13. toukokuuta 2020

Pelko



Viisaiden miesten valiokunta sanoi, B. Holmströmin suulla, että ongelmana on nyt pandemian aikana pelko.

Se oli yllättävä heitto talousmiehiltä. 

Roosevelt syytti hädästä jokseenkin röyhkeästi rahoitusalaa ja nimitteli sen edustajia ”rahanvaihtajiksi”.  Haukkumasana oli tietysti Raamatusta, jossa on paljon herkullisia herjauksia. Etevänä henkilönä Roosevelt asettui lainauksellaan Jeesukseksi, joka karkotti rahanvaihtajat temppelistä. Taisi siinä mennä nurin pöytiäkin.

”Meillä ei ole muuta pelättävää kuin pelko itse”, Roosevelt sanoi virkaanastujaispuheessaan keväällä 1931.

Tuossa puheessa hän ei maininnut vaimoaan Eleanoria, jota hän itse pelkäsi, aiheesta. Hän oli luvannut olla käymättä vieraissa naisissa, mutta kävi vain, ja jäi kiinni.

Richard Feynman kertoo kaveristaan, joka hänkin oli juutalainen, kuten parhaat fyysikot yleensä. Kaveri oli sanonut, että hän on siis ollut Auschwitzissä, mutta mitään niin kauheaa kuin Princetonin dekaanin rouva hän ei ollut koskaan nähnyt. Feynman, hyväkäs, muistaakseni myönteli, että näin on. Ja Princetonin matematiikan laitos muuten esittää osaa keskinkertaisessa elokuvassa ”Kaunis mieli”, joka perustuu erinomaiseen kirjaan ”Kaunis mieli” (John Nashista). Asiasta kertoi minulle laajemmin Armen Alchain, joka oli saanut kärsiä Nashin turhasta älykkyydestä jo Rand Corporationin alkuvaiheessa Santa Monicassa, kun pojat kehittelivät porukalla peliteoriaa ja Nash tasapainoaan. Ja keskustelukumppanini oli yksi näitä Rooseveltin löytöjä.

Mutta presidentti jatkoi puheessaan:

”Nimetön, ajattelematon, aiheeton pelko, joka halvaannuttaa tarpeelliset etenemisen ponnistukset.”

Hänen on sairautensa ei ehkä ollut lapsihalvaus eli polio, vaan eräs toinen vaikea tauti. Ennen sen saamista hän oli sairastanut hyvin rajuna influenssan eli espanjantaudin palatessaan Euroopasta 1918. Hänen naisjutuistaan mainitsen vain siksi, että lähdeteosten mukaan hänen alaruumiinsa oli halvaantunut. Arvattavasti ei siis koko alaruumis.

”Kansakuntamme elämän ollessa synkimmillään ihmiset itse ovat tukeneet rehellistä ja riuskaa johtoa, joka on voiton välttämätön ehto.”

Tästä aiheesta kirjoittaa Montaigne esseissään. Hän, maailman kaikkien aikojen paras kirjailija siis, oli Bordeaux’ssa pormestarina ruton ja Pärttylinyöhön johtaneen sisällissodan riehuessa ja yritti samalla sovitella Valois-suvun kuninkaiden välejä.

Montaigne oli siitä tavallinen kirjailija, ettei häneen pidä suhtautua yhtä juhlallisesti kuin hän Senecaan ja Plutarkhokseen. Joka haluaa vain punnittuja neuvoja siitä, milloin ei kannata inttää, ja yhteenvedon siitä, miten firenzeläisten rahapiirien renki Niccolo Macchiavelli osui harhaan, hankkikoon Antoinen Compagnonin kirjan ”A Summer with Montaigne”. Selvästi Clausewitz kähvelsi Montaignelta lauseensa, jonka mukaan taktisia voittoja ei pidä haalia strategisten menetysten hinnalla. 

21 kommenttia:

  1. Taloustiedehän on yhteiskuntatiede, vanhan määritelmän mukaan pohjimmiltaan psykologiaa. Meidät vain on saatu uskomaan sitä eksaktiksi tieteeksi. Ja sitten yksi pikku virus vetää pohjan kaikelta tähänastiselta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän kansantaloustiede tietenkään voi olla mikään eksakti tiede, koska taloudessa on muuttujia niin valtaisa määrä.

      Lyhyesti kuvattuna kansantaloustiede on sellaista ceteris paribus -tiedettä.

      Todellisuus on niin monisäikeistä ja yllättävää, että sitä voidaan tutkia vain pala kerrallaan. Sitten on vielä se, että kun yksi muuttuu, niin sen seurauksena toinenkin muuttuu ja siitä seuraa loputon ketju muutoksia ja tapahtumia. Monet meistä haluaisivat tarrautua johonkin konkreettiseen ja pysyvään, mutta sellaista ei taida olla olemassakaan.

      Poista
    2. Jos ja kun noin on, niin miksi ihmeessä ekonomistien ja heudän kokonaisvaltaisten vaatimustensa on annettu vetää meitä kuin pässiä narussa?

      Poista
  2. Niin, automatka ja alapään holotna. Muistan miten mammani ja äitini käyttivät talvisaikaan automatkoilla tuollaista filttiä kun mossen lämmityslaite oli mitä oli. Arvelenpa että vaikka autot paranivat silti vanhakansa rekiajelujensa muistoissa saattoivat käyttää filttejä pidempäänkin, ihan kuin vain varoiksi. Mammani tosin kuoli ennen kuin kansanautoihin tuli kelvollisia ilmankiertoja myös takapenkille.

    VastaaPoista
  3. Unen ja valveen välimaastossa


    Voisiko ajatella, että kaikki keskushermosto rappeumataudit (mm.nuorten skitsofrenia, muut vahusten dementiaan johtavat sairaudet jne.) syntymakanismi
    pohjautuisikin unen/ valveen selvärajaisuuden katoamiseen.Mm. skitsofreenit
    häilyvät unen painajaisissa vaikka heillä on kokoajan silmät auki.Luulevat elävänsä realismossa, vaikka ulkopuolisten havaintojen mukaan he ovat selvästi harhaisia.Sairauden tunto siis puuttuu kuten dementikoiltakin.
    Dementiaa sairastavien unenomaisuus taas johtaa, että heiltä katoaa muisti kuten terveeltä haipuu kaikki informaatio unennäöstään aamulla herätessään.Ellei hän heti kertaa ne ääneen- syöttäen ne samalla pitkäkestoiseen muistiinsa.
    Keskushermosto rappeumataudin/henkisenä väsymyksenä ilmenevä oireisto voi
    kohdata jo nuorena murrosiässä/aikuistumisstressi tai vanhuuden voimien jo uu-
    puessa.Ja kenties niillä kaikilla on pohjimmiltaan sama mekanismi vain eri variaatioin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omalaatuista, mielenkiintoista tekstiä ja aihe tuotu selkeästi esiin.

      Skitsofrenia on varsin vähän tunnettu sairaus. Tutkimukseen ei paljoa panna rahoja sillä sairaus koskee niin pientä osaa ihmismielisistä olennoista joten koe-eläimiä ei voida käyttää.

      Karkeasti on kyse lääketehtailijoiden ahneuden seurauksesta.

      Tämä tilanne saattaa olla väärin tai vielä enemmän väärin, kuitenkaan sairaus ei ole toivottomien hoidettavien joukossa. Uusissa antipsykooteissa on monia valittavissa. Lisäksi tietenkin hyvin suuri merkitys on hoitosuhteen laadulla, terapian teho on osiensa summa.

      Erityistä mielenkiintoa saa aikaan spontaani paraneminen jonka tiedetään koskevan n. yhtä tapausta miljoonasta. He eivät enää sairastu uudelleen. Syytä ei tiedetä.

      Kokonaiskuva on haalea ja rajaus epämääräinen. Sairaudessa on suuri vaihteluaste.

      Poista
    2. Anti- ja propsykooteista pitää valita oikea. Perimysjärjestyksessä etusijalla on joka hukka tai Timo komukka Peruuta hauen suolesta, ota kiinni ajan nuolesta, käänny, sana se oikein äänny, tai äärettömmyteen näänny. Pimeä aine vei veronsa, singulariteetti itki eronsa, takaisin tulevaisuuteen ei tullutkaan emoonsa. Sotkan muna kerran läjähti, ajan hammasta särkee, that's it, mulla välähti. Vielä on kompleksista, vasta aine rinnakkaisuniversumista, voi pelastaa sitten, kun kentät on kylmä ja musta, tule, tule hahmo savusumusta.


      ANTI versus PRO – Two very different Approaches to Solve a Conflict or Issue

      Poista
  4. Rahanvaihtajiksi haukkuminen on uusitestamentillisuuden lisäksi aristotelismia.

    Aristoteleen näkemys oli, että oli kolme tapaa hankkia elantonsa:
    1) Tuotannolla, jolloin uuden tuotteen tuottaminen antoi voittoa
    2) Kaupalla, jolloin tavaran myyminen antoi voiton
    3) Koronkiskonnalla, jossa rahan, vaihdon välineen, avulla saatiin voittoa.

    Näistä paras oli ensimmäinen tapa, ja kolmas tapa oli luonnoton, koska rahan ansainta vaihdon välineen myymisellä ei ollut vaihdon välineen luonnon mukaista.

    Tämä oli - totta puhuen - maatalousyhteiskunnassa luonteva tapa ajatella. Maanviljelijällä määräävänä tuotannontekijöinä ovat pelto ja työvoima. Ylimääräinen omaisuus, eli vilja laarissa, on tuottamatonta, koska peltoon ei voi määrättömästi kylvää. Jos siis tämän omaisuuden käytöstä eli siemenen lainasta perii köyhältä naapuriltaan korkoa, on todellakin kiskuri.

    Luther, "kaivosmiehen" eli kaivoksen omistajan poika, eli jo varhaiskapitalismissa. Hän pystyi näkemään asian käsityöläisen ja kauppiaan kannalta: Jos käsityöläinen lainaa työkalunsa, hän ei voi tehdä niillä itse töitä. On siis oikein, että hän perii niistä kohtuullisen vuokran, joka kattaa menetetyn voiton. Vastaavasti kauppiaan työkaluna on pääoma. Jos hän lainaa sitä, hän ei voi sijoittaa sitä omaan yritykseensä. On siis oikein, että kauppias saa "kunniallisen voiton", joka korvaa menetetyn pääoman tuoton. (Jo Tuomas Akvinolainen hyväksyi kauppiaan voittomarginaalin: kauppias voi periä kohtuullisen voiton elättääkseen perheensä ja kattaakseen kuljetuskustannukset.)

    Tämän ajatuksen mukaan onkin ihan oikein, ettei talletustilistä makseta korkoa. Se, joka antaa rahojensa maata talletustilillä, osoittaa tällä saamattomuudellaan, ettei kykene hankkimaan pääomalleen tuottoa. Silloin hänellä ei ole myöskään moraalista oikeutta edellyttää korvausta pankille antamastaan lainasta.

    VastaaPoista
  5. Kun antiikin auktoreita mainittiin, niin siitä aasinsilta: Radion kulttuuriykkösessä naispuolinen toimittaja mainitsi 13.5.2020 ohjelman lopussa, että huomenna torstaina ohjelman aiheena on Vergiliuksen maanviljelysaiheinen runoelma "dzoosica". Näin siis "Kulttuuriykkösessä". Olkaa kuulolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ja Dzuuliös Siisö luki Ulyssesta tavattuaan Mark Anthonyn. Pakkoenglannin tunkeutuminen kaikkialle hävittää sen, mitä antiikista vielä vielä on jäljellä.

      Poista
  6. Pirskatin Nash.

    Nollasummateoreetikko, mutta kyniä nyt kynät kun toisille olis vissiin voinu vaikka vain edes vähän hymyillä. Kas kun asianlaita on sill' viisii ett', kun pitää naamaa hymyssä niin se auttaa. Turpajumppaa, sanoi eräs laulunopettaja, muistinvaraisesti Borg. Sitä t-j:a siis ei tarvinnut laulannan aikana.

    Pelko on kyllä hyvä olemassa. Jos vaikka tarvitaan yleisön huomio. -

    -'Kuulkaas kaikki kun minä tahtoisin laulaa. Krhm!'

    Saapi salin vapaaksi ja voi vaikka pelailla pingistä, tai seinätennistä. Jos on. Ja osaa.
    Tai jos ei pidä yleisön ilmeistä. Tai jos on kova rajahantarvis, näin kertyy enempi pääsylipputuloja. Tai mainetta.. ei, eipäs sittenkään sitä.

    Hui, meinaan.

    VastaaPoista
  7. Koska olen laiska, tyhmä ja saamaton, joudun kuuntelemaan itseäni parempien mielipiteitä ja heidän tutkimiaan asioita.

    Yksi sellainen on että raha (dollari oli tuolloin osittaisessa kultakannassa) alkoi virrata kiihtyvällä tahdilla Euroopasta USAan kesän 1927 aikana ja tämä liike jatkui seuraavat noin 2 vuotta kiihtyen ja voimistuen.

    Kun Itävaltalainen pankki ajautui ongelmiin, alkoi ketjureaktio joka johti lopulta rahoitusmarkkinoiden romahdukseen.

    Työttömyyden paheneminen vei noin 2 vuotta ja oli matalampi kuin tällä hetkellä - tilastointitavoissa on eroja.

    Todellinen työttömyys USAssa on noin 35 prosentin tienoilla ja pahenee.


    Oliko "suuri lama" tahallaan aiheutettu?

    Ehkä, ehkä ei - kuka hyötyy tai hyötyisi on ratkaiseva seikka.

    Nykyisessä kriisissä finanssiteollisuus - mm. pörssin käytös, johdannaismarkkina, velkakirjat jne. - pärjää oikein hyvin vaikka tavallisten ihmisten elämään vaikuttava, häviämään tuomittu ruohonjuuritason sammakko-osasto, kärsiikin nyt todella paljon.


    Talous on kuitenkin vain seuraus ongelmasta, ei itse ongelma.

    Ongelmasta voi käyttää muitakin nimiä, mutta moraalin heikkous tai olemattomuus sekä turmeltuneisuus ovat muutamia vaihtoehtoja.

    Talous on työkalu, kuin valtava vipu, joka tekee työtä mutta vaatii myös jonkun vivun päähän vääntämään.

    Rahaa voi seurata, mutta ei kannata yllättyä siitä mitä jäljityksen aikana saattaa löytää.

    Perille ei pääse koskaan sillä matkalla.

    VastaaPoista
  8. Mielenkiintoinen ajatus. Pysyvä muisti on yhtä kuin fyysinen teko, on minunkin premissini.

    VastaaPoista
  9. B. Holmströmin?

    Tjahas. En ollutkaan kuullut tätä uutista.

    Asiasta suorinta tietä lävitse mennäkseni tein kuten neuvo kuului ja kirjoitin ensin näin:

    Lystikäs pikkuvirhekö?

    Voi 10 kiloukkia.

    Tulisiko millään lämpöydinmummo?

    Kenttäukkisto saattaa pelästyä perusteellisesti ja maastoutua kaupunkeihin mikäli emme ole mitä ripeimmin sopiva k.v. lämpöydinmummokokeiden kiellosta.

    Pelot' pois, a / e.

    Ave!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ukisto se on suomeksi, ei ukkisto.

      Poista
    2. Niin, ei liene tykkistöäkään.

      Poista
  10. Naisihmisten kanssa tekemisissä ollessa tarvitsee ennen kaikkea yläpäätä. Höpinöistä päätellen erräillä ei toimi se.

    VastaaPoista

  11. Suomikin tyrkättiin kartalle. Maaliskuun 2020 kartalle.
    Osakekurssithan painuivat jyrkästi alas Korona uutisten alkaessa kaikua ja varainhoitajat kohtasivat lunastuspyyntöjä.

    Oli vain fiksua myydä US Treasureita eli valtion obligaatioita ne kun pitäisivät pintansa. Vaan ei. Amerikan valtion velka alkoi aleta kun sitä myytiin. Tästä paniikki.

    Maaliskuun viikkoina keskuspankit ryntäsivät hyökkäysväyliään palopaikalle ja ruiskuttivat rahaa triljoonittain eli eurokielellä biljoonittain. Siis tuhannen miljardin paketeissa. Osa yhä kääreissä mutta jo kuusen juurella.

    No eilen sitten Suomi läksi availemaan rahalahjojaan. Aamupäivällä London Citystä Valtiokonttori tilasi dollarilainan ja illansuussa sitä jo jaettiin 300 miljoonan kuukausitahtia. Älä pudota silmiäsi, mutta se tekee vuodessa 3 600 miljoonaa eli 3,6 mrd. Ja lisää tulee.

    SP muuten jo viikkoja sitten pankkien paineesta tyrkkäsi asuntokeinottelijoille 500 ja nyt jo ainakin 1000 miljoonaa paalutukseksi. Siellä silti ammattimainen kauppa umpijäässä. Ei löydy hintalappuja kertoo Juha Koponen, jota ikityrivä Finassivalvonta pykälöi.

    Yleistuesta 3,6 mrd 12x300 milj. pitäisi kuulla lisää tä klo 9. Varmasti kuullaankin. Hölmistyneet ilmeeet ja loksahtaneet leuat on Tiina Jylhän salongissa ennallistettu ehostettu. Konkurssiaaltoa vastaan toki käydään ja rahan väärinkäyttöä osingoiksi valvotaan.

    Joku kännykkäaplikaatiokin transparenssin läpinäkyvyyden ja kansalaisvalvonnan toteuttamiseksi ilmoitettaneen. Tai ainakin joku sarmasteteekkariStartup porukka ennen viikonloppua sellaiseen hakee tekesAkatemia eli sitraBusinesfinland rahoitusta. Ja saa.

    Bengt Holmströmhän eilen aamuradiossa selvitti kuinka firmarakenteita ei pidä laskea purkautumaan. Hankintaketju asiakaspiiri henkilökuntaryhmien yhteenpeli ja muu sosiaalinen ja ihmiskontaktoiva yhteistyö, sen potentiaali luoda tavarat ja palvelukset ja logistiikka, ovat Se Yhtiön arvo -ja arvokkuuskin. H. ikävä kyllä puhui suomeksi suomessa huonokaikuista startup termiä viljellen kai sieltä MIT:in kampukselta.

    Hän tarkoitti venture kapitalisteja. Heitä joilla on nenää futuuriin ja vaistot tehdä isoa uutta -uhallakin. Näitä pitää saada Koronanääntyviin firmoihimme. He ovat valmiit häviämään rahansa -mutta Uskossa monisatakertaistaa myymällä eteenpäin ja pörssejä myöten jotka maksavat miljardeja pelkästään lupaavista vasta starttiviivoille asettuneista, mutta aiturin näköisistä kavereista -ne talentit- ja ideoista ja meiningeistä.

    BlackRockin 8 tr (mm. Suomen eläkeyhtiöt) Rahastopomo sanoi, että lainarahan ja osinko-osakefyrkan lisäksi pitää pelastustien varteen panna royaltti kylttejä tämän venturekapitaalin viettelemiseksi seuraan. Tai siis että sellaiset -vaikka reikätaskuiset- sitä rahalöysää konstruoivat säätiöistä uhkaFundeista superperijöistä. Kaikesta malttamattomuudesta mitä valtiattaremme on korkeakoulutettu paheksumaan.

    Eilen ministerit oli nostettu maaliskuun 2020 instituutiokartalle ja tänään he jo pulputtavat koordinaatteja ulkomuistista kuin ominaan.

    Se minne kartturit sijoituspankkiirien itselle ahmimisen lavealla tiellään ihmiskuntaa nyt vievät, kiristävät astelemaan, on tietymättömissä mutta pitkät näpit ja vielä vipukanget kurkulla ei auta vikistä.

    Saksalais-Roomalainen Keisarikunta ja sen punapurppu kaapuiset tuomarit haraavat Karlsruhessa vastaan. Näkee ken elää. Pakusta katsoen olisi pitänyt ottaa Uu-käännös jo aikaa sitten kun MBAat alkoivat määräillä ja kavalsivat helahoidon omakseen professorien coronapyöreiden tyhjien silmien alla. Se todellisuudesta ja sen tutkimisesta.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. O boi. Boi ou boi.

      J. S., mammonan ja vallan liitto ei ole rodeo vaan kirjurirodeo, ok?

      Sensijaan..

      Rakenteellisessa mielessä synnnin hinta on maksettu. Armo.


      Anokaa.


      P.S. Olen tehnyt osamaksusopimuksen. Kiva että on diktaattorikavereita.

      T. Iikkalainen, Hoo!

      Poista
  12. Pelkohan se (nimittäin oman itsensä puolesta) saa ihmiset noudattamaan koronarajoituksia. Silloin ei ole suurta väliä sillä, onko kyse määräyksistä vai suosituksista. Esimerkiksi yli seitsemänkymppisiä koskenut "velvoittava karanteeninomaisuus" (juridinen käsitehirviö") oli pelkkä suositus. Ja sitten media on näissä ollut paavillisempi kuin hallitus itse. Syy lienee usein joko laiskuus tai nykyinen ikävä pyrkimys ylipelkistää ja yliyleistää informaatiiota asioiden "selkeyttämiseksi". Reilu viikko sitten useimmilta meni varmaan ohi, että hallitus muutti yli seitsemänkymppisiä koskevaa karanteenisuositustaan pelkäksi fyysisten kontaktien välttämiseksi. Silti Matti Rönkä kertoi syvällä rintaäänellä, että yli seitsemänkymppisten karanteeni se vain jatkuu. Vaikka siis Marin oli ollut hyvin selkeäsanainen, jos vain olisi kunnolla kuunneltu. (Eri asia on, että hoitokodeissa karanteeni jatkui ja jatkuu, toisin kuin itsellisillä yliseiskakymppisillä. Mutta kun median jostain syystä pitää aina mahduttaa puurot ja vellit samaan lauseeseen.)

    VastaaPoista
  13. Mainittu virkaanastujaispuhe oli kyllä 1933, ei 1931.

    VastaaPoista