15. toukokuuta 2020

Epätyö



Etätyö oli sääntö jo 1600-luvulla. Väitöskirja-aineistooni löysin sen pettämättömät jäljet kyllä myös varaisrenessanssin Pohjois-Italiasta. Nyt, vain 30 vuoden kuluttua, ymmärrän yhteyden pandemiaan. Paiserutto muutti kaiken.

Euroopan kuuluisin ja Pohjois-Euroopan hienoin laki syntyivät käsittämättömän nopeasti. Justinianuksen lakikirjan nimi kuuluu yleissivistykseen, Corpus Iuris Civilis. 

Ikätoverini Hannu Tapani Klamin surullisesti kuoltua jo 2002 taidan olla maassa ainoa, jolla on tutkijan käsitys yleisestä oikeudesta antiikista yli keskiajan. Klami oli omaa etuaan ajatellen hiukan liian nopeaälyinen ja hyvämuistinen.  Sekä oikeushistorian että teorian puolella paneutumisen puutteellisuus näkyy, enkä sanoisi tuolla tuotannolla olevan enää mainittavaa merkitystä.

Sama koskee tietysti minuakin.

Tuo suunnaton 500-luvun lakikirja laadittiin noin 4 vuodessa sillä terveellä periaatteella, että poliittisesti tarkoituksenmukaiset osat löytyneistä vanhoista laeista ja lainselityksistä selitettiin ”aina” voimassa olleiksi, ja vanhojen lähteiden puuttuessa niitä sepitettiin omasta päästä.

Myös Ruotsin valtakunnan laki 1734 syntyi vahingossa, kun suurvalta Ruotsin Tarton hovioikeus jäi vaille Tarttoa, ja sen jäsenille tarvittiin askartelua, joka pitäisi heidät poissa muusta pahanteosta.

Kun Saksan perustuslakituomioistuin hölmöilee tai Trump tai Putin keksivät kiistan aiheita Kiinan kanssa, mikään media ei tiedä, että nuo ongelmat on pantu pöydälle yli 1500-vuotta sitten ja niitä on pyöritelty siitä erin. Esimerkiksi suvereniteetti on yksi legitimaation muoto.

Koska syvä historia edellyttäisi hyvää latinan ja teologian osaamista, alalle ei ole hakeuduttu. Liian myöhään olen itse käsittänyt, että ”roomalaisen oikeuden” runko oli Etruriassa, Lyydiassa ja Foinikiassa jo kun Rooma oli ryhmä risumajoja. Arvaan valistuneesti, että Egyptin erämaalöydöistä hahmottuu selkeäpiirteinen kauppaoikeus, joka näkyy meille vain ”merikansojen” hyökkäilynä ja pronssikauden romahduksena.

Mutta en opiskele egyptiä enkä akkadia.

Kun aloitin korkeimmassa oikeudessa 1976 ja pääsin seuraamaan monia henkilöitä, jotka olivat pysäköineet sinne 1930-luvun alussa, työhuoneita ei ollut. Istunnot olivat lyhyitä ja tarpeettomia. Työ tehtiin kierrättämällä ”lappuja” eli asiakirjoihin liittyviä lyijykynällä töherrettyjä muistiinpanoja, joissa tyypillisesti esitettiin ratkaisujen perustelut. Turhan kansanvaltaisena pidettiin ajatusta, että tuomioistuin perustelisi julkisesti ratkaisunsa.

Nyt korkein oikeus pitää myös istuntoja etänä. Kaikki asiakirjat skannataan. Lukijan tulee ymmärtää, että korkein oikeus on tässä vain esimerkki virkakunnasta, joka poliitikkojen ohella työskentelee yhteisen kansan hyväksi. Välillä tulee Kiinasta rutto, kuten 597, 1347 ja 2019.

Ja kulttuuri muuttuu. Edes ”työoikeutta” ei tunnettu runsaat sata vuotta sitten, roomalainen perinnekin puuttui, koska käytössä oli toinen keino, orjuus. Tosin sanat rabota, arbeit ja arbete (ven., saks., ru.) ovat samaa kantaa. Suomen sana ”orpo” voi olla samaa sanetta. Sanskriitissa se on arbhah. 

21 kommenttia:

  1. Orpo ja urpo ovat samaa kuin orbi ja urbi. Stadi vs. Lande. Orpo ja Urpilainen, vertaishahmoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Urpo ja Turpo. Ja Petteri Orban Kokoomusz-puolueineen. Haen vain takkini...

      Poista
    2. Hae takkis, housuja et tarvii. (Ajattelen, että nyt ei pidä painaa "Julkaise"-napiketta, mutta painan kuitenkin.)

      Poista
    3. Sivistyssanapajan sepänsällilauantaina, 16 toukokuuta, 2020

      Ora et labora. O sancta simplicitas.

      Poista
  2. Enpä minäkään opiskele egyptiä enkä Akkadia. Silti epäilen vähän, että semmoista selvä piirteistä oikeustiedettä, jota roomalainen oikeus edustaa, ei löydy sen paremmin Egyptistä kuin Kaksoisvirtainmaastakaan ennen hellenismiä. Perustan väitteeni siihen, miten noissa maissa opiskeltiin matematiikkaa.

    Egyptiläiset olivat taitavia laskennassa ja geometriassa, mutta heidän kaikki kirjoituksensa käsittelevät vain esimerkkitapauksia. Asioita ei yleistetä säännöiksi, vaikka ne hahmotetaan implisiittisesti. Jos näin harrastetaan matematiikkaa, miten oikeustiede voisi olla korkeammalla tasolla? Juutalaisetkin alkavat lakiteknisen hiustenhalkomisen vasta, kun hellenistinen vaikutus nousee määrääväksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pyydän anteeksi kirjoitusvirheitä. Kännykän keinotekoinen tyhmyys muuttaa sanoja:

      *Akkadia p.o akkadia
      *selvä piirteistä p.o selväpiirteistä

      Poista
    2. Olemme tunteneet vain Hammurabin lait, mutta nyt alkaa olla jopa tekstiä ja yksityiskkohtaista tietoa Tyroksen seudulle ja Kyprokselle keskittyneestä kaukokaupasta, joka menetelmineen oli 1 000 vuotta hellenismiä vanhempaa. Suurta mielenkiintoa herättää myös kaikkein uusin Vanhan testamentin tutkimus, kuten Schmit - Schröder, Die Entstehung der Bibel.

      Ehkä se ei ole kummallisuus, että Roomassa vielä varhaiseen keisariaikaan kaupallisia suhteita sääteli "Lex Rhodia", Rhodoksen laki, jonka sisällöstä ei perinteisesti ole ollut tarkempaa tietoa.

      Uudella tietämisellä viittaan mm. niihin kahteen kauppalaivaan, jotka on lasteineen ja asiakirjoineen löydetty Anatolian rannalta hämmästyttävän hyvässä kunnossa.

      Poista
    3. Minä ainakin otan kännyköistä ja läppäreistä kaikenlaiset ennakoivat tekstinsyötöt ja muut keinoälyttömyydet pois heti värkin saatuani.

      Poista
  3. Tämä rabotahan menee näin; minä rabotan, sinä rabotat, hän rabottaa jne.
    Eikös tästä samaisesta rabotasta tule myö robotti?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Slaavi-robotteja Ukrainasta, vai arbhah-arabeja, orpoja piruja, keräämään risuja, mansikoita, myös syömään meidän nisuja. Katselemaan Kepun ja Kulmunin maatalouden taseita, muhkeita aseita. Vihreitä, punaisia ja sinivalkoisia halluja, lemmikit, orjat polttamaan useita askeja malluja. Kuumuudessa paloi Falluja, Naton pommittaessa kalluja.

      Poista
    2. Juaksääki kozelia! Ekkö? Pitäskö mun tiätää mitä sää oot nauttinu, viämmesen päälle?

      Poista
  4. Muistan Hannu Tapanin ajamassa Hämeenkatua mustalla Mersullaan ja avaamassa kohteliaasti TY:n Luonnontieteiden talon ovea aloittelevalle luonnontieteiden opiskelijalle. Laitoksemme olivat silloin samoissa tiloissa. Hieno mies!

    VastaaPoista
  5. Hannu Tapani Klamista on jäänyt mieleen 90-luvun  lehtihaastattelu, jossa hän sanoi "Minun ongelmani on se, että muistan kaiken lukemani".

    Tällaisena karvalakkimallin muistin omaavana on vaikea käsittää, miten tuollainen ongelma käytännössä ilmenee.

    Samoin menee yli ymmärryksen keskiviikkona  menehtyneen Raimo Häyrisen  kyky suoltaa   kouluaikaisten kavereidensa, opettajiensa, ym.  nimiä ja tekemisiä.

    Vauhdikas haastattelu Höyryn lapsuus- ja kouluajoista Yle Areenassa (Radiomafia - Kohtaaminen). Siitä tuli hyvälle tuulelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen sitä mieltä että aivojen käyttöaste on ratkaiseva tekijä perintötekijöiden kera aikuisiän henkisen suorituskyvyn kannalta. Jos alle 30-vuotiaana käyttää nuppiaan äärimmäisen intesiivisesti uuden oppimiseen, on seurauksena kaikentasoinen aivotoiminnan kehitys ja työkyky. Jos opiskelumetodi on sisältänyt paljon muistin käyttöä, voi tuloksena olla poikkeuksellisen hyvä muisti.

      Nämä ominaisuudet säilyvät melko hyvin elämän varrella ja kehittyvät edelleen jos niitä käyttää. Ja vastaavasti, jos ei käytä päätään, alkaa rappeutuminen. Kyse on aika lailla samasta asiasta kuin lihasten, luiden ja nivelien käytöstä työn ja liikunnan avulla pitäen ne hyvässä vireessä. Jos jonkin jäsenen käyttö estyy tai laiminlyödään, se surkastuu. Use it or lose it.

      Poista
    2. Meille pulliaisille, jotka saatamme pitää tavallisuudesta poikkeavia uskomattoman kuuloisia tarinoita ihmisten ominaisuuksista enempivähempi satuina, esim. muistiin liittyen, suosittelen neurologi Oliver Sacksin kirjaa Mies joka luuli vaimoaan hatuksi. Luin sen joskus parisen vuosikymmentä sitten, mutta haperosta muististani huolimatta se on suorastaan syöpynyt mieleeni. Kirja perustuu potilaskertomuksiin.

      Poista
    3. Oliver Sacks - a man who mistook his patients for a literary career; onko potilaiden kognitiivinen taso aina mahdollistanut pätevän luvan antamisen potilaskertomusten julkaisemiseen.

      Poista
    4. Alldeles samma sak med den här bloggen då?

      Poista
    5. Joltinen epäilys on herännyt ettei uusimpien koulukäyntimuotojen tarkoitus tähtää oppimiseen iäksi vaan 16 vuotiaaksi saakka osaavaan opettajan ihanneoppilaaseen joka osaa epäoppia kaiken eikä näin ollen voi todistaa opettajaa vastaan myöhemmin. Yleensä tosin epäoppiminen kestää yhtä kauan kuin oppiminen. Tässä lienee korkeakouluopetuksen heikkojen tulosten tuleva syy.

      Hattu-vaimo-mies -kirja olisi hieno. Lisää hienoa: hienopieru, hienotyperys, hienopolitiikka, hieno-onnettomuus, hienomurha...

      Nelivuotiaan ällistyksen määrä kertoo parhaiten mitä oppiessa tapahtuu kun vanhempi sisar ehdotti jännää tointa eikä toinen ollut uskoa tai ollut vakuuttunut sen mahdollisuudesta kuullostivat tältä:

      -Ai. Oikeesti vai?
      -Joo.
      -Siis niiku ikuisten oikeesti?
      -Nii-i.
      -Ai. Ai amerikanaikuistenoikeesti!

      Poista
  6. On siinä Corpus Yuris Civilisin teossa ollut vaivansa, kun on käyty läpi ja perattu tuhansia edellisten vuosisatojen aikana kertyneitä säädöksiä. Jokunen uusi sitten siihen päälle.

    VastaaPoista
  7. Hihittelen vielä motevaa pikkufibaa jonka huumori oli pienempien ihmisten mieleen, tuo työhönö.

    VastaaPoista
  8. Epätyö ja keinoäly.
    Jotain samaa.

    VastaaPoista