14. toukokuuta 2017

Todellinen valtiomies




Otsikosta näkee, että kysymyksessä on Donald Trump. Kuka muukaan?

Vastaan tuli seuraava kuvaus.

Ennen kaikkea – siis sen ohella, että kysymys on psykopaatista, hän on autoritaarinen.

Hakuteos kertoo käsitteestä seuraavan:

”Autoritaarinen persoonallisuuden tutkimuksen aloittivat 1940-luvulla joukko Saksasta Yhdysvaltoihin paenneita niin sanotun Frankfurtin koulukunnan tutkijoita Theodor W. Adornon johdolla. Adornon lisäksi tutkimusta tekivät Else Frenkel-Brunswik, Daniel J. Levinson ja R. Nevitt Sanford. Tuloksena oli kaikkien aikojen kuuluisin persoonallisuustutkimus The Authoritarian Personality (1950). Tutkimus toteutettiin osittain kyselynä, osittain haastatteluina, joiden kohteena oli suurehko otos keskiluokkaisia, valkoisia ja ei-juutalaisia yhdysvaltalaisia. Asenteita pyrittiin mittaamaan juutalaisvastaisuuden, yleisen oman ryhmän suosimisen ja ennakkoluuloisuuden (esimerkiksi mustaihoisten, homoseksuaalien, ateistien ja ulkomaalaisten torjunta), poliittisen vanhoillisuuden ja piilevän demokratian vastaisuuden osalta.

Tutkimuksen tuloksena oli niin sanottu F-asteikko. Sen mukaan autoritaarinen persoonallisuus on todettavissa ja tutkittavissa yhdeksän ominaisuuden yhdistelmänä, jotka ovat:

Sovinnaisuus: jäykkä sitoutuminen sovinnaisiin keskiluokkaisiin arvoihin

Autoritaarinen alistuminen: alistuva ja kritiikitön suhtautuminen ihannoituja moraalisia arvovaltoja kohtaan

Autoritaarinen hyökkäävyys: pyrkimys etsiä, tuomita ja torjua epäsovinnaisia ihmisiä

Anti-intraseptio: mielikuvituksellisuuden ja helläluontoisuuden vastustaminen

Taikauskoisuus ja stereotyyppisyys: usko kohtalon taianomaiseen määräytymiseen ja taipumus jäykkien luokittelujen käyttämiseen ja huonoon moniselitteisyyden sietämiseen

Valta ja kovaluontoisuus: liioiteltu kovaluonteisuus, kiinnostus vallan, voiman ja hallinnan leimaamiin suhteisiin ja niiden perusteella tehtyihin erotteluihin, joissa samaistutaan nimenomaan voimakkaampaan osapuoleen

Tuhoavuus ja kyynisyys: yleistynyt vihamielisyys ja inhimillisyyden pilkkaaminen

Heijastavuus: taipumus heijastaa tiedostamattomia tunneyllykkeitä maailmaan siten, että tuloksena on epäily vaarallisten ja hillittömien asioiden tapahtumisesta maailmassa

Sukupuolisuus: liioiteltu kiinnostus toisten sukupuolielämään.”

Tuo kuuluisa lista tuli vastaan jo aika vanhassa kirjassa, jonka nimi on suomennettuna ”Sotilaallisen epäpätevyyden psykologia”, ja kirjoittaja Norman Dixon. Teos on oikein valaiseva. Adornon ja muiden luokitusta pohditaan kirjassa Hitlerin yhteydessä.

Trumpiin soveltaen tuo diagnostiikka tuo mieleen monia askarruttavan kysymyksen, mihin ollaan menossa.

Sotaäijissä on mielenkiintoisia eroja. Stalinia ei liene koskaan kuvattu ymmärtäväiseksi ja ystävälliseksi ihmiseksi. Silti tuo lista ei oikein sovi häneen. Stalin oli siviiliammatiltaan pankkirosvo, ja nykyisin toistellaan usein, että hän vähät välitti auktoriteeteista, kuten Leninistä. Lisäksi hän lienee käynyt läpi vaikean henkisen romahduksen kesäkuussa 1941, kun Saksan hyökkäys sekä melkein tuhosi Neuvostoliiton että teki naurunalaiseksi Stalinin itsensä ja hänen jatkuvasti toistamansa perustelut, että ei Hitler vielä hyökkää.

Hän nousi tuosta tilanteesta, ja ehkä juuri sen takia antoi jatkossa hämmästyttävän paljon painoa etevimmille sotilaille. Zhukovia on sanottu sodan ehkä parhaaksi sotilaaksi. Tsuikov sai johtaa Stalingradin taistelua oman harkintansa mukaan. Sodan loppuvaiheessa Konev nousi näkyvään asemaan.

Yleensä autoritaarinen persoonallisuus ajaa itsensä ja seurueensa tuhoon. Niinpä juuri nyt voi vain jännityksen tuntein odottaa, miten tehokkaasti Trump kykenee kostamaan arvovaltansa uhmaajille eli monille puoluetovereilleen. Republikaanien johtomiehissä on kokenutta väkeä. Emme tiedä, ovatko tikarit terässä, mutta luultavasti ovat.

Päädyn sanomaan minäkin jotain nyt edesmenneestä Mauno Koivistosta. Koska olen ollut itse sillä asialla, voin esiintyä todistajana. Koivisto oli taivuteltavissa, myös järkiperustein.

Suomen Pankin ”bunkkerissa” eli työhuoneessaan hän sanoi, kahden kesken siis, suunnilleen näin:” Minä olen nähnyt elämässäni niin paljon väkivaltaa, sodassa ja rauhassa, että olen oppinut olemaan hyvin tarkka. Kun minä isken, se tapahtuu tavalla ja hetkellä, jolloin vastapuolella ei ole pienimpiäkään mahdollisuuksia selviytyä.”

Tämä oli sitä, mitä nyt muistellaan ”fundeeraamisena”. Se tulkittiin silloin ja nähtävästi edelleenkin ääneen ajattelemiseksi ja kukaties epävarmuudeksi.

Sitä se ei ollut. Pikakiväärimies oli erittäin taitava liikehtimään peitteisessä maastossa ja valitsemaan asemansa ja vaihtoaseman itselleen. Sen jälkeen tarvittiin usein taitoa harhauttaa ja sen jälkeen hyvin paljon kärsivällisyyttä.

Oikean hetken huomaaminen edellyttää lahjakkuuden ja vaiston saumatonta yhteistoimintaa, joka puolestaan merkitsee hyvin voideltua ja huolella puhdistettua persoonallisuutta. Ja kun on oikea aika, fundeeraaminen loppuu kuin seinään.

Niin se on aina. Lahjakkuuden lisäksi vaaditaan luonnetta. Koivisto tunsi yksityiskohtaisesti Kekkosen elämäkerran. Taitava ajoitus ei ollut hänen vahvuutensa, vaikka hän oli etevä ja kokenut valtiomies. Hän ei osannut edes käyttää vihollisiaan edukseen. Koivisto osasi.


25 kommenttia:

  1. Nahkurin orsilla tavataan.

    t. Konklaavi

    VastaaPoista
  2. Koivisto olisi tietenkin valittu presidentiksi jo vuonna 1978, mikäli hänen ehdokkuutensa olisi sopinut oman puolueen puheenjohtajalle.

    Seuraavana vuonna hänen pääministeriytensä sopi kaikille: Kekkoselle, Sorsalle ja Väyryselle, koska he arvelivat mokia tulevan neljässä vuodessa tarpeeksi; Koivistolle itselleen, koska hän tiesi, että ei tässä neljää vuotta kulu.

    Vuoden 1981 yritys hallituskriisiksi ällistytti perustuslaintuntijat. Vielä 36 vuotta myöhemminkin ällistyttää, kuinka vähän perustuslaintuntijoita on.

    Joka päivä tulee vastaan joku, joka luulee, että Suomessa olisi joskus ollut presidentillä valta erottaa hallitus eduskunnalta kysymättä. Jotenkin tämä asia sotketaan vanhaan pykälään eduskunnan hajottamisesta.

    Todellinen valtiomies saa tahtonsa läpi pykälien puitteissa.

    vuorela, tampere

    VastaaPoista
  3. Meitä oli monia, jotka pelkäsivät Trumpin voittaessaan tekevän diilin venäläisten kanssa pikkumaiden kustannuksella. Nyt kansanedustaja Elina Lepomäki puhuu asiasta ihan totena (toivottavasti hän on väärässä).

    Diiliin olisi kuulunut mm. Naton vetäytyminen Baltian maista ja Itä-Euroopasta. Se olisi järkyttävää, lähes verrattavissa Ribbentrop-diiliin.

    Yhtä asiaa Lepomäen ajattelussa jäin ihmettelemään: hänen mielestään Suomen paras ja ainoa turva on liittyä Natoon.

    Häh? Jos Nato hylkäisi jäsenensä baltit, niin miksi se ottaisi Suomen ristikseen? Toinen häh: jos Nato hylkäisi jäsenensä baltit, mitä sen uskottavuudesta jäisi jäljelle? Kolmas häh: jos tarina on totta, Naton uskottavuus venäläisten silmissä on jo nyt lähellä nollaa.

    Asiahan olisi sama kuin vanhassa vitsissä, jossa mies kysyy baaritiskillä neidolta, lähtisitkö tämä rakastelemaan hänen kanssaan, jos mies maksaisi miljoona euroa. Tyttö vastaa heti myöntävästi. No, lähtisitkö satasella? kysyy mies. En taatusti, miksi sinä minua oikein luulet, kivahtaa tyttö. Senhän minä jo tiedän, vastaa mies, ja nyt neuvotellaan vain hinnasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Diilejä Trump tekee, mutta mitä ja kenen kanssa? Miestä on verrattu Mussoliiniin, puhuu paljon ja roskaa. Omia tuttujani New Yorkista pelottaa. Tässä melko tuore näkemys Penguin Books kustantamolta: https://ketovuori.blogspot.fi/2017/05/trumpster.html

      Poista
  4. Toukokuu -81, Koiviston puhe. Ote piti.

    Veneen tervausta miettii Kunnaksen Ilkka

    VastaaPoista
  5. Oltiinkos siellä bunkkerissa aivan selvin päiten?

    VastaaPoista
  6. "Kun minä isken, se tapahtuu tavalla ja hetkellä, jolloin vastapuolella ei ole pienimpiäkään mahdollisuuksia selviytyä.”

    Tuskin on ehtinyt ruumis kylmetä kun jo vittuilu alkaa. Vai lieneekö vain todistajan itsekorostusta? Kenties molempia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. menee siihen nyt tovi, kun Tiitisen lista otetaan kaapista. Sen kovista nimistä vain yksi taitas olla enää elossa ... onhan siellä sitten niitä never heard -nimii. Ketään kiinnosta.
      Samalla muuten selviää se ettei tämä asiakirja ole, mitä tahansa "vihjetietoa", kuten Tiitinen väheksy, vaan lähde DDR:n kovassa päässä.

      Poista
    2. Lausahdus on, olipa se totta tai ei, aivan linjassa sen kanssa, mitä Koivistosta muutenkin puhutaan. Se kuva, minkä Hesarin uudelleen julkaisema, vuonna 2013 kirjoitettu juttu Koivistosta lentopalloilijana, antaa Koiviston sielunelämästä, on aivan samassa linjassa. Itse näkisin Kemppisen esittämän sitaatin osana Koiviston legendaa, arvostavana ja ihailevana kommenttina, en keljuiluna. Noinhan se isku täytyy iskeä: antamatta vastustajalle mahdollisuutta. Ja niin Koivisto myös iski: Kekkosta kesällä 1981, Karjalaista 1983, YYA-sopimusta 1991 ja Pariisin rauhaa 1990. Ainoallakaan kerralla vastapuolelle ei jäänyt vastusmahdollisuuksia.

      Poista
    3. Tuskin on ehtinyt ruumis kylmetä kun jo anonyymit ampuu puskista. On selvä, että Koivistoa nyt muistellaan, kaikilta kanteilta. Blogistin muistelu tuntui hyvin koivistomaiselta.

      Poista
    4. että iski - jotain puliukkoa. Varmaan nautintoa sai.
      Väyrystä hän suunnitteli iskevänsä, mutta meni jahkailuksi: ei löytynyt sitä kohtalonpaikkaa.
      Tuo mitä hän Kemppiselle lie rehvastellut voimansa tunnossa, kielii kyllä lähinnä ihanne-minästä.
      minulta kysyi kerran, monellako sanalla sais vastata?
      Oli vaikeuksia tiivistää.

      Poista
    5. En usko, että blogistilla olisi ollut mitään bunkkeritapaamista Koiviston kanssa. Se on ollut vain unennäköä, johon runoilijat usein sortuvat.

      Poista
  7. Tämä voi olla nyt vähän sopimatonta, mutta mieleen nousee väkisinkin, mistä tulee kaikki tämä oikeutus ja rento, mutta pyhä varmuus, jolla kuka tahansa ei-ammattilainen kyökkipsykologi tuosta noin vai syväluotaa ja lokeroi Trumpin (tai muiden ei suosiossa olevien) sielun mennen tullen ja totaalisen kattavasti? Ja vielä vain vasemmalla kädellä kevyesti lonkalta huitaisten.

    Frankfurtin koulukunnaltako? ;)

    Näin maallikon näkökulmasta Trump vetää varsin eksoottista "tiedotuslinjaa" eikä ole selvää, ovatko hänellä aivan kaikki diilin tekijät aina tornissa, mutta vasta teot ratkaisevat.

    Joten tautiluokitus nimenomaan autoritaariseksi persoonaksi juuri siinä tulkinnassa, johon Adorno tuon aikanaan oman agendansa perusteella ja omiin tarkoituksiinsa rakensi, saattaa siis olla ennenaikainen ja jopa joltakin osin väärä? Ehkä jopa tarkoitushakuista poliittista vaikuttamista lähinnä kotimaiseen kulutukseen?

    VastaaPoista
  8. Pieni lisäys vielä: Tuo Adorno & co:n autoritaarisen persoonan kuvaushan on yksi yhteen sen islamilaisen kulttuurin kuvaus, josta tänne meidän kulttuuriamme rikastuttamaan rientävä väki nykyisin tulee.

    Ja sitä suvaitsevaistomme haluaa vain lisää. Pois lukien Pirkko Saisio, joka taisi juuri herätä toisiin ajatuksiin. Ja tuli saman tien kivitetyksi autoritaarisen suvaitsevaistomme toimesta.

    Hullunkurista hommaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sopii nuo jewtalaisiinkin.

      Poista
    2. Blogissori onnistui näköjään johdattelemaan Matiaksenkin asian ytimeen: islamilaisen ja länsimaailman populistit ovat samaa sukua. Isis ja Trump, Putin, persut ja Erdogan ovat saman autoritaarisuuden ja sen kaipuun eri kulttuureihin sopeutettuja ilmentymiä. Myös taustalla olevat ongelmat ovat yllättävän samankaltaisia.

      Viikonloppuna tuli katsottua kuuluisa Jatkoaika ajalta kauan ennen syntymääni - se missä Lenita flirttailee ja Manu filosofoi nuorisomellakoitsijoiden ”tyytymättömyydestä” Kirsti Wallasvaaran kanssa. Persujen, Trumpin ym. kannattaa ilman muuta ruokkia samaa tyytymättömyyttä, koska se ylläpitää kannatusta. Siksi ei hallituksessakaan pidä yrittää parantaa kannattajien asemaa.

      Poista
    3. Minä taas tunnistin tuosta kuvauksesta erään kovaa esittävän maahanmuuttokriittisen.

      nimim. Tolerantti

      Poista
    4. Yhdenasian ammattiagiteeraaja, nimimerkki Matias K. irvailee muiden kyökkipsykologialla olematta itse sen kummoisempi asioiden analysoija.

      Jos tarkoituksensa on leikkiä vastavirtaan kroolaavaa intellektuellia niin kuin eräs muukin näillä samoilla saiteilla, niin vähintään nyt, kun Trumpin viimeisin kupru saavutti miljoonien kansalaisten huomion, pitäisi myöntää, että tämä parjattu "suvaitsevaisto" (mitähän kaikkea se oikein käsittääkään?) on täysin oikeassa hänen valtiomiestaitojensa olemattomuudesta. Asemansa huomioonottaen tämä diileri on myös hyvin vaarallinen ja saa maailmanmitassa hirvittävästi enempi tuhoa aikaan kuin yksikään kuorma-autolla väkijoukkoon rynnistävä aivopesty onneton.

      Pirkko Saision haastattelukin kannattaa lukea tarkemmin ennen kuin sillä kapustalla tällaisissa yhteyksissä huitaisee.

      Poista
    5. "Yhdenasian ammattiagiteeraaja..."

      Intellektuellina en ole koskaan itseäni pitänyt. Puhtaasti maalaisjärjellä ihmettelen vain suuresti tämän maailman järjettömyyttä yleensä ja aivan erityisesti niitä tolkuttomuuden uusia huippuja ja loogisia kuperkeikkoja, joihin nykyisen vihervasemmisto ja yltiöliberaali tiedostava paremmisto pystyy. Uskomatonta mutta hämmästyttävää. Ja samalla hykerryttävän hauskaa seurattavaa.

      Samaa mieltä olen siitä, että Trumpin valtiomiestaidot vaikuttavat joltakin osin puutteellisilta tai ainakin kovin toisenlaisilta suhteessa siihen, mihin on totuttu. Ehkä pientä ADHD:ta on mukana myös, kun tässä nyt kyökkipsykologian puolella kerran liikutaan.

      Mutta eksentrinen tyyli ei poista sitä, että Trump loistavasti haastaa vanhan ja ummehtuneen vallan, sen vallantäyteisen ylimielisyyden ja vanhat hämärät epäpyhät kytkökset. Trumpin sekoilu ei myöskään mitenkään legitimoi hänen vastustajiensa ja vanhan vallan kantoja ja toimintaa, joka se vasta vaarallista on, kuten nähty on mm. Lähi-idässä. Al Qaidaa ja ISIS:tä pukkaa. Kaaosta, kuolemaa ja pakolaisvirtoja ...

      Minulle edelleen kylmää sotaa käyvä ja konflikteja rakentava Clinton on paljon pelottavampi kuin diilintekijäksi mainittu Trump. Ja diilintekijöistä taas Merkel ja Macron pelottavat paljon enemmän kuin Trump, koska heidän diileillään saattaa aivan oikeasti olla todella tuhoista vaikutukset.

      Joten kun USA:ssa jo melkein oli naispresidenttikin, niin mitäs jos nyt kuitenkin annetaan lievästi vammaisellekin mahdollisuus yrittää, niin kovasti suvaitsevaisia kun tässä ollaan.

      Poista
  9. Yritin löytää runsaasta referenssi- ja kokemusvarastostani sitä artikkelia, jossa tuo Kemppisen siteeraama persoonallisuuluonnehdinta olisi "evidence based" esitetty.

    Kauheata on huomata, että niissä kokoonpanoissa, joissa itse olen silloin toiminut, kun en ole kliinisessä työssä kahden kesken potilaideni kanssa, turhan moni "ranskalainen viiva" toteutuu.

    Olen elämäni varrella opetellut muutamia, henkilönimillä varustettuja "kultaisia sääntöjä", joissa kielletään (tai edes varoitetaan) professiotani "trial via media" eli "diagnosis by media"-ilmiöstä (kts esim Matti Wuori).

    Tuon listan voisi jokaiselle psykiatriaan erikoistuvalle tai kliinisen psykologin uralle pyrkivälle käskyttää ulkoa luettavaksi, sinne "ydinjatkostason" normisuotimeen.

    Valitettavasti on niin(kin), että kovin moni tunnettu(kin) alan haastateltava mediassa todistaessaan täyttää ehdoista yli 5, joka yleensä on riittävä määrä tehdä diagnoosi.

    Mikä diagnoosi: Homo Sapiens (kts Harari: Sapiens Ihmisen lyhyt historia)

    VastaaPoista
  10. Asuin opiskeluaikana Turussa Manun lapsuudenaikaisilla kotinurkilla tuomiokirkon tuntumassa. Vaimoni on hänelle kaukaista sukua loimaalaisen isänsä puolelta. Opiskelimme Manun kanssa molemmat sosiologiaa Turussa, minä ensin Akademin puolella. Isäni oli kansakoulunopettaja niin kuin Manukin ensin. Siihen yhtäläisyydet taisivatkin loppua.

    VastaaPoista
  11. Ei-ei-juutalaisia:
    Stalin (djugasvili) = jewgasvili
    Zhukov = jewkov
    Jewkka Kemppinen

    VastaaPoista
  12. Minulle muodostunut mielikuva Trumpista ei ole Hitlerimäinen.
    Pikemminkin Trump on kuin Gorbatshov.
    Joka johtaa amerikkalaisten glasnostia ja perestroikaa, siis "kuivattaa suon".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä juuri tuosta, suon kuivattamisen riskistä, nousee se vanhan vallan ja mm. Clintonin hätä, kauhu ja kiihko saada Trump nurin. Ja toki Trump tässä itse hieman auttelee.

      Pelkään itse, että tuo asia on lopulta hoidettava Amerikan perinnäisin keinoin, "häiriintyneen yksittäisen ampujan" toimesta. Toivottavasti ei kuitenkaan näin.

      Mutta mitä siitä tulisi, jos Trump avasi koko Pandoran lippaan kaikelle kansalle? Siinä lippaassa kun taitaa olla aika paljon kaikenlaista kamaa. Ja valtakin olisi mukava saada taas vahoihin ja oikeisiin käsiin. Ja kylmä sota ja sen viholliskuvat voimaan antamaan mandaattia eri sortin operaatioille.

      Pahinta olisi minkään asteinen vähäinenkään liennytys. Se on kaikissa muodoissaan estettävä pontevin toimin.

      Poista
  13. Hölösuu hän joka tapauksessa on, Trump siis.
    EG

    VastaaPoista