      Isoimpien omistajien mielipide ratkaisee esimerkiksi tärkeimmät rekrytoinnit, kuten toimitusjohtajan nimittämisen.

      Tämä tulee jatkumaan niin kauan kuin yrityksiä on olemassa, jopa senkin jälkeen kun ne tai niitä teoriassa "kansallistettaisiin".

      Edes sinänsä oikeat toimet nimittämisessä tehnyt hallitus ei voi tietää oliko valinta varmasti oikea.

      Yritys jonka omistaja antaisi jonkun muun kuin omistajan (omistajien) päättää nimityksistä, ei pysy pystyssä.

      "Tämä ei ole mikään punakaartti missä komppanianpäällikkö valitaan huutoäänestyksellä...."

      +

      Osuustoiminnalliset yritykset ovat tiettyyn rajaan demokraattisia, eli jotkin demokratian muodot toteutuvat hallinnossa.

      Kuitenkin niissäkin laitetaan pihalle huonoja johtajia, joten ihan kaikkea ei voi suvaita.

      +

      Ovatpa jotkut sitä mieltä, että myös isoissa osuustoiminnallisissa yrityksissä on korruptiivisia piirteitä.

      Jopa niinkin voi olla, että samat henkilöt ovat päättämässä samoista asioista eri rooleissa.

      Esim. tehdään investointipäätös ja ollaan mukana toisessa roolissa tai toisen "hatun" kanssa viemässä prosessia eteenpäin kunnan tai maakunnan tasolla.

      Tämä saattaa olla rakenteellista korruptiota tai se saattaa näyttää siltä.

      Kuitenkin demokraattisesti valituista elimistä oli kysymys...

      +

      On hyvä muistaa että jopa DDR oli näennäisesti monipuolueinen demokratian "mallimaa" - ainakin joidenkin mielestä.

      +

      "Kun kansa saa vallan, niin kuka vallan saa?"


      Poista
    2. Kunhan eivät kasva möhkäleiksi ja ulos kotimaan markkinoilta. Näitähän ne olivat, Epäkesko ja Elanto, nyt K ja S. Haen paljolti herr Schwartzin kauppaliikkeestä koska terve kilpailu.

      Taiteilijoilla toimiva homma ja kyllä downshiftaajatkin sen ovat asumisen kalleuden vuoksi hoksanneet. Nojoo kyllä sieltä joku umpihankenilainen kilpailuttaja ahnehtimaan ennättää, ellei porukoista niin muualta ja korjaa voittonsa hameen alle mutta uutta putkeen, sillä siisti.

      Poista
    3. Osuuskaupan myymälänhoitajan poikana osuuskauppa-aate on sydäntäni lähellä (siitä huolimatta että olin vuosia Keskossakin töissä).

      Osuuskaupan toimintaideahan on nerokas ja demokraattinen - ja kaikkein ihmeellisintä on se, että se näyttää yhä toimivan ja jopa entistä paremmin!

      Silti en osaa olla joskus miettimättä, että kun osuuskaupassa valta on meillä jäsenillä – niin kenellä se oikein on?

      Poista
    4. Olen samoissa ajatuksissa Antti K:n kanssa.

      Jos jokin ulkopuolinen taho alkaisi valita työntekijät ja johdon yrityksiin oltaisiin todella kummallisessa tilanteessa. Yritysten rahoittajat eli omistajat katoaisivat koska he joutuisivat kantamaan kaiken taloudellisen riskin mutta heillä ei olisi mitään sananvaltaa yrityksen asioihin. Sensijaan erilaiset ulkopuoliset voimakentät kytkeytyisivät suoraan yrityksiin ja lukemattomat etupiirit olisivat haukkana paikalla kuvitellen sieltä jotain saavansa.

      Sekään ei ole toimiva ratkaisu että yrityksen kaikkien tasojen työntekijät äänestäisivät ketkä pääsevät yrityksen johtoon. Ketkähän silloin tulisivat valituiksi? Miten estettäisiin ammattiliittojen voimakas painostus ja poliittisten puolueiden mukaantulo?

      Mitähän hyötyä tällaisesta valintaprosessista olisi yrityksen toiminnalle? Tärkeintähän yritykselle on ensisijaisesti se että se säilyy olemassa. Toiseksi, se kykenee tuottamaan palveluita ja tuotteita kannattavasti. Yritys voi ainoastaan tehdä voittoa, tappion tekemisestä tulee yrityksen pikainen loppu. Kolmanneksi, se maksaa yhteiskunnalle veroja ja parhaassa tapauksessa työllistää ihmisiä. Jotta siihen päästäisiin, on yrityksen toimittava hyvin kaikilla tasoilla ja johdon on oltava kyvykäs, ei kavereiden valitsema tai tv:stä tuttu.

      Tätähän voidaan tietysti kokeilla jossain yrityksessä jos vain joku suostuu rahoittamaan sellaisen. Onko vapaaehtoisia?

      Poista
    5. Jees mutta Tapsa, asiakasomistajuus on se juttu. Toisellis uuden omistaminen, perus suomeksi. Vielä kun sais sen liksan alkoon ainakin osaksi. No, ainakin töittä ja mitään tekemättä. Kunhan sitoutuu olemaan suu supussa. Mitä nyt täällä pikkuisen piruillen. Että kestäis' ja jaksais'.

      Poista
  3. Niinpä hän on siten vapaa toimija.

    VastaaPoista
  4. Piti oikein löytää etymologia "businessekselle". Se on kiireisyys, jollei jopa sählääminen, hommaaminen, tarkkana oleminen. Vastakohtana ilmeisesti ajan virkamiesmäisyys (ks. Samuel Pepys) tai maalaisuus (ks. Pieter Brueghel).

    Jotenkin tulee mieleen nykykielen verbi "säätäminen".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo oli todella hienosti sanottu, tuo "säätäminen"!

      Poista
    2. "Bisnes" sanan tulosta Suomeen.

      Helvi Hämäläisen päiväkirjassa on maininta päiväyksellä 19.9.1956:

      "Niin, ennen amerikkalaisten ylijäämätavaroita ei kukaan puhunut bisneksestä, nyt kaikki", Sanoi Jussi. --Jussi oli Helvin poika.

      Poista
    3. Päiväkirjamerkinntä jatkuu:

      "Ja ennen oli besorkata", sanoi Sirkka

      Poista
    4. Tässä Helismaan sanoittamassa ja Tapio Rautavaaran esittämässä kappaleessa "Synkkä yksinpuhelu" vuodelta 1949 bisnesmiehuus mainitaan. Se on muutenkin sodanjälkeisen ajankuvan aarreaitta:
      https://www.youtube.com/watch?v=hjMqA04FQhE
      Mutta selittäkää minulle mitä tarkoittaa "astma vaivas toistakin"?
      AW

      Poista
    5. Bisnesmaailmasta lisää:

      Mikähän on "kuluttaja" sanan kultturihistoria maassamme?

      Termi on kuulostanut minusta aina loukkaavlta, ihmisiä alentavalta.

      Oma muistikuva sanoisi, että se tuli 70 luvulla laajemmin käyttöön.

      Löysin termin sitten Armas J. Pullan kirjasta "Keisari kuninkaan vatsassa" vuodelta 65.

      Poista
  5. Lainvalmistelun tasosta taas kohistaan, mutta toimet ovat olleet tasan päinvastaisia. Sipilän hallitus hajotti yhtenä viime tihutyönään oikeusministeriön tärkeän lainvalmisteluosaston. Seuraukset ovat nähtävissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, "ässien" historiallisesti ainutlaatuista hälläväliäsuhtautumista lainsäädäntöön ja lainvalmisteluun markeerattiin isosti, kun oikeusministeristä tehtiin osa-aikainen ja paikalle istutettiin lakiasioita tuntematon.

      Poista
    2. ai se turvapomo sai ne fudut, sitäksä meinaat ?

      se sana on turva, ei turpa eikä tupa

      huugopeikko

      Poista
    3. Oikeusministeriön edesmennyt lainvalmisteluosasto on pikkuisen eri asia kuin eduskunnan turvallisuuspäällikkö.

      Poista
  6. "Vapaalla ammatilla" on ehtinyt olla jo monenlaista sisältöä, ainakin puhekielessä. Perinteisesti sillä on kai tarkoitettu myös niitä henkisen alan hommia, joihin on voinut tulla melkein millä koulutuspohjalla vain, takavuosina monesti opinnot, jopa lukion keskeyttäneenä harjoittelemaan, suhteilla tai ilman, jos lahjoja riitti. Aikojen alussa jopa kansakoulupohjalta. Esimerkiksi toimittajan työ oli ennen vanhaan tyypillisesti "vapaa", ja on sellainen vieläkin. Enää joukko ei ole niin kirjavaa kuin takavuosina, koska journalistiikan opetus on merkittävästi laajentunut. Silti vaikkapa juristeja, pappeja ja insinöörejä ynnä muita alalla on jatkuvasti ihan yleisjulkaisuissa ja hyvä niin.

    VastaaPoista
  7. Vähän tekee mieli puolustaa hevoskauppiaita, kun  Kemppinen tuossa laittaa heitä nippuun junapelureiden kanssa. Ei hevosten välittäminen (ostaminen ja myyminen)  nykyään ole yhtään  sen kunniattomampaa toimintaa, kuin kaupankäynti yleensä. Muuan vanhan liiton mies tosin tapasi  sanoa, että kauppa on petos. Aina.

    Tarinat hevoshuijareista ja junapelureista kuuluvat "vanhaan hyvään aikaan", josta ikäihmisten kuuli  60-luvulla useinkin puhuvan. Heidän hyvä aikansa lienee alkanut joskus kapinan jälkeen ja tarinasta riippuen sitä riitti 50-luvun lopulle asti. Se oli aikaa, jolloin niin hevosmarkkinoiden kuin höyryvetureidenkin vetovoima oli huipussaan.

    Ja mitä bisnekseen tulee, niin 60-luvulla sana oli meidän kulmilla  jokseenkin tuntematon. Taitaa olla ensimmäisiä sanoja, joissa  suuret ikäluokat alkoivat  kokeilla  pehmeän b:n käyttöä arkipuheessa. Mutta se oli vasta joskus 80-luvulla se.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin saamaisillani mainion klipin Rulla-Pekan höyrytessä Malmin aseman kautta mutta joku juuttaan kutales pölli sen luurin multa, olipa kenkku kelmi ja karmansa vielä oudompi. Toivon. No, kulkeehan se yhä.

      Käypä suomenhevosvarsa on tuollaiset 15 k€.

      Poista
    2. Fieldingin Tom Jonesissa myyvät sokean hevosen ja saavat maksuksi väärää rahaa.

      Poista
  8. Kokemuksieni mukaan ei tarvitse olla isokaan yritys, niin siellä työskenteleviltä hämärtyy käsitys (jos sitä ikinä onkaan) mistä se raha oikein tulee.

    Hyvin yleisesti organisaatiossa ajatellaan, että se tulee budjetista. (Ja se on aina käytettävä loppuun, koska muuten se pienenee.)

    Virastoissa ja laitoksissahan tämä onkin totta, mutta näin toimitaan yleisesti myös hämmästyttävän pienissäkin yrityksissä.

    Yritystoimintaa ymmärtää syvällisemmin, kun on jossakin elämänsä vaiheessa yksityisyrittäjä. Minä olin.

    Yrityksen perustaminen laajentaa tajuntaa. Siinä tuntee joskus kosmista yksinäisyyttä, kun tajuaa että seuraava porras ylöspäin on jumala.

    VastaaPoista
  9. Asiasta toiseen. Jos maan yrityksistä yli puolet olisi jonkin uskonlahkon, sanotaan vaikka lestadiolaisten, omistuksessa, niin minkälaisia seurauksia siitä olisi vaikkapa yritysten keskinäiselle kilpailulle...
    (Blogivaeltaja)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Jos maan yrityksistä yli puolet olisi jonkin uskonlahkon, sanotaan vaikka lestadiolaisten, omistuksessa, niin minkälaisia seurauksia siitä olisi vaikkapa yritysten keskinäiselle kilpailulle..."

      En nyt heti ymmärtänyt?

      Eiköhän ne lestadiolaiset joudu kilpailemaan markkinoilla aivan samoin ehdoin kuin vaikka me uuspakanat, juutalaiset tai vaikkapa vihreässä uskossa olevat (jos siellä nyt joku yrittäjä olisi).

      Ainut nyt heti mieleen tuleva poikkeus tässä suhteessa on demarit ja ay-liike, jolla on bisneksiinsä verovapaus (esim. Kojamo ja sinne suoraan valtion kassasta pumpattavat asumistukiasadatmiljoonat).

      Poista
    2. Eiväthän ne mitenkään voisi olla kaikki samalla toimialalla.

      Suomi on tavattoman pieni maa heikolla ostovoimalla ja markkinat ovat mitättömän pienet.

      Vientiyrityksiä tänne mahtuisi huimasti enemmän ja se on rajusti kilpailtua useimmilla aloilla. Siellä joutuu ihan oikeasti tappelemaan isojen poikien kanssa.

      Poista
    3. Lestadiolaiset ovat taitavia liikemiehiä ja työlistävät yrityksiinsä paljon porukkaa, uskonnollisesta suuntauksesta liiemmin välittämättä.
      Tuolla Pohjois-Pohjanmaalla varsinkin ja nykyisin jo valtakunnallisestikin vaikka yritysten kotipaikkakunta pohjoisesa olisikin.
      Mutta joka vuosi kun seuroissa tavataan, on tullut vuosien saatossa luotua luja hyväveliverkosto josta viimeksi julkisuuteen pullahti isännöintitoimistojen kartellisopimukset, jossa lestadiolaisilla on vahva "edustusjoukkue".
      Oulun seudulla eräs isännöintiyritys esimerkiksi houkuttelee As Oy:tä turhiin remontteihin ja löytää urakoitsijaksi niihin eri aloilta uskonveljiään.
      (Blogivaeltaja)

      Poista
    4. Se piski älähtää, johon kalikka kalahtaa?

      Poista
  10. Tuttu eläinlääkäri, nyt jo edesmennyt, puuskahti joskus, miten hevosten käsittelyn taito alkaa olla kadonnutta perinnettä. Hänen mukaansa parhaita ovat mustalaiset. Nykyään puhuttaisiin romaneista, mutta asia saattaa olla sama. Toisaalta, onhan meillä ponityttöjä. Mutta hevoskauppiaan ammatti taitaa olla harvinainen ja taitoa vaativa.

    VastaaPoista
  11. Se punapääoma, joka joutui toimimaan markkinavoimien temmellyksessä kuten kaikki muutkin firmat, kaatui konkursseihin 1990-luvun Suuressa Lamassa.

    VastaaPoista