8. joulukuuta 2019

Jää




Noin 1500 – 1700 lämpötila laski eri puolilla maailmaa 2 astetta vuodessa. Isku oli erikoisen kova Euroopassa. Vaihetta nimitetään pikku jääkaudeksi, ja tällä hetkellä siitä tiedetään jo paljon luonnontieteellisesti ja aikalaiskertomuksista.

Voi olla, että myös historiatieteessä syy ja seuraus on sekoitettu. Teollistuminen höyrykoneineen kaikkineen ei ollut syy vaan seuraus. Jokin pani pyörät pyörimään. Ehkä tuo jokin oli jatkua nälkäkriisi ja sen aiheuttamat levottomuudet.

Tunnettu 30-vuotinen sota 1600-luvulla saattaa olla edelleen molempia viime vuosisadan maailmansotia suurempi väestökatastrofi, ja jopa pahempi kuin rutto. Välittömästi sodan takia Euroopassa kuoli kolmannes – puolet väestöstä.

Maantiedekin muuttui. Pohjoinen ja itä kärsivät hyvin pahasti. Etelä eli Välimeren seutu, jolla oli siihen mennessä keksitty kaikki kirjoituksesta metalleihin, aloitti alamäkensä, jolle ei näy loppua.

Suuret hyötyjät olivat Alankomaat ja osat Englantia. Rahatalous alkoi vaikuttaa ja Englannissa rikkaiden kapina köyhiä vastaan (kuten Karl Polanyi sanoi) onnistui. Kurjan kansan vähäisessä käytössä olleet yhteismaa aidattiin ja ylimääräinen väki alkoi valua kaupunkeihin.

Luonnonvoimat liittoutuivat jumalaa vastaan. Englannilla ja Hollannilla ei pitänyt olla mitään mahdollisuuksia Espanjan Voittamatonta armadaa vastaan, mutta viimeistään jäämyrsky rikkoi laivaston, jota suurempaa maailma ei ollut ennen nähnyt.

Yksi uljaan uuden ajan ilmiöistä oli käteinen taide. Cervantes ja Shakespeare kuolivat samana vuonna, 1616. Kohta Rembrandt ja hänen ympärillään kymmenet muut maalasivat yksilön, ja yksilöt tilasivat ja maksoivat nuuhkien tulppaaneja ja mutustellen perunaa.

Viimeksi kirjoitin Robinson Crusoesta. Defoen kirjaa on sanottu maailman ensimmäiseksi realistiseksi romaaniksi ja on sitä sanottu myös imperialismin ja kapitalismin oppikirjaksi.

Kun Crusoen kahlaa rantaan ja käsittää olevansa hengissä, hän polvistuu aallokkoon ja kohottaa palavan kiitosrukouksen Luojalle, joka on ihmeellisessä viisaudessaan pelastanut meren armoilta henkiin – juuri hänet.

Ajatusta voisi sanoa hiukan itsekeskeiseksi, mutta tässä asiassa maaperä oli otollinen.

Ensimmäinen romaani on mahdollisesti kaikkien aikojen myydyin kirja, vaikka sen painoksista, laitoksista ja versioista ei ole enää lukua. Ilmestymisvuonna 1719 siitä otettiin neljä painosta ja hyvin pian sen sai kiinaksi ja jopa suomeksi (Robinpoika Kruuse 1847).

Tällä logiikalla elinkeinotoiminta ja siis talous ja kulttuuri ovat keinoja sopeutua maailmaan ja sietää sitä. Aikaisempia esimerkkejä ajatellen joku voisi epäillä, että nykyinen energiantuotanto ja käyttö on osoittautunut tehottomaksi ja kaipaa siis korvaamista toisin keinoin.

13 kommenttia:

  1. Koti ja uskomaton isänmaa,,

    Eiks vaan!

    Sibeliustahan se vaan vaatii.

    VastaaPoista
  2. Espanjan Voittamatonta armadaa vastaan, mutta viimeistään jäämyrsky rikkoi laivaston, jota suurempaa maailma ei ollut ennen nähnyt."

    Ihmettelee, miten titteleillä fil. tohtori, johtava tutkija, professori viitsii tuollaisia kirjoittaa. Ihan äkkiä mieleen tulevat Salamis, Lepanto - ja oikeastaan brittilaivasto oli sekin suuri.

    VastaaPoista
  3. Olisi ystävällistä kertoa, että otsikkokuva on Pieter Brueghel vanhemman maalauksesta Metsästäjiä lumessa. Yksi länsimaisen maalaustaiteen ehdottomia huippuja tämä tekijä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämän lausunnon antaja taitaa nyt vähän huiputtaa.

      Poista
  4. Ottomaanien tappiot Lepantossa sisältävät 12000 vapautettua kristittyä.
    Meneekö nämä debit vai kredit sarakkaaseen tai miinusmerkkisinä vai miten?

    VastaaPoista
  5. Valentina Zharkova on laatinut matemaattisen mallin Auringon aktiivisuudesta ja se istuu kuin nenä päähän havaintojen kanssa. Malli ennutaa Auringon aktiivisuuden laskua tulevina vuosikymmeninä. Ilmasto muuttuu, mutta mihin suuntaan? Amerikassa märkä kesä ja aikainen talvi on aiheuttanut suuria menetyksiä maataloudelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitä erilaisia säännönmukaisia ilmiöitä ilmastossa tuntuu olevan monia ja niitä on kai tutkittukin runsaasti. Vaatii vähän uskoa, että juuri tämä malli olisi se ainoa ratkaiseva, vaikka aurinko onkin keskeinen ja ratkaiseva osa maapallon ilmastoa. Ilmasto kaikkine vaiheineen on kai menossa uutta jääkautta kohden. Hitaasti nytkytellen kylläkin, mutta teollinen vallankumous taisi yllättää ja kääntää suunnan. Käännös tuntuu olleen vaan liiankin äkäinen. Nyt ei enää tiedetä yhtään mihin ollaan menossa.

      Poista
  6. Brueghelin vuodenaikasarjan kuva kyllä kuvaa vaikkapa tätäkin aikaa: Toisilla arki, toisilla pyhä. Metsästäjät palaavat tyhjin käsin (mitä ilmeisemmin "Vyöhykkeeltä"). Vai ovatko vasta tulossa apajille? Kemppisen kuvassa ei näy se koira, joka selvästi kakkii. Waldteufelit vain kiitävät huoletonna jäällä; pari porukkaa ehkä pilkkii. Kahtaalla tehdään kotitaloustöitä: kaksi akkaa kuljettaa korvoa jäällä ja seinustalla näemmä keitellään jotakin. Nuo waldteufelit lienevät arvoituksen avain.

    VastaaPoista
  7. Crusoen  kiittämisen logiikka ei oikein aukene.  Haaksirikko johtui  luonnonlaeista, joille ei jumalakaan mahtanut mitään? Vai piruko sen paatin upotti? Jos piru, niin kumpi valkkasi sen ainoan eloonjäävän?

    Kirjan lukemisesta on kuutisenkymmentä vuotta, joten en muista  kyselikö Crusoe koskaan  jumalaltaan, että mitä pahaa olen tehnyt kun minut tänne järjestit. Vai jatkoiko vaan kiittämistään?

    Sotien kauhunpaikoista selvinneistä jotkut ovat Crusoen lailla kiittäneet siitä jumalaansa, mutta on myös niitä, jotka ovat tunteneet syyllisyyttä henkiinjäämisestään. Mistä siinä kiittäisikään, jos kranaatti osuu telttaan ja puoli tusinaa kaveria kaatuu, mutta oma henki säilyy?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei Robinson jäänyt jumalaansa pidemmäksi aikaa kiittelemään, vaan alkoi järjestämään yhteiskuntaa sinne saarelleen. Ihan protestanttiseen henkeen.

      Poista
    2. Tuo viimeksimainittu on aika keskeinen pointti kun mietitään viime sotien summaa kansallemme.

      Isäni haavoittui sodassa ja oli täpärällä että pääsi pois hengissä. Jos ja jos ja jos.. Valtavan moni kanssaveljemme on jäänyt syntymättä kun heidän "isänsä" jäi taistelukentälle.

      Poista
  8. "Noin 1500 – 1700 lämpötila laski eri puolilla maailmaa 2 astetta vuodessa. Isku oli erikoisen kova Euroopassa." - Tiedämmekö me jostain, tai tietääkö Kemppinen, että ilmiö oli maailmanlaajuinen? Vrt. Wikipedia: "Käsitys pienestä jääkaudesta globaalina ilmiönä on hylätty 1990-luvulla." - Ja sitten: Kovin momene vuonna eikä kahden asteen vuosilaskua ole voinut tapahtua, kun ollaan jo pakkasella.

    VastaaPoista
  9. Olen nähnyt tuon kuvan jonkin vinttikamarin seinällä, olen luulevinani että siellä oli myös Halosen talvista kaupunkitunnelmaa. Jokin katu jonne jotakin toimitti hevoskuorman kuski. Kamalan huono muistini pettää minua säännönmukaisesti kaiken joutavanpäiväisen suhteen, hyvä jos muistan että vessassa pitää käydä. Pekka Halonen ei ole maalannut montaa hyysikkää? Tuostakin kuvasta tulee varpaille vilu ja pissattaa ja harmittaa kun on huonot lapaset eikä tee mieli pelata pipolätkää kun ei pipojätkiä näy olleskaan.

    VastaaPoista