5. marraskuuta 2018

Koneoppiminen




Olen odotellut kirjoitusta, jossa keinoälyn ja koneoppimisen seassa mainittaisiin ruotsalaisen Harry Martinssonin ”Aniara”.

Saihan kirjailija teoksesta Nobelin, ja kauan se on liitetty erilaisiin luetteloihin maailman tai Ruotsin merkittävimmistä taideteoksista.

Maailmaa ja avaruusalusta pitävät yllä seksi, filosofia ja uskonto ja väkivalta. Sitten ne kaikki pettävät. Viimeinen mitä tiedämme avaruusaluksesta on sen kulku tähtisumussa kaikkien matkustajien jo kuoltua. Maapallolla on koettu uusi jääkausi ja eletään ydin- ja ympäristötuhon rippeillä. Keskenen hallitsemisen keino on huijaus. Edes Aniaran matkustajat eivät aluksi käsitä olevansa matkalla lähiplaneetan orjatyöleirille.

Lukijan mieli alkaa notkahdella ajatellessa 1956 ilmestyneen runoelman keskeisiä teemoja ja runoilijan oivalluksia.

Tapahtumia johtaa miima, ajatteleva ja ymmärtävä tietokone (jonka näköisiäkään ei ollut teoksen ilmestyessä olemassa). Se esittää matkustajille otteita menneisyydestä eli historiakoosteita.

Harry Martinsonin ÄI (tekoäly) ja koneoppiminen on kauniisti hahmotettu. Tietokone kuolee suruun ihmisten pahuuden ja epäluotettavuuden vuoksi. Tai se tavallaan tekee itsemurhan laskettuaan, mitä kaikkea ihminen ei ole.

Teoksen suomennos on Aila Meriluodon ja siis erittäin luettava. Toisaalta taas Martinson on sijoittanut tekstiin vähintään viittauksin merkittävän osan maailmankirjallisuutta.

Ellei ”Aniaraa” olisi olemassa, sitä ei pitäisi, itse en pitäisi sellaisen kirjan kirjoittamista’ vähääkään todennäköisenä.

Försök till räddning genom tankeflykt
och överglidningar från dröm till dröm blev ofta vår metod.

Med ena benet dränkt i känslosvall
det andra med sitt stöd i känslodöd vi ofta stod.

Jag frågade mig själv men glömde svara.
Jag drömde mig ett liv men glömde vara.

Jag reste alltet runt men glömde fara -
ty jag satt fånge här i Aniara.


15 kommenttia:

  1. Koneäly on edelleen ylimainostettua kuten olen aiemminkin maininnut. Sensijaan pitäisi keskittyä ihmisen älyyn ja tutkia sen vaikutuksia ja kehitäämismahdollisuuksia. Asiaan liittyen, äskettäinen aika tyrmistyttävä uutinen Ruotsin sivistysvaltakunnasta yllätti minutkin. Se liittyi amerikkalaiseen professoriin Linda Gottfredsoniin.

    VastaaPoista
  2. Nyt on tarkistettava mutta minusta suomennos oli riimitön...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä suomennoksessa riimejä on, mutta vähemmän kuin alkuperäisessä. Meriluodon mukaan Martinson itse piti rytmiä tärkeämpänä kuin riimejä, jotka usein kääntyvätkin väkinäisesti. Lisäksi moni riimi suomeksi on sävyltään raskaampi kuin ruotsiksi.

      Poista
  3. "Oi Miima oi, ei kätkeä voi
    kuun luuttu kun kahdelle soi!"

    Tuo muistinvaraisesti. Mitähän olin, 15-16-vuotias ehkä. Kirja ei ollut minun, vaan joko parhaan ystäväni tai kirjaston.

    VastaaPoista
  4. Sattumoisin ovat muuten justiinsa tehneet elokuvasovituksen kirjasta: https://www.hollywoodreporter.com/review/aniara-review-1141053

    VastaaPoista
  5. Harry Martinsonin elämä näyttää olleen aika erilainen monessa suhteessa keskivertoruotsalaisen elämään.

    Harry Martinson osallistui mm. talvisotaamme vapaaehtoisena. Sen pohjalta syntyi teos "Verklighet till döds". Kukaan ei ole tainnut sitä suomentaa. Hieman outoa.

    VastaaPoista
  6. Viime lauantain HS:n vieraskynässä Aalto-yliopiston tekoälyyn erikoistunut professori Jussi Rintanen toppuuttelee pelkoa tekoälyn vaaroista. 25-vuotisen tutkimusuransa aikana hän ei "ole koskaan nähnyt mitään edes etäisesti ihmisälykkyyttä muistuttavaa".

    Tekoälyn takana on huimaava laskuteho ja monumentaaliset tietomassat. "Tekoäly osaa kyllä mekaanisesti tehdä jotain asiaa siinä määrin, että se on hyödyllinen, mutta ajatteluun tekoäly ei kykene."

    "Tekoäly on täydellinen idiootti."

    No, kun katselee maailman menoa, niin aika täydellinen idiootti on ihminenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tekoaly voisi olla se ns.hyödyllinen idiootti-

      Poista
    2. Tuo läppä ihmisestä idioottina on niin väsynyt.

      Poista
    3. Miten niin idiootti. Mitään suunnitelmaahan ei maailmankaikkeuden tässä paikassakaan ole, minkä mukaan pitäisi toimia. Sattuman satoa koko hela hoito.
      (Idiootti vai ei)

      Poista
    4. Läppä voi olla väsynyt, mutta todellisuus on tuhat kertaa väsyttävämpää. Yksittäinen ihminen voi olla hyvinkin viisas, mutta suuremmassa joukossa - vaikkapa suurvaltojen tasolla - meno on yhtä fiksua kuin metsoilla soitimella.

      Poista
    5. Länsimainen nykyihminen idioottina on kirjaimellisesti totta. Sanan kreikkalainen alkuperäinen merkitys tarkoitti ihmistä, joka ei halunnut osallistua yhteisiin asioihin, eli nykytermein individualistia. Mehän nimenomaan elämme individualistista aikaa. (Wikipedian tosin väittää nykyään, että ennen tuota merkitystä sanaa käytettiin yleisesti tarkoittaen tavallista ihmistä.)

      Poista
  7. Scott Adams totesi, että tekoäly ei voi jäljitellä ihmistä, koska ihminen tekee jotain hölmöä ja keksii perusteet jälkikäteen.

    VastaaPoista
  8. Tuossa lopussahan on hyvää rap-riimittelyä. Vuosikymmeniä edellä aikaansa.

    VastaaPoista
  9. Pyydän anteeksi. Koneen kovalevy on sippi ja käyn keskusteluja aivan ilmeisesti nyt jossain muualla. On parempi lähteä vesijumppaan ensin.

    Mutta jostain syystä omakuvani Lidia-kissana tuli takaisin ja ehkä tulee tännekin. On mentävä kirjastoon ja haettava Aniara, jumpan jälkeen.

    VastaaPoista