21. marraskuuta 2017

Olet väärässä


Yllättäen Petteri Pietikäinen ottaa mainiossa ”Hulluuden historiassaan” esiin Nobel-fyysikko Richard Feynmanin. Feynman oli omastakin mielestään ”curious character” eli ihme tyyppi.

Pitäisikö hankkia lapsenlapsille joululahjaksi jokin Feynmanin yleisölle osoitetuista kirjoista, kuten ”Mitä siitä mitä muut ajattelevat”.

Feynman joutui maailmansodan päätyttyä kutsuntoihin ja piruuttaan meni. Ensin yksi psykiatri ja sitten toinen psykiatri, vanhempi, totesivat kirjallisesti asianomaisen henkisesti vajaaksi (deficient), joten armeijalla ei ollut hänelle käyttöä.

Se tieto oli salainen, että hän oli osallistunut Los Alamosissa atomipommin suunnitteluun ja valmistumiseen ja hänen kvanttikenttädynamiikkansa oli avainasemassa. Se tieto näkyi papereista, että hän oli tohtori Princetonista, mutta tämä asia ei tehnyt lääkäreihin ainakaan myönteistä vaikutusta.

Niinpä Feynman siirtyi pikku hiljaa CalTechiin professoriksi, esitti polkuintegraalin, kirjoitti vasta nyt vanhentumassa olevan laajan fysiikan käsikirjan fyysikoille ja sai sen Nobelin. Hänen luentojaan on edelleen verkossa ja niitä on julkaistu DVD-levyinä. Joskus hän käytti bongo-rumpua havainnollistaakseen aaltoliikkeen ja pienhiukkasen kaksoisluonnetta- varistamalla riisiryynejä rummun kalvolle. Joskus hän innostui soittamaan rumpuja.

Suuri yleisö ihastui häneen, kun hän näytti ja selitti televisiolähetyksessä, miksi avaruussukkula Challenger räjähti. Viesti oli, että myös insinöörien itsepetoksella voisi olla rajansa, aivan samoin kuin tiivisterenkaan mahdollisuudella myötäillä äärimmäisiä lämpötilan muutoksia.

Ehkä ne joulun kirjat joutavat odottaa.

Uskomattoman hyvää opetusta on saatavilla käden ulottuvilla (ainakin jos ymmärrät englanta). YouTube on uskomaton runsauden sarvi. Esimerkiksi Feynmanilta on sekä parhaita paloja että todellista opetusta, jota seuraa tukka pystyssä. Katsojalle ei käy näin oikeastaan siksi, että asiat olisivat niin hurjia. Järkyttävää on, että joku osaa selittää, ja jaksaa tehdä sen.

Verkossa on ilmaisia tai melkein ilmaisia podcasting-luentoja niin että tulee miettineeksi, kannattaako yliopistolla todella istua. Tutkinnon muuten voi suorittaa vaativissakin aiheissa verkossa.

YouTube tai vastaava toteuttaa luonnostaan asian, joka on vaikea paikan päällä. Kaikkien ihmisten tarkkaavaisuus vaihtelee, mutta lainalaisuus on selvä. Ensimmäiset puoli tuntia tarkkaavaisuus on hyvä. Sitten alkaa oppimisella ja ymmärtämisellä mitaten alamäki.

Vanha ohje ei ole oikea. Sellaista toistellaan, että jos opiskelee (lukee tenttiin) kuin työmies, kahdeksan tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa, ei voi olla onnistumatta.


Kyllä voi. Ja tuo on muuten nykyisen työelämän ongelma. Tarvitaan todella hyvä opettaja. Sellainen osaa lyödä sinut juntasta kanveesiin juuri kun erehdyit luulemaan ymmärtäneesi. Se tekee hyvää. Ellei pollauta itkua.

6 kommenttia:

  1. Challenger-pamahduksen syistä on myös informaatioekspertti Edward Tuften pikku julkaisussa "The Cognitive Style of Powerpoint", jossa hän käy lävitse tavan jolla epäkohdat esitettiin niin että ne jäivät bullet pointien varjoon. Tärkeät asiat siis jäivät korostumatta.

    https://www.edwardtufte.com/bboard/q-and-a-fetch-msg?msg_id=0001yB

    VastaaPoista
  2. Elämänkerta `Surely you’re joking Mr Feynman` oli kyllä todella huikaisevan viihdyttävä. Miten paljon oli konsensustodellisuuden mukainen olisikin mielenkiintoista tietää...

    VastaaPoista
  3. Feynmann turhautui Alamosin projektin turvamääräyksiin ja piti lystiä asiakirjalaatikoiden ja kassakaappien sarjanumeroiden kanssa, tehtaan asetukset olivat vain ensimmäinen askel...

    VastaaPoista
  4. Mielen kätköistä nousi esiin muistikuva Feynman-Kac funktionaalista. Se on eräs stokastisen prosessin polkuintegraalin odotusarvo. Kaikenlaista se Feynmankin väsäili. Tässä tapauksessa toinen syyllinen lienee Marc Kac.

    Ainakin Brownin prosessiin sovellettuna funktionaalilla oli jotain tekemistä Scrödingerin yhtälön stokastisen ratkaisun kanssa. Tällä tavoin sen voisi olettaa liittyvän tosiaan myös fysiikkaan.

    VastaaPoista
  5. Stephen Hawking et al. viittaa jatkuvasti Feynmanin päätelmiin maailmankaikkeuden peruskysymyksistä juuri lukemassani kirjassa Suuri suunnitelma.

    VastaaPoista
  6. Feynman oli aikanaan poikkeuksellisen hyvä opettaja joka osasi tehdä asiat kiinnostaviksi. Suomessa vastaava oli Raimo Keskinen, jonka luennot olivat äärimmäisen suosittuja. Feynmanin kirjat ovat aivan päteviä tänäänkin vaikka ehkä jotain uusimpia asioita puuttuukin mutta sillä ei ole merkitystä. Hän tarkasteli asioita eri näkökulmasta kuin perinteiset oppikirjat. Videoluentonsa ovat ja tulevat olemaan merkittävä oppitunti myöhemminkin.

    Feynmanin letkaus joissakin tilanteissa: "I am not dead yet".

    VastaaPoista