10. heinäkuuta 2020

Vallan viisasta väkeä



Kyselyn mukaan suomalaisten luottamus asiantuntijoihin, kukaties jopa tieteeseen, on parantunut nopeasti ja selvästi.

Yksi monista asioista, joita en oikein olisi uskonut ennen tätä koronavuotta, on tuntuma järkipuheen tehon noususta.

Kahdeksan kymmenestä joutuu tekemään työtä, hoitamaan ja murehtimaan niin paljon, ettei ”yleisille asioille” jää aikaa eikä voimia.

Mielestäni tämä on länsimaisen demokratian keskeinen piirre.

Perussuomalaiset ovat mukavia ihmisiä. Äkkiväärät kannat etenkin aidosti mutkikkaisiin asioihin ovat osa länsimaista demokratiaa. En edes tiedä, miten paljon sellaisia on itselläni. Luullakseni paljon. 

Olen elänyt niin pitkään, että mielestäni on täysin luontevaa vetää vastuuseen ”herran perkeleet” esimerkiksi laskuopin kirjan unohtamisesta kotiin. Kun joku pojista selitti, että ennen pitkää kaikki kommunistit hirtetään, kiirehdin sanomaan: paitsi Rukkilan Matti. En tuntenut muita kommunisteja ja tuo naapuri oli harvinaisen miellyttävä ihminen ja piti lastenkin seurasta. 

Amerikkalainen ja valitettavasti myös Englannissa nyt niin levinnyt tieteen ja tutkimuksen merkityksen kieltäminen ei näyttäisi tehneen juurikaan vaikutusta Suomessa. 

Jostain syystä ihmiset tuntuvat olevan todellisuudessa aika yksimielisiä siitä, että tutkija ja tutkijapohjaiset asiantuntijat tekevät parhaansa. Puhe on siis pandemiasta. Itse olen hyvilläni siitä, että niin moni tutkija esittää televisiossa tieteen tärkeimmän iskulauseen: emme tiedä. Tutkimusta tehdään, kun ei tiedetä, ja vaikeaa on.

Vertauskohdaksi asettuu tietenkin Ruotsi. Siellä viesti on päinvastainen: tilanne on hallinnassa. Kuvittelen yhä, että siellä jotkut kuitenkin tietävät hiljaisessa mielessään asian todellisen laidan. Kuuluisia viimeisiä sanoja: ei tässä ole mitään vaaraa.

Eräs monista mestareistani mainitsi olleensa nuorimpia ja viimeisiä A. Ylpön kierroksilla. Se kuului koulutukseen. Itsekin tapaamani Ylppö säteili säpsähdyttävän lyhyenä miehenä varmuutta ja luotettavuutta.

Käytävässä istui nyyhkyttävä nainen. Ylppö viittasi kandit pysähtymään ja meni kysymään, mitä rouva itkee. – ”Kun se meidän Helena…” Ja taas tuli itku.

”Helenalla ei ole mitään hätää”, Ylppö sanoi.

”Kun se meidän pieni Helena yöllä kuoli…” 

”Niin kuin juuri sanoin, Helenalla ei ole mitään hätää. Enää.”

Tohtori jatkoi kierrostaan. Lääketieteenkandidaatit olivat saaneet kullan arvoista opetusta.

Päivän kuva liittyy loruun. Vallan viisasta väkeä – laskevat kopalla ja kontilla mäkeä.   

14 kommenttia:

  1. Valistuksen neuvo oli, ettei pidä uskoa auktoriteetteihin - Aristoteleeseen, Galenokseen -, vaan ajatella itse. Hyvä neuvo olikin. Sitten ylioppilaskirjoitusteni on 30 vuodessa tilanne muuttunut enemmän kuin koko historiassa aiemmin yhteensä, näin väitän. Enää valistunut maallikko ei pelkästään ole kykenemätön ymmärtämään tieteen tuloksia useilla aloilla, vaan jopa ei pysty ymmärtämään mistä ylipäänsä puhutaan. Joillain aloilla edes pätevän tieteellisen peruskoulutuksen saanut ihminen ei ymmärrä. Matematiikassa niin on aina ollut, mutta matematiikka ei ole tiedettä. Onpahan tieteiden kuningatar.

    VastaaPoista
  2. "”Niin kuin juuri sanoin, Helenalla ei ole mitään hätää. Enää.”

    Tohtori jatkoi kierrostaan. Lääketieteenkandidaatit olivat saaneet kullan arvoista opetusta."

    Jopa siitä, kuinka ihmisen suruun pitäisi suhtautua. Jos on lääket. kand.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mistä ne itse asiassa tietävät mennä noin lupaamaan, kenell siellä on hätä, ja kenellä ei?

      Poista
    2. Oopperajuhlilla kuultua (poliisisaabin kattotötteröstä): Juokaa jätkät. Putkat on täynnä.

      Järjestys säilytettävä, kuten laissa seisoo. Tässä tietysti on astevaihtelua riippuen enimmäkseen tuotos-/panossuhteesta ja ansaintamahdollisuuksista, joka jätkäjärkeilyn kokelaille hyvin selväksi tehtiinkin.

      Poista
  3. Yksi on Tuomas Tuppurainen, toinen Taavetti Tappurainen
    Ylen viisas...
    PT

    VastaaPoista
  4. Minua viisaammat ovat löytäneet tähän uuden ajan (aD 1510 jälkeiseen) 13:een ruttoon (joka on toistaiseksi näistä pienin niin numeroissa kuin prosenteissakin) liittyen kuusi käskyä tai havaintoa:

    1) poliittinen taso ei voi keskustella "rahat tai henki", koska siitä näin toimiessaan tulee entinen poliittinen taho

    2) terveystaloustiede (sairaustaloustiede) on todistanut, ettei "hinnalla millä hyvänsä voi toteutua koska avoimeen priorisointiin ei ole uskallusta (ainakaan Ruotsin ulkopuolella tai ennen ensi syksyä)

    3) "Hinnalla millä hyvänsä" on profession etiikan vastaista, koska vaihtoehtokustannukset kasvavat ja aiheuttavat todellista kärsimystä, jos "itse asiaa" hoidetaan "hinnalla millä hyvänsä"

    4) Suomessa ei ole - enää - toimivaltaista terveys (sairaus) viranomaista eikä siis keskitettyä osaamista: ne on lakkautettu eikä näin ollen virkamieskunta voi ratkaista ongelmaa (paitsi ehkä VALVIRA "jälkikäteen")

    5) Suuret luvun ovat liian suuria käsitettäviksi

    6) Kaikki kuolevat joskus johonkin. Sen sisäistäminen on vaikeaa, mutta helpottaa elämää

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikään ei ole varmempaa kuin epävarma. Italia näyttää mallia, kuume nousee jälleen.

      Poista
  5. "Samalla piirtyi esiin myös se, että luottamus asiantuntijoihin ja tutkimukseen on yhteydessä siihen, miten ihmiset äänes­tävät. Perinteisiä puolueita kannattavat luottavat eniten tieteeseen, kun taas vain pieni joukko populistien äänestäjistä arvioi asiantuntijoiden työn ylipäätään hyödylliseksi." Näin kertoi HS:n pääkirjoitus jokunen päivä sitten. Ja onhan siellä persuissa porukkaa, esim. eräs MEP, joka näyttää hankkivan käsityksensä 1300 -luvulta.

    VastaaPoista
  6. "Perussuomalaiset ovat mukavia ihmisiä. Äkkiväärät kannat etenkin aidosti mutkikkaisiin asioihin ovat osa länsimaista demokratiaa. En edes tiedä, miten paljon sellaisia on itselläni. Luullakseni paljon. "

    Kiitos. Oletan, että tulit johonkin johtopäätökseen viime tapaamisestamme. Kerroinko silloin, miten vaimoni yritettiin ryöstää kauppakeskuksessa. Vikkeläkinttuisen vartijan ansiosta siitä tuli vain kelvoton yritys.

    Vanha veljeni ryöstettiin ja pahoinpideltiin. Ei jäänyt yritykseksi.

    Entisen työyhteisöni jäsenen 15 vuotias tytär tuli raiskatuksi ja tapetuksi.

    Kahdesta viimeksi mainitusta kirjoitettiin jonkin verran lehdistössä.

    Minusta tuli ns. liikkuva äänestäjä.

    Nyt olen alkanut pohtia voivatko EU:n heterogeeniset maat koskaan muodostaa pysyvää liittovaltiota edes rahan voimalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Nyt olen alkanut pohtia voivatko EU:n heterogeeniset maat koskaan muodostaa pysyvää liittovaltiota edes rahan voimalla."

      Oma arvioni - ja tätä pidän täysin selvänä - on, että eivät voi.

      Nyt on menossa jo melko epätoivoinen yritys lahjoja Etelä- ja Itä-Eurooppa pysymään mukana. Lahjusten (netto)maksamista vain tulee pulaa, veikkaan.

      Raja tulee siihenkin vastaan, paljonko Saksan kannattaa ja paljonko Saksa sisäpoliittisesti voi maksaa siitä, että Saksan markka on nyt euromuodossaan 20 - 30 % aliarvostettu.

      Poista
  7. Tieteelliset faktat, järkipuhe, äkkiväärät kannat... näissä kaikissa on se vika, että toisen järkipuhe on toiselle äkkiväärä kanta.

    Viittaan vaikkapa maahanmuuttoon.

    Tieteellinen fakta lienee ilmastonmuutos. Mutta sen määrästä, vaikutuksista ja hillitsemisestä puhuttaessa menevät faktat, arviot, oletukset, mielipiteet, uskomukset ja poliittiset tavoitteet iloisesti sekaisin.

    Toisaalta halutaan esim. luopua heti saastuttavasta energiasta, toisaalta vastustetaan ankarasti ilmastolle puhdasta ydinvoimaa.

    Tieteellisen näytön perusteella ydinvoiman vastustus on äkkiväärä kanta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellisuuden näytön perusteella ydinvoiman vastustus on järkevää.

      Poista
    2. Niin on maahanmuutonkin vastustus.

      Poista
  8. "Pestään koko keho", sanoi Ylppö yleisen saunan pesijälle."Kyllä minä professorin pesen, mutta kehon professori saa kyllä pestä itse", kuului vastaus.

    VastaaPoista