17. kesäkuuta 2019

Spondesne

?

Tietämättömyys on edelleen tavallinen syy vastustaa ja pilkata sopimuksia, ja se koskee sekä kansallisia että kansainvälisiä sopimuksia.

Se vähän mitä kouluissa yleensä opetetaan, menee väärin. Hyvin usein annetaan ymmärtää, että ”me”, esimerkiksi maanmiehiksemme myöntämämme, ovat kunnon ihmisiä ja joutuneet siksi vainotuiksi.

Venäjän keisari oli kova sortamaan Suomea. Kuinka  moni tietää, mikä oli ”helmikuun manifesti” ja mikä käytännön merkitys sillä oli? Moni kai käsittää, että siinä hallitsija rikkoi ”sopimuksen” tai valan.

Historiassa merkitsee tietenkin fyysinen voima ja rahallinen rikkaus. Kenellä niitä on, hän joutuu jatkuvasti harkitsemaan kuten Tshingis-kaani tai Iivana Julma, kävisikö kauppaa vain ryöstäisi.

Vastaus on melkein aina sama: välillä toista, välillä toista. ”Kauppapaikka” esimerkiksi Silkkitien ja Venäjän jokin tuntumassa, usein vaurastuu. 

Kauppapaikka ei ole tekninen termi. Se on paikka, jossa on ”alusta” eli järjellinen mahdollisuus sopimusten tekemiseen ja täytäntöönpanoon. Tanska (Hedeby) oli pronssikaudella sellainen. Liiketoiminnan tulos on museossa tänäkin päivänä. Kultaiset aurinkovaunut ovat todella hienot.

”Vierasheimoista saa pettää”. Näin se ei mene. Jos haluaa esimerkiksi Kyprokselta kuparia on kyllä hyvä ajatus tarjota maksuksi lasia tai vehnää ja luoda kauppasuhde. Kauppapaikalla vallitsee luottamus. Myyjät ja ostajat arvelevat vastapuolen petkuttavan vain kohtuullisesti, koska monet haluavat tulla toistekin samalle asialle. Jos luottamus menee, kauppayhteys katkeaa. Tämä koskee sekä kauppaa rahalla että vaihtoa ja myös sitä vanhaa menettelyä, jota nimitettiin lahjojen vaihdoksi.

Jotkut paikat ovat onnekkaita, kuten Suomi. Täällä ei yleensä ole koskaan ollut mitään varastettavaksi kelpaavaa eikä paljon kauppapaikkoja. Rautakaudella oli vähän käytettyjä silakoita. 

Johonkin muualle kehittyi kauppahuoneita, joista vahvimmat pakottivat asiakkaat noudattamaan sopimuksia ja perustivat omia tuomioistuimiaan. Sellainen oli keskiajan Hansa-liitto. Sellaiseksi kehittyi yllättäen Novgorod, joka lienee alkujaan ollut suomalaisten ja venäläisten yhteishanke, jonne ilmaantui ruotsalaisiakin (käyttääksemme nykyisiä kansojen nimiä). Energia tuli idän paimentolaisilta, jotka työnsivät toisiaan tieltä, ja rauhoittuivat aikanaan paikalleen, kunnes tuli uusia. Sitä jatkui kuusi tuhatta vuotta. Se jatkuu ehkä edelleen.

Kansainvälinen sopimus esimerkiksi maasodasta tai pakolaisista oli etenkin amerikkalaisten erehdys. Kansainlitto kutistui, mutta maailman työjärjestö ILO sai aikaa pysyviä tuloksia, sopimuksin. Ensimmäiset koskivat lasten ja sitten naisten yötyön kieltämistä. Olemme tavallamme samassa renkaassa, kun haluamme ”reilun kaupan tuotteita”.

Kommentti jonka perustelu on, etteivät isotkaan noudata sopimuksia, on heiveröinen. Raamatun Vanha testamentti tarkoittaa vanhaa sopimusta ja uusi uutta. En ole kuullutkaan, että kumpaakaan olisi noudatettu käytännössä. Silti molemmissa on hyviä sääntöjä kuten ”älä tapa”. 

16 kommenttia:

  1. ”Vierasheimoista saa pettää”. Näin se ei mene. Jos haluaa esimerkiksi Kyprokselta kuparia on kyllä hyvä ajatus tarjota maksuksi lasia tai vehnää ja luoda kauppasuhde. Kauppapaikalla vallitsee luottamus. Myyjät ja ostajat arvelevat vastapuolen petkuttavan vain kohtuullisesti, koska monet haluavat tulla toistekin samalle asialle. Jos luottamus menee, kauppayhteys katkeaa. Tämä koskee sekä kauppaa rahalla että vaihtoa ja myös sitä vanhaa menettelyä, jota nimitettiin lahjojen vaihdoksi.

    Vitsi on siinä, että se mitä professori Kemppinen tässä kirjoittaa on ihan totta, ja juuri siksi se yksi tietty kansa joka uskoo siihen että muita kansoja saa huijata on historiassa karkoitettu yli sadasta paikasta. Vaikka todennäköisesti suurin osa siitä kansasta ei ollut siihen vilunkipeliin syyllistynytkään. Vastareaktioon riittää että huomattava joukko huijareita on edustanut tiettyä kansakuntaa. Eikä se vilunki tietenkään voi olla niin avointa että se heti huomattaisiin, vaan vaatii aikaa ennenkuin ihmiset hermostuvat. Ei tämä mikään uusi juttu ole. Lukekaa vaikkapa Henry Fordin kirjoja.

    VastaaPoista
  2. Metsätyömies. Olisinkin. Sellainen olisi sudenkuopan laittaja, käpälälaudan pystyttäjä. Kaskenkaataja. Tukkilautan hinaaja ja nyt vihdoin hiilinielutaseen ja päästökaupan lakimies, kynämiespropagandisti ja yhtälösotkugordionin ratkaisija.

    Sellainen kuin Tesla joka myy lahjalupiaan ja Crysler joka ostaa ne siltä ja täyttää hiili(kauppa)velvoitteensa. Mikä näitä yhdistää? Hiili-liikejuridiikka ja yhteinen omistaja, laitosrahasto ja siltä osin kuin hajalla pienemmissä kuten Varmassa, ongelman juuren näyttää yhtiökokousneuvoja kuten ISS tai Glass Lewis.

    Älä uhkaa sopimuskumppania raastuvalla, osta se. Vaikka sitten leirintäalueet pitäjien puuhaperheiltä (eläinkaupat meni jo harrastajilta Mirriksi.) Yritysten haltuunsasaalistaja standardisoi, leikkaa kustannukset luuuta myöten -osingoiksi. Uusiksi saalisnäköaloiksi, joiden arvo tasepönkitetään oitis goodwillinä ja helahoidon voi myydä seuraavalle. Tämä lataa lisää velkaa piirinsä paikallisrahasta, omasta varjopankista. Ja ruokakauppalaskun verran ottaa bonuksista eurojakin. On se sellainen swappi ja tappi. Surku.

    Jengiläisistä kuulin eilen Tehtaankadun arvotalon evakolta, vuodeksi putkiremontin alta pois, ja jo putkesssa seuraavaa. Kattokerros.

    Hallitus meinailee kaunispuhetta vuokrista ja lepytystä -omalle tunnollensa. No. Saksassa ei anneta -modernia fiktiivistä- velkaa älyttömästi vaan 2-3 kertaa vuositulot. Siitä voit laskea Koijaamosi romahtavat vuokratulot. Ranskassa annetaan velkaa tuollaiset 60 % kiinteistön arvosta. Ja jos silti menee vikaan, se on pankki kun vastaa. Eli myy kohteen seuraavalle. Kuten Amerikassakin.

    Vain tyhmä ei näe tätä vuokrien maltistamisena demokratian arvoihin. Meillä on toisin. Pankkijojot pellettää lappamalla rahaa isonevin kassillisin, tasenimi Saatava pankin omaisuustaseessa, Pakumieskin käy. Mittarilukema lasketaan tulevistakin Hiaceista tai Ford Transiteista. Vakuutena koko elämä yhä tänä talvisotakesänä. Häpeäisivät reserviläiset, sisällissotaahan tämä on eläville silmille. Pane laaserit sivuun -ja katso, ääliö, pimeään.

    Ammattimiehet, sopimus-sidos-etupiirit tietävät. Yhteiskuntasopimusta rikotaan vuorotellen ja kullekin sopivasti.
    Pähkähullua. Rampoja koko joukko.

    Perisyntiä jos kysyt, niin olisikohan pankkivaltuusmiesten teurastus plus Baselin agenttien lupa pankkirahoittaa mitä vaan -kuten teollisuutta Kiinassa. Lisenssi uusittiin tällaiseksi noin 1985. Koivisto palasi kokouksesta posket hehkuen, loimme lisää rahaa. Ja hänestä jengi on vajonnut syvemmälle. Kysy vaikka Adair Turnerilta Between Debt and Devil. Debt on liukuhihnasaaminen eli velvoite ex-lähimmäiselle, nykyiselle saaliselukalle. Devil on se Goethen Mefistofeles.

    Näin sitä mennä kolistellaan tukkina koskessa. Nyt se taitaa olla jo uppotukki.
    Pressa Niinistö päästeli että jos Venäjä hyökkää Baltiaan se on tulimyrsky irti eikä meiltä kysellä. Eli ei kanneta huolta, vaihdetaan huolestuneita katseita ja vuorosanoja kun vielä rauhaa pitää. Oliko se sama ikonialttari-strippareitten ihmisoikeus Niinistö ja se kun niitten kasakoiden kleptomaniasta varotteli?

    Ihan hyvin täältä sivulta voisi älypäät kertoa kuinka maailma mak.. eikun riehuu Mammonahurjien polkemana. Nythän syöttövuoro on populisteilla. He sentään tuntevat paineistetun ilman. Eivätkö jonkun vaarattoman Suomen 2020 santeri alkiot arvid järfnefeldtit voisi pauhata. Ei heitä heti maalitettaisi tai piikitettäisi. Olisi tota missiota sentään. Ja hehkuvaa mieltä.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  3. Ventovieras tarkoittaa kauppatuttua. Vendikauppa käytiin siten, että esimerkiksi rantaniitylle, matkan päähän liian tiheästä metsästä, tiedettiin mennä kohtaamaan vendejä. Niitulle kannettiin hyvä läjä oravannahkaa sekä parempaakin turkista ja mentiin sinne metsään odottamaan. Tulee vendi veneellään, kenties ihan Väinäjoelta (Väinämöinen siis), ja astuu varoen maihin ja laittaa kasan viereen kuusi miekanterää, keskinkertaista työtä, sekä pari harkkoa rautaa. Sitten vendi soutaa kauemmas karille keittelemään kalasoppaa. Metsästä mies menee katselemaan tarjousta ja ottaa parhaan soopelinnahan pois kasasta eli tinkii. Kun kasat ovat tasa-arvoiset, korjaavat molemmat tarvitsemansa. Taas selvittiin ilman tappelusta.

    Kaakkois-Suomessa oli 1336 kolme civitasta, jossa tätä tai tuttavallisempaakin kauppaa käytiin: Viborg, Veckelax ja Vederlax. Vederlaksissa paikka lienee ollut rantaniitty Vaalimaanjoen alapäässä, ei edes kylä nykyäänkään. Mutta itse lahti oli hyvä suojasatama kapeine sisääntulosalmineen. Niiltä main on löytynyt suomenniemen ainoa viikinkityyppisen veneen hylky mereen kivin haudattuna. Itse paikkaa kutsutaan ukkojen puheissa vieläkin Rämsänrannan kaupungiksi. Herra Ramsayn myöhemmän kartanon mukaan.

    Civitakset mainitaan Tallinnan raadin kirjanpidossa Pietari Joninpojan toimesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset

    1. Huonosyntyisenä ja vielä surkukoulujen läpi raahattuna, opin vasta lukemaan. Iso ilo viime kuukausilta on ollut K.J. Gummeruksen Suomen Keskiajan Historia ja tänään sen osa 2. O.A. Forsströmin, olisiko Koskivirta?, kirjoittama vuodelta 1898. Piirroskuvia Kreivi Louis Sparrelta.

      On henkevä 800 sivuinen pläjäys. Divarin poistokorista. Piti pyyhkiä kannet viereisen katu avaus-peitto "työmaan" kivipölystä. Nämä wanhat professorit nojasivat raskaasti ruotsalaiseen suuruuskronikointiin ja sen kertomaan. Uljasta ylhäistä sukuahan piisasi ja niiden muistoja ja kiillotusta. Tuo Veckelaxisi taitaa olla Vehkalahti ja se taas Kymijoki. Sehän laskee useata uomaa ja muinoin vielä toisinkin puskeneita Suomemme lahteen. Vähän kuin Vantaan Kaljakellunnassa taas kohta, paraita spontaaneja reipasteluita 2000-luvulta, lasketeltiin syvältä sisämaasta rannalle lahjojen vaihtoon kuten kerrot. Tämä Forsström kutsuu sitä Kauppajoeksi ja antaa samaatarkoittavia vierasperäisiä nimityksiä pari tai kolmekin. Olisivatko tätä vendiä tai göötinkieltä, raamattujakin noilla kansainvaellusheimojen kielillä lukuisia. Yksi Uppsalassa tallessa. Piti kai varastaa harvoista säilyneistä Kustaa II Aadofin sodassa.

      Latinahan ne hävitti vitriinikamaksi. Kävin katsomasa ja sitä ruumiinleikkuusaliakin. Nykyisin kai kulttuurimatkaijoiden massat estävät poikkemiset ilman buukattuja aikoja. Olen muuten noussut Vatikaanin kirkontorniin rappusia ihan vaan ovesta eikä edes jonoja. Oli kai tammikuu ja useampi vuosikymmen sitten. Sen jos vielä sanoisi yhteensattumuksena että Forsström niminen perhe näkyi pitävän kesäkahvilaa Ankkapurhan partaalla Wreden peruja sijaitsevassa kivisessä aarre- eli jyvävarastossa. Kartanorakennusta entistää SVR -museovirasto.

      Noista wanhoista ovat kauppatavat muuttuneet ja uusinta uutta ehdoteltiin Economistissa 15. kesäkuuta. Pääkirjoituksessa nyt EU:n huippukokousta varten Liikasta Cityn mielipiteenä. Tosi kiinnostavaa. Liikanen kerkesi pörrätä Lontoossa kaivaessaan EKP:lle jako-ojaa kasinon ja wanhan pankin väliin. Englanti sellaisen Vickersin rajan vetääkin. Frankfurt ei. Ainakaan vielä eikä sellaista taida Economistkaan halua mutta ihan pääkirjoituksen painoarvolla näkee Liikasen parhaaksi. Perusteluna ennakkoluuluton suhtautuminen QE tsunamirahaan minkä ainakin USAsta oltiin jo nähty tepsivän.

      Kiva kun nyt Economistista 15.6. sai lukea mitä kantaa Liikanen oli edustanut. Meidän tuolloiset hallitukset olivat toisilla, säästö- ja kurilinjoilla.

      Se vielä on sanottava että ei se Cityssäkään ihan selvää ole. Pitäaikainen pääjohtaja Bank of Englandista 2003 - 20013 Melvyn King on ihan saksalainen ja puhuu rahan ja pankkien uusmaailmasta alkemistien höyrimöinä ja että pitäisi palata reaalisempiin kauppatapoihin ja teollisuuspankkien kuriin eikä -jo ensisijaisesti ja lähes pelkästään- taikoa johdannaishynää sisäpiiriläisten omiin varallisuuksien kaappaus- ja keskityshankkeisiin. Kertokoot Rehn lisää. Lykkyä hankkeelle. Ajat ovat kauheat.Jukka Sjöstedt

      Poista
  4. Nihilistien ontuvan logiikan mukaan ei suomalaisellakaan lainsäädännöllä ole merkitystä, kun jokaista sääntöä kuitenkin aina joskus rikotaan. Eiväthän ne mitään luonnonlakeja olekaan. Silti on fundamentaalisen tärkeää, että esimerkiksi tappaminen, varastaminen, pettäminen ja vastakkaisen suunnan liikenteen kaistaa ajaminen on laissa kielletty. Mitähän nuo kieltäjät oikein haluaisivatkaan tilalle. Sama pätee muutettavat muuttaen erilaisiin sopimuksiin, kansainvälisiin velvoitteisiin ja, kyllä kyllä, EU-oikeuteenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nihilisteistä en mitään tiedä, kansainvälistä sopimista kannatan monissakin asioissa ja esim. tekninen standardointi on vallan hyvä juttu.

      Mutta esim. väite siitä, että olisi olemassa jokin ohittamaton kasainvälinen "lainsäädäntö", joka pakottaa meidät hakemaan ISIS-rouvat tänne takaisin, ei ole reaalimaailmasta. Muut eivät niin tule tekemään eikä meidänkään tulisi niin tehdä edes siinä lapselisessa toivossa, että meidät silloin huomaataan ja että niin toimien saamme suurta sympatiaa ja päänsiltystä jostakin (mistä mmuuten?).

      Kannattaa nyt ensin katsoa, mitä tekevät esim. USA, Tanska, Ranska, jne. tässä asiassa. Lukipa kupongeissa sitten mistä vain (ja niitä kuponkeja ja niiden tulkintoja löytyy muuten joka lähtöön).

      Ja etteikö ole mahdollista? Kyllä on:

      https://www.facebook.com/markku.jokisipila/posts/2260652694001282

      Poista
    2. Varmuuden vuoksi se linkki vielä:

      https://www.facebook.com/markku.jokisipila/posts/2260652694001282

      Poista
  5. Kauppatieteistä tiedän jonkin verran mutta mielestäni aika vähän. Aikoinaan kun oli näitä - mitä nämä nyt olikaan... "Marxilaisia opintopiirejä"... niin niissä olisi ollut mahdollista sivistää itseään esim. dialektisellisella materialismilla. Mutta ”ach” kun mua ei kiinnostanut ottaa selville miksi "Olion ominaisuudet ovat jonkin oliolle luonteenomaisen, oleellisen ilmausta"... Kun en ymmärtänyt mitä v-tturallaa sillä tiedolla tekisi?


    Enemmän käytäntö kuin teoriaa minua kiehtoo, vaikka molemmissahan on omat huonot puolensa. Samoin kuin kapitalismissa ja sosialismissa on myös omat hyvät puolensa. - Muistan kun (olin silloin pikkupoika vasta, eli "olio an sich") kun Forssan Wiksbergin pelloilla kaksi traktoria kilpaili siitä kumman merkkisen traktorin Forssan kauppalanhallitus omaan käyttöönsä (noin 2 - 3 kpl:etta) ostaisi. Pellolla kilpailivat Fiat-konsernin kapitalistinen traktori ja sosialistisen leirin Belarus-trakotori. Joka oli helvetin paljon isompi. (no jaa, emmä viitti teitä väsyttää millään luontokuvauksilla tms., mutta) sinä kesänä oli Lounais-Hämeessä satanut saatanasti, ja pelto oli... no, ihan kuralla. Vesivelliä. Ja tää pieni kapitalistinen traktori pystyi pyörii siellä, kun sillä oli niin pienet pyörät, kuin ”puolukka pillussa.” Anteeksi rahvaanomaisuuteni. Mutta... tää iso Belarus junnas vaan paikoillaan, ei päässyt mihkään! Uppos vaan akseleitaan myöten saviseen peltoon. etc. - Myöhemmin kauppalan käyttöön ostettiin sitten näitä Fiiatteja, enkä muista kuinkamonta koska olin alle 10 -v itse, vasta, mutta kauppalanhallituksen SKDLn (= kommunistien) edustaja esitti eriävän mielipiteensä. Jota ei noteerattu. Mutta ... hänen mielestään Fiat-traktori käytännössä ”saattoi olla hieman parempi” kuin Belarus-traktori. Mutta ”voiko kauppalanhallitus olla varma että näin on myös teoriassa”?


    En usko, että pystyi oleen? Ja miksi minäkään tästä - edes jälkikäteen - olisin varma? En ikinä.




    Äsch, minun piti puhua toisesta asiasta, kaupankäynnistä – tavaran ja rahan vaihdosta, koska siitä minulle on esimerkki. Joka mielestäni on ... mielenkiintoinen. Alvar Aalto käytti sanontaa ”Lyödäään niitä hepnaadilla". Jos ette, poloiset pirut, tiedä termiä, älkää liian lähelle Pragassa menkö ihmisen luo joka hiilihangolla sekoittelee hiiliä. Koska hän saattaa olla Kafkan kaveri.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Et sinä mikis tainnut sitä aallon hepnaadia ymmärtää..? Se tarkoitti sitä, mitä nykyisempinä aikoina nimitetään wau-arkkitehtuuriksi.

      Kaupankäynnin kanssa sillä on yhtä vähän tai paljon tekemistä kuin millään mitä arkkitehdit tekevät. Eli voihan sillä olla, mutta ei se arkkitehti sitä niin ajattele.

      Poista
    2. Miksi luinkin taas tämän överiksi menevän vuodatuksen. Rasittavaa.

      Poista
    3. " ... Miksi luinkin taas tämän överiksi menevän vuodatuksen. ..."

      Anonyymi, mistäs minäkään tietäisin miksi? Mutta älä minua siitä syytä.

      nimim. "jo on aikoihin eletty"

      Poista
    4. Puhuin kolmesta tai oikeastaan neljästä eri asiasta yht'aikaa. Kaupankäynnistä esimerkkini olisi kohdistunut Neuvostoliiton torikauppaan eikä suomalaiseen arkkitehtuuriin; hepnaadi (verbinä) tarkoittaa tietysti "lyödä ällikällä", se on toinen asia mutta ex-neuvostoliiton lähikauppa löi ällikällä kenet tahansa, ainakin minut, ja "Hiilohangolla ratsastaja" on mielestäni yksi Kafkan parhaita novelleja... Se taas liittyy näihin kahteen edelliseen asiaan jotenkin neljännellä, mutta hyvin monimutkaisella tavalla. Siitä kenen tahansa kanssa olen samaa mieltä. - tuus

      Poista
    5. Mikis, olet tavallistakin enemmän sekaisin... Nyt korkki tai kone kiinni.

      Poista
  6. Kun kättelet juutalaista kaupan päälle, muista että hän pettää sinua.
    Kun kättelet arabia, muista laskea sormesi.

    VastaaPoista
  7. Isästäni kerrotusta tarinasta...
    http://mielleyhtyma.com/isani-kuva/

    VastaaPoista
  8. Feodalismi oli sopimusyhteiskunta. Sen vuoksi lännessä kehittyi kapitalismi.
    Venäjä oli partimonialistinen valtio, siellä kuului isännän ääni, eikä sopimusta tarvittu.

    VastaaPoista