1. lokakuuta 2017

Lapualaisuus



Olen kai lukenut kaikki Anssi Sinnemäen kirjat. Posti toi uusimman, ”Trifonovin syndrooma”. Sinnemäki on selvästi kaikkein parhaita esseistejämme ja erinomainen kirjallisuudesta kirjoittaja.

Lukeminen on minulle jännittävää, koska on mahdollista, etten ole koskaan edes taannut Sinnemäkeä, jokseenkin varmasti en kahdestaan tai muuten tilanteessa, jossa puhutaan muutakin kuin tyhjänpäiväisyyksiä.

Hän on kaksi ja puoli vuotta minua nuorempi ja olemme opiskelleet samaan aikaan, hän maisteriksi. Kun hän kirjoittaa, kuten nyt, itse tuntemistaan ihmisistä, minäkin tunnen käytännössä kaikki. Välillä yllätyn, välillä voisin esittää lisäyksiä, jotka vaikuttaisivat asiaan.

Aika paljon selittää se, että hän oli aikoinaan johtava kulttuurityöntekijä eli siis näkyvästi erittäin vasemmistolainen ja minä taas en kuulunut kuin Eino Leino Seuraan, jonka toiminta perustui sitoutuneiden, yleisvasemmistolaisten ja muuten vain vapaamielisten tapaamisiin, mutta kyllästyin siihenkin aika pian. Joskus 60-luvun lopulla kokoukset ja keskustelut Hotelli Helsingissä olivat innostavia. Arvo Turtiainen ja Jarno Pennanen kommentoivat vastikään valkeuden nähneiden todistuksia. Eino S. Repo oli ilkeä. Mirjam Polkunen kertoi olevansa syntyperältään kauhavalainen; löytyi ainakin muutamia yhteisiä tuttavia.

Sinnemäki on lapualainen, ja esimerkiksi hänen murheellisen perhetarinansa tiesin jo koululaisena – kuolemantapaukset ja sairaudet tekivät tuhoja papin perheessä. Onneksi hän on kertonut siitä itse kirjoituksissaan.

Suur-lapualaisista minulla on ennakkoluuloinen käsitys. Sieltä lappoi koulusta tulevia professoreita ja suurmiehiä ja –naisia sata vuotta, varmaan edelleenkin. Me kauhavalaiset olimme entisen kappeliseurakunnan puolelta. Useimmat yrittävätkin olla vastaavasti nöyriä, jos paikalla on lapualaisia.

Sääli ettei maakunnan historiaa ole kirjoitettu. Tietysti minulla on kaikki Etelä-Pohjanmaan historian niteet ja olen ne lukenut, mutta kun ne eivät minulle kelpaa. Vanhimmasta päästä tieto ei ole enää ajantasaista. Paikallishistorioista Lapuan historian I osa on erittäin laaja ja huolellista työtä, eikä II osassakaan ole moittimista. Ylikankaan Ylihärmän historia (”Tervasta teollisuuteen”) on hyvä.

Ongelma on asiallisuus. Kun epäasiallisuus puuttuu, jää vastausta vaille, miksi juuri tämä seutu on kummallinen, erilainenkin. Miksei ei menneisyydensuur miesten lisäksi kerrota menneisyyden pienmiehistä.

Olen jupissut tästä Antti Tuurillekin, mutta ei hän innostu, minkä ymmärrän hyvin. Historia olisi hienoa, jos siinä olisi seassa puolet valetta.

Elämäkertaansa Sinnemäki ei ehkä voi kirjoittaa. Itsensä kirjoittaja voi häpäistä ja yleensä häpäiseekin, mutta kun ilmiöissä – tässä tapauksessa 70-luvun äärivasemmistolaisuudessa, on aika paljon sellaista oleellista, ettei siitä oikein ilkeä kirjoittaa. Interpoloin: tunnen siis paljonkin entisiä stallareita, mutta en välitä keskustella menneisyydestä. Tunsin erittäin paljon entisiä AKS:n valajäseniä, iikolleja ja muutaman muiluttajankin, mutta en halua esittäytyä asiantuntijaksi, koska muistan heidät ”kaiken jälkeen” Kekkosen kaudelta. Mukana oli vain muutama kiilusilmä, ja heitä pidin jo silloin jotenkin vioittuneina.


Mutta Sinnemäeltä odotan edelleen lisää, koska hän kirjoittaa niin hyvin.

16 kommenttia:

  1. Kun se pohjalaisuus alati näyttää olevan niinsanotusti über alles, niin todettakoon,että Heikki Ylikangas näkyy vuoden 2015 "testamentistaan" (Mitä on historia etc.) huolimatta minulle myönteisenä yllätyksenä jatkavan historiantointaan, niin että häneltä ennakkotietojen mukaan aivan kohta ilmestyy kirja Aina sitä jokin naula vetää. Erityispiirteet Pohjanmaan historiassa. Tämän seikan palstan isäntä varmasti tietääkin minua huomattavasti paremmin. Epäilen kuitenkin, että kirjoittaja ei yleisten syiden vuoksi tällä palstalla saa samanlaista myönteisyyttä osakseen kuin nämä "erittäin hyvän kasvatuksen saaneet" Lehtiset, Virrankosket ja muut.

    VastaaPoista
  2. Eräs kypäräpappi juuri korskeasti moitti entisiä taistolaisia diktatuurin kannattamisesta ja siitä, etteivät nämä vieläkään ymmärrä hävetä tekosiaan. Kysäisin, että mitenkäs se oma tausta? näkyy siellä liehuvan ainakin Hessenin prinssin ja hakaristin varjoja. Ei ole kuulemma sama asia. Niinpä niin.

    VastaaPoista
  3. Tuollaiset piirroskuvat kannattaa näyttää png-kuvina eikä jpg:nä. Jpg pehmentää. Tässä esimerkki miltä kuvan pitäisi näyttää https://s25.postimg.org/f9jz4gk3j/Lapua.vaakuna.pieni.png

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan ne lapualaisetkin antaneet pikkusormensa mainosmiehille vesittäen Lapuan vaakunan: http://kuvanjako.fi/vyf1l-1024.jpg

      Poista
    2. Hyvin joutaa pehmentyä.

      Poista
    3. Onko se Kosolan Vihtori mummonsa mekossa tuon karhun selässä?

      Poista
    4. Vanhassa lehtijutussa kerrottiin, että Kosolan emäntä kävi säännöllisesti uimassa läheisessä joessa. Hänen uima-asunsa sanottiin olleen kuin Lapuan painitrikoo!

      Kuvalehteä selaamassa Kunnaksen Ilkka

      Poista
  4. Toiseksi viimeisestä kappaleesta: juuri siitä kannattaisikin kirjoittaa, mistä ei oikein ilkeä kirjoittaa. Edes ja ehkä juuri itselleen.

    Sitten vuosikymmenten kuluttua, kun ne merkitykset, joiden vuoksi ei ole aikanaan iletty, ovat menettäneet merkityksensä, tuollaiset muistiinpanot ovat arvokkainta ajankuvaa. Sekä kirjoittajan jo kadonneesta nykypäivästä, että siitä ajasta josta kerrottiin.

    Mitään en kadu niin paljoa kuin sitä, etten tullut aikanaan nauhoittaneeksi tuntikausia niitä äijien jutteluja, kun joku vanha sukulainen tuli käymään, ja sedät tai tädit juttelivat tuntikausia vanhempien kanssa vanhoista asioista. Nyt kaikki ovat jo kuolleet tai muistamattomassa kunnossa.

    Jäljellä on muutama laatikko valokuvia, joista enää ei kukaan muista ketä ne esittävät. Ja jotain paperia. Ja jo autioituneen kotitilan pihan avokallioon hakattuja, sammaleen alle jääneitä nimikirjaimia sukupolvien takaa. Kaikissa sama viimeinen kirjain.

    VastaaPoista

  5. Lapua=Barcelona. Edelliseen vyöryivät kosmopoliittisen wreden ja kapitalisti-individualisti stoolbergin lait ja toimeenpano. Kunnes ihan oma väki koetti. Barcelonaan vyöryy kiinalaislaumoja omine pauligteepaketteineen ja sinisine lenkeineen räpläämään filmikojeitaan silmäämättä paikallisia lainkaan, ja välittämättä kuvakohteistaan tuon taivaallista. Oma olkaolassa seura ja tirskahtelu on kaikki kaikessa. Ainakin Fredan ja Temppeliaukion empiriasta induktiometodilla verifioiden.

    Barcelonassa esteettisinä tahroina puuskuttaa lisäksi suomieläkeläiset, finnairin kausilippulaiset.

    Lapuan Laiksi oli tulla Komintern ja Barcelonaan tuli Institute for International Finance sofistikoitumistaan teroittuvimmin normein elinkeinojen harjoittamisesta ja työntekijöiden korvaamisesta kuluttajilla. Edellinen on tota automaatiota ja suoraa investointia. Jälkimmäinen on noitten tuoteselostesertifikaatti-tuotteiden ja palvelusten nauttimista. Poikkea kaupassa ja kassankautta niin näet. Tuskin ymmärrät.

    Olet hyvässä seurassa. Ei Niinistökään ymmärrä katalaanien kiittämättömyyttä Oecd:tä, WTO:ta kohtaan, ei PwC rationaliteettia, ei merten konttivapautta, ei ihmisemansipaatiota työmaa-isännän, saati aviomiehen tyranniasta. Ja niin päin pois.

    Mitä ne napisevat. Kuuntelisivat Yleä ja lukisivat Hesaria. Siksihän korkeakoulutetut suomalaiset kulttuuri-insituutioineen maanpiiriä täplittävät sivistyksen valua. Yhdessä onneton kävinkin, Pariissa ja oli kotoista. Pomonsa intti vastaansanomattomasti kuinka he ovat kaupungin paras, siis kultuuripaikka. Siis nyt uudistettuna. Tästä voisi repiä miksi Kataloniassa järkensä varjelleet ja kaupunkilaisetiikkansa vuosisatojen takaa kantavat Ihmiset pyristelevät omatoimisuuteen arjessa ja juhlassa, pois Globaalin standardipakkovallan alta.

    Ja miten vakava paikka tällainen oman rahan lyöntioikeus + sen kompikaatiot olisivat teknoylimystön noususpiraalille, spitaalille, valhekapitaalille. Kreikka ja Venezuela ovat toisia hylkiöitä. Veri puhdistaa.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joilla paljon on, niiltä paljon ei voida vaatia.

      Poista
  6. Lapualaisuus samaistuu vieläkin muualta Suomesta kotoisin oleville jonkunlaiseksi ääriajatteluksi ja kiihkomielisyydeksi, suuntaan tai toiseen.

    Ihan niin kuin siellä olisi kunnia ettei haluta tulla toimeen eri tavoin ajattelevien kanssa, ja sitten nahistellaan. Tai viime kädessä annetaan aseiden puhua. Jos henkilö kertoo olevansa Lapualta, kyllä häneen vähän varovaisemmin pitää suhtautua, että mitä sieltä on odotettavissa.

    Tiivistettyä pohjalaisuutta.

    VastaaPoista
  7. Aikamoista hurmahenkistä häröilyä tuo AKS:n perustamistouhu vaikuttaa olleen. Rituaaleja ja kinastelua kuka saa olla ykkönen.

    Eronneiden jäsenten jäsenmerkit hakattiin palasiksi alasimella, tietävät lähteet.

    Ne on olleet jotenkin liikuttavasti omissa sfääreissään. Pyhiä valoja ja silleen.

    60-70-lukujen opiskelijaliikkeissä lie intomieltä myös piisannut enemmän kuin tervettä harkintaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pyhässä lipussa Bobi Sivènin itsemurhaluoti...

      Poista
  8. Onko tuo ahma, millä tuo poika ratsastaa? Näyttää ahmalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Musta karhu" oli ainakin se Helsingissä sijainnut etninen lapualaisravintola...

      Poista
    2. Olisko kissa, jota urhea lapualainen mätkii astalolla?

      Poista