18. huhtikuuta 2018

Arvuutus



Ensin luulin, että Suomi on nyt kuin Neuvostoliitto tai USA. Alue, joka saattoi olla jokin neuvostotasavalta tai osavaltio, hoiti sille osoitetut asiat, ja muun keskusjohto, kuten Stalin tai Washington. Pienilläkään alueilla ei ollut kanssakäymistä keskenään. 

Myös meillä Suomen suuriruhtinaanmaassa esimerkiksi Ylistaron kappalainen saateltiin määrätietoisesti pitäjänrajalle, jos hän eksyi esimerkiksi Isoonkyröön muutoin kuin läpikulkumatkalla Vaasaan osoittamaan kuvernöörille jakamatonta kunnioitustaan.

Viime viikkojen järkyttävimpiä lehtijuttuja karttoineen oli kertomus siitä, miten etelän rikkaat äänestävät kokoomusta ja melkein kaikki muut keskustapuoluetta.

Viimeistään kommunismin kaatuminen ja pankkikriisi 1990-luvun alussa veivät nuorisolta mahdollisuuden häiriköintiin tai ainakin tilaisuuden tuntea olevansa ankaran sorron kohteena. Nyt he tuntevat itsensä vain unohdetuiksi. Tunne on aiheellinen.

Pahassa asemassa ovat ne, joiden vanhemmat ja tädit olivat pahasti kusessa tuon pankkikriisin takia. Vuoteen 2000 tultaessa oli tapahtunut niin suuria, ettei sitä oikein enää huomannutkaan. Tai Timo Soini huomasi ja menestyi aikansa. Mutta köyhän kansan puolustaminen on aina eliitin etuoikeus. Tällä hetkellä meillä on ainakin kolme köyhää kansaa puolustavaa ryhmää, vieraita vierova mahanmuuton vastainen populismi, Li Andersonin taitavasti johtama hienostopopulismi jota sanotaan vasemmistolaisuudeksi, ja viherpopulismi.

Nyt olen tehnyt aika paljon hullun työtä laatimalla taulukkoa Helsingistä ja kehyskunnista virallisten tilastojen perusteella. Lehdessä julkaistu hakkukone ei suoraan osoita, että jopa Helsingin kaupunki on saaristo, joka on ikään kuin tahallaan tehty sellaiseksi, etteivät ihmiset kohtaisi.

Jopa sellaisilla postinumeroalueilla, joita joudun hetken miettimään (Suurmetsä, Keski-Töölö), erot ovat valtavia. En suostu uskomaan, että pääsyy olisi asuntojen hintataso. En usko että ihmiset ostavat asuntoja järkiperustein, koska tunnepohjaiset vaikutelmat määräävät kaikkea muutakin ostokäyttäytymistä. No – yksi tuttu oli siirtynyt risaksi ajetusta pikkumersusta Hondaan, ja onnittelin häntä lämpimästi valinnasta. Ettei olisi ollut sama Honda jolla on kaikkein vähiten korjaamokäyntejä tilastojen mukaan. 

Vitsikäs arkkitehtituttava opetti minulle kauan sitten, ettei huoneistoa myydä hyvällä suunnitelulla, huoneitten lukumäärällä eikä kerrosalan neliöillä. Ratkaisevaa on, onko keittiön kaapistoissa mururitilä. Sen kun välittäjä vetäisee esiin, ostajaehdokkaan polvet pettävät.

Valitettavasti en tiedä, mikä on nykyhetken mururitilä. Kenties avokeittiön ”saareke”. Laitatimme sellaisen ja olen seurannut, että kaikki oudommat sisääntulijat katsovat sitä ensimmäisenä. Jotkut tunnustelevat, oikeinko se on kiveä, jolloin vastaan että komposiittia. Kivi on pahaa lohkeamaan ja vaikeampi pitää siistinä. En tiedä, onko se totta, mutta kukaan ei ole väittänyt vastaan. Itse ajattelen, että kun hyvä Mora-puukkoni (€ 4,-) on komposiittia eli terässä on kahta erilaista metallia, kai se sellainen komposiitti on hyvä asia.

Fasismi (Italia) ja natsismi olivat toimettomien rintamamiesten hankkeita. Nykyiset natsahdukset eivät saa aikaan suuria, koska he ovat vielä kolmissakymmenissä laiminlyötyjä lapsia. 

6 kommenttia:

  1. Kokemusta on siitä, mitä tapahtuu kun kansa saa päättää. Aikoinaan tuli osallistuttua erääseen asuntoprojektiin, jossa tulevat asukkaat saivat "osallistua" asuntojensa suunnitteluun. Heille tarjottiin suuri määrä erillaisia asuntopohjia, joista he saivat äänestää mieluisimmat jatkosuunnittelun pohjaksi. Hämmentävää oli, että kaikkein tavallisimmat tervetuloameillevessaan -asunnot, ts. sellaiset, joissa sisäänkäyntiä vastapäätä on vessan ovi, saivat parhaat arvostelut, vaikka tarjolla oli paljon mielenkiintoisempiakin.

    VastaaPoista
  2. Kaikki populistipuolueet ovat vain väliaikaisia häiriöitä, pahanhajuisia tuulahduksia suuren koneen toimintapäästöistä. Tämä kone on oikea, todellinen ja hyvä Kehitys. Sen omistaa sivistyneet porvarit ja heidän kaksi puoluettaan. Koneen pitää käynnissä kasvava talous, viisaus, peritty omaisuus ja keskittynyt tiedon hallinta.

    Saimme juuri kuulla radiosta kahden tulevaisuuden tutkijan kertovan, että vuonna 2050 40% ammateista on sellaisia, joita ei vielä Erkkikään osaa kuvata. Erkki on tunnetusti paahtimon paras papujen tuntija, heikkojen signaalien erikoiskaikukoppa, tarkkanokkainen tuoksujen tuntija, uusien tuulien haistajalahjakkuus ja viinien maistajamestari. Ei auta tässä maailmassa, jossa Erkki ei hoksannut lainkaan, että internet keksitään ihan kohta.

    Hevosmiehet kuitenkin tietävät , että kaikki tulevaisuuden ammatit ovat seuraavat:
    1) luovat siivousammattilaiset ja muu luova huoltotyö (kts. Filosofian Akatemia yms.),
    2) parhaista ajatuspajoista koottu sylttytehdas ynnä talouden papisto, jotka pitävät yllä uskoa koneeseen ja määräävät tulevaisuuden demografian,
    3) loput 60% tekevät niitä samoja välttämättömiä töitä, jotta edellisille tulisi asuntoja, leipää, oppia, leluja ja muuta viihdykettä. Ne ovat kaikki niitä vanhoja tylsiä prosesseja, jotka nimetään uudelleen, mutta luovasti siten, että vaikutelma pöhisevästä kehityksestä on vahva.

    Muotisanojen ja -ajatusten kokoelmasta löytää helposti sisältöjen tyhjyyden. Esim. nykyään jatkuvasti hoettu infantiili rallatus: "Ihmisen on uskaltauduttava mukavuusalueensa ulkopuolelle" synnyttää seuraavan tulevaisuuden tutkimustuloksen: "Vain mukavuuslaitos on heille epämukavuusalueen ulkopuolta. Sieltä tulee heidän kauaskantoisimmat ajatuksensa, niiden aromi."

    VastaaPoista
  3. Blogistin osuvaa puolueanalyysiä voisi täydentää niillä puolueilla, joilla köyhän kansan puolustaminen ei ole aivan yhtä tärkeässä roolissa: markkinatalouspopulistit, maaseutupopulistit, luomaansa hyvinvointivaltioon takertuneet populistit ja tietysti ruotsinkielisiä tai kristikansaa puolustamaan keskittyneet populistit.

    Elämme mielenkiintoisia aikoja, ystävät hyvät!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuollainen, valitettavasti yleistynyt puhetapa on vaarallinen, koska se vesittää populistipuolueen käsitteen. Muun muassa suosionkalastelu ja ryhmäajattelu aiheuttavat yksittäisiä populistisia kannanottoja kaikissa puolueissa, mutta se on kuitenkin eri asia kuin perustaa koko puolue populismin varaan.

      Poista
    2. Meistä jokainen elää koko ajan mielenkiintoisinta aikaansa. Se se vaan on sillä lailla, että muuta aikaa ei ole, ainakaan tässä lähellä. Kuten mäkihyppääjä Nykänen sanoi, elämä on ihmisen parasta aikaa, johon voi lisätä, että samalla mielenkiintoisinta, ainakin kunnes siis vertailukohta löydetään...
      (Blogivaeltaja)

      Poista
    3. Sainkin nyt kaksi hyvää vastausta.

      Olen ylemmän Anonyymin kanssa aivan samaa mieltä, mitä yritinkin tuoda esille laajentamalla leikkimielisesti bloginpitäjän huoletonta populismi-sanan käyttöä. Jokaisessa puolueessa on populistisia piirteitä, mutta varsinaiseksi aikamme riesaksi populismi on muodostunut puolueissa, jotka ovat syntyneet sen varaan.

      Populismi-sanan inflaatio on kieltämättä ikävä asia. Populistit itse pyrkivät sekoittamaan käsitteitä joko tekemällä populismista hyveen, ikään kuin selkeän sanomisen synonyymin, tai moittimalla kaikkia muita populisteiksi, jos nämä sortuvat yhteenkin väärään arvioon. Älkäämme antako populismista tulla uutta normaalia, hassua ilmiötä jota ei tarvitse ottaa vakavasti.

      Voin yhtyä myös Blogivaeltajan kirjoittamaan. Kummallisia ovat ne ajatukset, että entisaikojen elämä olisi ollut jotenkin vähempiarvoista silloin eläneille. Tai että vain muoti-ilmiöiden mukana elävät ihmiset eläisivät tänä päivänä täysipainoista elämää. Elämä on ylipäätään mielenkiintoista, vaikka saattaa siinä muutoksen aikoina olla eräänlaisia mielenkintoisuuden tiivistymiä...

      Poista