27. elokuuta 2017

Ikkunat



Windowsei todellakaan ole välttämätön. Tosin hankin Parrallelsin, jota käyttäen Windowsia voi ajaa Macillä. Syy on ikivanha Total Commander, joka on oikeastaan jostain Windowsin varhaisversiosta jäljitelty. Sitten kävi ilmi, että Macin käyttöjärjestelmälle on yhtä hyvä Commander.

Tarve johtuu siitä, että on se Kansalliskirjaston digitaalinen kokoelma, johon vien nyt päivityksen. Valokuvia on skannattuna 25 000. Lapin takia minulla on kaikki Lapin varhaiset peruskartat, varmaan 600 lehteä, ja useimmat käsin väritettyinä.

En tiedä, kiinnostaako ketään koskaan musiikkini. Ehkä se kertoo jotain. Sitä on yli 500 gigatavua. Omien levyjeni tuhat) lisäksi olen ripannut kotikunnan ja lähikuntienvalikoimat ja jo kauan sitten Ylen levystöä, jota siis ei olisi saanut viedä pois Pasilasta. Spotify ei kuitenkaan muuttanut kaikkea.

Olen kauhistellut ja ihastellut vanhempieni järjestelmällisyyttä. Hiukan huokasin, kun kävi ilmi, että äidin sällyttämät ja järjestämät yli kolmetuhatta postikorttia 1935 - 2015, mukana Martta Wendelinin koko tuotanto, ovat arvokkaampia kuin kaikki kirjani. Sen moni tietääkin, että kun isäni osti ahkeraan kirjeenvaihtoon silloisen morsiamensa kanssa johdonmukaisesti kuhunkin kirjekuoreen koko sarjan Itä-Karjalansotilashallinnon postimerkkejä ja katsoi että leimat tulivat oikein, se oli melkein kuin tilaus tulevilta polvilta. Luulen että veljelläni on niitä kahta vaille kaikki suomalaiset postimerkit, siis myös Vaasan annin isoharkkoiset. Itse en ymmärrä, että Zeppelinin virhepainamasta kannattaisi maksaa henkilöauton hinta.  Moni ei ymmärrä, että henkilöautosta kannattaa maksaa henkilöauton hinta.

Eilenkin olin henkilöautoilemassa. En malttanut jättää katsomatta, miltä Hagelstamin antikvariaatin ikkuna nyt näyttää.  Kiva. Kuvan otin roiskaisemalla. Satoikin.

Mutta kokeiltuani tiedän, että koko kansan suosikkikirjoja ei ole missään. Kirjastoista ne ovat kadonneet eikä antikvariaateissa ole.

Mickey Spillanen ”Velda vimmastuu” on ikkunassa. Se edustaa tuota harvinaiseksi käynyttä lajia. Pekka Lipposia nimittäin saa, koska niitä keräillään. Outsider on kaikkiaankin suosittu. Se ei ole kumma. Hän oli aikansa parhaita kertojia. Ennen pitkää korkeakirjallisuudessa uskoteltiin, ettei kertomusta tarvitakaan. Se ei pidä paikkaansa.

Yritin lukea taannoin yhtä Spillanea englanniksi, mutta ei siitä tullut mitään. Teksti oli niin alkeellista ja asenteet niin tuttuja. Nuo ”kovaksikeitetyt” ovat ongelmattomia. Sen huomasi pian britti Peter Cheney, ja ranskalaiset ottivat kiitollisena käyttöön hänen sankarinsa Lemmy Cautionin ja löysivät loistavan näyttelijän, Eddie Constantinen. Jopa Godardin näillä eväillä tekemä taide-elokuva ”Alphaville” oli melkoinen. Lisäksi ranskalaisilla oli suuri poliittisen ja yhteiskunnallisen rikoksen eli siis elämän mahdottomuuden tuntija, meillä kovin vähällä jäänyt Melville.

Suomesta tämä lajityyppi puuttuu, vaikka Outsider yritti hiukan mukailla sitäkin. Englanninkielisessä maailmassa ”kommunisti-rottien” ammuskelu ja ahdistelu vähän väistyi, kun mielenkiinnon valtasi vakoilija, josta James Bondn yhteydessä käytettiin nimitystä ”salainen agentti”.

Se menee jotenkin noin, vanhojen kirjojen kanssa. Viihde ja ”roska” kertovat ajoista enemmän kuin sommiteltu taide.


3 kommenttia:

  1. Ei ollut Kemppisen Vaasan Jaakkoo myynnissä printtinä....

    VastaaPoista

  2. Hyppäsin fillarin selkään ja poljin ikkunan ääreen eilisiltana. Ikkuna olikin poikkeuksellisesti paraatipuolella, Fredrikinkadulla eikä kulman takana Uudenmaankadulla. Sehän noille nimiripustuksille on poikkeuksetta annettu ja vakiintunut. Kemppisen arvostuksesta Hagelstamin silmissä kai on kyse. Kyseinen Fredan ikkunahan esittelee aina Hagelstamin omia aarteita, ankaria tieteenhistorian, maantieteen ja anatomian eksemplaareja. Ehkä yksi tätä sorttia siinä nytkin oli. Corpus juris civilis. Se on kai sitä Justinianuksen aikana koottua roomalaisen keisariajan oikeudenkäyttöä. Siis ei tasavallan, ennen Ceasaria. Ei ateenalaista kansalaisvaltaa, vaan roomalaista yksinvaltaa.

    Senhän Paavi otti käyttöön kun meinasi itsestään keisariakin, pontius maximus, ylipappihan hän jo olikin. Canova jne. kuuluu tähän ja Suomeen saakka ulottuva kurin, opin ja eurooppaoikeuden ulotus tuhannen vuoden takaa.

    Kyseinen 15 senttisen paksu corpus jää kuvasta oikealle. Sen pitää olla arvoltaankin yli noiden joulu- ja postikorttien ? Onko kirjalaina Antikvariaatin omista kokoelmista, arvaisin noin.

    En ollut ainut tsiikaaaja pikaisella pysähdyselläni. Tuo iso musta taka-alalla on kymmenisenkö osainen tietosanakirjajärkäle yli sadan vuoden takaa, suomeksi.

    Minä luin eilen Sven-Erik Rosenlewin ja suvun kiehtovaa tarinaa ja Kotkan, missä samaa saagaa elettiin. Kolmannen osan alussa Voittajat ja voitetut tulee Viipurin kuvernöörikenraali paikkakunnalle säätämään kaupunkia. Heti ensimmäisellä sivulla hän pohtii, Toivo Pekkanen: "Näky virkisti häntä…uskoi teollisuuden luomien rikkauksien pian hävittävän kaikki köyhyydestä johtuvat surulliset epäkohdat maailmasta."

    Oli otsaa siltasaarelaisilla vetää Pekkanen Akateemikoksi, ja ent. aitosuomalaiskiihkoilija Kekkosella ja jengillään. Parku oli varmaan iso ? Maaherra nousi höyrypaatista laiturille ja tuumi noin. Helsingistä saapui senaattoreita niin ikään yötä myöten hyttilaivassa.

    Laivarantaan nousee vuosikymmenten päästä nosturi eikä enää tarvitse ahdata irtolautoja. Sitten taas ajassa eteenpäin ja noiden ahtaajien pojat opiskelevat MBA-opistoissa ja oppivat mukautumaan sallia taikajimien ottaa haltuunsa, ostaa muka, finanssioimalla nuo sahat ja laivat pitkäsormisempiin käsiinsä. Kauniit ihmiset voittavat.

    Pekka Herlin ei ollut uskoa korviaan kun nosturialan ulkopuoliset, mutta raha-alan sisäpuoliset tulivat ostamaan Koneen nosturipuolta. Herlin kysyi jopa panttirahan ettei turhaan höpötettäisi. Sellainen löytyi ja Konecranes syntyi, vuorineuvoskin Stig Gustavsonista leivottiin vanhan perineen mukaan. Industri Kapitalin Björn Savén sai leijonakäädyt Tarja Haloselta. IK hääri Attendossa ja muissakin niiden arvonnousu (= paksunevin lainarahakerroksin) ilmapalloilussa Soten taivaalle.

    Tällainen alan ulkopuolisten fuusiomeininki oli siis uutta ja outoa Pekka Herlinille, mutta raha lopulta kelpasi. IK ja Savèn oli Wallenberg lähtöinen ja menestysluku. Nyt W-peräinen EQT on Terveystalon isoin omistaja. Suomeksi siis Diakonissasäätiön armeliaisuustyön mahdollistaja.

    Hoopoa ettei tämä Viipurin kuvernöörin unelmat tärvellyt ja Trumpilmiön esiin pakottoman neoliberalismin lakien henkeä menen tullen loukkaama sotavaltaus saaliin kokoaminen juuri saa sitä huomiota osakseen mitä ennen todellisuuteen tieteen luupin alla kohdennettiin.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  3. Listalta puuttuvat kotimaan kohdalta Kantelettaren runot sekä Paulaharju.

    Vaadin saada mukaan!

    VastaaPoista