6. toukokuuta 2019

Kansanlukutaito



Lukutaidolla ei sinänsä ole väliä. Siinä on jotain samaa kuin keppien veistelemisessä nuolenpään kuvien painelemiseksi savitauluihin. Orjatyöksi se on oikein sopivaa.

Lukutaidon keksi Napoleon.

Kohderyhmä oli aliupseerit, siis erilaiset jefreiterit ja vääpelit, kersanttejakaan unohtamatta. 

Aseiden kehitys oli tuskastuttavan hidasta ja kallistakin. Kun kansaa alkoi olla kohdittain liikaa, oli käytävä yhä suurempia sotia ja hankittava elintilaa. Käytännössä uudistus liittyi jalkaväkitaktiikkaan ja toteutettiin ranskassa Napoleonin pyöriessä vielä luutnanttina. Vallankumous toi mukanaan ajatuksen, että nostoväestä muotoiltaisiin jonkinlainen armeijan osa. Taistelevien lukumäärä kasvoi huikeasti ja pani ensin tienrakentajat koville. Rykmentti liikkuu juuri ja juuri kärrytietä mutta divisioona, yli 10 000 miestä ei.

Johtaminen vaati kuriireja, jotka veivät kirjallisia käskyjä. ”Kiertäkää vuosi vasemmalta ja ryhmittykää aamuksi puron varteen.” Joku vääpeli sai viestin ja vastuun. Lähin upseeri saattoi olla tolkuton nuorukainen, joka oli kiinnostuneempi arvomerkeistä kuin asioista.

Yleinen kansanopetus sikisi tästä. Käyttääksemme lähteenä läpikotaisin valheellista kotiopettajan kirjoittamaa ”Vänrikki Stoolin tarinoita”, haave oli työntää taatusti lukutaidoton tolvana (Sven Dufva, Munter jne.) sotamieheksi, jos hänestä ei ollut kotitöihin.

Suomea edelleen ajatellen en arvioisi kansalaissodan valkoisten enkä punaisten rivimiesten lukutaitoa ja kykyä luetun ymmärtämiseen kehuttavaksi. (Toki punaisilla oli mm. lehtimiehiä ja valkoisilla esimerkiksi maiseripohjaisia jääkäreitä, tyyppiä T. Laatikainen.)

Kun nyt puhutaan ja kirjoitetaan lukutaidon ja kuvien näpyttelytaidon ennustamaa tulevaisuutta, ajatellaan rajoittuneesti vain järjestyneen rauhan ajan yhteiskunnan tarpeita. Sellaista yhteiskuntamallia ei oikein ole näköpiirissä. Ainakaan toisen asteen opetusta varten ei kuitenkaan ole kirjoja eikä kuvatauluja aiheesta ”Kuinka tykki laukaistaan ja paukahtaako se ilkeästikin”.

Lukutaidon roolia miettivät kannattaisi kaivaa verkosta kuvia perustuslakivaliokunnan työpöydästä. Rahan kerääminen (verotus ja tullit) ja rahan käyttäminen (koulutus, turvallisuus, hoito ja hoiva) vaativat 100 sivua tekstiä per 10 euroa. Ponnisteluista huolimatta tai niiden takia oikeudelliset ja hallinnolliset asiakirjat ovat hidas- ja vaikealukuisia.

Merkkien käyttö yhteisön kielenä alkaa rautatieaseman vessan seinästä ja jatkuu lennonjohdon ja voimalaitosten ja paperikoneiden hienostuneeseen mittaristoon.

Poliittista ja taloudellista vaikutusvaltaa havittelevien kannattaa pitää kansalaisten nenä kiinni kuvakkeissa. Samalla tavalla jo kauan sitten levottomalle lapselle annettiin esimerkiksi pelikortit katseltavaksi ja näpelöitäväksi (paremmissa piireissä Musta Pekka). Merkittävään asemaan haluttiin ne, jotka olivat hyvin eteviä piilottamaan asioita sanojen taaksen.

10 kommenttia:

  1. JK: "...taatusti lukutaidoton tolvana (Sven Dufva, Munter...)"

    Nyt täytyy nousta puolustamaan suomalaisen miehen kunniaa. Varmaan Munterkin oli lukutaidoton, mutta tolvanako, ei perhana!

    Runeberg itsekään ei kuvaa häntä tyhmäksi, ainoastaan vaiteliaaksi - mutta samalla myös sanavalmiiksi ja huumorintajuiseksi:

    "...puhe oli harvanlainen,
    silmä vilkkui poikamainen,
    sanaa kolme erällensä
    lausui, vaan ne täsmällensä."

    Olen tuntenut monta Munterin oloista miestä. Itse asiassa hän on hieman kuin Tuntemattoman Määtän ja Vanhalan risteytys. Määtän kyvykkyys, Vanhalan elämänasenne.

    Runo päättyykin osuvasti: "Hän oli suomalainen!"

    VastaaPoista

  2. Braunschweigin valistunut ruhtinas ylläpiti 200 oppilaan kansakoulua, jonka tunnetuin oppilas oli puutarhuri Gaussin poika Carl Friedrich. (s. 30.4. 1877, k 25.2.1855) . Oli isällä vähän tuottavampiakin virkoja, mutta varakas perhe ei ollut. - Minulle on kyllä, että yleinen kansaopetus oli valistusajan suuria ajatuksia, mutta ehkä Napoleon todella järjesti sen suuressa mittakaavassa.

    MafH

    VastaaPoista
  3. Wanhalla kansalla on nyt kyllä lukutaitoa muttei digikykyjä tai digilaitteita.

    Ketkä ovat nyt Eurovaalien ehdokkaamme? Vast:
    https://tulospalvelu.vaalit.fi/EPV-2019/fi/ehd_listat_kokomaa.htm

    Minun piti tulostaa tuo paperille (9 sivua) jotta wanha sukulainen löysi ehdokkaansa.
    Liian usein näkee ehdokkaat vasta vaalikopissa. Ja silloin on myöhäistä ottaa selville.

    MM

    VastaaPoista
  4. Riku Siivosen kolumni lukutaidosta historiallisena oikkuna Ylellä eilen: https://areena.yle.fi/1-50142514

    VastaaPoista
  5. Tasa-arvo ja jakamaton ihmisarvo ei toteudu ainakaan Suomessa, jos täällä ei pääse edes muutama kehitysvammainen monilukuisten puolueidemme johtoon.

    Nimittäin...eiku hetkinen, täytyykin miettiä asiaa kokonaan uudestaan nykytilanteen valossa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toipila oli kertovinaan vitsin. Oli aika paska, mutta ehkä hänellä itsellään oli hauskaa.

      Poista
  6. En tiedä olemmeko vaimon kanssa vanhaa kansaa vai ei, mutta huushollistamme löytyy kaksi pöytäkonetta, kolme tablettia ja molemmilla älypuhelimet. Ikämme ovat 77-79 vuotta. Em. koneita käyttelemme päivittäin kohtalaisella varmuudella.

    VastaaPoista
  7. Münchenin lyhytikäinen neuvostovalta (1918-19) oli teatteri- ja lehtimiesten johtama (Kurt Eisner, Ernst Toller). Vrt. Hugo Salmela Tampereella. Haapalainen kai ainakin kiroili rehevästi? Bolsevikkien johto oli sekin tavattoman litterääriä, toisin kuin heidän kohdeyleisönsä. Joka ei haitannut menoa. - Vakavammin: ekonomistien mukaan moderni taloudellinen kasvu alkoi heti Napoleonin sotien jälkeen, siis alkaen n. 1820. Ilmiöiden syy-seuraus-suhde olisi pohtimisen arvoinen. Kun suurta määrää miehiä ja hevosia liikutetaan alkeellisia teitä pitkin aina Moskovaan saakka, niin se on hyvinkin edesauttanut rautateiden verraten nopeaa yleistymistä Euroopassa.

    VastaaPoista
  8. Opetin pojalleni, että jos hän haluaa tulla muistetuksi, opettele kirjoittamaan, jos hän haluaa tehdä vaikutuksen heti, opettele puhumaan.
    Hän oppi laskemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Fiksu poika. Hän osasi näköjään jo ihan luonnostaan ajatella. Nimenomaan ajatella itse.

      Poista