24. toukokuuta 2019

Vaeltava järvi



Vaeltava järvi Lop Nor tuli tietooni Frans G. Bengtssonin esseestä. Ostin ne esseekirjat 1970. Bengtssonista olin tiennyt vain ”Orm Punaisen”. Se oli minulle uutta, että hän oli Pohjoismaiden ylivoimaisesti paras esseisti ja ainoa, joka oli korkeinta eurooppalaista tasoa.

Nyt tiedän, miksi häntä ei tunneta, vaikka hän oli jopa reippaasti parempi kuin Peter Englund, ”Pultavan” kirjoittaja ja akatemian jäsen.

Hän harrasti kertovaa historiaa, vaikka se ei ollut muotia. Hän oli oikeistolais-isänmaallinen ja arvosti Sven Hediniä, joka oli maailman nimi tutkimusmatkailijana ja kaikkien tuntema kirjailija, mutta munasi itsensä jokseenkin kiihkeällä saksalaismielisyydellään molempien maailmansotien aikana. Hedin tapasi usein ystävänsä Hitlerin – vaikka oli itse juutalaistaustainen. Hän vaikutti vaarattomalta mökkihöperöltä, mutta selvisi vuosikausia maapallon karmeimmilla alueilla ja keräsi ja kirjasi järjestelmällisesti ainutlaatuista aineistoa.

Etenkin anglosaksit olivat sitä miltä, etteivät Hedinin matkoiltaan piirtämät Keski-Aasian kartat voineet olla hyviä, koska hän oli ehkä natsi. Mutta ne olivat vain.

Hedin löysi Vaeltavan järven, joka valui pitkin aroja ja oli milloin missäkin, hänen aikojaan kooltaan jotain 20 kertaa 100 kilometriä. Nyt se on täysin kuiva suola-aavikko. Syy on sama kuin Aral-järven katastrofin: Neuvostoliiton vesitekninen puuhastelu. 

Tuolla seudulla eli Uralista etelään ja kaakkoon (Sinkiangiin) ovat Venäjän ja Kiinan ydinaseiden kokeilualueet ja salaisimmat sotatehtaat. Siitä menivät iät ajat myös Silkkitiet.

Nyt tiedetään, että siellä on korkeakulttuurien kehto. Kuvassa on Lop Norin seudun hautausmaa, jolla on ikää jotain 5 000 vuotta. Eräässä haudassa oli antimina yli tuhat kultaesinettä ja kolmesataa hevosta. Muumioita on satoja, jotkut vaatteita myöten säilyneinä. Etenkin kiinalaisille oli kova paikka, että DNA:t ja esineistö osoittavat joukon selvästi läntiseksi. Heiltä kiinalaiset oppivat jopa pronssin käytön.

Suomalaistunut professori Harald Haarmann on julkaissut jatkuvasti indoeurooppalaisten kielten historiasta ja nyt viimeksi teoksen maailmanhistorian unohdetuista kulttuureista (Vergessene Kulturen der Weltgeschichte). Hän kertoo myös muumiosta, joka tunnetaan Loulanin kaunottarena.

Erinomainen yleisesitys aivan täydellisesti uusiksi menneestä Euraasian esihistoriasta on Oxfordin professori Barry Cunliffen ”By Steppe, Desert and Ocean - Birth of Eurasia ”. Aineisto on uusinta arkeologiaa.

Cunliffen laajan teoksen keskeinen painotus on ilmastonmuutos, ja kun teos ilmestyi 2015, tämä oli siis ennen nyt meneillään olevaa keskustelua. Puhe ei ole nyt käsitetystä teollisuuden  ongelmasta, vaan viimeksi kuluneiden seitsemän tai kymmenen tuhannen vuoden tapahtumista.  Jääkauden jälkeen ilmasto on muuttunut vähän väliä ja lienee ollut myös pronssikauden romahduksen (johon liittyi mm. Troijan sota) keskeinen syy. Jo alle yhden asteen keskilämpötilan muutos siirtää metsärajaa tuhannella kilometrillä. Aro, erämaa ja metsä suosivat aivan erilaisia elämäntapoja. 

16 kommenttia:

  1. Mikä lienee maapallon ilmaston optimilämpötila? Onko sitä pystytty koskaan selvittämään.

    Aktiivinen ihminen hengittäessään tuottaa noin tuhat kiloa hiilidioksidia vuodessa. Luonto ei tule toimeen ilman hiilidioksidia.

    Suomessa itseruoskinta ilmastoasioissa alkaa olla jo sairaaloisella tasolla. Suomi on täysin syytön ilmastonmuutokseen. Meitä on promillen verran maailman väestöstä ja vaikutuksemme ilmastoon on alle promillen luokkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hämmästyttävä väite. Sen mukaan laskien päästömme per henkilö olisivat alle maailman keskiarvon. Todellisuudssa kerroin on kai kolme tai neljä.

      Poista
    2. Tommoset miinus nelkyt ulkona ja apaut viistoooista noh.. öö vähävvajaa parikytä sisällä. Maakuopissa.

      Ettekö pelkää jo? Minä pelkään. Ajatelkaapa asiaa, kyllä tämä on meitä odottamassa.

      Suomen puoleen - on aika turhaa alkaa isänmaallisemmaksi, komppaan Toipilaa.

      Poista
    3. Ei kai sellaista optimilämpötilaa olekaan. Maapallon ilmastohistoriassa on monenlaisia kausia ja elämä on aina sopeutunut niihin. Ongelmahan onkin juuri siinä, että nykyinen nopea muutos vaatii meitä sopeutumaan tai tuhoutumaan. Kannattaa muistaa että maapallolla elämäkin on eri kausina ollut hyvin erilaista.

      Minua kyllä myöskin kiusaa tämä hiilitaseen nostaminen ainoaksi kriteeriksi, niin tärkeä kuin se onkin. Ihminen muuttaa maapallon elonkehää monella muullakin tavoin todella radikaalisti ja luonnon monimuotoisuuden tuhoutuminen on vähintään yhtä kohtalokas muutos.

      Tuon tuhannen kilon hilidioksiidia lisäksi suomalainen keskimäärin tuottaa yhdeksänkertaisesti lisää erilaisilla toiminnoillaan. Se on paljon enemmän kuin vaikka keskimääräinen intialainen. Kyllä tämä kymmenen tonnin kuorma on maapallolla suurimpia henkilökohtaisia "syntejä". Minusta jokaisen maapallolla on otettava asiasta vastuu. Eivät suomalaiset ole mikään poikkeus. Parhaiten ja kustannustehokkaimmin se toteutetaan yhteiskunnallisella tasolla. Samaan pitäisi pyrkiä myös biodiversiteetin suojelussa, vaikkakin toki meillä suomalaisilla on päävastuu oman maan luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä.

      Poista
    4. Ahaa, annetaan sitten olla!
      Hyvä kun kerroit, heti helpotti!

      Poista
    5. Me olemme osa sitä länsimaista teollista kulttuuria, joka tavaranahneudellaan on saanut koko ilmaston tuhoutumisen aikaan.

      Poista
  2. Nuoruudessani tosiaan luin innola Hedinin kirjaa elämästään tutkimusmatkailijana. Varsinkin nämä Sinkiangin aavikoilla tehdyt matkat olivat mielikuvitusta kiehtovia. Siellähän se Lop Nor oli, jännittävä vaeltava järvi. Koko kirja ei välttämättä ollut niin puoleeensavetävä silti. Nuoren ja hyvin koservatiivisestä taustata tulevan pojan saattoi olla silti helppokin samaistua Hedinin ajatteluun, vaikka siitä ei ole kovin paljon musitikuvaa jäänyt.

    VastaaPoista
  3. Silkkitie vihertyy? Iranissa rankkasateita, Misissippi tulvii. Tuoko ilmaston viileneminen sateita vanhalle kauppareitille?

    VastaaPoista
  4. maailmanparhaatuutiset.fi

    I. H.

    VastaaPoista
  5. Kiitoksia taas kirjavinkeistä. Haarmannin ja Cunliffen kirjat menivät suoraan toivelistalle.

    VastaaPoista
  6. Ei saakeli hei meiltä jäi ne roskat.. ketä viittis käydä kääntyyn siellä ?
    Mehän voitas vaikka venttaa sillä aikaa kilju pytyn kanssa. Tai jotain ?

    VastaaPoista
  7. Suomenkieliselle nimimagia liittää asioihin eksotiikkaa, kunnioitusta ja pelottavuuttakin. Lop Nor. Vielä vaeltava! Viidan Kuku Nor (Kukunor) on myös sopivan kummallinen (keskikoulukartastosta). Turkin Batman-järvestä tulisi helposti entisten nuorten suosikki. Victoriajärvessä istuu kuningatar pyöröhameineen pytyllä. Ketä kiinnostaa? Makkimonttu vielä niin matala. Eihän tässä ole Päijänne- ja Saimaa-nimienkään alkuperää selvitetty, joten eksotiikkaa meilläkin. Kävin Vuosaaren Kallahden uimarannalla eilen haistelemassa tuulia ja tavailin rannan taulua. "Suomenlahden ekologinen tila tyydyttävä tai välttävä, tällä uimarannalla välttävä." Pidetään järvistämme huolta. Kutistuvat ja häviävät kuin istumaläiskät saunan lauteilla. Geologeihin on ainakin uskominen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo joo mut huomasitsä mitkä inspikset isoKee tsydäs?

      Poista
    2. IiHoo IiHoo, miks sää täällä meitä lukijoita käyt aina häiritsemässä? Kävisit jossain muualla.

      Poista
    3. Juokseppa kuule mutkille.perjantaina, 31 toukokuuta, 2019

      Kita kii pöllöpää ja pysy veskassas.

      Taikka valmentaja antaa sulle l3mpinim3n.

      Kyä näin o.

      Outoja askartelijoita; puukot ja virkkuukoukut menny sekasin, pari memorandumia liikaa vissiin.

      Juaksää kaljaa? Poltaksää tupakkia? Ookko kotoas jo lähteny vai miks sää noin ujo oot? Nää työt on niille jotka niitä tarttee niiettä paas vaikka aviisia kantaen niin pääset asioista järkevään käsitykseen ja pärjäät sitte karkuunjuoksussa.

      Juntti.

      Iikka

      Poista