25. lokakuuta 2020

Historian pyyhekumi



 

Snellman onnistui pyyhkimään Suomen historiasta A.J. Sjögrenin (1794 – 1855), joka oli Suomen ensimmäinen kansainvälisen tason tiedemies, akateemikko Pietarissa ja M.A. Castrénin ja Lönnrotin ystävä ja rahoittaja. Itse hän oli tehnyt viisi vuota kestäneen tutkimusmatkan Karjalaan, Vienaan ja Kuolaan. Laaja teos puuttuu jokseenkin kaikista luetteloista ja yhteenvedoista, mutta on Dorian verkkosivuilla (https://www.doria.fi/handle/10024/101524). Siinä on kaikki ne tiedot ”Kemin-Lapista” eli myös valtaosasta nykyistä Lappia, joiden väitettiin vielä muutama vuosi sitten puuttuvan.

 

Iittiläisen suutarin pitäjäläisten hankkeena koulutielle toimittava ylilahjakas poika siis kevyesti yhdisti suomen, saamen ja erinäisten Jäämeren rannan murteiden rakenteet, löysi Kalevalaan johtaneen muinaisrunouden perusrakenteet ja loi samalla edellytykset kirjallisuuden ja tutkimuksen jatkuvuudelle suomalaisten rettelöitsijöiden (kuten Snellmanin) ja venäläisten slaavilaiskiihkoilijoiden ristipaineessa.

 

Tulos oli kummallinen, koska seuraavan sukupolven Snellman ja Lönnrot olivat myös todellisia ”suurmiehiä” ja Lönnrot lisäksi ”rahvaanlapsi”, kuten Sjögrenkin.

 

Sjögren sai palkintoja tieteellisissä lehdissä julkaisemistaan kirjoituksista ja julkaisi vielä vanhemmilla päivillään muun muassa yhteenvedon ossetian kielestä ja kieliopista. – Alue on Mustanmeren ja Kaspian meren välillä, ja siellä käydään nytkin sotaa.

 

Epäilyn varjo lankeaa myös E.N. Setälän päälle. Hän ei yleensä pitänyt siitä, että joku oli eri mieltä kuin hän Suomen kulttuurista ja kielestä. Turun yliopisto oli helisemässä, kun Setälä ajatteli muuttaa sen omia tutkimuksiaan tukevaksi, kansankeräysvaroin kartutetuksi laitokseksi. Ja Setäläkin oli ”suurmies”, joskaan nykyaika ei ole tunnustanut aivan kaikkia hänen tieteellisiä saavutuksiaan vain hänestä itsestään lähteneiksi.

 

August Ahlqvistista tiedetään Aleksis Kiven murskaaminen, eikä yleensä mitään muuta. 

 

Hänkin oli kansainvälisesti arvostettu tutkija, tosin valitettavasti mielenvikaisuuteen asti omituinen ja loputtoman riidanhaluinen. Mutta erikoinen oli hänenkin tiensä savolaisen saunottajan ja nuoren aatelismiehen aviottomasta lapsesta yliopiston rehtoriksi ja pitkin Venäjää koottujen kielensirpaleiden yhdistäjäksi.

 

Mitä erikoisesti Kiven teilaamiseen tulee, Ahlqvist lienee ollut kysymyksessä olevina vuosina täysin syyntakeeton. Häneltä oli kuollut kolme lasta vuoden 1869 tulirokkoepidemiassa ja luultavasti hänen oma alkoholisminsa oli mennyt yli äyräittensä.

 

On muuten hiukan outoa, että Suomen ja kielemme jokseenkin sensaatiomaisia vaiheita käsitellään tavallisesti irrallaan 1860-luvun nälkä- ja tautivuosista, jolloin kuitenkin menehtyi noin 10 % väestöstä. Se oli Euroopan toistaiseksi viimeinen nälkäkatastrofi. 

 

Suomessa saattoi olla vielä muistitietoa 1600-luvun nälkävuosista ja niitä seuranneesta suuresta sodasta (”Isoviha”), jolloin ainakin kolmannes väestöstä ja viljelysmaasta kerta kaikkiaan katosi. Ja tuo tapahtui sen jälkeen kun 30-vuotinen sota oli vienyt väestöstä monin paikoin yli puolet ja muuttanut maanosan voimasuhteet lopulllisesti. 

16 kommenttia:

  1. Kouluni, josta en erityisesti pitänyt, jälkeen meni kymmeniä vuosia ennenkuin edes ajattelin tutustua pohjolan uuden ajan historiaan ja sen juonenkäänteisiin Kustaa Vaasan jälkeen. Ei paljon kiinnostanut. Pitkästyksissäni sitten luin vanhan Suomen kansan aikakirjat ja kiinnostuin ajan taloudellisesta puolesta tavaamalla asianomaiset kohdat myös lennokkaasta Grimbergistä (jonka totuusarvoja nykyään väheksytään, mutta hän pureutuu siististi asioiden takana vaikuttaviin rahallisiin realiteettihin).

    Josta sitten Pohjan sotaan Poltavan (Englund) kautta ja sen seurausten siirtymiseen itämaahan (Keskisarjan Murhanenkeli).

    Kuvani maan historiasta ja tapahtumista pohjolassa muuttui ratkaisevasti. myöhemmin kansakunnaksi korotettu Itämaa oli pitkään elänyt riitamaana Ruotsin ja Venäjän (eri valtojen siellä) välillä, mutta Pultavan voiton jälkeen venäjällä oli pystyvä ja organisoitu sotaväki, ja sillä tuotiin niemellemme eurooppalainen sotamalli. Malli perustui siihen, että sotaväki oli kallis laitos joka oli syytä lähettää syömään muiden pöydistä. Lisäksi sellaisen eteneminen omilla mailla estettiin parhaiten hävittämällä itse resurssit sen tieltä. Jonka tsaari Pietari toteutti Pohjanmaalla kymmenen peninkulmaa leveänä satunnaisena kaistana, sitä ennen vallattuaan muun niemen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voltaire kirjoitti Kaarle XII:n elämäkerran vuonna 1731 - ja se alkaa erään toisen hyvän blogistin mukaan näin: ”Ruotsi ja Suomi ovat yhdessä kuningaskunta, jolla jne.”

      Jos tämä on samalla tavalla alkuperäistekstissä, niin Voltaire ei varmaan vielä tiennyt, ettei se mikään Suomi ole vaan Itämaa?

      Englund on kyllä siinäkin mielessä erinomainen historoitsija, että hän kuvaa hyvin millainen logistinen ruljanssi on sotaväen liikkuminen ja eläminen.

      Millainenkohan kuormasto apuväkeineen esim. hunneilla ja mongoleilla oli sotaretkillään?

      Poista
    2. Pähkinäsaaren rauhan rajan länsipuoli ei suurimmalta osin ollut sitä riitamaata. Idässä sen sijaan tehtiin karmeita kostoiskuja puolin ja toisin varsinkin 1500-luvulla.

      Poista
    3. Pähkinäsaaren rajan pohjoisosa kulki Raahen kohdalla. Oulujokeakin myöten vainolainen teki länteen Pohjanlahdelle ulottuvia ryöstö-, tappo- ja tuhoretkiä useita kymmeniä.

      Omasta mielestään varmaan oikeutetusti. Rajan kulku onkin aika käsittämätön. Nykyään se selitetään ainoastaan yhteisen nautinta-alueen länsirajaksi.

      Vaikea sanoa, kun alkuperäistä sopimusta ei ole - jos on ikinä ollutkaan.

      Poista
    4. Tiettävästi pohjanlahden seutuvilta käytiin vastaavasti pahanteossa vienankarjalassa, ja se, kuka oli vainolainen on ollut ihan vain näkökulmasta kiinni.

      Poista
    5. Ilman muuta näin oli, Nimetöin. Kuuluisia ovat esim. Pekka Vesaisen johtamat retket Vienaan, eivätkä ne tietenkään olleet pyhäkouluretkiä.

      "Vainolaiset" kuitenkin aloittivat ja tekivät niitä retkiä paljon useammin. Omasta mielestään tietenkin oikeutetusti, koska katsoivat alueen kuuluvan heidän nautintaansa.

      PS. Mahdollisesti omiakin esi-isiäni oli niillä retkillä. Varmaa sen sijaan on, että ainakin yhden talo poltettiin ja isäntä tapettiin.

      PPS. Topeliuksen Koivu ja tähti kertoo saman seudun tapahtumista 1700-luvun alussa.

      Poista
  2. Ensimmäinen kansainvälisen tason tiedemies on tietysti katsojan silmässä. Miten olisi Johan Gadolin.

    VastaaPoista
  3. Ennen kaikkea 1860-luku toi elikeinovapauden ja sen seurauksena kapitalismin maaseudulle. Peltoviljelyn oheen kasvoi metsätalous ja sen kerryttämällä varallisuudella perustettiin karjat, rakennettiin navetat ja meijerit, lehmät muuttuivat lypsäviksi. Monipuolistuva talous tarvitsi inrastruktuurin, joka lopullisesti siirsi Malthusin opit historian romukoppaan.

    VastaaPoista
  4. Antoisa kirja tuo Sjögren. Kiitos! Luin kursorisesti ja opin esimerkiksi, että sukunimi Saijets tulee venäjän jäniksestä. Kiistettykin kyllä on, kertoi sitten Wikipedian eräs lähdeartikkeli.
    Sjögren oli kyllä muuten hyvinkin tuttu. Mietin, että tämä nykyinen ruotsin taidon hiipuminen haittaa vakavasti esimerkiksi itseopiskelijoiden ja harrastuneiden kykyä ymmärtää omaa kulttuuriaan, kun lähteille ei enää voi noin vain palata. Ja netissä olisi tarjolla "kaikki".
    Setälästä muuten tuli mieleen, että Emil Nestoria luettiin vielä jopa yliopistojen approbatur-tasolla 1970-luvulla, ei ainoastaan kouluissa. Äänne- ja muoto-oppia (täyd., korj.) Yleensä vain nuo koulut mainitaan.
    Ja Ahlqvist höykytti paitsi Kiveä, myös kääntäjiä. Slöörin kelpo Macbeth-käännöskin (1864)sai tuomion. Ahlqvistin mielestä Shakespeare "tuskin koskaan" kääntyy yhtä soinnukkaasti suomeen kuin ruotsiin - kielikuntien erosta johtuen. Kumma ukko kaiken kaikkiaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monia ruotsikielteisiksi viime vuosikymmeninä indoktrinoituja nuoria tulee tämä puute myöhemmin harmittamaan vietävästi, kun herää esimerkiksi into kaivella oman suvun tai kotiseudun menneisyyttä. Ei siitä vielä niin kauan ole kun lähes kaikki kirjoitettu oli ruotsiksi.

      Poista
  5. Vastaamon tietomurtojutusta sanoisin tietyn sanonnan mukaan: "Peittäen paljastaa ja paljastaen peittää. Kovin ikävä juttu luottamus-yhteiskunnalle. Isku osui juuri niille, jotka ovat heikoimmillaan, yhteisön haurain lenkki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heikoin lenkki viimeaikaisten tapahtumien valossa näyttää olevan noi ulkoistetut ja yksityistetyt palvelut, joissa "ansaintalogiikka" ohittaa terveen järjen rajat.

      Poista
    2. Mutta tässähän on menty juuri nykyisen opposition toiveiden mukaan: ei ihmeempiä vaatimuksia yritykselle lainsäädännössä, ei sen tietojärjestelmien valvontaa, hallinto kevyttä, ei virkamiesten valtuuksia eikä palkkakuluja, eikä verorahojakaan tähän ole mennyt. Luulisi, että ovat nyt tyytyväisiä.

      Poista
  6. On Irlannissakin koettu kovia. Vähän ennen kuin Suomessa, 1840 luvulla. Silloin siellä asui n 8 miljoonaa ihmistä, kovasti riippuvaisia perunasta. Säät oli huonot, sato meni - kuten Suomessa. Seurauksena väkiluku putosi lähes 4 miljoonaan, miljoona kuoli nälkään, osa muutti Amerikkaan. Sen jälkeen on tuo 4 miljoonaa lisääntynyt nykyiseen n 5 miljoonaan, mutta edelleen siis paljon vähemmän kuin silloin. Ei mikään ihme että Irlannin kansanmusiikki on mollivoittoista (amatöörin näkemys, en tiedä onko termi oiken)

    VastaaPoista
  7. Näyttääpä selaimeni ilmoittavan tästä Kemppisen blogistakin, ettei sivusto ole turvallinen. Enpä siis jatkossakaan kirjoittele tänne salasanojani, luottokorttinumeroitani enkä henkilötietojani.

    VastaaPoista