Miksi miellyn sinisiin tuntureihin?
Hymyilen sydän supussa.
Ei revi vihainen virta rannan kukkien kuvajaista.
Tämän takana on toinen tunturimaa ja toinen.
= = =
Painan vaellussauvani maahan. Nyt
siinä on puu. Viskaan
keltaisen virkapäähineen päästäni,
päälle sataa kaikilta suunniltaan ilmaa.
= = =
Tämä kuru on ylhäällä
auringon lumella, sopulinkin
kapea käydä. Purolla katsoin jo,
miten tammukka syö kalojen pölyä.
= = =
Tämä ei ole seutu.
Sydän kierteillä kuin
iän haurastuttama oksa.
Mielin kierteliäin jään muistelematta.
= = =
Oli kerran kaksi kuninkaanlasta, Ragnvald ja Romuald.
Heillä oli kiintymisen lahja.
Toinen oli kukaties sieni, toinen levä.
He olivat syntynet 429 miljoonaa vuotta sitten,
mutta ilmakehän happeen tarvittiin vielä hiiva.
Jäkälä palaa poroksi. Kierreluppo
olisi poron herkku.
= = =
Lukisin itsekin
Luonnon kirjaa
mutta jo i-kirjaimen pisten on
maapalon kokoinen.
= = =
Kirjaimet kukkivat kesäisin.
Kirja on jäkälä, siis sekovartinen.
= = =
Pyramidi oli kieliopillinen oivallus,
labyrintti aavistus kirjasta.
Missä liitää nyt virkapäähineeni?
Jäämerellä, arvaan
sydän nurkassa.
Entinen isku on palannut, hyvä.
VastaaPoistaTuohon runoon on lapinvaeltajan vaikea muuta lisätä.
Niin, mitä yhteistä Kemppisellä ja Kalle Päätalolla? -sassaroiva sydän. -Murphy_
VastaaPoistaHeh, onneksi ei Professorilla näköjään sentään sassaroi hummeeti, kuten Herkolla ja Kallella itselläänkin.
PoistaTähän, siis ”vähän ”muuhunkin”” en malta olla vastaamatta.
VastaaPoistaOlkoot runo Kemppis – tuotantoa tai ei, niin (hyvän) runon tehtävää se suorittaa. Assosiaatioiden ”kipinöita” !
Kuten Minna Eväsoja ”Shoshin Aloittelijan mieli” , Gummerus s. 2018 / ”Vanha luumupuu s. 137 .
Neljännestä säkeestä :
Sydän kierteillä kuin
iän haurastuttama oksa.
Mielin kierteliäin jään muistelematta.
Hyvää kesää ☺ ”vanhana luumupuuna” t. Mika O.
(Ja hyvä merkkihän se on se ! ”.. jään muistelematta”. )
Pole põhjust meil kurta,
VastaaPoistaet meid lämmatab äng,
kuni südant ei murta,
kuni veetleb meid mäng.
Ei syytä valittaa,
että tuska tukahduttaa,
niin kauan kuin sydäntämme ei murreta ,
niin kauan kuin lumoaa peli.
(Artur Alliksaar, minun käännös)
Itserakkaasta, itsetehosteisesta ja näsäviisaasta proosasta on lyhyt matka harrastelijarunoihin. Jumala varjelkoon meitä pöytälaatikkorunoilijoitten itsensäpaljastuksilta. Mieluummin pöytäloodasta suoraan roskaloodaan.
VastaaPoistaSuotta ivailet. Minusta "Sairaalamatkan kuvaus" oli ihan viileää proosaa ja hauska oli lukea tämä runo, jossa kirjoittaja kulkee muistojen mielimaisemassa, ei millään seudulla, mieli vapaana, lomalla, virkahattu tuuleen viskattuna.
PoistaMissähän sinun suurenmoisia tuotoksiasi olisi luettavissa? Tämä puskalaukaus ei ainakaan mieltä ylennä, vaikka Jumalankin puoleen siinä käännytään. EG
Herraskaisempi harrastelijakommentti. Toimivuus epäilyttävämpi kuin lyijystä valetun ilmapallon.
Poista"Sananvapaus on kaksiteräinen miekka." lausui eräs tuntematon filosofi nimeltä G. W. Bush taannoin, vaikka oli erään suurvallan presidentti ja olisi voinut pitää turpansa tukkeessa.
Kyllä se lyijyinen ilmapallokin toimii... sen verran että siitä saa jutun aikaiseksi. Amerikanmaalla sitä on kokeiltu jo toistakymmentä vuotta sitten, ja kerrottu varsin viihdyttävässä muodossa. Adam ja Jamie vauhdissa:
Poistahttps://www.youtube.com/watch?v=HZSkM-QEeUg
Justiisa. Olis pitäny sanoa balsasta rakennetun jäänmurtajan.
VastaaPoista