22. heinäkuuta 2020

Partapäät



Eilen tarkoitus oli kytkemällä Einstein, Freud ja Tshehov toisiinsa esittää alaviite ”kahden kulttuurin” ideaan. Ehkä se ei ole erikoisen ajankohtainen. Ehkä se kuitenkin on.

Britti C.P. Snow esitelmöi ja luennoi tuosta aiheesta 1950-luvulla ja julkaisi kirjan. Humanistit ovat joskus tai usein järkyttävän tietämättömiä tieteen perusasioista. Luonnontieteen puolella pehmeät tieteet ja koko taide kohtaavat joskus vahvaa torjuntaa ja kovakorvaisuutta. On kuin olisi kaksi kulttuuria, jotka eivät kohtaa toisiaan.

Jos joku henkilö hyppelee tiedon ja taiteen raja-aidan yli, häntä kukaties pidetään luonnevikaisena tai pelkästään kehittymättömänä. Suutari pysyköön lestissään, sanotaan. Taustatarina kertoo, että suutarilla on kykyä arvostella kuvanveistoksen kenkiä, mutta ei itse veistosta. Siitä tarina ei hiiskahdakaan, pysyykö patsas pystyssä, kun sitä ruvetaan kaatamaan kangella ja kettingillä.

Luultavasti C.P. Snow halusi kiinnittää huomion Britannian koululaitokseen. Ainakin antiikki ja vakiintunut historia saivat opetuksessa mahdottoman paljon aikaa ja arvostusta ja matematiikka ja luonnontieteet vähän. Kirjoittaja arveli, että viimeksi käyty maailmansota sisälsi opetuksen ja varoituksen. Voimainkoitoksessa painoivat tekniikka ja tiede.

Se varoitus tuli kyllä jo ensimmäisessä maailmansodassa. 

Konsilienssi eli ”kolmas kulttuuri” tuntuu hyvältä, mutta ei välttämättä ratkaise esitettyä ongelmaa. Onko tuota ongelmaa olemassa, se on ongelmallinen kysymys.

No, Einstein oli luonnontieteilijä, Freud lääkäri mutta ennen kaikkea ”pehmeän” ihmistieteen eli psykologian tai psykiatrian edustaja, ja Tshehov taiteilija.

Kaikki kolme olivat tajunneet, että sankat ihmisjoukot ovat valmiita hurraamaan hallitukselle, luopumaan omaisuudestaan ja hengestään ja tuikkaamaan tuleen talonsa ja ulkohuoneensa. 

Goethe ja von Humboldt istuivat Weimarisssa miettimässä, mitä valo on ja oliko Newtonin esittämä oppi väreistä todella oikea. Molemmat herrat olivat sellaisia aitureita, ettei paremmasta väliä. Humboldt keksi kertomana mukaan Etelä-Amerikan Andeilla tunnistettuaan erään jäkälän samaksi kuin Saksan kaivoksissa, että jospa mantereet olivat kerran olleet yhdessä, kelluvina laattoina. Darwinilla oli kuuluisalla matkallaan mukana 39 Humboldtin teosta.

Herroja innostivat muuttuvat järjestelmät, ei niinkään löytöjen luokittelu 

Einstein sai Nobelinsa lämpösäteilyn analyysistä, ei suhteellisuusteoriasta.  Mutta hänen jälkeensä on ymmärretty, että valo on jotain sellaista mikä ei hevillä tulisi mieleen, paketteina kulkevia aaltoja. Oivallus tuotti sellaisiakin tuloksia kuin atomipommi ja aurinkokenno, ja miksei myös matkapuhelin. Freud olisi voinut ymmärtää, että Einsteinin kaverin Kurt Gödelin jälkeen sellainenkin kirja, joka on edelleen kirjoittamatta kuin ”matemaatikon piilotajunta” olisi ollut laadittavissa. 

Silloin Snow olisi joutunut pelkistämään esityksensä otsikoksi ”Nolla kulttuuria”. Tieteen tieteellisyys on samanlainen erehdys kuin taiteen taiteellisuus. Ja tämän on Humboldt oli aavistanut sata vuotta aikaisemmin: järjestelmän johdonmukaisuutta ei voi todistaa tuon järjestelmän ehdoin.

Freud oli samaa mieltä. Ihminen on epäjohdonmukainen. Johdon vieressä on epäjohto.  

26 kommenttia:

  1. Mainio teksti.

    Tuo juopa humanistien ja tekniikan ihmisten välillä on edelleen syvä ja se saattaa olla jopa syvenemässä aina vain. Rajan yli liikkumaan kykeneviä tosiaan tarvittaisiin enemmän.

    Jälki on kauheaa mm. silloin, kun humanistit tekevät teknologiapolitiikkaa. Ja taitaa se insinööritaidekin olla pahimmillaan melko - no, "postmodernia".

    Tämä johdattaa suoraan suosittelmaan Eija-Riitta Korholan kirjaa Ilkeitä ongelmia - tarinoita politiikasta.

    https://www.adlibris.com/fi/kirja/ilkeita-ongelmia-tarinoita-politiikasta-9789520408589?gclid=EAIaIQobChMIoNmWsJ7h6gIVSOztCh07KQ1TEAAYASAAEgLy0_D_BwE

    Korholalla on humanistin koulutus, mutta hän kykenee ylittämään rajan tekniikan puolelle ainakin suurissa linjoissa ja eritysesti energiapolitiikan ja ilmastopolitiikan aloilla. Mm. europarlamentaarikkona hän on päässyt näkemään sen, miten vähällä tiedolla ja ymmärryksellä mm. ilmastopolitiikaa tehdään niin, että se pahimmillaan ja ikävä kyllä usein toimii suoraan itseään vastaan. Tässä hyvää tarkoittavilla humanisteilla on valitettavasti iso osuutensa.

    Suositteln lämpimästi kirjaa niille, jotka haluavat oikeasti jotakin ymmärtää energia- ja ilmastopolitiikasta. (Jos taas hyvät tunnepuolen sävärit tässä asiassa riittävät, kannatta tyytyä lööppitasoon ja iltauutisten ja Hesarin juttuihin.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eija-Riitta Korhola on myynyt turvetta uusiutuvana energianlähteenä logiikalla joka autuaasti sekoittaa funktion arvon ja derivaatan. Uskottavuus nolla tuon jälkeen.

      Poista
    2. Sattuuko Korhola olemaan samaa mieltä kanssasi energia-ja ilmastopolitiikasta? Miksi lukea aiheesta poliitikon kirjoittamana kun asiantuntijoidenkin tarjoamaa tietoa on yllin kyllin?

      Poista
    3. Eija-Riitta Korholan ilmastopolitiikan väitöskirjassa on 170 viittausta Mike Hulmelta, joten väitöstä voisi melkein pitää Hulme-referaattina. Lähdeluettelossa suurin osa Hulmen teksteistä ei ole tieteellisiä julkaisuja. Niistä noin 40 on viittauksia Hulmen oikeistolaiseen populaariin POLEEMISEEN kirjaan!

      Tuossa väitöskirjassa on myös 54 viittausta ilmastopoliitikko Roger Pielke Juniorilta, jonka osalta isänsä tavoin vastuu on lukijalla. Viittauksista ainakin 15 on Pielken oikeistolaisesta populaarista ja POLEEMISESTA kirjasta.

      Poista
    4. Tuulivoimaloita ei pystytetä energian saamisen takia eikä "ilmastotieteen" eri muotoja harrasteta ilmaston suojelemiseksi tai ekologian takia.

      Kyse on valuutasta.

      Mikä tahansa on mahdollista jos se on "riittävän" kallista - isokenkäiset sitten pohtivat mikä on "riittävä" kullekin.

      Tiede on aina pystytty saamaan myös totalitääristen hallintojen taakse, kuten myös taide.

      Pieni määrä "toisinajattelijoita" ei ole missään järjestelmässä pystynyt haastamaan sitä - edes "neukkula" ei kaatunut tieteen tai taiteen toisinajattelijoiden takia.

      +

      Kaikki tekniikat tai filosofiat - tai taiteet - ovat niin kauan hyviä kuin niiden kautta voidaan lypsää valuuttaa.

      "Luonnonvaroiltaan rajoitetulta planeetalta saadaan rajoittamaton voitto".

      - Laskentatieteen tavoite - lopputulos jota ei saavuteta.

      .

      Poista
    5. "Miksi lukea aiheesta poliitikon kirjoittamana kun asiantuntijoidenkin tarjoamaa tietoa on yllin kyllin?"

      Jos poliitikko väittelee tohtoriksi jostain aiheesta, niin ehkä hänkin on silloin sen aiheen jonkin asteinen asiantuntija.

      Poista
    6. Jopas tuli ärhäkkää kommenttia. Mihin arkaan paikkaan se nyt noin kolahti?

      Korholan väitöskirjankin olen lukenut, mutta nyt en siis puhunut siitä.

      Sitkeästi olisin sitä mieltä sitä mieltä, että ad hominem -tyyppisen kevyen mitätöinnin sijaan tuo kirja kannattaa ehdottomasti lukea, jos ilmasto- ja energiapolitiikka kiinnostavat. Samaa mieltä ei tarvitse olla. En ollut minäkään kaikesta.

      Mikään ilmastonmuutoksen kieltäjä Korhola ei missään nimessä ole. Hänen huolensa on erityisesti se, että nykyinen ilmastopolitiikka vain pahentaa tilannetta, kun vain osaoptimoidaan ilman kokonaiskuvaa.

      Mutta jos kaikki on jo selvää, niin mikäpäs se siinä. Mitäpä sitä itseään turhalla tiedolla enää kiusaamaan valmiissa maailmassa.

      Poista
    7. "Miksi lukea aiheesta poliitikon kirjoittamana kun asiantuntijoidenkin tarjoamaa tietoa on yllin kyllin?"

      Pakko kommentoida tuhon vielä se, että kun puhe on ilmastopolitiikasta, toistan siis politiikasta, eikö silloin juuri kannata kuunnella poliitikkoa, tässä tapauksessa europarlamentaarikkoa, joka on sisältäpäin nähnyt miten EU:saa ilmasto- ja energiapolitiikka tehdään? Korhola on käytännössä nähnyt mm. sen, missä määrin ja millä tavalla tieteen ja asiantuntijoiden näkemykset muuttuvat politiikaksi - ja miltä osin mennään vastoin tiedettä ja logiikkaa tyyliin ydinvoimat kiinni ja lisää ruskohiiltä pannuun.

      Arvelen kuitenkin, että nimettömien defenssit ovat sen verran kovat, että tämäkään logiikka ei mene läpi (siis se, että politiikkaa tekevät poliitikot, eivät asiantuntijat). Joten mitäpä minä siitä sen enempää huolta ottaisin.

      Poista
    8. 24.11.2009 US-blogissaan E-R Korhola nimitti luonnontieteen edustajia, ilmastotieteen laitoksen ihmisiä, tutkijoita, ilmastouskovaisiksi ja vertasi heitä fundamentalisteihin.
      Samassa blogiketjussaan Korhola myös olemattomilla luonnont. muskeleillaan kyseenalaisti CO2->ilmastonmuutos -kausaliteettia.

      Luonnontieteen rajaa humanisti ja poliitikko E-R Korhola ei kyennyt ylittämään, valitamme tapahtunutta.

      MMM...

      Poista
    9. Anteeksi, että vielä jatkan, mutta lue hyvä MMM se kirja. Vai etkö uskalla? Samaa mieltä ei toki tarvitse olla yhtään mistään. Voisit ehkä sitten ymmärtää tuon viittaamasi US blogin ajauksenkin vähän vähemmän väärin ja ao. lausunnon perusteet paljon paremmin.

      Jo et lue, kommenttiesi arvo jää ainakin minun silmissäni vähäiseksi. Sormet korvissa, kädet silmillä ...?

      Päätän tämän jahnaamisen nyt omalta osaltani tällä kertaa tähän.

      Poista
    10. Helkkarissa! Energiantuotantoon (suuressa mittakaavassa) liittyvissä päätöksissä ei tule olla pöljiä humanisteja asioita sotkemassa. Etsikööt vierasta elämänmuotoa avaruuden perältä sen aikaa kun insinöörit ja matemaattisen ajattelun omaksuneet tekevät työt ja esittelevät vaihtoehdot selkeimmin mahdollisin tavoin. Sitten koko satsi voidaan vetää demokratian myllyn läpi ja unohtaa tulos josta seuraa taas jotkut pöljät kansalaisten mielipiteet, tämän jälkeen toteutetaan kauaskantoisin ja viisain mahdollinen suunnitelma jättäen kyydistä ahneet ja lyhytnäköiset yhtiöiden intressit.

      Poista
    11. ...sen aikaa kun insinöörit ja matemaattisen ajattelun omaksuneet tekevät työt ja esittelevät vaihtoehdot selkeimmin mahdollisin tavoin...

      Kuolemme kaikki! Onneksi minulla on kypärä.

      Poista
    12. "Kuolemme kaikki! Onneksi minulla on kypärä."

      Ja se sun kypäskin on insinöörin suunnittelema.

      Jos oamtekoista käytät, älä laske kovin paljon sen varaan. :)

      Poista
    13. Tarkennankin tätä, sill'aikaa päätökseen vaikuttavat työt.

      Omatekoinen tekninen koneenpiirustus ei taitaisi toimia yhtään omatekoista umpilisäkkeenpoistoa paremmin, eikä siinä olla vielä edes teknikkotasolla. Ammattimies tekee aina ensin piirustuksen, vrt. vaikkapa levysepän levitysoppi. Tätä ei humanoidisten poliittisen suunnittelun tarvitse yrittää ymmärtää, vaikka sen voikin olla se pakko hyväksyä kuten tulee hyväksyä skalpelli kirurgin käteen. Ellei sitten leikata resursseista. Ehdotan jyrkimmin että ei.

      Poista
  2. Intuitio on se punainen lanka joka yhdistää sanottuja herroja. Alkutiloina ovat olleet lähinnä lähtötiedot ongelmasta ja havainnoista. Prosessit suurista ajatuksista ovat tapahtuneet heidän aivoissaan tiedostamatta ja alkaneet syöttää ratkaisuja ja ideoita kun aivot ovat itse asiassa jo ratkaisseet melkein kaiken. Einsteinin elämäkerroissakin on tästä viitteitä.


    VastaaPoista
  3. Tshehov oli ammatiltaan lääkäri. Toki hän oli myös suuri kirjailija.

    VastaaPoista
  4. A. Perhana (nro n. 50000000)keskiviikkona, 22 heinäkuuta, 2020

    No siis, nyt on niin että lääketiede (sellaisena kuin me sen tunnemme) on jaoteltavissa kolmeen (3) osaan. Ne ovat:

    - patologia
    - kirurgia
    - psykiatria

    Ne eroavat toisistaan siten että patologi tietää mitä tekee ja tekee minkä voi. Kirurgi tekee vaikkei aina tiedä vaikka voi tietää. Psykiatri ei tiedä eikä tee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No onhan tuo nyt jonkun tasoinen vitsi tuokin. Mutta aika kaukana lääkärin käytännön työstä.

      Poista
    2. Perhanan anonyymi (oikeesti tosi varmana)lauantaina, 25 heinäkuuta, 2020

      Enhän minä mikään lääkäri ole.

      Poista
    3. Voin silti vilkaista.

      Poista
  5. Hieno kirjoitus aiheesta joka on aina ajankohtainen ja erityisesti viime vuosikymmeninä, jotka ovat nostaneet taloustieteen yhteiskunnan insinööritieteeksi ohi ihmistieteiden.

    Matemaattisen kielensä vuoksi taloustiede on virheellisesti tulkittu luonnontieteen kaltaiseksi objektiiviseksi näkemykseksi. Kuitenkin taloustieteen pitäisi aina sisältää arvokeskustelua ja ymmärrystä ihmisestä. Humanistit useinkin hahmottavat aivan oikein, että jokin on pielessä, mutta ilman taloustieteen ymmärrystä heiltä puuttuu kyky saada aikaan arvojensa mukaisia toimia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taloustiede nyt vaan on ihmistiedettä, ei luonnontiedettä, vaikka millaisia laskentamenetelmiä käyttäisi. Tieteiden kahtiajaossa tämä on aina ollut selvää. Esimerkiksi Suomalaisessa Tiedeakatemiassa taloustieteilijät ovat humanisteja, kuten vaikkapa markkina- tai patenttijuridiikan tutkijatkin.

      Poista
  6. Ad Omnia: jätin julkaisematta viestin, joka näytti olevan enemmän jonkun henkilön viesti toiselle. Ajattelen että yksityiset asiat saisi hoitaa yksityisesti.

    VastaaPoista
  7. Aavistukset ovat kehityksen siemeniä. Sana on sukua aaveelle, joka sekin on epälooginen olio. Aaveita on, ja sopii kysyä miksi.

    VastaaPoista
  8. Piti oikein pinnistellä ja hakea sitä maagista sanaa, joka oli vielä sanotaanko 1950-1970-luvuilla kouluaineita myöten hyvin suosittu: fakki-idiootti. C´est un mot!
    Entä tuon sanan suosio nyt: kuvaavaa on, että Google-haku antoi esimerkiksi "intersektionaalisuudelle" 220 000 osumaa, "fakki-idiootille" 17 400.
    Muistamani mukaan fakki-idiotismi liitettiin järjestään teknisiin tieteisiin ja ylipäätään soveltaviin luonnontieteisiin ("vasemman korvan lääkäri").
    Syntymäpäivähaastattelujen ja nekrologien otsikoissa kyllä mahdollisuuksien mukaan kernaasti korostettiin, että tämmöinen henkilö soittaa saksofonia. (Nykyisin nekrologit ovat etupäässä lähiomaisten laatimia. Ihmiset elävät pitempään; kollegat ja ystävät saattavat olla jo kuukahtaneet tai "muistamattomia".)
    Joka tapauksessa: G. H. von Wright, joka luki vain otsikot, saattoi tyytyä tähän.
    Jo Turgenevin nihilisti Bazarov (lääkäriopiskelija Isissä ja pojissa) julisti, että ammatit ja tieteet ovat eriytyneet toisiaan ymmärtämättömiksi.
    Kuitenkin on niin, että nämä luonnontieteelliset "fakki-idiootit" tepastelevat jatkuvasti ja menestyksekkäästi taiteen ja humanistisen kulttuurin puolella tai ovat peräti toisella jalallaan siinä. Toiseen suuntaan ei juuri ole liikennettä.
    Lopulta humanistiksi päätyneenä muistan toki, mikä on kiviaineksen Los Angeles -koe tai Parannettu Proctor tai miten Volvon nokka-akseli sorvattiin, mutta syvällisempää tietämystä materiaaleista tai laskukaavoista minulla ei ole. Niin, ja armeijassa opin räjäyttelemään ja rakentamaan siltoja.
    Sittemmin Osmo Pekonen ja Anto Leikola ovat olleet minulle tärkeitä tiedon välittäjiä monessa asiassa. Rakentavat siltoja sinne, missä en ole tiennyt olevan jokeakaan.

    VastaaPoista