8. maaliskuuta 2017

Lamput




Yritän selvittää, onko Markus Krajewski jossain määrin kaheli, nerokas tutkija vai molempia. Nyt hän on kuitenkin Baselin yliopistossa mediatieteen professori. Hänen tuotantonsa on kirjava, eikä uusien tieteenalojen perustaminen herätä luottamusta.

Omista syistäni olen hyvin kiinnostunut ”kansainvälisestä talousoikeudesta”, sillä ainakin ohimennen on mukana oma keppihevoseni, kansainvälisen kauppaoikeuden historia.

Suora yhteys on kuitenkin kartelli, kilpailunrajoitussopimus.

Krajewski julkaisi hiljan puolitieteellisessä lehdessä (IEEE Spectrum) kirjoituksen suuresta hehkulamppuvehkeilystä, joka vahvistettiin sopimuksin jouluna 1924.

Allekirjoittajina olivat Osram, Philips, GE Englannin yhtiönsä kautta, ja pian puoli Eurooppaa ja Japani. Osramin takana olivat tietysti AEG ja Siemens, jotka ovat vaikuttaneet Saksan historiaan enemmän kuin terästeollisuus. Jostain syystä Krupp (ja Thyssen) muistetaan aina, näitä sähköfirmoja ei. Ne eivät tietenkään olleet mitään jääkaappitehtaita, vaan keskittyivät tarmokkaasti sähkön tuotantoon ja siirtoon etenkin tehtaiden ja rautateiden tarpeisiin.

Philips on suuri pieni erikoisuus, hollantilainen firma, josta kannattaisi tehdä kymmenen diplomityötä. Se näyttäisi kulkeneen tuotteistamisessa kehityksen kärjessä ainakin sata vuotta.

Vuoden 1924 sopimuksella toteutettiin hehkulamppujen huonontaminen. Niiden keskimääräinen käyttöikä oli jo noussut yli 2 000 tunnin, mutta uuden sopimuksen mukaan tähdättiin 1 000 tuntiin.

Näin keksittiin keinotekoinen vanhentaminen (planned obsolescence). Keino keksittiin samana vuonna 1924. Uranuurtaja oli General Motors, joka toisin kuin Ford ryhtyi kehittämään joka vuosi uusia automalleja pitäen tarkasti silmällä sitä, että edellisten mallien omistajat nolostuisivat ”vanhan” auton ajamisesta ja rientäisivät ostamaan uuden.

Ennen pitkää hehkulamppujen idea levisi laajalle. Tuotteet suunniteltiin huonommiksi, jotta niitä myytäisiin enemmän. Lampuissa tekninen haaste oli kova, koska parempi hehkulanka oli juuri onnistuttu kehittämään ja nyt piti kehittää uusi huonompi lanka.

Myyntitulot nousivat kohisten. Sitten tuli maailmansota, ja kartelli hajosi. Olen pahoillani, mutta en usko sen hajonneen.

Energiaa säästävä lamppu oli vuosisadan kusetus ja tiettävästi Osramin ja Philipsin toteuttama vedätys. LED sitten kirjoitusten mukaan oli ratkaisu, mutta en usko tätäkään. Mainosväitteet LED-valaisimista ovat niin tolkuttomia, että kehottaisin suhtautumaan niihin varauksin. Myös teollinen standardi näyttää oudon heittelehtivältä. Väitteen mukaan pakkauksiin merkitys värilämpötilat pitävät nyt paikkansa. Kokemuksen mukaan ne eivät edelleenkään pidä paikkaansa. Jos maksaa kellertävästä valosta, voi hyvinkin saada sinertävän valkoista. Asennutin juuri olohuoneeseen halogeenit.

Vain autolehdet suhtautuvat tyynesti autojen valonheittimien tekniseen ja hintakehitykseen. Yleisessä myynnissä on automalleja, joissa ’”polttimon vaihto” edellyttää laajoja asennustöitä merkkikorjaamolla ja maksaa tonnin. Xenon vai LED? Kokeilujen mukaan ainakin Suomen talvessa valaisu ei kuitenkaan riittä.

”Taktiset taskulamput” ovat tulossa muotiin. Niitä kärkytään, koska ne ovat hengenvaarallisia. Kuka tahansa saisi mistä vain pikku taskulampun, jonka teho on mahtava, ja avaimenperään kiinnitettävät pikkuruiset ledit ovat osoittaneet hyödyllisyytensä.

Tosin taskulampun tarve on vähäinen, kun puhelimiin saa sovelluksena lampun, joka käyttää kameran salamana toimivaa lediä. Otin opikseni, kun tyttärenpoika siirsi tietokoneeni toiseen paikkaan ja ennen johtojen irrottamista valokuvasi puhelimella johdot ja reiät. Ainakin minulle oikeiden löytäminen on ongelma. Lisäksi tiedän, että ennen kuin soittaa esimerkiksi huoltoon vikuroivasta jääkaapista, on syytä valokuvata puhelimella kaapin pienenpieni metallikilpi, jossa on tyyppinumero ja muuta, mitä huollossa heti kysytään. Puhelimen kuvan suurentaminen näillä silmillä näkyväksi onnistuu kahta sormea levittämällä.

Epäilen että kartelli-salaliitto toimii myös printterien ja skannereiden valmistajien kesken. Kehitys on ollut hyvin verkkaista. Tosin ledi skannerissa on suuri mukavuustekijä. Ei tarvitse odottaa koneen lämpiämistä. Kehityksen takkuaminen lienee kirjankustantajien ja tekijänoikeuden haltijoiden toive. Pienenkin kirjan skannaaminen on pirullinen työ. Tiedän kokemuksesta. Lisäksi skannatun tekstin voi mählätä moneen kertaan muuntaessaan sitä Acrobatissa luettavaksi.

Tulostimista tiedetään, että toinen johtavista valmistajista myy samalla koneistolla laitetta viidelläkympillä ja viidelläsadalla eurolla. Ensin mainitussa on elektroninen hidastin, jonka takia laite on kuluttajan silmissä ikään kuin huonompi.

Tekniikan Maailman kansijuttuna oli (20/16) ”Uusissa autoissa on huonommat valot kuin vanhoissa”.  Mittaustilaston huipulla, siis valoiltaan paras, on Saab vuodelta 1997.

Itse artikkelissa kerrotaan hiukan yllättäen samoista tempuista, joita Krajewski kuvaa artikkelissaan. Kertoessaan miten taskulampun polttimon kestoa huononnettiin määritietoisesti hän myös mainitsee, ettei lampun nimellistehoa pidä ottaa kovin vakavasti teollisuudessa, jossa myyntivoitto määrää kaiken.

Autoissa voi olla sama. Kun myyjä sanoo ”kaksoisksnenon”, asiakas sokaistuu ja jättää miettimättä ja kokeilematta, näkeekö niillä ja onko umpioiden päällä esimerkiksi pesurit.

Ellei joku tietäisi, puhelin, etenkin älypuhelin, on tyypillinen tuoretuote. Se on huolellisesti suunniteltu vanhentumaan ja myös rakenteissa on oltu tarkkoja varottaessa, ettei laite kestäisi turhia.

25 kommenttia:

  1. Samsungissa olen käyttänyt vanhoja tuotesarjoa. Niitä saa halvemalla, ja ovat uusua malleja parempia.

    VastaaPoista
  2. Kyllä, kyllä: esimerkiksi "planned obscolescence" mainittiin vielä 1970-luvulla markkinoinnin johtamisen oppikirjoissa varteenotettavana toimintatapana (kuinka lisätä tuotteen myyntiä -> suunnitellaan se huonommin kestäväksi -> kuluttajien pakko ostaa lyhyemmin väliajoin uutta). Nyt ei asiasta puhuta näissä kirjoissa enää mitään, vaikka ilmiö on nykyisin luultavasti merkittävämpi kuin tuolloin.

    Kannattaa katsoa Vimeosta suunniteltua vanhentamista käsittelevä dokumentti "Hehkulamppuhuijaus": https://vimeo.com/47936396


    VastaaPoista
  3. Varoitus: sisältää markkinaviestejä. Taloudessamme, joka on talo, jätin energianpäästölamput kokonaan väliin, sillä loisteputken värilämpötilaa ei saada millään ilveellä tasaiseksi. Se kun toteutetaan kahdella tai useammalla sähkövirrassa hohtavalla jauheella, joiden värispektrissä esiintyy selkeä piikki. Tästä johtuen niiden kokonaisspektrissä on siksi kuoppia. Värispektrissä puhutaan tasaisesta kokonaisspektristä, jollainen on hekuva kappale kuten esimerkiksi aurinko. Sellaiselle voidaan määritellä värilämpötila, joka on siis sen kappaleen lämpötila Kelvin-asteina. Kelvin-asteet alkavat absoluuttisesta nollasta Celsiusta.

    Tavallisen hehkulampun valo on 2800 K°, päivänvalon standardi 5500 K°. Molemmat löytyivät vanhoista väridia filmeistä natiivilämpötiloina ja tilan todellisen valon pystyi siis havaitsemaan ottamalla kuvan päivänvalo-diafilkalle. Loisteputkivalossa siitä tuli sellainen viheliäisen vihertävä. Saman saattoi omalla ainokaisellakin silmällään huomata ulkoilemalla pimiänä talviyönä katsoen sisään energiavalaistuun taloon. Se hohti aavemaisena. Minulla on graafikon värisilmä enkä sietänyt moista. Syy taas siihen ettei sisällä talossa ymmärrä valon kamaluutta on ihmisaivo, joka säätää silmän havaintoa lähemmäksi tietämäänsä. Samalla vain nähty väriympäristö muuttuu petollisesti.

    Mutta nyt olemme LED-talo. Syynä on se että niiden värintoisto on parantunut niin merkittävästi, että niiden pieni värivirhe on helpompi kestää kuin sähkölasku. On merkittävä ero sillä kuluttaako joka lamppu (ja meillä on niitä kaksi tai kuusi) kuusikymmentä wattia vai kuusi. Toiseksi, ostan vain LEDejä, joilla on takuu, yleensä kolme vuotta. Säilyttelen kuitteja. Halpakaupan Huyndai-lampuista olen saanut kerran rahat takaisin eli uuden lampun, konsa se sammui pysyvästi. Sensijaan moittisin Airam-merkkisen halpatuontiliikkeen lamppuja siitä, ettei niistä monesti saa takuuta ja että niitä on mulla mennyt alle vuodessa kolme. Tämä oli se markkinaviesti.

    Oleellisin asia sekä loistelampuissa että LEDeissä on värintoistokäyrän tarkkuus eli huippujen ja kuoppien puute. Sitä mitataan ns RA-indeksillä. Se on petollinen, koska sen ovat tehtaat itse päässeet määrittelemään; se on logaritmisen tyyppinen eli silmä havaitsee selkeästi puutteita vielä yli 85:n. Klassinen diafilmi havaitsee samat 98:aan asti. Sen ylitse voidaan värispekriä pitää suhteellisen tasaisena. Olen kerran tilannut ja kokeillut erityisesti maahantuotuja amerikkalaisia True-Liten loisteputkia joilla oli RA-indeksi sata. Niiden valossa, 5000 K°, sai oikein valotettuja dioja -- mutta sisätiloissa väri oli hirvittävän sinertävä, koska aivot olettavat vahasta tottumuksesta, että sisällä on about 2800 Kelviniä. Olemme ennakkoluulojen vankeja.

    Kirjoitelma perustuu työhöni värikuvankäsittelijänä, graafikkona sekä valokuvausharrastukseeni sekä teatterivalaistuksen osittaiseen tuntemiseeni. Teatteriin LEDit tulivat voimalla, koska lavalle suunnataan näyttelijään muutamia kymmeniä tuhansia watteja lämpöä ja siitä on sitten parikymmentä prosenttia valoa, jos hehkulamppu. Heti kun LEDeissä saavutettiin kunnon värintoisto (ja portaaton himmennys mahdollistui), menivät kaikki mahdolliset heittimet semmoisiksi. Ja sähkölaskukin kiitti.

    Loppusana digitaalikameroista: niissäkin kyseiset valotusarvot löytyvät kohdasta White Balance, ja asiaa voi itse tutkia. Yleensä ihmiset jättävät WB:n kuitenkin automaatille, jolloin kamera selviää myös sekavalotilanteista kuin ihmisaivo; olettamalla kuvanvärit ns. normaaliksi ja säätämällä digitaalisesti kokonaisbalanssia sen mukaan. Itse kennohan ei sitä tee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaihdatimme juuri keittiön työtasovalaisimet ledeiksi ja valitsimme tarjotuista sen kylmemmän vaihtoehdon. Se näytti aluksi oudolta, mutta parin päivän jälkeen kävi juuri näin, eli aivot säätyivät ja valo tuntuu taas samalta kuin ennen. Minullakin olisi graafikon näkö ellen olisi perinyt jostain punaviherheikkoutta, mutta se tekee mielestäni värilämpötilat ja spektrin jatkuvuuden vieläkin tärkeämmäksi. Tosiasiassa näiden uudemman sukupolven loisteputkien ja ledien energiatehokkuudessa ei ole eroa.
      AW

      Poista
    2. Onneksi en ole ennakkoluulojen vanki ja vaihdoin keittiö koodin 954 Osram putket ja pienet lamput tehokkaampiin Philips Graphica putkiin. Värintoistoindeksin pitäisi olla 98 ja kyllä nayttää ihan hyvältä. Jo noilla edellisillä päivänvaloputkilla näki hyvin.
      Mutta sinnikkäästi ihmiset ovat ostaneet "lämminsävyisiä" lamppuja.
      Vielä vastaavan värintoiston LEDeillä ei ole merkittävästi parempi hyötysuhde. Halogeeneilla taitaa olla erinomainen värintöisto, mutta minulle niissä valopiste on liian kirkas, migreeniä moisista saa.

      Ja kokemus noista halvoista LEDeistä ei riemastuta. Hehkulamppu toimi jääkaapin valona n. 10 vuotta ja pitkäaikaisena mainostettu LED alle vuoden.

      Poista
    3. Teatterivalaistuksessa käytetään paljon HID-lamppuja, high intensity discharge on suomeksi tutumpi kaarilamppu, hehkulampun edeltäjä. Automautojen ksenonit ovat tietenkin nimetyt päin prinkkalaa, tietäähän ne tehtaiden mainososastojen propellipipot.

      HID-lamppujen, siis itse polttimon ballast eli sähköinen ohjaus onkin jo koko kinkkinen suunniteltava, Unitrode on kuulu näiden lineaaripiirien osaaja. toisaalta 3000 h ikä on helposti saavutettavissa n. 88 € polttimolla, julkisissa sisätiloissa riittää IP65 suojausluokka. 1,4 kW:n valaisin antaa enemmän valoa kuin 5 kW:n halogeeniputki.

      Mitä värilämpötilaan tulee, suodattimet on keksitty, kotona voisi tuumia varjostimen käyttöä, otaksun?

      Poista
    4. Teatterivalaistuksessa käytetään paljon HID-lamppuja, high intensity discharge on suomeksi tutumpi kaarilamppu, hehkulampun edeltäjä. Automautojen ksenonit ovat tietenkin nimetyt päin prinkkalaa, tietäähän ne tehtaiden mainososastojen propellipipot.

      HID-lamppujen, siis itse polttimon ballast eli sähköinen ohjaus onkin jo koko kinkkinen suunniteltava, Unitrode on kuulu näiden lineaaripiirien osaaja. toisaalta 3000 h ikä on helposti saavutettavissa n. 88 € polttimolla, julkisissa sisätiloissa riittää IP65 suojausluokka. 1,4 kW:n valaisin antaa enemmän valoa kuin 5 kW:n halogeeniputki.

      Mitä värilämpötilaan tulee, suodattimet on keksitty, kotona voisi tuumia varjostimen käyttöä, otaksun?

      Poista
  4. Poikkeuksellisesti sijoitusvinkki: se jääkaappi kannattaa vaihtaa uuteen taloudellisempaan. Tekniikka on kehittynyt, ruoka pysyy oikeassa lämpötilassa ja laskussa säästää. Itse vaihtaisin myös ne halogeenit pois sähköä syömästä. Toisaalta kirkkaat ne on!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huononäköiselle halogeenit ehkä omiaan, olen semmoisia suunnitellut ikäihmisyyttä elävälle äidilleni, jonka näkö heikkeni silmänpainetta alentavan hoito-operaation seurauksena monimutkaiselta kuulostavan selittelyn saattelemana...

      Poista
  5. Miten lienee ihmiselinten toimintaa korjaavissa tai kohentavissa älysovellutuksissa, joita lääketieteen terveysteknologia innovoi maailmalle kiihtyvällä nopeudella. Tuntuisi turvaisalta, jos esimerkiksi tietyn aikaa toimimaan valmistettuun sydämen iskun vahvistajaan tai tekosydämeen on samalla asennettu jonkinlainen varoitin.

    Autoissa punainen valo usein ilmaisee, jos öljy alkaa olla niin lopuillaan, että moottori on pikapuoliin leikkaamassa kiinni: öljyä on syytä lisätä tai vaihtaa.
    Sydämen kiinnileikkaaminen tai hihnan (sydämen tahdin säätelijät, munuaisten toiminnan vahventajat, valtimosuonten tiivisteet jne.) katkeamisvaara olisi hyödyllistä tietää mielellään samoin vähän ennen vahinkoa.
    Skannereissa ei näytä olevan varoitusvaloa, joka ilmoittaa koneen kohtapuoleen tapahtuvasta kiinnihirttämisestä tai sippaamisesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset


    1. Miehen vakiovaruste on sisäänrakennettu SISU.

      Riisseli on riisseli ja koppiaisautot on ruttu hys kun käy höpelö etteen elikä jää alle.

      Pattereita ja piipittimiä tässä vielä....

      Poista
  6. Tähän kirjoitukseen on tällä hetkellä helppo yhtyä, sillä kaksi kolmesta LED-lampusta kuistillani on näköjään juuri sanonut itsensä irti alle kahden kuukauden käytön jälkeen. Uskomattoman huonoa laatua näyttävät olevan ainakin kyseiset yksilöt.

    Sisällä olevat lamput ovat kyllä sitten vastaavasti kestäneet jo yli 3 vuotta, joten sen perusteella oletin ihan jotain muuta.

    VastaaPoista
  7. Kaikki eivät ole huijareita. Esim meillä on yli 25 vuotta vanha IBM Lenovon T61 ThinkPad, joka toimii edelleen kirjoittamiseen. Muistitikulla voi siirtää tekstin tulostimeen tai upouuteen MacBookiin. Tätä tietokonetta pidettiin kelvottomana kymmenen vuotta sitten. Ei ole korjattu sen jälkeen. Toimii edelleen. Tämän aikana on hajonnut monta printteriä.

    VastaaPoista
  8. Friedrich Engels kuului jotakin kautta Philpsien sukuun. En tiedä tarkemmin.

    MafH

    VastaaPoista
  9. "Philips...näyttäisi kulkeneen tuotteistamisessa kehityksen kärjessä ainakin sata vuotta." Merkittäviä tuotteita ja patentteja kyllä riittää, mutta aika kummallista kun useimpien tuotteiden laatu aina ollut varsin kehnoa. Kilpailijat ostaneet sen patentteja ja toteuttanet tuotteet huimasti paremmin. Mistäköhän ristiriita johtuu, tässä myös olisi aihetta myös kymmenille diplomitöille.

    VastaaPoista
  10. Minusta tärkeintä on, että ainakin keittiössä on todella valoisaa. Kun pöydän yläpuolella on voimakkain kaupasta löytyvä led-lamppu (23 W, 1500 lumenea?) ja pimeimpään talviaikaan ehkä kirkasvalolamppukin, niin näkee lehtensä lukea vaivatta ja voi uskotella itselleen torjuvansa samalla kaamosmasennusta. Ruokaa laittaessa sitten vielä pari lamppua lisää, työtason ja hellan yläpuolella. Vanhetessa silmät vaativat enemmän valoa. Vai aivotko? Isohkossa, pieni-ikkunaisessa eteisaulassa on samanlainen kirkas, kauniisti muotoiltu led, löytyy hyvin mustatkin hansikkaat. Mutta mikään ei voita näitä aurinkoisia maaliskuun päiviä! Puhdasta uutta luntakin saatiin.

    Joulukuuseen ostin keltaisiksi väitetyt pienet led-valot, kun en jaksanut enää niitä vanhoja kynttilöitä selvitellä, ja ne osoittautuivat sinertäviksi. Ajattelin vaihtaa, mutta sitten koko kuusi alkoikin näyttää jotenkin "futuristiselta", coolilta paljoine pikku tuikkuineen.
    EG

    VastaaPoista
  11. Joskus tuottajille sattuu erehdyksiä. Ensimmäiset "energiansäästölamput" tulivat markkinoille joskus 1985 juuri Philipsiltä. Minulla on yksi silloin hankittu lamppu joka toimii edelleen. Ostin tuolloin kokeeksi kaksi, ja se toinen hajosi jo joskus varmaan neljännesvuosisata sitten.
    AW
    AW

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ryhdyin etsimään LED-lamppuja vuonna 2006. Tuloksena todella heikkoja tuotteita jotka rikkoutuivat yleensä kolmen viikon sisällä. Kaksi räjähti heti kun kytkettiin virtaan. Laatu oli siis mykistävä mutta on siitä jonkin verran kehittynyt. Luvataan yleisesti luokkaa 50 000 h kestoksi mutta väitän että siihen ei yleisesti voi päästä. Syynä on se että LEDejä ajetaan liian suurella virralla ja liian kuumana. Lämpötila on se joka puolijohdekiteen tappaa koska seosaineiden diffuusio kiihtyy eksponentiaalisesti lämpötilan noustessa ja lopulta tuloksena on kide joka on muuttunut puolijohteesta johteeksi polttaen lopulta ohjauselektroniikan ja/tai sulakkeet.

      Poista
    2. Puolipa hyvinkin johde on se LED. Se pitää jäähdyttää, sen järjestäminen ei ole vaikeaa. Suuret MOSFET:it osataan, miksei sitten kilovatin LED:it?

      Toistaiseksi valaisinten suunnittelusta kiikastaa, en panisi E 27 -kantaista LED-lamppua saunan löylypuolelle, aivan kuten en käyttäisi satuhassilamppua porraskäytävien valaisimissa.

      Poista
  12. Philips. Laatumerkki. Laatu huono. Pettymys aina. Näin jo neljännesvuosisadan ajan. Ongelma, että vaikea löytää parempiakaan. Usein pettyy. Kuluttaja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin. Vastaa täysin omia kokoemuksiani. Kaikki Philipsin merkillä ostamani laitteet olivat laadullisesti ala-arvoisia vuodesta 1991 eteenpäin kunnes tajusin että kyse on systemaattisesta laadun heikennyksestä. Heidän huoltonsa otti takuuaikana muutaman kerran korjattaviksi mutta viivyttelivät ja viivyttelivät kunnes ymmärsin etteivät he halua niitä korjata, takuu tai ei. Philips otti uusia brandeja käyttöönsä sittemmin mutta koska tiesin tällä kertaa sen, en enää erehtynyt ja varoitin kavereitakin niistä. Enää ei edes ilmaiseksi mitään Philipsiä. Tämä on surullinen esimerkki siitä miten yritys voi suunnitelmallisesti tärvätä oman brändinsä tehdäkseen hyvin lyhytaikaisen eduntavoittelun. Tunnen teollisuudesta muitakin esimerkkejä mutta mitäs niistä, tyhmästä päästä kärsii koko ruumis.

      Poista
  13. Yllättäen jääkaapista oli jäänyt jonnekin ritilä sieltä takaa, vasen kylki sen sijaan lämpiää...

    VastaaPoista
  14. Keikkein parhaisiin kusetuksiin kuuluu kyllà CAM vehkeet, tuon avulla on helppoa taikoa koneita jotka kestàvàt takuuajan + 1pv, eikà kellààn ole nokan koputtamista. Aikoinaan kun "sepàt" vàrkkàsivàt kaluja niihin oli pistettàvà sen verran varmuutta etteivàt heti pudonneet varpaille. Aikoinaan olin muovin tyòstòn kanssa tekemisissà, koneet ennen CAD/CAM ia kestivàt ja kestivàt, jàlkeiset? No jààkòòn toiseen kertaan. Ledeistà sen verran ettà Milano on ledeistànyt koko katuvalaistuksen, iltakuvaaminen on lasten leikkià! vaikka eivàt ne kaikki kestà vuottakaan, mukaellen koskenlaskijoita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No jo. Ovat kehittäneet, tietenkin päivityksistä napataan mutta tuleehan myyntimiestenkin päästä perhettä kurkkaan.. Surfcam on aika pätevä, Mastercam parempi. Päivitä hyvä veli.

      Poista
  15. Panasonic kestää! Ostin 80-luvun lopulla P. RX- stereoradionauhurin: on vieläkin niin kuin uusi, erinomainen ääni - kylläkin surkea äänensäätövipu.

    Sain veljeltäni yo-lahjaksi Sony -radionauhurin -71 (ollut liikkeessä näytekappaleena). Sekin toimii edelleen hienosti yöpöydälläni.

    M.O.T. Japanilaiset takaavat laadun.

    VastaaPoista