5. marraskuuta 2020

Rosvot rautoihin?


Otsikko on aikojen takaa Suomen eduskunnasta. On edelleen epäselvää, ketä olivat rosvot. Rautoja olisi ollut tarjolla esimerkiksi kuvan esittämässä paikassa, ellei Hankkijan marhaminta olisi kelvannut. Ainakin apilaa rosvoilevillle lehmille riitti rautakanki ja siihen solmittu kettinki.


Eräs ajankohtainen henkilö sanoo panevansa Kiinan kuriin. Virallisten virusten valmistamisen lisäksi Kiina rosvoilee teknologiaa, etenkin immateriaalioikeuksia, ilmoittaa asianomainen. Puhe olisi siis tekijänoikeudesta ja patenteista.


Tästä asiasta tiedän jotain. Amerikkalainen lyhenne on IPR ja laajempi käsite on "technolgy transfer" eli tekniikan luovutus. Tyypillisesti yliopistoilla, tutkimuslaitoksilla ja yhtiöillä on kuukausipalkkaiset henkilöt hoitamassa näitä asioita. Yhtä tyypillisesti patenttilisenssi tai muu käyttölupa ei riitä. Teknologiaa hankittaessa tarvitaan myös laajalti tietoa, jota käyttäen hankinnan voi ottaa käyttöön.


Voin vakuuttaa, ettei tällainen diili tuo mieleen tositelevisiota. Paperia on paljon ja piirustuksia ja kuvia vielä enemmän.


Yhdysvallat on tunnettu siitä että se järjestelee maan liiketoimintaa osittain kaikkea kauppaa koskevilla määräyksillä. Niitä valvovat eri virastot. Yksi tällainen virasto on FTC, Federal Trade Commission.


Jos jokin yhtiö, kuten vaikkapa muinainen Nokia, yrittää Yhdysvaltain markkinoille itse kehittämällään, laajasti patentoidulla puhelimella, amerikkalaiset yhtiöt panevat valitukset vetämään, ja kaupallinen toiminta tyrehtyy toistaiseksi siihen.


Jos taas kysymyksessä on lääke tai esimerkiksi rokote, hidasteet  ovat todella huimia.


Olin kuvioissa mukana silloin kun toisaalta Euroopasta, toisaalta Japanista yritettiin myydä oman standardin mukaisia puhelimia. Sillä kertaa murros  oli niin suuri, että GSM-protokolla sai toden totta vähäksi aikaa tilaa. Nyt puheena oleva 5 G on sotilaallisesti niin tärkeä, että määräyksiä ja kieltoja satelee ja kiinalaiset rakentavat kilpailevia käyttöjärjestelmiä. Ongelma on siis pohjaltaan, että kuka vakoilee ketä ja miten ketterästi.


Kuuluisia "tieteellisten salaisuuksien" eli siis teknologia varkaita olivat Saksa ennen vuotta 1914 ja Japani ennen vuotta 1941. Etelä-Koreaa ja Taiwania ei ole yleensä mainittu tässä yhteydessä eikä Kiinan luultu kykenevän käsittelemään mitään putkipihtejä hienompaa.


Kun Kiina - toisin kuin Intia - on aloittanut todellisen yrityksen mahdollisimman laajojen markkinoiden valloittamiseksi, USA on haastettu sen omalla kentällä. Paremman puutteessa keinoksi on otettu kauppasota eli ulkomaankaupan rajoitukset. Tuo keino on jo aiheuttanut kaksi maailmansotaa. Ennen käytettiin peitesanaa vientikielto eli saarto eli embargo.


Yhdysvaltojen suuri vahvuus on softa. Vuosikymmenestä toiseen Kalifornia ja MIT:n sesutu on tuottanut parempia IT-alan sovelluksia kuin kukaan muu. Miksi Aasiassa ei pystytä samaan, sitä ihmettelee moni. Selvää selitystä ei ole tiedossa. Oma selitykseni on, että informaatioteknologian kehittäminen muistuttaa hätkähdyttävästi amerikkalaista jalkapalloa. 


Kuten muuten myös amerikkalainen politiikka. Epäselvyyksien välttämiseksi korostan, etten ymmärrä amerikkalaista jalkapalloa. Teknologian luovutuksia ymmärrän. Ja vain tässä yhteydessä teknologialla tarkoitetaan myös farmakologiaa ja geeniterapiaa.


Eli Kiina harjoittaa suhteessa mielenkiintoiseen teknologiaan suunnilleen samaa kuin USA vanhastaan ja poliitikot puhuvat asiasta luottaen siihen, ettei yleisö tiedä, mistä on kysymys. Siihen voikin luottaa.




20 kommenttia:

  1. Miten valtio, jossa ei osata järjestää edes sujuvasti sujuvia vaaleja, voi teknologiassa olla niin hyvä? Joissakin jämäkämmin hallituissa valtioissa vaalien tulos tiedetään 0,1 %tin tarkkuudella jo ennen äänestystä.

    No nyt on seuraavaksi kiva seurata brexit-kannattajien ilonpurkauksia Iso-Britanniassa kun huomaavat elintasonsa räjähdysmäisen nousun vv. 2021- ... Luulen ma.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kai sitä nyt kukaan rahan ja elintason takia vapauttaan ja itsenäisyyttään myy?

      Poista
    2. Montakos sataa miljoonaa puntaa se Johnson lupasikaan NHS:lle lisää päivässä?

      Poista
    3. Maahanmuuttajat.Tekniikassa ja tieteessä Yhdysvallat loistaa pitkälti lainavalolla.

      Poista
    4. Johnson lupasi 300 miljoonaa viikossa. Iso-Britannia säästi jo 60 000 miljoonaa, kun ei tarvitse osallistua EUn koronatörsäykseen. Se riittää aika moneksi vuodeksi.

      Poista
    5. "Iso-Britannia säästi jo 60 000 miljoonaa..."

      Olen ymmärtänyt, että summa oli 80 miljarida jo tässä ensimmäisessä EU:n velkapaketissa. Se olisi ollut UK:n osuus ""koronaelvytyksestä"", ts. rahasiirrosta Italiaan, Ranskaan, jne.

      Ja velkapaketteja tulee loputtomasti lisää. Sehän on selvää jo pelkästään siksi, että kaikenmoiset tuppuraiset sen nyt niin kovasti kieltävät. (Paitsi Macron ja muutamat Saksan ministerit.) Se, mitä EU:ssa sovitaan, ei koskaan pidä.

      Mutta siis: UK tiensi jo 80 miljardia ja se on vasta kalpea alku. Isompi asia on kuitenkin se, että nyt britit eivät ole Ranskan ja Saksan ns. kusetettavina ja kasvavan yhteisvelan ja alati syvenevän vallankeskityksen vankeina, vaan vapaat päättämään itse tulevaisuutensa.

      Jotakin vapaus aina maksaakin. Mm. me suomalaiset se tiedämme historiasta.

      Poista
    6. Katsotaan, sanoi lääkäri.

      Poista
    7. Viisas mikis -, olisitko prof. Reguspatoffin kuuluin sanoin ´yhtenevällä kannalla´ että psykiatri ei tee eikä tiedä, kirurgi tekee vaikkei tiedä ja vain patologi tietää ja tekee pöytäkirjan jonka saavat vain lähiomaiset nähdäkseen? Muistaakseni prof. Reguspatoffin sukututkimuksessa oli erikoisia piirteitä; tässä reippaasti vanhakainuulaista kansantapaa lainatakseni jopa suomalaisia keksijöitä, vaikka häntä toki epäiltiin Neuvostoliiton kuuluisimmaksi keksijäksi mutta eihän se voi olla totta. Neuvostoliitto ei ole tiedemiesten kehittämä. Tiedemiehet olisivat käyttäneet koe-eläimiä. Mutta kyllä hän oli viisikymmenlulla tutkimuksissaan edennyt varsin pitkälle joten ei liene liian uskallettua sanoa ett mikäli hän olisi jatkanut , olisi hän erittäin todennäköisesti keksinyt Neuvostoliiton.

      Poista
  2. Kaukoidän kopioijat purkivat mallit osiin ja parhaassa tapauksessa tekivät originaaleja parempia omia versioita. Venäläinen tapa oli ostaa tai viedä sotasaaliina kokonainen tehdas ja tehdä sitten omaa, robustimpaa tuotetta.

    VastaaPoista
  3. "Miksi Aasiassa ei pystytä samaan, sitä ihmettelee moni."

    Ei taida ihmetellä enää kukaan pitkään aikaan. Kiinallahan on jo jonkin aikaa ollut omia IT-alan sovelluksia jotka ovat yhtä hyviä, jos ei jo parempia kuin amerikkalaisten tuotteet.

    Yhdysvaltojen IT tuotteiden "paremmuus" ovat aina olleet suuret kotimarkkinat ja volyymit ei tekninen tai muu paremmuus. Markkinoille on voitu tuoda keskeneräisiä tuotteitakin. Kiina pystyy kilpailemaan Yhdysvaltojen kanssa koska sillä on myös suuret kotimarkkinat ja volyymit.

    VastaaPoista
  4. Kaliforniassa ei ole pystyssä kuin kulissit. Venäläiset koodarit ovat suvereeneja IBMn vuosittaisissa skaboissa. Kyvyt ympäri maailmaa ostettiin sinne suurella rahalla. Hohde on pois. Jäljellä on asuunottomien kikkareet kadulla. Valmistus on ulkoistettu Kiinaan ja luonnonvarat löytyvät Venäjältä. Unohdenaan Amerikka ja keskitytään Euraasian.

    VastaaPoista
  5. Ohjelmistokehityksen suuri ongelma on tuotteiden nopea vanheneminen. Voidaan toki ylläpitää ja toimittaa versioita monta vuotta mutta ohjelmiston tarve on voinut muuttua tai kadota kokonaan. Lisäksi tietokonekanta uusiutuu kovin nopeasti tehden ajoittain aiemmat ohjelmistot täysin arvottomiksi. Siihen auttaa ainoastaan notkea kyky tehdä uusia kyvykkäitä ohjelmistoja pari askelta kilpailijoita edellä. Valitettavasti Microsoft on osoittanut suurta itsekkyyttä PC-tyyppisten tietokoneiden kohdalla jyräten sekä käyttäjät että ohjelmistokehittäjät useita kertoja. Microsoftin omat sovellustuotteet ovat kehnonpuoleisia verrattuna kilpailijoihin.

    Ohjelmistoergonomia on keskeinen menestystekijä jonka tärkeys aletaan monessa yrityksessä vasta nyt tajuta. On ollut liian helppoa laatia verkkoon sivustoja jotka ovat karmeita käytettäviä ja todella ikävän näköisiä ja epäjohdonmukaisia. Siitä on jatkettu tekemällä sovelluksia tietokoneisiin ollen lähes yhtä kehnoja. Ongelma on lähtöisin tiedon puutteesta ja siitä että nykyisillä kehitysvälineillä voi tehdä huimaavan paljon asioita. Ohjelmistoergonomiaa on kirjallisuudessa käsitelty jo 1980-luvulla ansiokkaasti ja hyvät periaatteet on kirjattu mutta harvat ovat niitä soveltaneet kun eivät ole sattuneet pahemmin sen alan kirjoja lukemaan.

    USA tunnettiin ennen kovasta protektionismista eurooppalaisten yritysten tuotteiden suhteen. Kaikenlaisia kaupan esteitä oli kehitetty kalliiden teknisten tarkastusten muodossa. Edelleen niitä on käytössä ja tilanne on varsin sekava. Monet jättävät sellaiset huomiotta ja kauppaavat tavaraa ilman tarkastuksia ja hyväksyntöjä. Siitä voi seurata harmia myöhemmin, etenkin volyymituotteille.

    Saksa oli myös todella hankalan protektionistinen valtio vuosikymmenet. Euroopassa tilanne parani kertaheitolla kun EU laati omia tarkastus/hyväksytysdirektiivejä eri alojen tuotteille. Pelin säännöt ovat selvät ja yritykset pyrkivät niitä noudattamaan ja samaa vaaditaan myös EU:hun tuotavilta tuotteilta. Osa näistä direktiiveistä oli alun alkujaan tolkuttomia osoittaen etteivät EU-virkamiehet ymmärtäneet käytännön elämästä rahtuakaan. Asioista on tehty uusia virallisia tulkintoja ja koetettu järkeistää tilanteita kohtuullisemmiksi. Joitakin hullutuksia siellä on edelleen (yksityiskohtiin menemättä) mutta niistä ei suuremmin piitata koska ne ovat kohtuuttomia edelleen.

    VastaaPoista
  6. Nokia ja USA: USA:ssa operaattori myi puhelimet Nokian pyrkiessä markkinaan, ja osa asiaa oli että operaattorit halusivat Nokian toimittavan operaattorilukittuja laitteita. Toki myös parin suurimman operaattorin valinta toimintaympäristöksi, CDMA, jätti Nokian ulos asiasta. Nokia valitsi malliksi myydä lukitsemattomia puhelimia. Amerikkalaiset taas halusivat uuden puhelimen operaattorialennuksella -- $ 200 kuudensadan sijasta mutta kaksi vuotta vaikkapa Verizonen kanssa kimpassa. Samaahan harrastetaan Suomessa mutta alennus ei ole tuota luokkaa.

    Teknologia ei yksin ollut Nokiaa vastaan vaan operaattoriympäristö.

    VastaaPoista

  7. Korkeimpaan oikeuteen voi lisätä tuomarin paikkoja. Aika kovan takana se olisi. Äänestäjiltä kysyttäisiin värisuoraa presidentti senaatti ja edustajain huone. Tämähän jää vaaleissa nyt saavuttamatta ja olisivatko puolueet edes eheitä jos tällainen tulisi eteen.

    Toinenkin poliittinen eli tahdonmuodostuksen asia voipi tulla spekuloitavaksi. Niitä 538 valitsijamiestä ei mikään paitsi hyvä tapa liturgia ja taivaan kosto estä lipeämästä toiseen leiriin joulukuun 14. päivä. Ihan kuten ei Suomessakaan vuoden 1956 151/149 tilanteessa. Ja vaihtoiko tuolloin vain yksi vai molemmissa K ja F leireissä useampikin ja tuoksi se tulos putkahti? Paras tyyni lohkaisu totesi että jäipä voitto perheeseen. F:lle vävy ja K:lle miniä. Osuvasti, sillä perheeksihän itseiämme uskottelimmekin.

    Briteissä kuningas joutui pahemman välttämiseksi tai paremman toteuttamiseksi ainakin pari kertaa 1800-luvulla tekemään uusia loordeja ylähuoneeseen vaalireformien yhteydessä. Kansanbudjetin mies David Lloyd George sai kuin saikin veroja lisää ja pani sosiaalireformeja toimeen 1909 sopivasti ennen sotaa. Pani kunkun uhkaamaan uusilla loordinimityksillä. Ihan kuin meillä F omien sotiemme alla. Politiikka kun on tarkoittu hyvänmielen ja aineellisen elon parantamiseksi. Tai miksipä ei pahentamiseksikin. Lakien ja hengen täyttämiseksi tai sitten muuttamiseksi. Tai entisillään olemiseksi.

    Ratsukot kiskaisevat mukaansa tai lentäjä-Ässät pilvenveikoiksi. Tai Jack Ma Alibaba huudolla houkuttelee porukat Maon takaa. Hänen piti eilen ottaa 35 mrd edestä osakkeilla markkinoilta rahaa ja myötätuulta (joilta meSuomi anomme velkaa) -ja vastaushuudot ylitti 800 kertaisesti pyynnön. Siitä piti tulla techfin eikä fintech.

    Tuollaisesta verkkokaupan ja -pankin hybridistä olisi kyse. Verkko-ostos luo samalla rahan millä maksaa. Ja yrityslainananto käy anelematta kun Ma-wiki vain näkisi kysyntää hankkeen palveluksille löytyvän. Löytyisikö Konstfundin linja-autoaseman leffateatterille ja kaffeelle ?

    Ma uhosi asiaansa Sanghaissa 24.10. muun muassa paukuttamalla Baselin vanhoista varovaisista miehistä ja heidän BIS vakavaraisuussäännöistään. Keskuspankkien keskuspankissa lieneekin ristivetoa kun isoin palkkapomo ehdotteli kesänkorvalla Koronalääkkeeksi että lainanottajat voisivat luoda rahaa luottoa lividiteettiä eli toimeliaisuutta kuten ennen Kuopiossa. Eli että myyntisaaminen olisi ilman muuta euro/dollari kässi. Ja Ma meinasi nyt kirjoittaa sen bittikalligrafialla kuten kauppasäädyn kirjanpitäjät tilikirjaansa kaunokirjoittivat Kuopiossa. Eurooppatyylillä ja -musteella. Ei siinä metallin aineellisuutta tai Liikasen lisäallekirjoitusta tarvittaisi vaan Kaupunkinkellarinsa veljeyttä. Siksiköhän Minna Canth kysyi kovaa rahaa -ja pysyi allalla miesten hukkuessa aina välillä keskinäisvelkoihinsa, kun arvopaperit kynänpiirrot saamisissa äkkiä vettyivät.

    Keskuspankit flirttailevat itsekin bittirahalla. FB ja Ma ovat ottamaisillaan ylivallan rahasta jonka yhäkin kuvittelutetaan olevan valtiolta. Suvereniteetti jaetaan uusiksi. Valtio ostetaan. Eilen piti olla Alipayn ja Ant Groupin uudeksisyntypäivä, mutta toisin kävi. Toistaiseksi. Ei noita pysäytä kuin kansanvyöryt. Ulos kaupoista. Olisiko lähelläkin? Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  8. USA on Euroopan etäpesäke ja eurooppalaisuus on tunnetun maailman sivistyksen alkukoti.
    (Blogivaeltaja)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiköhän se alkukoti ole ihan muualla.

      Poista
    2. Sivistyksen alkukoti. Eurooppa laajasti käsitettynä oli jo ilmaston ja luontonsa puolesta ilmeisen sopiva ympäristö kehittyneelle apinalle. Oli sopiva lämpötila ja luonnon antimia jne jne. Kun lähdimme Afrikasta emme olleet vielä sivistyneitä, koska, heko heko, emme osanneet kirjoittaa emmekä siis lukeakaan.
      (Blogivaeltaja)

      Poista
    3. Ensimmäinen nimeltä tunnettu kirjailija oli sumerilainen ylipapitar Enheduanna siinä 4 200 vuotta sitten.

      Poista
    4. Ensimmäinen nimeltä tunnettu arkkitehti oli 4600 vuotta sitten elänyt egyptiläinen Imhotep. Oli myös insinööri, lääkäri ja ptah-jumalan ylipappi tämä yleistaitava kaveri.

      Poista
  9. Tuontitavaraa oli sivistys Euroopassa. Egypti oli ensimmäinen korkeakulttuuri siihen aikaan, kun euroopassa elettiin vielä pikkukylissä.

    VastaaPoista