4. helmikuuta 2017

Perustuslakia muutettava




Nyt on mainittu uskollisuus omalle maalle. Muuan kaksoiskansalainen sanoi asevelvollisena, että Suomea hän puolustaisi mutta Venäjälle ei hyökkäisi. Se oli hyvin tiivistetty. Suomen sanotaan hyökänneen Neuvostoliittoon 1939 ja 1941. Myös nykyjohto löytää hyökkääjiä kulloisenkin tarpeen mukaan.

Perustuslain muutoksella kaikille annettiin ne perusoikeudet, jotka olivat ennen kuuluneet vain Suomen kansalaisille.

Laissa käytetään sanoja ”ihmisillä” ja ”jokaisella”- Ihmisillä on oikeus. Jokaisella on oikeus.

Maanpuolustuksesta perustuslaki määrää: ”Suomen kansalaisilla on velvollisuus…”

Niin epäselvästä asiasta kuin uskollisuudesta omaa maata kohtaan ei mainita mitään.

Maanpetokseen suhtaudutaan Suomessa vanhastaan hyväntahtoisesti. Enin rangaistus olisi kymmenen vuotta vankeutta. Valtiopetos oli murhan veroien rikos, josta rangaistus oli elinkautinen vankeus. Koska kommunistipuolueen eräs siipi ja mahdollisesti eräät Saksaan siirtyneet sotilaat loppuvuodesta 1944 ei ole ollut hyvää käytöstä mainita hankkeesta muuttaa oikeudettomasti Suomen valtiosääntö väkivallalla tai väkivallalla uhaten.

Myöskään nyt, vihapuheesta keskusteltaessa, ei mainita tuota säännöstä, joka kuitenkin on ollut laissa tuhat vuotta. Se on sama säännös kuin muinoin kuninkaanmurhaa koskenut.

Säännös on tietysti kiusallinen kaikkialla maailmalla. Kuinka moni nykyinen hallitus on noussut valtaan aseellisen kapinan turvin? On niitä, jotka mainitsevat Suomenkin esimerkkinä. Suomen syntymässä ollut valtio tuomitsi vihollisensa – punaiset – äkkiä perustetuissa valtiorikosoikeuksissa maanpetoksesta. Takana oli ajatus maan liittämisestä Venäjään, jota kuitenkaan ei tuomioitten aikaan ollut valtiona olemassa.

Rikoslaissa olisi silloinkin ollut sopiva pykälä, kapina. Se tarkoitti aseitten käyttämistä laillista esivaltaa vastaan. Ajatus eduskunnasta ja valkoisesta senaatista ylimmän vallan käyttäjänä ei ollut mitenkään järjenvastainen. Mutta rangaistus kapinasta ei ollut tarpeeksi ankara.

Tämä on yksi peruste otsikolle ”laillisuuden haaksirikko”. Olen itse aina torjunut sen, koska en näe, että maassa olisi ollut ennen joulukuuta 1917 sellaista laillisuutta, jonka olisi voinut sanoa haaksirikkoutuneen.

Toinen syy vierastaa tuota otsikkoa on kylmä tosiasia: voitetun vapaussodan jälkeen ei ole ketään vaatimassa rangaistusta itsenäisyyssodasta. Tämä ajatus oli 1800-luvun juridiikan keskeisimpiä. Esimerkiksi Ranska ja Italia itsenäistyivät väkivaltaankin tukeutuen.

Suomessa osa maan etevimmistä lakimiehistä oli teloitusten vielä jatkuessa vankileireillä yllättäen samaa mieltä kuin poliittiset vastustajansa  - laillinen esivalta olikin saatava Saksasta, ja kuninkaanvaali toimitettiin Saksan aseiden varjossa. En ole huomannut, että Paasikiveä ja kumppaneita olisi epäilty valtion- tai maanpetoksesta. Siinä eduskunnassa, joka teki päätöksen kuningasasiassa, oli 101 kansanedustajaa ja lisäksi tasavaltalainen porvarillinen ja maalaisliittolainen vähemmistö.

Nykyisen käsityksen mukaan ylin valta oli kesällä ja syksyllä saksalaisilla, vaikka tämä haluttiin unohtaa Saksan hävittya maailmansodan loppusyksyllä. Sen jälkeen Pietarin punaisten kimppuun ei käyty, koska valtionhoitaja Mannerheim oli haluton tekemään maanpetosta. Valkoiset venäläiset eivät näet halunneet vahvistaa Suomen asemaa.

Mannerheimin juhlavuonna on syytä palata presidentinvaaliin heinäkuussa 1919 ja sitä edeltäneisiin eduskuntavaaleihin maaliskuussa 1919. Presidentin valitsi poikkeuksellisesti eduskunta, ja eduskuntavaalit olivat maailmansodan voittajavaltioidenehto Suomen tunnustamiselle. Mannerheim siis hävisi ja Ståhlberg voitti.

Perustuslaki on ollut koko Suomen 100 vuotta erittäin vaikea ja kiistainen asia. Sotien aikana 1939-1944 eduskunnan asema oli perustuslakia ajatellen täysin toisarvoinen, ja sen jälkeen kahdeksan vuotta Suomen perustuslaki tulkittiin Moskovan Kremlissä.

Sellainen väite ei ole järkeä vailla, että eduskuntaan ja jopa valtioneuvostoon verrattuna tasavallan presidentti Kekkonen käytti niin suurta valtaa, ettei sellaiselle ollut tukea silloisesta perustuslaista (hallitusmuoto, valtiopäiväjärjestys).

Näillä huomioilla ei oteta mitään kantaa siihen, milloin toimittiin maan eduksi ja milloin maan vahingoksi. Kriittisen vaihe oli tietenkin 1931, ja historiamme suuri kysymys, jota ei esitetä juuri koskaan on Mannerheim – miksi hän ei ottanut silloin vastaan yksinvaltiaan asemaa, jota tyrkytettiin, erityisesti olettaen, että parlamentaarinen demokratia ei ehkä ollut hänen henkilökohtainen ideaalinsa?

Nyt ovat esillä kysymykset, jotka liittyvät kaikki valtiosääntömme ongelmiin. Rohkenisin väittää, että kaksoiskansalaisuuskysymys on nostanut esiin ongelman.

Kysymys ei ole vain venäläisistä armeijassa ja ulkoministeriössä, vaan ihmisoikeuksista. Sanovat eräät poliittiset ryhmät mitä sanovat, esimerkiksi maahan pyrkivillä on suuri määrä oikeuksia mutta ei juuri mitään velvollisuuksia. ”Maassa maan tavalla” esitetään piireissä sananlaskuna. Sen takana on verinen totuus. Suomen kansalaisuus merkitsi ennen monia raskaita velvollisuuksia.

Olisiko mahdollista, että EU:n syntymisen ilmapiirissä ihmisoikeuksien kääntöpuoli jäi vähälle miettimiselle. Kun perustuslakimme tuli voimaan, ei tiedetty mitään sotaisista uskonnollisiksi esittäytyvistä järjestöistä eikä uusagressiivisista ydinasevaltioista.

EU:ta ja Natoa itse puoltaen ehdotan, että Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi olisimme suomalaisia. Se ei tarkoita Suomessa syntymistä eikä suomea äidinkielenä, vaan vilpitöntä rupeamista tämän maan kansalaiseksi.

30 kommenttia:

  1. "EU:ta ja Natoa itse puoltaen ehdotan, että Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi olisimme suomalaisia. Se ei tarkoita Suomessa syntymistä eikä suomea äidinkielenä, vaan vilpitöntä rupeamista tämän maan kansalaiseksi."

    Tämä riittäisi vaikka ainoaksi juhlapuheeksi satavuotiskekkereissämme. Olen vaikutettu.

    VastaaPoista
  2. Presidenttimme on ottanut kaksoiskansalaisuuteen vastaavan suuntaisia kantoja.

    Vahvoja viittauksia perustuslaillisiin ongelmiin hän antoi myös vuosi sitten valtiopäivien avajaisissa. Puhui ilmeisesti vakavaa asiaa, koska vihervasemmisto sitä hieman toivuttuaan äimisteli.

    https://www.youtube.com/watch?v=AQB7q-gWy6s

    Meillä on tultu siihen, että ihmisoikeusjuristit ja perustuslakifundamentalistit yhdistettynä tiedotusvälineiden hanakkaan skuuppien metsästykseen, on tehnyt monien asioiden hoidon kovin herkäksi.

    Yleinen asevelvollisuus on ongelmallinen. Pitäisi kouluttaa varusmiehet uusien ja ainakin osin salassa pidettävien asejärjestelmien käyttöön monikansallisuudesta huolimatta.

    Lehtitietojen mukaan eri asteisella varusmieskoulutuksellamme edettäisiin sutjakasti ISISin riveissä.

    VastaaPoista
  3. Tällä hetkellä, kun tätä maata ja sen ihmisiä katsoo, alkaa miettimään, että olisiko jotain vaihtoehtoa olemassa. Lähikaupan kassalla katselin ihmisiä. Pelkkää ilmeettömyyttä, ahdistuneisuutta ja surullisuutta, jopa vihaa näin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marketin kassajonossa hoksaa miten maa makaa, liiankin hyvin. Maksamaan pääsyä odotellessa on toisinaan viihdyttävää raakata alaryhmiin kanssaostoskelijoita. Vinoilla voi lukuisin tavoin kunhan tunnollisesti noudattaa seuraavia kauppaliikkeen hartaushetken sääntöjä: hymyileminen on sallittua mikäli olet alle 5 v., umpiulkomaalainen, juovuksissa tai hullu, tai mikäli lööpeissä on vahingoniloa nostattavia aiheita, esim. Matti Nykänen, tai kanssaostoskelijalta lävähtää jugurttipurkki lattiaan. Muuten ei saa hymyillä, eikä puhua. Hiljaa kuin pappi perkeleen tentissä, se on sääntö.

      Mitään ostoaietta et saa käydä puntaroimaan perehtymällä pieneen pränttiin, katso hinta hyllystä jos haluat vaikuttaa varattomalta, syrjäytyneeltä tai aivan ituhipiltä, muut kouraiskoot kahmaloittain ja syöksykööt kassoja kohti ja lukekoot kotona ettei parmesan ole jäätelöä jauheena.

      Jonoa ei saa vaihtaa, se on huliganismia ja mellakantorjuntavarustein suojautuneet vartijat ylityöllistyvät harmillisesti juuri siitä syystä etteivät ihmiset ole omaksuneet edes kouluruokalan sääntöjä, saati jonotustaitoja armeijassa eivätkä osaisi vaikka neuvottaisiin kuinka tulee jonottaa oikeaoppisesti, äänettä, hitaasti ja hiljaa hengittäen, sivuilleen vilkuilematta. Kaamea epäjärjestys ja jonot kiemurtelevat, painoa siirrellään jalalta toiselle ja heilutaan kuin heinämiehet.

      Kassan työrauha on se tärkein. Sitä ei sovi olleskaan vähääkään häiritä. Entä jos ei saakaan ruokaa, sukkahousuja, deodoranttia ja mankumisansioleluja Se on totista touhua, siinä jos missä ollaan kuin arkulla vainaan.

      Kumma ettei alkossa tarvitse jonottaa juuri nimeksikään. Sielläkin on sama sääntö, ei puhetta, ei hymyn häivää.

      Saa olla kiitollinen että päästävät lämmitettyihin sisätiloihin valikoimia kirkkaissa valoissa ihastelemaan, työvaatteissa, ja että köyhänkin raha kelpaa. Kerran vuodessa saatat nähdä telkkarista tutun naaman. Kyllä meidän kauppa on kuitenkin vähän parempi kuin niiden kauppa!

      Poista
  4. "Kun perustuslakimme tuli voimaan, ei tiedetty mitään sotaisista uskonnollisiksi esittäytyvistä järjestöistä eikä uusagressiivisista ydinasevaltioista."

    Rohkenen kyllä olla vähän eri mieltä ainakin, jos luottaa wikipedian tietoihin.

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_perustuslaki

    Nykyinen perustuslakihan nimittäin tuli voimaan vasta 1. maaliskuuta 2000, joten kyllä aikamoisen tietämätön historiasta täytyi olla, jos moisia ongelmia ei tunnistanut.

    Lisäksi, vaikka olettaisimme, että perustuslaki olisi vanhempikin, niin kyllä aikamoisen sinisilmäinen sai olla, jos moisia yhteyksiä ei tunnistanut. Esimerkiksi meillehän on koko ajan toitotettu kuinka ruotsalaiset tekivät ristiretkiään nykyisen Suomen alueelle 1000-luvun alkupuoliskolla. Lisäksi jopa muutama "mahtava" eurooppalainen kuningas kävivät tappelemassa keskenään lähellä Jerusalemia, kun eivät päässet edes siitä sopuun miten tämä "vääräuskoisten käännytys" hoidetaan.

    Joten väitän, että kyllä meillä tietoa oli, mutta siitä ei välitetty. Tai vaihtoehtoisesti tämmöisen tiedon olemassa olo tekee tuosta perustuslain kirjoittamisesta erityisen hankalaa ja sen takia se ei vastaan kenenkään mielipiteitä täydellisesti.

    VastaaPoista
  5. "Takana oli ajatus maan liittämisestä Venäjään, jota kuitenkaan ei tuomioitten aikaan ollut valtiona olemassa."

    Tokihan Venäjä oli olemassa. Neuvostoliittoa ei vielä ollut.

    VastaaPoista
  6. Suomi julistautui vuoden 1917 lopulla itsenäiseksi tasavallaksi ja puoli vuotta myöhemmin Paasikivi&co olivat puuhaamassa Suomesta saksalaisjohtoista kuningaskuntaa. Juho Kusti oli ihme vempula isoissa asioissa.

    Suomen Perustuslakia olisi mulkattava siten, että meillä suomalaisilla ei olisi elatusvelvollisuutta kenen tahansa maahan tulleen ulkomaalaisen suhteen. Ulkomaalaisiahan on 7 miljardia ja meitä suomalaisia vain 5,5 miljonaa.

    Miten perustuslakiin lipsahti tämä yleinen elatusvelvollisuus kaikkien maassa oleskelevien suhteen?

    VastaaPoista
  7. "Kriittisen vaihe oli tietenkin 1931, ja historiamme suuri kysymys, jota ei esitetä juuri koskaan on Mannerheim – miksi hän ei ottanut silloin vastaan yksinvaltiaan asemaa, jota tyrkytettiin, erityisesti olettaen, että parlamentaarinen demokratia ei ehkä ollut hänen henkilökohtainen ideaalinsa?"

    Omasta mielestäni löysin vastauksen tähän kysymykseen Stig Jägerskiöldin kirjoittamasta laajasta Mannerheimin elämäkerrasta. Oppiakseni Suomen historiaa luin teoksen tarkasti läpi ennen EU kansanäänestystä.

    Tunnettua on, että Mannerheim oli sukunsa edustajana mukana päättämässä viimeisillä säätyvaltiopäivillä nykyiseen kansanvaltaisen valtiosäännön luomisesta. Martti Turtolan kirjassa kerrotaan, että Mannerheim piti tätä uudistusta jalomielisenä tekona säätyjen taholta.

    Edelleen Jägerskiöld kertoo, miten Mannerheim 1920-luvulla oleskellessaan pitkiä aikoja ulkomailla, aina piti huolen siitä, että hän kävi vaalien aikana kotimaassa antaakseen äänensä. Tällä hän osoitti kannattavansa demokratiaa ja asioiden hoitoa laillisessa järjestyksessä. Lapualaisten laittomuudet kyydityksineen eivät sopineet hänen valtiomieskuvaansa.

    Pidän näitä seikkoja osoituksena Mannerheimin suhtautumisesta lailliseen järjestykseen ja kansanvaltaan.

    Tunnettua on myös Mannerheimin kriittinen suhtautuminen entisiin vastustajiinsa ensimmäisen maailmansodan rintamilla.

    Suhtautumista suureen Johtajaan ja diktatuuriin kuvastaa korpraalin ja Marsalkan kohtaaminen 1942. Korpraalin, silloisen Suursaksan Johtajan kävelyttäminen kapeaa lankkusiltaa pitkin syrjäisen ratapihan takaosissa odottavaan salonkivaunuun on eeppinen.

    Pekka Tammi

    VastaaPoista
  8. Rajat pois, armeijat pois, kansalaisuudet pois... Vasta sitten voi sanoa olevansa aito maailmansuomalainen.

    VastaaPoista
  9. En kyllä luopuisi tuosta kaksoiskansalaisuuden ideasta. Minusta se on eräs hienoimpia asioita mitä viimeaikoina on keksitty. Nykyään on perheitä, joissa vanhehemmmista toinen on jostain muualta. Kaksoiskansalaisuuden puuttuminen olisi aika hankalaa siinä tilanteessa.
    Esimerkiksi yhteydet toisen vanhemman sukulaisiin monimutkaistuisivat ja lasten olisi vaikea samaistua molempiin taustakulttuureihin.

    En ymmärrä tätä arkaaista periaatetta "Suomi ensin" tässäkään asiassa. Kaksoiskansalainen on aivan yhtä hyvä suomalainen kuin me muutkin eikä hänellä ole tarvetta vahingoittaa maataan sen enempää kuin yksöiskansalaisellakaan, väittää nimimerkki "Kokemusta on".

    Lisäksi tällainen kulttuurien vuorovaikutus on erittäin toivottavaa Suomenkin kannalta. Siinä tulee paljon hyödyllistä kieli- ja kulttuuriosaamista. Kaksoiskansalaisuuden puuttuminen aiheuttaisi myös motivaation puutetta tilanteessa mahdollistuvan lasten kaksikielisyyden hyödyntämisessä.

    Hankalaa tässä ajankohtaisessa tilanteessa on myös se, että on annettu ymmärtää Venäjän olevan meidän vihollisemme. Viholliskuvien luominen ei voi olla rakentavaa politiikkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin Suomen ja Venäjän kaksoiskansalainen voi joutua hankalaan välikäteen, sillä Venäjän lain mukaan hänen on autettava Venäjän turvallisuusviranomaisia käskettäessä, ilman ehtoja, rangaistuksen uhalla.

      Hän on siis potentiaalinen vakoilija, eikä mikään sinisilmäinen hurskastelu tätä muuksi muuta. Jos hänellä on sukulaisia Venäjällä, kuten yleensä on, niin siinä on sellainen kiristysruuvi, joka taatusti tehoaa.

      On kohtuutonta, että ylipäätään asetamme ihmisen tuollaiseen tilanteeseen. Siksi kaksoiskansalaisuus pitää poistaa ainakin Venäjän osalta.

      Poista
    2. Silloin asetetaan Venäjän valtio eriarvoiseen asemaan verrattuna esim. Ruotsiin. Eli kaikki kaksoiskansalaisuudet pois tai ei mitään.

      Poista
    3. Emme aseta. Muuttakoon Venäjä lakinsa - ja ennen kaikkea käytöksensä - samanlaisiksi kuin Ruotsissa on. A vot - ja kaikki ongelmat poistuvat russofobiaa myöten.

      Poista
  10. Kyllä pitäisi olla vähintäin Dovladovin tasoinen kirjailija kun kuvittelee mitä tapahtuu sen jälkeen kun armeijakomentaja Pihkovassa sanoo että "no niin, lähdetäänpäs me panssariprikaatilaiset hyökkäämään Suomeen..." ja joku alokas astuu rivistä ulos ja sanoo "kyä mää mielelläni lähren hyökkään Ruotisiin ja Norjaa, mutta en Suomeen..."

    Kummallista kaksoiskansalisuutta. (piru vie)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tietysti olisi vielä parempi jos olisi kolmoiskansalainen. Kävelisi vaan 8 hehtaarin oman pellon reunaa ja potkisi niitä multakokkareita kuin alikersantti Hietanen. Ja toteaisi: "Kyl hän o kui vaa niin totanoi et mä en välitä mistä enää mittä. Sotikossen muut oma sotansa."

      Poista
  11. Pitäiskö jokaisen vanha- ja uuskansalaisen vannoa vala niinkuin jenkeissä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu kivasti sellainen meilletänne ihkua.

      Myäs haalattava kölin alta ja uitettava avannossa ja paiskattava lentokoneesta ja annettava sähköiskuja. Kyä jos ei ala löytymään luotettavat kansalaiset eriksensä kyä mää sanovvaa.

      Irtoo ne nato-osat...

      Poista
    2. Kattoka ny. Kirjotin vahingossa itteni nimellä, nyt on noloo.

      Poista
  12. Ad Omnia: - Suomen itsenäistyessä Venäjä oli hajonnut eikä Neuvostoliittoa vielä ollut. Itsenäisyyteemme vaikutti hyvin voimakkaasti maailmansodan loppuselvittely. Saksa sopi bolshevikkien kanssa Brest-Litovskissa. Näillä oli jonkinmoisessa hallinnassa hyvin pieni osa maasta.

    VastaaPoista
  13. Ad Omnia - kaksoiskansalaisuus poistettiin välillä. Hoidin itse asianajajana tällaisia asioita. Ennen oli aika tavallista, että ulkomaille naimisiin mennyt säilyti vanhan Suomen kansalaisuutensa ja sai uuden lisäksi. Tämä järjestelmä muutettiin jostain syystä.

    Ongema Venäjän kanssa alkoi 1800-luvulla. Suomalaiset olivat ulkomailla matkustaessaan Venäjän kansalaisia Venäjän passilla.

    Isoisäni Jussi Kemppinen teki ison työn pyrkiessään rajavartiostoon 1920. Hän kuului niihin kymmeniin tuhansiin täysin ja vanhastaan suomalaisiin, joita asui Pietarin lähellä.

    Suomen kansalaisuutta ei ollut oikeudellisesti olemassa ainakaan ennen vuotta 1918.

    Oikeudellisia ongelmia riitti myös rajan takaa yle,pää Karjalasta tulleissa, joita oli paljon.

    VastaaPoista
  14. Ad Omnia: - itse olen tehnyt sotiasvalan ja sitten virkamiehenä tuomarinvalan ja luvannut puolustaa laillista esivaltaa.

    Vala tarkoittaa lähinnä sitä, että rangaistaan ankarammin, kun vehkeilee vieraiden valtojen kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomelle ei taida olla vieraita valtioita nykyään, sen verran hyvin käytiin peruskoulussa läpi eri maat. Vieraita valtoja voisivat olla ehkä ufomiehet.

      Poista
    2. Tunnistamattomat lentävät esinemiehet, no niinpä varmaan, vieraitapa vainkin.

      Olisiko rangaistus kun niitä alkaisi vilkkua silmissä? Vai onko siinä kyseessä jokin vehkeilytyyppinen hassutus? Droonia pukkaa, parvekkeelle kertyy rysän perälle ja tyhjentää saa kahestikkin viikossa, sitäkö se meinaa? Saapiko paiskata mustepullolla...

      Vähemmästäkin alkaa moni kaunokirjallinen teos, vehkeilläpä vehkeillä.

      Mitä tulee persuskouluun niin se ei ole edes oikea koulu. Vähän kuin sanoisi alikersanttia everstiksi. Sen opit ovat ettei saa koskea lyödä eikä juosta sisällä ja kieltosana ei tarkoittaa että on sopivaa käydä näsäviisasta keskustelua kieltojen yleisestä merkityksestä kasvatuksellisiin tarkoituksiin paitsi kun jompikumpi vanhemmista on ulkomaalaistaustainen tai opettajaa rikkaampi jolloin se ei ole tarpeen vaan opettaja on naurettava ja säälittävä olento, kiitos ja koska syödään mutta vessan käyttö on rajoitettu ja luvanvaraista 45 minuutin jaksoin mutta vapaata jokaisen kys. jakson jälkeen 15 minuutin ajan. Persuskoulu. Ei tule housuun. Hyvä siinä.

      Vieraiden valtioiden vehkeilyihin on tiettävästi vastattava joten vastavehkeilylle on tilaus. Tulisiko olla vehkeilykansalaisia joiden toimena on vaihtaa kätevästi puolta ykskaks ja pettää vehkeilevä ulkoperäinen taho? Liukuvat työnantajat ja joustavuutta kansallisuuteen, mitä?

      Poista
  15. Nami, nami mitkä jälkiruokapöydän antimet. Ja ruotsalaisen lipunvärinen Hanhi. Liekö joku sokerisekoitin...? no ei nyt kai sentään. Mikä lie.

    VastaaPoista
  16. Täällä varmaan joku osaa vahvistaa: ennen itsenäisyyttä meillä oli Venäjän passi, jossa oli täsmentävä kansallisuus: "suomalainen". Mutta vaikka olisi syntynyt Helsingissä, juutalaisella ei lukenut "suomalainen" vaan "juutalainen".

    VastaaPoista
  17. No, minulla oli vaan mielessä jonkinlainen muistoksi painuva juhlallinen rituaali, konfirmaatio tai riitti, ettei sen valan vannomista tarvitsisi välttämättä olla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kasteen uusinnan kieltää laki joten se on pois pelistä, juhlallisuus ei olle niin mieleen uusmuotisille huippukansalaisille joita eroilee täältä ja tuolta hienompina ja huonompina, uusiosuomalaisille taas valat ovat hassu ajatus joka vain vahvistaa entistä käytettyä kansalaisuutta. Mistä alkaa kun virallisen puolen näkemys on jo että lojaali on veron- ja sakonmaksaja ja sillä sipuli?

      Suuria ulkoilmatilaisuuksia? Marssi Mannerheimintiellä? Uuskansalaispäivä juhlallisuuksineen?

      Tehtäisiin kansalaisuudesta velvollisuus ja raskautettaisiin muutamalla ylimääräisellä veroprosenttiyksiköllä mutta lisättäisiin lapsilukuun perustuva äänioikeus siten että jokaisesta oppivelvollisuuttaan suorittavasta sanikasta saisi yhden äänen per vanhempi mutta asevelvollisuuden suorittaneesta kaksi? Progressiivista demokratiaa.

      Poista
  18. Elävässä elämässä kaksoiskansalaisuusasiat ovat tätä nykykeskustelua olennaisesti monimuotoisempia, niin yksilötason ongelmien, juridiikan, maantieteen kuin kyseeseen tulevien kansallisuuksienkin suunnilla. Törmäsin äsken oheisiin:

    http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1478865853962.html
    http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1478862970862.html

    VastaaPoista