20. kesäkuuta 2019

Hauskaa



Jotain huoletonta ja grilliin sopivaa juhannukseksi?

Tappaminen ja väkivalta auttavat aina, vaikka käsillä ei olisi viinaa tai huumausaineita. Mieliala kohoaa. Olo ojentuu.

Kirjailijat ja tutkijat ovat kovin virran vietävää joukkoa. Hirmuisuus ja kauhu kansitetaan erikseen. Mitä mongolit tekivät eräissäkin Persian kaupungeissa 800 vuotta sitten ja miltä se tuntui, tästä mainitaan kirjoituksissa synkin sävyin.

Katsokaa, jos ilkeätte, Trumpin tai jonkun hänen aseenkantajansa ilmeitä. Miten he nauttivat päästessään puhumaan sellaista, jonka kuuleminen taatusti haavoittaa monia!

Mieleeni tulee noista menestyvistä ihmisistä aina kenttäapteekki.

Suomen ja Saksan armeijoissa annettiin jopa pyytämättä metamfetamiinia ja efedriiniä sisältäviä tuotteita ja tarvittaessa heroiinia. Suosikkimerkki oli tietenkin Pervitin, suomeksi ”höökipulveri”. 

Kemia kehittyi hitaammin ja huonommin kuin psykologia. Edelleen ollaan mielellään hiljaa siitä, että jotkut ihmiset osaavat käytellä autonomista hermostoaan etevästi. He käyttävät esimerkiksi tunteiden poistamiseen elimistön itse tuottamia aineita, kuten adrenaliinia ja lukuisia muita hormoneja. 

Ehkä tuo historiallinen ero johtui siitä, että kemian odotettiin olevan totta ja tuottavan luvattuja tuloksia, kun taas psykologialta ja psykiatrialta ei ole koskaan odotettu niin mahdottomia.

Vaikka kognitiotiede alkaa olla tunnettu, paitsi ehkä oppiaineena, kuinka moni käsittää säilyttävänsä kylpyhuoneessaan valmisteita, joilla käsiteltynä Einstein ei olisi osannut kertotaulua?

Eräs tuttavani sanoi kilpajuoksuissa karaistuneena tietävänsä, että hän juoksi juhannusaikaan 1944 Viipurin linnansiltaa pitkin pakoon jokseenkin tarkkaan vauhdilla 11,1 (sadalla metrillä), mutta siitä huolimatta lihava everstiluutnantti ja vanhan oloinen majuri, jolla oli reppu selässä ja elävä kana kädessä, juoksivat ohi kuin tyhjää vain.

Sananparsikin tietää, että pakokauhu antaa siivet, mutta sananparsi ei tunne hormoni-cocktailia, joka pitää sitä pakokauhua päällä.

Jotkut huumausaineet ja viina ovat siitä hankalia, että niiden nauttimisen jälkeen alkaa jossain vaiheessa väsyttää. 

Ei tarvitse edes rajoittaa puhetta kemikaaleihin. Osaan itse vaivuttaa itseni hypnoosiin musiikilla. En kerro tarkasti, mutta säveltäjä on J.S. Bach. Ellei käytettävissä ole laitteita, osaan soittaa moniakin kappaleita päässäni, ja minulla on todistajat yli 10 tuntia kestäneistä lentomatkoista, jotka olevan ollut todistajien mukaan eräänlaisessa horroksessa, ja hyvin moni henkilö on huomautellut siitä, että lento- ja junamatkalla usein nukahdan ja alan kuorsata äänekkäästi ennen kuin kulkuneuvo on edes lähtenyt liikkeelle.

10 kommenttia:

  1. Pahinta "menestyneessä kiinteistöpohatassa", Voldemort Putinissa ja kumppaneissa on se, että heidän hyvinvointinsa pönkittyy enemmän siitä, että toisten olo saatetaan huonoksi kuin että he itse menestyisivät paremmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen viime aikoina huomannut samaa myös eräässä suuressa läntisessä valtiossa. Tosin embargot on keksitty jo ennen toista maailmansotaa ja kohdistettu esim. Japaniin, joka sitten niiden johdosta aloitti isomman sodan yllätyksellä.

      Poista
  2. Tuore koivunlehti, sen THC ja CBD -pitoisuudet, aahhh
    Vasta vaan veteen hautumaan ja sitten kiukaalle - kunnon hatsit.

    Ja mitäpä sitten: uusia perunoita, joissa on vielä lehtiin siirtyviä myrkkymolekyylejä, niitä saman kaltaisia kuin ...

    VastaaPoista
  3. Kemppinen heittää taas juhannusläppää. Vaikka olisi miten pelko persiissä ja pervitiinit nieltyinä, ei kyllä vanha kapiainen varusteiden kanssa ja kana kainalossa juokse satasta alle 11,1.

    No olihan se hauska huuli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tästä nopeusluokasta on pikkuisenverta kokemusta heikoilta kevätjäiltä enkä suosiolla usko että Ben Johnson olis parhaimmilleen doupattuna rantautunut pesäpallosta tutulla syöksyllä yhtä ripeästi.

      Kummasti se vaan motiveeraa kun itteänsä vastaan käy kilpaa, henkensä pitimiksi.

      Siinä se adrenaliini on niin pätevä hormooni kyllä että sätkän käärimiset jää. Tärisöö kätöset. Se on taas se toinen, se noradrenaliini. Sen koko prosessin kesto on yleensä vähän vajaa puoli tuntia. Tämän kun tietää niin avioliittoneuvolan voipi panna pystyyn, että nytpä reippaasti asumisyksikön, jääkaappiyhteisön taikka kämppäkaverusten pari tämä taikka tuo riitelemään ja kunnolla sitä vihaa pihalle, puhumalla asiat selviää ja ensimmäistä tuntia ei lasketa minkään väärtiksi...

      Sellainen neuvonta muistuttaakin hassusti miinanraivausta.

      Mökkihöperöitä tonttuja ei lasketa!

      Poista
  4. Rikoksista ihmisyyttä vastaan.

    https://yle.fi/uutiset/3-10842390?fbclid=IwAR2K44KrlNMVMaNFq_FDaodnNgFhGIXCgkWJxBmcgVwb_QHoFJlTmgTQm24

    VastaaPoista
  5. Tuo kyky saavuttaa alentunut tietoisuuden tila on mielenkiintoinen asia. Erilaiset rentoutusharjoitukset ovat sen verran muotia, että jopa kertausharjoituksissa olen saanut ihan vakavissaan annettua koulutusta "neljän hengityksen" käytöstä taistelutilanteessa: sisäänhengitys hitaasti neljään laskien, hengen pidätys saman aikaa ja uloshengitys neljään laskien. Ja tämä neljä kertaa. En ole tositilanteessa kokeillut, mutta kyllä se helpottaa tähtäämiseen keskittymistä. Paljon pitäisi harjoitella, että tapa menisi niin syvälle selkäytimeen, että se tulisi taistelutilanteessa itsestään. Onneksi ikääkin alkaa olla sen verran paljon, että todennäköisesti ei joudu koskaan näkemään "villiä ryssää", kuten isoisä vihollista kuvasi.

    Sen sijaan muutoin en ole kokenut erityistä tarvetta alentaa tajuntani toimintaa. Ehkä kyse on ammatillisesta asenteesta. Kun ammattina on olla fyysikko, eli länsimaisen kulttuurin apollonisen päiväpuolen edustaja, ei transsitiloihin vaipuminen ja ihmismielen dionyysisen puolen tutkiminen ole oikein sopivaa, olipa työkaluna kemia tai sitten ihmismielen omat mekanismit.

    VastaaPoista
  6. Tänään (tätä kirjoitettaessa eilen) taisi tulla täys 75 vuotta siitä kun suurvalta naapurimme ryösti meiltä Viipurin ja sitä myötä Karjalan. Näistä ”miehitetyistä” alueista ei ole paljon kansainvälisessä politiikassa puhuttu eikä kukaan ole moralisoinut äiti Venäjää pienen maan ja 400 000 pakolaisen kaltoin kohtelusta. Sellaista on elämä. Toisia kansainväliset sopimukset kovastikin suojelevat. Toisia sitten ei.
    Välihuomiona totean, etten halua Suomeen takaisin verisen diktatuurin kotilieden suojelijoita ja erään ”rauhan uskonnon” fundamentalistikanattajia. Isänmaan turvallisuuden vuoksi.
    20.6. Klo 12.10 taisi muuten helvetti avautua Elisenvaaran rautatieaseman kohdalla. Joku tuttu taisi kuullla pommikoneiden jyrinän ja pommituksen äänet lähikylään ollessaan 12-vuotias tyttönen.
    Kyllä nyt ovat ongelmat loppujen lopuksi aika pienet. Jos suurin huolen aihe kotimaassa on prinsessa-nimittelyt ynnä pimeän energian lailla täysin näkymätön ja tunnistamaton, mutta silti niin kovasti vaikuttava ja koko yhteiskunnan läpäisevä vihapuhe.
    Mutta hyvää Jussi kaikille!

    VastaaPoista
  7. Pitäneen mennä ja hankkia se Bob Woodwardin kirja Trumpin hovin ensimmäisestä vuodesta. Kirjan nimi on Fear, ja se viittaa hallitsemistapaan. Liikemiehet ovat joskus semmoisia, paitsi Stalin tai Hitler.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myös Timothy Snyderin uusi kirja kertoo Putinista ja Trumpista.

      Poista