19. tammikuuta 2017

Menneen maailman juttu


Kommentin kuvaus näistä kirjoituksista menneen maailman tarinoina lämmittää. Kuvaus lämmittää samalla tavalla kuin katsella, miten kaveri tarjotusta neuvosta huolimatta kusee vastatuuleen. Vaalealla housunkankaalla näky on sitten sellainen, ettei lähempiä henkilötietoja tarvitse kysyä.

Kommentti tuli samana päivänä kuin puhe oli juuri ilmestyneestä, lähitulevaisuutta käsittelevästä kirjasta.

Ellen vastaisi pösilöille, vastaaminen jäisi aika vähiin.

Pyrstösuuntima on vastaukseni.

Kemppisen kieltosääntö: joka kieltäytyy oppimasta menneisyydestä, on tuomittu valumaan sinne takaisin.

Katso ilmiöstä tarkemmin Sisyfos. Tarinan mukaan korkeat voimat rankaisivat häntä panemalla hänet kierittämään läkähdyttävän mahdottoman painavaa kiveä ylämäkeen niin että aina huipun lähestyessä kivi kierähti takaisin alas.

Nuorissa mutta myös vanhoissa on näitä vuorelle (tulevaisuuteen) nousijoita, jotka eivät huomaa vaijeria nilkassaan.

Väite ettei historiasta opi mitään tai ettei se opeta mitään on suosittu siltojen alla ja niin sanotussa hauskassa seurassa.

Historia on lidar.

Lidar (KVG) on se laseriin ja erittäin lyhyeen aallonpituuteen perustuva kaukomittauslaite, joka on ollut mullistamassa menneisyyden tutkimusta. Koska se toimii samantapaisella periaatteella kuin tutka, sitä käyttäen löytää esimerkiksi vanhoja asuinpaikkoja. Televisiosta näkee jatkuvasti tähän menetelmään perustuvia 3 D -malleja. Mittaukset piirtävät näkyviin kokonaisia kyliä tai kaupunkeja sellaisina kuin ne olivat ennen talojen purkamista.

Minussa on herännyt uudelleen toive, että saisin vielä käsiini laitteen, jolla voisin ”valokuvata” lapsuusmaisemaani sellaisena kuin se oli 1958 ja 1938. Myös 1558 olisi kiinnostava.

Stonehengen jättiläiskivien ympäriltä kuuluu löytyneen vaikka mitkä määrät samanlaisia, jotka joku on raahannut johonkin, pois.

Oman tulkintani mukaan ihmisen mieli olisi ”lidarilla” kartoitettavissa. Kun psykiatria ja psykoanalyysi joutuvat kerran toisensa jälkeen aloittamaan uudelleen alusta siitäkin huolimatta, että niiden piirissä on tehty perusoivalluksia, tähdennän tässä yhtä.

Freudin kehittämä psyyken analysoinnin menetelmä on vajaa ennen kaikkea siksi, että parhaassakin tapauksessa sitä käyttäen paljastetaan vain tutkittavan unohtuneita muistoja.

Meillä on omassa mielessämme eli siis omissa aivoissamme vanhempiemme ja heidän vanhempiensa muistot – ja niin edelleen, kivikauteen asti.

Yleensä sanotaan vain, että meillä on peloissamme ja ehkä kiihkoutumisessamme savannin perintö eli miljoonan vuoden takaisia kytkentöjä. Tämä on tietenkin totta. Säpsähtäminen, pelästyminen ja pakoon juokseminen ovat meillä samanlaisia kuin monilla muilla eläimillä. Ja pakoon juokseminen on leipälajimme. Kissapedoille ja krokotiileille emme pärjää – vedestä ryntäävä krokotiili saa ongelmattomasti Adrian Boaltin kiinni. Juoksemalla saamme (nuoremmat meistä) saaliiksi pakenevan gasellin. Hiihtäjä saa hirven kiinni, ellei ole hyvää hankikantoa.

Ihminen on kaikkein paras taivaltamaan hyvin pitkiä matkoja hyvin vähällä lepäämisellä ja niukalla nesteellä ja ravinnolla. Todisteita on paljon. Amerikan manner asutettiin merkillisen myöhään, ja Australia samoin, mutta melkein joka paikkaan on päästy. Ja kuten toistellaan, Siperiaa pidettiin hyvänä karkotuspaikkana, mutta yllättävän moni tuli sieltä kävellen pois.

Jos muistatte kirjan, sanokaa ihmeessä minulle, joka olen unohtanut sen tarkan nimen ja tekijän. Kirja tuli Suomeksi. Saksalainen sotavanki käveli Koillis-Siperiasta Intiaan, muistaakseni myös Himalajan yli ja Gobin läpi.

Se on vielä menneen maailman juttu, että meillä on geenejä sieltä täältä. Siitäkin on kohta puoli vuosisataa, kun nukleiinihappojen keskeinen merkitys käsitettiin.

Se ei ole alkuunkaan selvää, miten hiilihydraatti, typpiemäkset ja fosfaattiryhmä tarkkaan ottaen toimivat. Molekyylitasolla joudutaan tekemisiin kvanttikemian kanssa, jolloin ainakin havainnollisuus katoaa. Keskeisiäkään asioita ei voi oikein kuvailla, vaikka laskeminen onnistuu. Kvantti viittaa tässä yhteydessä siihenkin, että kun havaintomaailmamme on 3 ulottuvuutta + aika, niitä ulottuvuuksia onkin otettava huomioon todella paljon, ja kaupan päällisiksi menetetään kätevä ajatus hiukkasen massasta ja energiasta erillisinä, mitattavina asioina, ja siirrytään todennäköisyyspilviin.

Missä määrin tulevaisuus, varsinkin lähitulevaisuus, on jo tapahtunut, on mielenkiintoinen keskustelun aihe. Olettaen että ”mieli” on monissa asioissa haitallinen ja tarpeetonkin termi, vaikka se on käytännössä välttämätön, kyllä meidän molekyylijärjestelmässämme on valmiit kolot hurjemmillekin tuleville tapahtumille.

Mitä tämä merkitsee, se on selvää. Jos lukija miettii, miten saisi miljoona dollaria, sopivan äijän tai muijan ja lähes ikuisen elämän, vastaus on näkyvissä. Se on tuolla solukossamme, ellei koodattuna, ainakin koodattavissa.

Tällaisiin asioihin, jotka tarkoittavat käytännössä sitä, että useimmiten pystymme parantamaan keuhkokuumeen ja lähivuosina tiettävästi toisen diabetes-tyypeistä, olemme päätyneet tutkimalla menneisyyttä. Oma ruumiimme ja hermostomme verkosto on kohdin miljoonan, eräin osin miljardin vuoden ikäinen. Sen tutkiminen on menneisyyden tutkimista. Siten olemme riippuvaisempia menneisyydestä kuin tulevaisuudesta. Mitä kaikki asianosaiset noudattakoot.




22 kommenttia:

  1. Bauer: Pako Siperiasta. Elokuvakin on tehty.

    VastaaPoista
  2. Ehkäpä se viheliäinen kommentoija tarkoittikin vain isiemme käyneissä sodissa vellomista, eikä mitään näin korkealentoista?

    VastaaPoista
  3. Oisiko proffan hakema kirja: Josef Martin Bauer - Pako Siperiasta

    luin ko. tarinan koulupoikana joskus 60-70 - luvun taitteessa

    t. Leka-Antti

    VastaaPoista
  4. Meistä suomalaisista on löydetty jopa neljä prosenttia neanderthalin ihmisen geenejä, eniten Euroopassa.
    Kun katson peiliin aamuisin tai iltaisin tv:sta vaikka tätä Bull Mentulaa, tulee väkisinkin mieleen, että niitä geenejä saattaa olla paljon enemmänkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jopa neljä. Hmm. Mikä on sigma eli hajonta? Voisi ehkä laskea tietyllä todennäköisyydellä käveleekö pääkaupunkimme katuja edes yksi 8% tai 12% neanderthaali?
      Pääbon svantelta pitäis jonkun kysäistä tästä.

      Poista
  5. Muistelemasi kirja voi olla Josef Martin Bauerin "Pako Siperiasta" (WSOY 1956), "So Weit die Füsse Tragen", mutta teoksen päähenkilö kävelee Siperiasta Iraniin.
    Voikin olla että muistikuvaasi on sekoittanut Ylen toissa vuonna esittämä Peter Weirin elokuva, jossa puolalaiset sotavangit kävelevät Siperiasta Gobin ja Himalajan kautta Intiaan.
    Molemmat perustuvat tositarinoihin, mutta kummassakin tapauksessa (KVG Cornelius Rost ja Sławomir Rawitz) on esitetty perustellulta vaikuttavia epäilyksiä tarinoiden todenpitävyydestä.
    "Adrian Boalt" on muuten hauska "Ei minun tarvitse olla kiinnostunut urheilusta eikä niin tarkkaan muistaa edes suuruuksien nimiä" -versio Usain Boltista! Oikea Adrian Boalt taisi muuten olla brittiläinen kapellimestari, ei ihan suuruus mutta arvostettu ymmärtääkseni?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävelyaiheen variaatio on Reitzin Heimat-sarjassa, jossa Anton Simon kävelee 5000 kilometriä kotiin sotavankeudesta Siperiasta ja ajattelee kävellessään valmiiksi optiset keksintönsä.

      Poista
  6. Vuonna 1961 myin pulituuria rautakaupassa. Iso pullo 250 ja pieni 125 markkaa. Sain oman viinakortin vasta 1967. Kerran myimme aamutuimaan vahingossa 4 pulloa huonekalulakkaa pulituurin asemasta. Huomasimme virheemme ja odotimme asiakkaita vaihtamaan ostoksensa sydän kurkussa. Lakan juominen on ymmärtääkseni tosi vaarallista.

    3 virheen huomannutta (historian tuntijaa) tulikin pian vaihtamaan lääkkeensä, mutta se neljäs antoi odottaa itseään. Hän oli ennättänyt avata pullon ja juoda siitä. Hän järjesti mahtavan esityksen tullessaan takaisin Unioninkadulla olleeseen myymäläämme. Vesa-Matti Loirikin olisi saanut hienon opin traagisuuden överiksi vetämisestä. Hän esitti tuskaisat vatsanväänteet ja puklaamiset tosi hienosti. Teimme oikeutta ja annoimme hänelle ehtaa tilalle ja maksoimme omasta pussistamme sen lakkapullon.

    Taistolaisuus saattoi olla lakkaa, mutta vasemmistolaisuus ei ole pulituuria, vaikka oopiumi onkin eliitin historiallisen tieteen selitys. Deterministejä olivat sekä Hegel että Marx. Tietenkin myös kaikki Kreikan jumalat. Kvanttiteorioilla ei ole poliittista tai kulttuurista selitysvoimaa. Pidän maailmaa indeterministisenä myös kvanttiteorioiden ulkopuolella. Kanttiahan minulla ei siihen ole.

    VastaaPoista
  7. Niin se kija:
    Cornelius Rost: "So weit die Füße tragen"

    VastaaPoista
  8. Lienee tämä: https://en.wikipedia.org/wiki/S%C5%82awomir_Rawicz
    -timo

    VastaaPoista
  9. Täältä pesee ja linkoaa

    Josef Martin Bauer: So weit die Füsse tragen

    eli suomeksi Pako Siperiasta.

    VastaaPoista
  10. Ihmisen pätevyys pitkän matkan etenijänä on niin totta. Tuollaista 6 km tunnissa/ 50 km päivässä tahtia pystyy vähän ikääntyneempikin kävelemään käytännössä rajattomasti. Muutamassa kuukaudessa sieltä Siperiasta tallustelisi Eurooppaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paperilla ehkä. Tai mielikuvituksen siivin. 5 km/h on realistisempi vauhti ilman kummoisempiakaan vuoria tai muita maastovastuksia. 50 km päiväsuorituksena on hyväkuntoisellekin kiitettävä eikä sen toistaminen päivä päivän jälkeen ole mitenkään triviaali juttu. Jo lyhytkin kokeilu palauttaa todellisuuteen.
      Kannattaa myös muistaa että vaikka normaalitilanteessa ihmisen rasvavarastot riittävät pitkälle matalatehoisessa kestävyyssuorituksessa, tarvittavan ravinnon saanti alkaa olla keskeisen tärkeä seikka jo varsin pian. Ja erityisesti silloin jos lähtötilanne on toinen kuin hyvin ravitulla ihmisellä.

      Poista
  11. Cornelius Rost lienee tarkoittamasi sotavanki. Wikipediasta voi katsoa lisäinfoa.
    Sieltä löytyy myös tietoa herrasta Sławomir Rawicz joka teki tovareineen vastaavanlaisen pakomatkan. Molemmista tapauksista on tehty myös elokuvat jotka on tulleet Suomenkin televisiosta.

    VastaaPoista
  12. JK: "Missä määrin tulevaisuus, varsinkin lähitulevaisuus, on jo tapahtunut, on mielenkiintoinen keskustelun aihe."

    Kvanttiteoriaa vapaalla kädellä sovaltaen voisi kuvitella "nykyhetken" olevan se prosessi, jossa aaltofunktiot romahtelevat "meidän" havaitessa ne. Ennen sitä kaikki mahdollisuudet ovat avoinna, sen jälkeen valinta on tehty ja sen kanssa on elettävä.

    Näin ajatellen tulevaisuus ei ole tapahtunut, vaikkakin aika sinänsä on suhteellista ja kvanttiteorian kannalta ajan suunnalla ei ole merkitystä. Mielenkiintoista on myös pohdiskella, mitä tai mikä tai missä on "aika".

    VastaaPoista
  13. Ilman ihmistä, ihmisettä, maailmassa ei ole järkeä, vaikka ihminen ei kaikkeutta ole tehnytkään. Kummallista on tämä ihmisen tarve ymmärtää kaikkea ja yritys nähdä olevainen järjen silmälaseilla jotenkin mielekkäänä lieneekin ihmisen tehtävä täällä, mutta kyllä evoluutio virhettä tekee ihmisen aivoilla ja järjellä ja ennenpitkää virheensä korjaakin... muuan Trump taitaa ollakin tulevaisuuden lähettiläs aivoista ilman menneisyyttä.
    (Blogivaeltaja)

    VastaaPoista
  14. Kun en osannut sähköpostiosoitettasi vakoilla niin tässä avoimesti kysäisen (ylläseisovan artikkelisi, as usual, mielenkiinnolla lukeneena) tässä jotta kuka suomensi Aku Ankat Suomessa suunnilleen vuosien 1970-1985 välillä? Käännyn puoleesi koska olen ollut ymmärtävinäni jonkinasteisen harratuneisuutesi tämän aihepiirin suhteen. TV: Kiitollinen Lukijasi

    VastaaPoista
  15. Noin 3400 vuotta sitten monet ihmiset elivät jo kirjoitustaidon ja valtioiden maailmassa. Ilmeisesti jokaikinen siihen aikaan pallolla tallustellut jälkeläisiä saanut sapiens löytyy jokaisen nykyään elävän sukupuusta, reilusti yli seitsemän miljardin ainakin.

    Huvittavaa kyllä, siihen aikaan kun ihmisiä oli vain miljardin verran, olisi pitänyt mennä paljon kauemmaksi taaksepäin löytääkseen sen yhteisen esi-isäpopulaation. Höyrylaivoista lähtien pallo on pienentynyt niin, että eristyneimmätkin populaatiot ovat tulleet yhteiseen pooliin.

    vuorela, tampere

    VastaaPoista
  16. "Tuollaista 6 km tunnissa/ 50 km päivässä tahtia pystyy vähän ikääntyneempikin kävelemään käytännössä rajattomasti."

    Ei pysty.

    Ei edes vähemmän ikääntynyt rajattomuudesta puhumattakaan.

    VastaaPoista
  17. Taas napsahti aihe johon on kommrntoitava.
    Mikä se hieno tieteellinen nimitys lienee mutta itselläni noita kokemuksia on ollut useita.
    Jonain hetkenä aina hätkähdän ja alan kummastella että tämän kohdanhan olen jo elänyt.
    Milloin sitä en käsitä mutta tuntu on sama kuin vanhan sarjakuvan tai elokuvan uudelleen katsoessa.
    Muistan ensimmäisiä jo hyvin nuorena ja mm. 1960- luvulla muistan kovasti pohtineeni mistä on kysymys ja miten se on mahdollista. Elää samaa päivää uudestaan. Joskus kun taas tunsin näin olevan osasin jo tietää ”muistaa” mitä keskustelukumppani seuraavaksi sanoo ja tekee. Ja näin tapahtui juuri kuin vanhassa elokuvassa. Kammottavaa vai pelottavaa mutta näin vain on.

    Muutoin sanoisin että yletön Tarjamainen humanismi islamia ja sellaisia kohtaan koituu Suomen identiteetin tuhoksi. EVL kirkko alkaa olla todella vaarallisella polulla. Paki

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitäisikö Suomen identiteetin olla jotenkin kiveen hakattu. Ainoastaan kuolleet kulttuurit eivät muutu. Muuttuminen on siis pikemminkin hyvä asia eikä vaarallinen polku.

      Varmasti moni muu asia kuin islam muuttaa Suomea paljon olennaisemmin, joten kyse on lisäksi aika vähäpätöisestä asiasta.

      Poista
  18. Rojalismista tuli mieleen Muumipappa. Hänhän luki "Rojalisti" lehteä. Huvittavaa kyllä, että Tove sai sen vuoksi potkut vasemmistolehdestä.

    VastaaPoista