25. maaliskuuta 2017

Miekan hakkilus


Otsikko ei viittaa lihahakkelukseen, joka puolestaan saattaa tarkoittaa lähinnä veitsellä pienittyä lihaa, ei siis jauhelihaa, joka on pantu myllystä läpi. Miekan hakkilus on kannatin.
Kirja- ja sekatavarakauppa Amazonista en mielelläni kirjoita mitään hyvää, koska firma kuuluu olevan ryöväreitten tyyssija ja nimenomaan vähäväkisemmille työntekijöilleen jokapäiväinen koettelemus.
Tilanne on nyt kuitenkin se, että kitinä sähköisistä kirjoista olisi aika lopettaa. Ei niitä tosin Suomessa juuri kukaan ostakaan. Sen näkee Kustannusyhdistyksen tilastosta. Samasta tilastosta näkee, ettei juuri kukaan osta liioin paperille painettuja kirjoja.
Minulle tuotti taannoin ongelmia ”Kolmen muskettisoturin” luku, jonka otsikossa mainittiin Athoksen olkapään lisäksi Aramiksen nenäliina ja Porthoksen miekanhakkilus. Siitä on nyt yli 60 vuotta, kun luin teoksen, ja palasin siihen, kun havaitsin, että Dumas’n koko suunnaton tuotanto löytyi pilahintaan sekä alkukielellä että englanniksi e-kirjana.
Koska muuan lupaava nuorukainen kysyi asiasta ja aikoo palata siihen alkavalla viikolla, totesin että minulla on kyllä hyllyssä silmämääräisesti arvioituna kaikki Joseph Conradin teokset, mutta otinpa ja ostin täydellisen laitoksen kuitenkin e-kirjana tehdäkseni siitä huomioita ja vaintoja, muun muassa ”Narkissoksen neekerissä” esiintyvästä idiootista, joka on romaanissa kerrotun mukaan suomalainen, nimeltään Wamibo (!) ja istuu vähät vapaahetkensä puhumattomana penkillä tuijotellen haaleilla silmillään etäisyyteen vailla vähintäkään inhimillistä pilkahdusta.
E-kirjan hinta oli yksi (1) dollari ja 8 senttiä.
Klassikkojen polkumyynti on tietenkin julkaisijan säälittävä yritys kohentaa huonoa mainettaan. Toisaalta satun tietämään, kuinka paljon vaivaa on kohtuullisen ohuenkin kirjan skannaamisesta kotona ja miten järeitä laitteita tarvitaan esimerkiksi vanhojen suomalaisten sanomalehtien skannaamiseen tieteellisten kirjastojen tarpeisiin.
Uusi mielenkiinto Dumas’n teoksiin syttyi siitä, että havaitsin jossain välissä, miten hupaisia Muskettisotureiden laajat jatko-osat ovat.
Dumas olisi aina mainittava Dickensin rinnalla tekijänoikeusnerona. Erään lähteen mukaan hänellä oli sadan hengen tehdas tuottamassa historiallisia jatkokertomuksia sanomalehtiin. Kertomuksista tehdyt kirjat ovat olleet kautta aikojen suunnattoman suosittuja. Tuhlattuaan suunnattomat tulonsa viinaan ja naisiin ja lisäksi jossain määrin turhuuteen Dumas löysi ihastuneita suosijoita ja laskun maksajia muun muassa Venäjän ja Italian hoveista. Jotain hänen myyvyydestään kertoo sekin, että ehkä ensimmäinen Muskettisoturien suomenkielinen versio ilmestyi Alfred Kordelinin kustantamana 1800-luvun puolella. Tiedossani ei ole, mahtoiko Kordelin kustantaa muuta, mutta sen tiedän, että liiketoimissa hän ei ollut paha erehtymään.
Ranskalaiset itse ja monet muut yrittävät sivuuttaa Dumas’n kuin ohimennen. Siksi presidentti Chirac järjesti menot, ja Dumas’n arkku siirrettiin Pariisissa Pantheoniin muiden kansallisten suurmiesten rinnalle, ja Chirac tähdensi nimenomaan kirjailijan kohtelun epäoikeudenmukaisuutta. Hänhän oli isän puolelta suurtakin sukua, mutta äiti oli värillinen, ja siksi kirjailija itse oli ”neekeri”, jollainen ei tietenkään voi menestyä Ranskan historian elävöittäjänä.
Tiettävästi vähättely jatkui siitä huolimatta, että Dumas’n isä oli Napoleonin kenraali ja hän itse oli kuninkaan kaveri. Luultavasti olisi edelleen harkitsemisen arvoinen asia markkinoida levottomille nuorille juuri Dumas’ta. Järjen rajoissa toimien on hiukan vaikea perustella rasismia ja siihen kuuluvaa kuvitelmaa joidenkin ihmisryhmien heikoista älyllisistä edellytyksistä, kun tällainen Dumas joka tapauksessa loi ranskalaisille kuvitelmien maailman.
Tässä ei siis väitetä, että kysymyksessä olisi kirjallisesti erikoisen korkealaatuinen tuotanto, eikä liioin, että näistä kirjoista välittyvä kuva menneisyyden ranskasta olisi oikea tai edes oikean suuntainen.
Huomasin viikolla ehdottavani puhekumppanilleni pitkää versiota elokuvasta ”Seitsemän samuraita” liikkeenjohdon oppaaksi. Kysymyksessä on yleismaailmallinen tarinatyyppi, joukko palkkamurhaajia, jotka liikuskelevat aseistettuina hyvän tai huonon asian puolesta.
Dumas’n suomalainen jäljittelijä Topelius löytyy tätä nykyä verkosta aika ongelmattomasti. Lapsenlasteni arvioinnin mukaan ”Välskärin kertomuksia” oli vain kohdittain pitkästyttävä. Viihteenä arvioiden yksi ja toinen yrittää edelleen historia-aiheita, mutta mielestäni kukaan ei ole toistaiseksi päässyt lähellekään Topeliusta, vaikka jopa tunneilmasto on nykyisin täysin toinen. Satu on omalakinen maailma.
Mutta kiinnostuneelle lukijalle – Joseph Conrad oli aikansa kirjailijoista kaikkein etevimpiä. Moni muukin teos kuin ”Pimeyden sydän” tehoaa edelleen. Aion katsella, kun en tarkoin muista, aavistiko Conrad muutakin kuin ”edistyksen” todelliset kasvot maailmansotineen. Hän oli kiinnostunut pomminheittäjistä ja pohti läpi tuotantonsa, mikä tekee ihmisestä anarkistin. Nykyisin sanottaisiin terroristin.
Kindlen suosijoille pieni varoitus. Conradin kieli on kirjalliseksi englanniksi aika vaikeaa. Suomentaminen on ollut satunnaista ja vain muutama nimike on hyvä.
Eräs toinen kiinnostunut henkilö kysyi, hankkisiko Kindlen lukulaitteen (Fire). On se hyvä ja myös suhteellisen halpa. Itse en tunne siihen kiinnostusta, koska iPad ajaa saman asian.
Se on kokeilematta, olisiko ovelakin keino myydä tai lahjoittaa Kindle-lukulaitteita valmiiksi klassikoilla ja hakuteoksilla täytettyinä. Lähtökohtaisesti ehkä ei, koska laite on hiukan kalliimpiin kaltaisiinsa verrattuna hiukan hidas, mutta toisaalta akun kesto on omaa luokkaansa.

28 kommenttia:

  1. Avain Joseph Conradin ymmärtämiseen löytyy tästä Wikipedia-sivusta.

    Mutta vain osittain, eihän tossa ole edes termejä "broach" ja "breach".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Broach tarkoittaa internet-sanakirjan perusteella veden "hörppäystä" veneeseen. Arvatenkin "breach" tarkoittaa loogisesti vastaavasti sitten "äyskäröintä".

      Poista
    2. Joseph Conradin ymmärtämiseen tästä ei kenties ole mutta isossa myötäisessä aallon murtuessa päälle voi käydä niin että vene puuppaa. Poop deck jää siis aallon alle.

      Poista
  2. Keskieurooppalaisessa vaunuosastossa kohti Välimerta matkustaessani seuraksi osui vanhempi englantilainen herrasmies, ylempää keskiluokkaa hyvinkin olemuksesta, käytöksestä ja puheesta päätellen. Matkalukemisenani ollut Conrad antoi aiheen pitkään keskusteluun, sillä hänen mielestään Conrad ja Nabokov olivat kaksi suurinta 1900-luvulla. Kolmas oli Wodehouse.

    VastaaPoista
  3. "Järjen rajoissa toimien on hiukan vaikea perustella rasismia ja siihen kuuluvaa kuvitelmaa joidenkin ihmisryhmien heikoista älyllisistä edellytyksistä, kun tällainen Dumas joka tapauksessa loi ranskalaisille kuvitelmien maailman."

    Eikä unohdeta Pushkiniakaan. Löytyyhän näitä, vaikka ei niistä oikein tilastoksi ole.

    VastaaPoista
  4. Yleensä kun ottaa käteensä klassikkokirjan, tulee mieleen että koko kirjallinen kaanon pitäisi suomentaa uudelleen jos ollaan yhtään huolissaan lukijan kuluttajansuojasta. Esimerkiksi käyvät juuri Conrad-käännökset jotka ovat useinkin jostain viime vuosisadan alusta ja ilmeisesti käännetty ottamalla kirja toiseen ja sanakirja toiseen käteen. Tosin juuri tänään osui käteen Kristiina Kivivuoren Jane Austen-käännös vuodelta 1951, jossa heti alussa puhutaan "baronettikalenterista"...

    AW

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos ensimmäiset käännökset ovat huonoja, virhe ei ole korjattavissa. Käännöksen pitäisi olla suunnilleen samalta aikakaudelta kuin alkuperäisteos. Nykysuomeksi tehty käännös pilaa klassikon, enkä usko keinotekoisesti vanhaan kieleen.

      Poista
    2. Mitä vikaa "baronettikalenterissa"? Itse olisin ehkä kääntänyt sen "aateliskalenteriksi", mutta arvelisin kuitenkin Kivivuoren tehneen tietoisen ratkaisun olla "lokalisoimatta". Kääntämättä jättäminen olisi toki ollut kolmas vaihtoehto, mutta niin tai näin, en usko että Kivivuoren täytyi ainakaan tässä turvautua sanakirjaa ymmärtääkseen alkutekstiä.
      Muuten minusta on helpompi hyväksyä kääntäjän satunnaiset kömmähdykset, silloinkin kun saatan ihmetellä ettei hän ole tuntenut sanaa tai ilmausta, kuin kääntämättä jääneet lauseenrakenteet ja ylipäätään "käännössuomen" tuottamisen.

      Poista
    3. "Jos ensimmäiset käännökset ovat huonoja, virhe ei ole korjattavissa. Käännöksen pitäisi olla suunnilleen samalta aikakaudelta kuin alkuperäisteos. Nykysuomeksi tehty käännös pilaa klassikon, enkä usko keinotekoisesti vanhaan kieleen."

      Jos tämä pitäisi paikkansa, esim. antiikin kirjallisuuden kääntäminen millekään kielelle olisi mahdollista.

      Poista
  5. Samaa mieltä Conradin suomennoksista. Paremmasta ei (muutenkaan) ole toivoa, kun tietää alenevat käännöspalkkiot ja vaikeaksi englanniksi laadittujen teosten taitavien ammattisuomentajien vähäisyyden.

    VastaaPoista
  6. Merikapteeni Conradin anarkisteilta jäi mieleen tämä nollameridiaanin räjäytysyritys Lontoossa. Pommittajana älyllisesti jälkeenjäänyt lapsi. Lapsesta ei jää paljoa jäljelle. Johtolangaksi vaatteesta jokin lappu. Huikeaa vertauskuvallisuutta, hyväksikäyttöä. Tätä päivää.
    Aasinsillaksi Conradin kirjeenvaihto Stephen Cranen kanssa. Crane kirjoitti hullusta ruotsalaisesta (!) räätälistä, joka tappeli Lännen hotellissa ja tapettiin saluunassa. Hulluja nuo ruotsalaiset, totesi Erskine Caldwellkin novellissaan. Pääsisivätkö suomalaiset tässä mukaan, kun ruotsalaiset ja suomalaiset välillä rapakon takana sekoitettiin. Muistanko väärin, että myös Londonilla oli joku merijuttu, jossa oli laivan kannella umpimielistä ja puhumatonta porukkaa. Sanottiin suomalaisiksi. Conradiin takaisin ja kosmopuolalaisuuteen: Amerikan MADissä taisi joskus olla tarina siitä, että puolalaiselta katkaisee varmimmin sormen, kun lyö häntä nenään. Riemukkaita ovat kansojen ja kulttuurien kohtaamiset. Nykyhetki vain ei suuremmin naurata.

    VastaaPoista
  7. Nyt oli niin väkevää kaikkea että saa sanoa vain saimio.

    VastaaPoista
  8. Kävin päivittämässä 4Ģ tökkimeksi nettikoukkuni. Tämän otaksutaan kestävän jopa takuuajan.

    Rahaa käytin enemmän kuin varaa oli mutta vaihtoehtoja ei ollut.

    VastaaPoista
  9. Minimalistina olen tyytynyt Samsungin X-cover:iin.

    Salaus on riittävä.



    VastaaPoista
  10. Miksei Kourallinen dollareita, liikkeen johdon oppaaksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa katsoa Akira Kurosawan Yojimbo. Paitsi, että Kourallisen dollareita juoni on aika tarkkaan lainattu muutamaa vuotta aikaisemmin tehdystä japanilaiselokuvasta, on hupaisaa, kuinka lähelle Clint Eastwoodin Tuntemattoman miehen hahmo on mukaelma Tosihirō Mifunen esittämästä samuraihahmosta. Ilmeitä ja eleitä myöten.

      Poista
    2. No just sen takiahan minä sitä suosittelinkin liikkeenjohdon oppaaksi. Yojimbon on juoni on aivan liian kimurantti talouspään ihmisille.

      Poista
    3. Jos ja aina kun tulee ikävä luen sun kommentteja ja ikävä menee ohi. Tulkintaa

      Poista
  11. Hämmästyin tuota otsikon hakkilusta niin paljon, että piti kirjoittaa kommentti. Hankkilus on tuo tarpeellinen mieken ripustin, kansanomaisesti käytetään myös nimitystä hankki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on. Jos on käsi tai olkapää pahasti loukkaantunut, sitä pidetään kantositeessä, hankissa.

      Poista
  12. Conradilta olen lukenut vain "Pimeyden sydämen", mutta se onkin sitten yksi parhaista. En muista, että kieli olisi häirinnyt paneutumista, voimakas sisältö kai tempasi niin mukaansa. Lordi Jim on jäänyt hyllyyn jostain syystä, lukematta. Ruotsiksi löytyy usein uudempia käännöksiä klassikoista, ja näissä meidän kirjastoissahan niitä on paljon enemmänkin kuin suomenkielisiä.
    EG

    VastaaPoista
  13. Miekan kannatin on siis hankkilus. En tiedä varmasti, mistä sana on johdettu, mutta mahdollisesti ilmeisimmästä verbistä hankkia, jolla on ollut myös merkitys 'vaatettaa'. Kyse olisi siis tavallaan pukimesta. Johdin voisi olla sama kuin sepaluksessa (käytöstä jääneestä sanasta sepä 'kaula').

    VastaaPoista
  14. Muistaakseni Steinbeckin Eedenistä itään kirjassa vilahtaa suomalainen portsari joka ei sano mitään. Tiedä uusista suomennoksista - Wodehouse on vanhoissa käännöksissä jopa alkuperäistä hauskempaa. Päärit ovat parasta mitä...

    VastaaPoista
  15. Klassikkojen suomennoksista ja saatavuudesta vielä vähäsen: Minulla on ollut tapana lukaista Kunnon sotamies Svejk maailmansodassa kerran 10 tai 15 vuodessa. Niin taas hiljattain. Lähikirjastoissani sekä Lehenin että Balkin käännöksia on lukuisia, mutta Balkin sain vasta tilaamalla. Netin mukaan viiminenkin eli 6:s Balkin painos (2013) on loppuunmyyty kirjakaupoissa. Netissä Antikvariaatti tarjosi yhtä käytettyä kappaletta, mutta sekin tarjous katosi parissä päivässä. Jatkuvaa kysyntää siis on, hieno juttu.

    Ilman vähäisintäkään tshekin kielen taitoa täytyy sanoa, että Balk on loistava. Koska täytän kohtsiltään 70 vuotta, rupesi harmittamaan, ettei sitä ole omissa hyllyissä nuoremmille suositeltavaksi ja lainattavaksikin.

    VastaaPoista
  16. Aisopoksesta ei olla varmoja, onko koko henkilöä ollut olemassakaan, mutta ehkä on, ja yhden perimätiedon mukaan hän oli etiopialainen tai ainakin afrikkalainen, mihin hänen faabeleidensa eläingalleria näyttäisi viittaavan. Afroamerikkalaisten satujen veijariperinne (trickster, Jänis Vemmelsääri, Kettu Repolainen) on Aisopoksen sukua ja Joel Chandler Harrisin Remus-setä eritoten.

    VastaaPoista
  17. Dumas vanhempi olisi kai ollut oikeammin markiisi de la Pailleterie, mutta Dumas oli kuitenkin helpompi kirjailijanimi... Uskomattoman laaja tuotanto ennen kirjoituskoneitten aikakautta, ja kyllä Musta tulppaani (suom. Hertta Tirranen) ynnä Monte Criston kreivi (suom. Lauri Hirvensalo) kuluivat minunkin nuorissa käsissäni. Jälkimmäisessä kirjassa on muuten lähes ihannoiva kuvaus huumausaineen käyttämisestä.

    Olen muuten aina kuvitellut, että se kannatin on hankkilus eikä hakkilus, mutta lienen sitten erehtynyt?

    VastaaPoista
  18. Palaan tähän vielä, sillä tekemäni verkkohaut ja tiedusteluni miekkailunharrastajalta viittaavat siihen, että "hankkilus" olisikin oikea muoti, ja bloginpitäjäprofessorin "hakkilus" joko murteellinen muoto tai väärinkäsitys.
    Kuinkahan lienee?

    VastaaPoista