15. tammikuuta 2017

Älyttömyysosamäärä


Amerikan armeija otti erikoisen hanakasti käyttöön IQ:n eli ÄO:n, jonka olivat kehittäneet ranskalaiset. Ensimmäinen buumi oli ensimmäinen maailmansota ja toinen oli tietenkin toinen. Jälkimmäisen sodan aikana psykologeja pyydettiin mm. osoittamaan, ettei neekeri opi lentämään. Tutkimustulos järjestyi. Harmillinen takaisku oli tietenkin eri mutkien kautta syntynyt kokonaan mustien hävittäjälaivue, jota pommituslentäjät rukoilivat suojakseen, koska se oli niin selvästi muita taitavampi ja tuloksiltaan parempi.

Suhteellisen selvästi nykytyyppinen Wechslerin testi tuli käyttöön 1939 ja sen puutteet tiedetään kohtalaisen hyvin.

Amos Tverskystä kerrotaan, että hän oli kävelevä ÄO-testi. Toiset psykologit sanoivat, että mittaat itsesi katsomalla kellosta, kauanko sinulta menee ennen kuin ymmärrät, että tuo mies on sinua rajusti älykkäämpi.

Koulumaailmasta löytyy esimerkkejä opettajien suhtautumistavoista. Luokkiin ilmaantuu aina välillä oppilaita, jotka älyllisessä mielessä lentävät kahdeksikko kenen tahansa opettajan ympärillä.

Erään luennon jälkeen sanoin kaverilleni Sir Robinille kuullun johdosta, että jo on älykäs mies tuo luennoitsija. Robin oikaisi, ettei puhuja ole alkuunkaan älykäs, nopeaälyinen vain.

Olen tuntenut muutamankin kansallisesti kuuluisan psykopaatin, jotka ovat niin hirvittävän lahjakkaita, ettei heiltä mene kuin muutama sekunti ymmärtää väärin vaikeakin asia.

Kulttuurimme suosii tietynlaisia kykyjä, yleensä sellaisia, joiden mittaaminen on mahdollista. Esimerkiksi Abloyn nykyisen lukon pakkauksessa on piirustus. Tapaan jatkuvasti ihmisiä, jotka käsittävät asian heti ja osaavat siis myös asentaa lukon, ja toisia, joille se on lähes ylivoimaista. Meillä on nyt ulko-ovessa se malli, jossa piti ensin kääntää avainta tai sisäpuolella lukituskieltä ja vasta sen jälkeen käyttää painiketta. Kysymyksessä on yhden käden lukko, mutta tapaan valehdella, että se on dementikkoja varten suunniteltu. Useimmat vieraat käyttävät ensin kahta kättä eli kiertävät ja painavat. On se hyvä etteivät pösilöt pääse pakoon.

Todellisuudessa uuden normin mukaan sisältä on päästävä lukon kaikissa tiloissa pakenemaan ilman avainta.

Olen miettinyt, että etenkin kirjavaksi maalattuna paniikkipuomi olisi komea. Hanketta jarruttaa luultavasti monopoliin perustuva hinnoittelu. Ulko-oven lukko on kallis kapine.

Auton taskusta toimiva avain muuten oikeasta on hyvä värkki. Tosin omassa autossani ilmenee arkuutta säätilalle niinettä hipaisu ei aina toimi, vaan on liksautettava avainta. Logiikka toimii. Näyttää olevan vaikeaa tai mahdotonta lukita itseään ulos autostaan.

Lehti katosi jonnekin ennen kuin ehdin lukea, mitä otsikon alla oli. Joku kuulemma tutkii viisautta.

Jos olisi olemassa toimiva menetelmä tutkia älyttömyyden alueet, sepä olisi hyödyllinen. Jokin seikka määrää, että olemme yleensä halukkaampia esittelemään ja erittelemään hyviksi luulemiamme puolia. Minä olen onnistunut niin hyvin, että en enää tiedä, miksi en pidä peleistä. Vastenmielisyys ulottuu shakista korttipeleihin ja lautapeleihin. Tietämättömyys digitaalisista peleistä oli pitkä miinus kun olin informaatio-oikeuden professorina ja kyllä tiesin, että tekijänoikeus ja patentit peleihin on visainen ja ajankohtainen ongelma. Ja etenkin tavaramerkkioikeus.

Todennäköinen syy on huonous ja luultavasti olen joskus joutunut rökitetyksi vähän joka pelissä. Mutta olisi hupaisaa olla matemaattisesti lahjakas ja heittäytyä ratkaisemaan esimerkiksi sellaisia ongelmia, joita Scientific American julkaisee (tai ainakin tapasi julkaista).

Ehkä en kuitenkaan vaihtaisi. Ehkä taiteellinen ja teksti-tieteellinen arvoitus ja tuollainen pähkinä sulkevat toisensa pois. Tehtävät, mukaan lukien sudoku ja ristikot, on ratkaistavissa. Niitä julkaistaan ratkaisemista varten. Taiteessa ja tieteessä ei ole niinkään varmaa, että ratkaisua on olemassa.

Mitä jokin runonsäe tarkoittaa? Kysymys on järkevä ja oikeutettu, mutta näsäviisas vastaus on minulle mieleen – jos tuohon kysymykseen voisi vastata eli selittää tarkoituksen, runonsäe osoitettaisiin samalla turhaksi. Miksi ei alun alkaen sanottu asiaa niin kuin se on? Minua viehättää se, mitä on kahden totuuden välissä samalla tavalla kuin pidän enemmän rivinväleistä kuin riveistä.

Merkitykset ja ilmiöt ja osa metafyysistä ongelmista (mitä elämä pohjimmaltaan on jne…) ovat hiukan samanlaisia todennäköisyyden pistepilviä kuin fermionit. On todistettavissa, ettei tuollaista pistettä (ratkaisua) voi osoittaa. Tietyissä tilanteissa energia on mitattavissa ja samoin massa, mutta ei molempia yhtä aikaa, ja lisäksi tarkkaileminen voi vaikuttaa mittaustulokseen ja varmemmaksi vakuudeksi jokin hiukkanen voi olla samanaikaisesti kahdessa eri paikassa…

Valokuvaamalla olen varmistanut, että talo – oma koti - voi olla eri näköinen ja siis eri paikka riippuen kuvaajan mielentilasta ja vireystilasta. Toisin sanoen sama talo on eri. Sitä en tiedä, mutta en mitenkään torju mahdottomana, että sama rakennus voisi sijaita samanaikaisesti kahdessa tai useassa eri paikassa. Tässä en viittaa rinnakkaisten universiumien hypoteesiin, vaan arkikokemukseen.

Sukujuhlissa muuten se Nikonin kallis ja painava laajakulmazoom on verraton. Otin eilen porukoista jopa 16 mm:n laajakulmalla ja sitten taas 35 millillä. Kun automaattinen herkkyyden säätö on sekin päällä, ei tarvitse paljon tarkentaa. Riittää kun freimaa, ja sitten kuvista voi pilkkoa miellyttäviä osia ja rajata roippeita pois, kun meinaan on mistä rajaa.

Myös maisemakuvaukseen suositan lämpimästä ultralaajakulmaa. Kaatuvien viivojen oikominen käy kuin tanssi. Suositellaan lämpimästi kaikille asianharrastajille. Kuvana osa laajakulmakuvasta ja kohteena armeijan mantteli mallia 1922 tai sinne päin. Noita pitkiä palteita näki vielä armeijassa ollessani.

26 kommenttia:

  1. ÄO:n lisäksi ameriikkalaiset mittaavan myös EQ (emotional quatity). IQ:n mittaamisessa on uusi pikatesti (vrt verensokeri tai pika CRP tulehduksessa).
    Se pika tapahtuu neljällä kysymyksellä ja olet 144-tasalla, jos
    - naapurin mässytys ruokalassa häiritsee
    - työpöydä on entropiassa
    - laiskottelet aina kun se on mahdollista ja vähän useamminkin
    - kiroilet paljon sekä mielessäsi että ääneen.
    Näin on armeijan P-testissä 9 saletissa ja pääset johtamaan takaa niitä, jotka ampuvat edestä.
    EQ mitataan 11 kysymyksellä, joista kuvaavin on, että jos kaadut laskettelurinteessä, se on rinteenpitäjän / oma vika. Jälkimmäinen tarkoittaa emotionaalista kypsyyttä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jasso jaha, no onpa, on kummallista touhua siellä. Onko siellä mitenkä isot työpöydät. Ja, saako olla hatut naulakossa vai onko pidettävä päässä?

      Kauan sitten purjelaivoilla sanottiin että tuulen puolelle ei saa heittää kuin tuhkaa ja kiehuvaa vettä. Kyllä on älyttömän fiksu sanonta, kun vieläkin käytetään. Miksikä se nyt tuprahti mieleen, minä en osaa sanoa. On toinenkin, kippari laivassa ja Jumala taivaassa eikä mitään siinä välissä. Mutta kokki on suuri herra laivassa. Jotenka silläviisiin.

      Minä niin olen purjelaivahenkinen kun meillä on se Ahvenanmaa ja se oli komea ja maailmankuulu se Erikssonin laivasto. Viimeiset fullriggaret. P-liners, Pamir, Pommern, näitä oli, montakos olikaan, osasin nekin mutta nytpä on netti mistä noukkia tilpehööritietoa.

      Kerrottiin että se olisi saanut alkunsa varustamon vaimoväen hiusmallista jota kutsuttiin puudelikampaukseksi. Kukaan ei ole kyennyt todistamaan tätä, ei sitä kiistetäkään. Siinä vaikuttaa jokin P-arvo varmaankin.

      Poista
    2. "EQ mitataan 11 kysymyksellä, joista kuvaavin on, että jos kaadut laskettelurinteessä, se on rinteenpitäjän / oma vika. Jälkimmäinen tarkoittaa emotionaalista kypsyyttä."

      Mitähän mahtaa tarkoittaa, jos vastaa, että riippu tilanteesta? automaatti hylkäyskö?

      Poista
  2. "Näyttää olevan vaikeaa tai mahdotonta lukita itseään ulos autostaan." On se mahdollista, kun jättää virta-avaimen paikalleen ja poistuu autostaan automaattipesun ajaksi. Ovet saattavat lukkiutua pesun hytkytyksessä. Näin kertoi Teboilin Kaitsu.

    VastaaPoista
  3. Tuli jekku mieleen!

    Miten ulko-oven lukituskysymykset on toteutettu perinteisessä japanilaisessa rakentamisessa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. a) ovia ei ole

      b) liukuvin aukioloajoin

      c) niitä ei ole tarpeen toteuttaa koska ne voidaan ymmärtää joten ne ovat turhia kysyä

      d) asiaa ei ole vielä ajatellut kukaan

      e) lukot olisivat epäkohteliaisuus (kohtelias murha on ok)

      f) isäntä ei ole kohtelias, häneltä varkaatkaan eivät kehtaa viedä mitään

      g) kukaan ei osaa sanoa mutta talon on vihkinyt kuuluisa buddhistipappi, kiva juttu, eikö!

      h) tao. Olet oma kotisi. Kotisi on sinä. Anna asioiden tapahtua. Hengitä rauhallisesti. Luovu pyyteistä. Kuuntele mitä et voi kuulla. Avaa silmäsi. Oletko utelias? Jatka kunnes et enää ole

      i) koska zen-mestari ei suostu tunnustamaan sen olemassaoloa ja odottaa että se puretaan hänen edestään sillä hän on kulkenut juuri samasta kohdasta viisivuotiaana, kaikkien tulee se tietää itsestään selvästi

      j) ei kukaan mene palavaan taloon varkaisiin mutta jos joku menisi niin se olisi hyvin kohteliaasti tehty ja ansaitsisi kunnioitusta

      Poista
    2. k) kysymys on naurettava, koska seinät ovat paperia

      Poista
    3. Ei talon ovia tarvitse lukita, jos piha on vartiointi.

      Poista
  4. USA:n asevoimat käyttivät ja käyttävät edelleen ÄO-testejä niiden hyödyllisyyden vuoksi, ei mistään rasistisista syistä. Tässä on dataa toisen maailmansodan ajalta Army Air Forcen ÄO-testeistä. Kaaviosta voidaan havaita, että 83 % alimman tuloksen (=1) ÄO-testissä saaneista ei kyennyt läpäisemään lentäjäkoulutusta, kun taas korkeimman ÄO:n (=9) omaavista vain 5 % reputti. Muutenkin ÄO:n ja lentäjäkoulutuksen onnistumisen välillä on lineaarinen korrelaatio. ÄO-testien hyväksikäyttäminen lentäjäksi koulutettavien valinnassa johti siten merkittäviin kustannussäästöihin. Näitä samoja testejä käytettiin Kemppisen viittaamien, Tuskegee Airmen -nimellä tunnettujen mustien lentäjien valinnassa. Fiksun valintaprosessin tuloksena he eivät olleet sen parempia tai huonompia kuin valkoiset lentäjät.

    Suhteellisen selvästi nykytyyppinen Wechslerin testi tuli käyttöön 1939 ja sen puutteet tiedetään kohtalaisen hyvin.

    Mitähän nämä puutteet ovat?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan realistisesti voisi muuten uskoa, että jos koko Amerikan mustasta väestöstä koulutetaan yksi ainoa lentolaivue, tähän sakkiin valikoituu väestön henkisestä eliitistä varsin iso osa. Lisäksi näitä jätkiä potkittiin koulutuksen aikana päähän juuri sellaisella tavalla, joka synnyttää parhaimmillaan vahvan joukkohengen ja näyttämisen halun. Ei siis ihme, jos laivue sai hyvän maineen.

      Suomenkin armeija käyttää, kuten varmasti tiedät, ÄO-testiä (Peruskoe 1), joka alunperin pohjautuu 1930-luvulla Yhdysvalloissa kehitettyihin testeihin. Lisäksi käytetään henkistä kuntoa ja johtajuusominaisuuksia mittaavaa peruskoe 2b:tä, joka muistuttaa myöskin amerikkalaisia sisariaan. Näiden kokeiden ennustavasta vaikutuksesta on julkaistu hyvä tutkimus. Siitä käy ilmi, että nämä kokeet antavat - erityisesti yhdessä muiden valintakriteerien kanssa käytettyinä - ihan kohtuullisen ennusteen ihmisen johtajapotentiaalista.

      Sen sijaan on selvää, että älykkyystesti yksinään ei mittaa juuri mitään erityisen hyödyllistä. Tämä käy hyvin esille linkittämästäni tutkimuksesta: älykkyyskoe PK1 korreloi oikein hyvin AUK1:n ja RUK:n opintomenestyksen kanssa, mutta paljon huonommin johtajakauden yleismenestyksen kanssa. Sama ilmiö esiintyy myös peruskoe 2b:ssä; jos saa huonot pisteet siitä, on varmasti huono johtajakin, mutta erityisen korkea peruskoe 2b:n arvosana ei ennusta erityisen hyvää menestystä johtajana. Huippuälykkyys on hieno ominaisuus, mutta jotta huippuälykkäästä ihmisestä olisi hyötyä yhteiskunnalle, hänen on oltava sellaisessa työssä, jossa tätä ominaisuutta voidaan hyödyntää. Erityisesti on huomattava, että johtamiseen riittää ihan keskinkertainenkin paineensietokyky ja järki, jos ihmisten käsittelytaidot ja itsetuntemus ovat kunnossa. Johtotehtävissä liiasta järjestä on yleensä vain haittaa.

      Poista
    2. Kiitos tuosta linkistä, pitää lueskella joskus tarkemmin. Peruskoe 1:n heikompi ennustevaliditeetti kun muuttujana on muu kuin opintomenestys voi osin olla tilastollinen artefakti: mitä heikompi on riippuvan muuttujan reliabiliteetti, sitä pienempi on korrelaatio. Lisäksi se, että johtajakoulutettavat valitaan osin ÄO-kokeen perusteella itsessään pienentää korrelaatioita ja beta-regressiokertoimia.

      Armeijan ja Kansallisarkiston välillä oli kiistaa vanhojen psykometristen kokeiden tulosten säilyttämisestä. En tiedä, onko kiista ratkennut, mutta toivon mukaan vanhat tulokset säilytetään, koska koko (miespuolista) väestöä koskevat ÄO-koetulokset on kansainvälisesti harvinainen ja arvokas tutkimusaineisto. Erityisesti Ruotsissa on julkaistu monia mielenkiintoisia tutkimuksia vastaavien aineistojen perusteella.

      Poista
    3. Ah, mon Amí, liika järki, se turmelee taiteen!

      Poista
  5. Ei tuossa ÄÖ:stä mainita mitään. Terveen lentopelkoiset eliminoitiin pois ja hullut sai jatkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luet kaaviota väärin. "Pilot Aptitude Rating" viittaa AGCT-testiin, joka oli Yhdysvaltain maavoimien käyttämä ÄO-testi. "Eliminointi" kaaviossa viittaa peruskurssin reputtamiseen mistä tahansa syystä.

      Poista
    2. Kylläpä meidän pitää tätä hyväksyä. Sehän ei ole ihiminen kovin viisas hullu. Se on se aerodynamiikka, elikkä aerostatistiikka.

      Tynaamisempi kumminkii.

      Poista
    3. ihminen ilman tyyliä on epäkelpo

      metkupetteri, metrimalli

      makso vitustii, makso vitustii

      sä oot niilo nolon nuolijaa
      sun handut funtsii itekkii
      niikaua ku sä et vaa
      kelaa ketä kantsii
      paa peliin patei mitää
      tai voimii taivaisii
      mitä sä luulet et sä saat
      petkusetterii
      ku sä vaa nokitat
      perseet perheen päin parempii
      ja koko posse funaa
      himas runkkaa
      mut delaa sun jalkoihi

      delaa delaa, sun jalkoihii, ne delaa, delaa, sun jalkoihii...

      Poista
  6. Meillä on kerran Rellunpippana napsahtanut lukkoon kun "avain" (semmoinen muovinen läpyskä jota ei avaimeksi osaa oikeasti sanoa) ollut pesässään ja moottori käynnissä. Ovet aukesivat kuitenkin vara-avaimella. Onneksi oli omassa pihassa ja avain tallella ettei jossain korpitaipaleella jossa sattuisi pissalle pysähtymään.

    VastaaPoista
  7. Ukko on näköjään pihistänyt manttelin vuonna -22 ja se on hänellä vieläkin. Kestävää kehitystä.

    VastaaPoista
  8. Iloinen mieli korvaa puuttuvan älyn.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nauroin tälle pitkään. Nyt tahdon, ei - vaadin selityksen. Saako minun nauramiselleni nauraa?

      Poista
  9. Shakki on tosiasiassa taistelua. Kyllä siinä ei muuta päämäärää ole kuin tuhota vastustaja. Siis vastustaja. Eikä pelikumppani.

    Kun shakkia pelaa tarpeeksi kauan tarvittavan korkealla tasolla, aivan varmasti vammautuu. Tai ainakin saa lommon Sieluunsa. (Kuin jos ajaisi Ladalla peltikolarin.)

    Tuo peli ei anna mitään anteeksi. Ei se mitään kyllä pyydäkään. Pahin mahdollinen shakkitilanne mitä laudalla voi olla, on alkuasetelma.

    Tiedän mistä puhun vaikken itsestäni - yllätys, yllätys! - puhukaan. Tai puhun sittenkin. Selolukuni oli jonkin verran yli 1900, eli nätimmin vain vähän alle 2000. Olin ihan hyvä kahvilapelaaja... tai tietysti pitää ensin kertoa missä Kahvilassa pelaa. Pelasin YläRuutilla. Mm. Nevanlinnan poika siellä pelasi. Hänet oli luokiteltu Suomen 3n parhaan pelaajan joukkoon. Keskinäisistä n. kuudsta pelistämme toinen meistä voitti pelit 6-0. Vaatimattomuuttani en viitsi sanoa, kumpi meistä.

    Ps. Tai voin mää sanoakin... Risto pelatessamme lähinnä seurusteli muiden asiakkaiden kanssa. Kun minä taas mietin hartaasti siirtoajani. Kun olin tehnyt siirtoni, sanoin "ny on sun vuoro". R. Nevanlinna kääntyi ja vilkaisi lautaa n. 5 sekunttia, teki siirtonsa ja kääntyi taas juttelemaan muiden kanssa. Ja taas minä jäin miettimään monta minuuttia "mitäs nyt...yhmnhy?" Ja vaikka siirtelin niitä puunappuloja miten tahansa, äkkiä olin "cul de saci'ssa"... jos niin voi sanoa. - Mutta enpä huonommalleni hävinnyt. MM Anatol Karpov kävi aikoinaan Jyväskylässä, vetreimmässä pelikunnossaan, ja pikapelissä R.N.llä oli häntä vastaan täydellinen voittopeli... mutta Risto teki yhden tarpeettoman välisiirron, ja maailmanmestari pystyi ällistyttävän ovelalla puolustussiirrolla tekemään pelistä tasapelin.

    Shakki on hieno harrastus, ammattina raastava. Se repii hermoja. Ja se vie mukanaan kaiken, ainakin kaiken ajan. Aikoinaan joku nöyryytetty venäläinen mestari puuskahti että "ei tuolle Bobby Fischerille mitään mahda, se kun käyttää vuorokaudesta 25 tuntia shakkiin"... Itse hän kuulema käytti vain 23 tuntia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onko se itsetuhoisa? Pelejähän ei tarvita, ne ovat olennaisten turhien asioiden joukkoon kuuluvaksi laskettavat. Naisten kaunudenhoitotuotteet taas ovat tarpeen. Rumaa kattele pirukaan.

      Mutta mikä ihmisiä peleissä oikein viehättää? Sehän on vahinko ja selvä tappio että on joutunut syntymään tänne, paskaaks tällä, kun pelastellaan jotain pienempää sitten enää?

      Tuhoaminen mukavaa puuhaa, minä olen paha mies ja hyvä siinä.

      Kun polttaa vaikka toiselta kodin ja vielä käristää siinä illemmalla lastensa kanssa vähän parempaa ranskalaista gourmetmakkaraa niin on hyvä muistaa nyrkkisääntö, hiillos kestää tunnin per tuuma. Eikun ostoksille.

      Ja sitten maailman maanpakoon. Ainakin jos mun kodin polttamista aikoo. Niin, oikeastaan voikin olla että on edullista lähteä etukäteen karkuun.

      Niitä ei ole näkynyt sellaisia shakkimestareita jotka pelaavat sokkoshakkia 40 vastustajaa vastaan. Intiassa oli tämmöinen shakkinero. Ei saanut enää liitolta rankingia eikä pelilisenssiä vai mitä niillä on niitä konsteja, kollot siellä jotka liikoja ittestään muuten paljon justiin luulevat, siellä shakin päämajassa. Eihän ne muuten siellä olisi, miksikä olisivat? Mutta kun joku tekee Tepposet ja Pelaa ja voittaa vaan ihan hyviä määriä mutta Aivan Mahdottomalla Tavalla niin niillä sanoo piks-paks-poks yksissä tuumin päiden sisällä ja Muroihin ilmestyy Kumma Sivumaku ja sen Omalla Tavallaan pelaaMATTOMAN pelit on sitten siinä koska nämäthän Omistavat koko Pelin. Tämä se aina jaksaa naurattaa, tää on niin käyttistä!

      Ihmiset. Idiootit. Synonyymit. Shakki. Makkaraa! Ruokakin voi olla hyvää, erittäinkin eräät makkarat mutta eihän inehmoinen ole mikään makkara. Tai no... mortadella?

      Poista
    2. Kerran voitin puistoshakkipelin (= sellainen peli, jota pelataan puistossa noin metrin korkuisilla nappuloilla) Kallion kaupunginosassa Helsingissä, kun sanoin vastustajalleni "hej jumankauta, varo tota lintua, joka on takanasi..." Sehän kääntyi, ja varoi, ja samalla siirsin sen yhden sotamiehen ruudusta a-6 ruutuun a-5. Ihan sen takia voitin.

      Ps. tää on hauska peli. joku kahvilapelaaja sinnittelee kasparovin kasvattamaa ammattilaista vastaan.

      zzzzzzzB

      Poista
    3. Luin hullusti että puolassa pienellä 1 m korkuisilla nappuloilla. Ei ollut yhtikäs lystiä.

      Poista
  10. Alokasaikana olin tietty mukana ÄO-testeissä. Olivat kummallisia. Ohjeet olivat niin vaikeita että minulla meni niiden ymmärtämiseen ainakin kolme minuuttia jotta olisin lomakkeet voinut täyttää. Matikan testiinkin oli varattu vain kaksikymmentä minuuttia, olisko satakunta tehtävää. Kun lopulta käsitin mitä haluavat lomakkeelle tehtävän, laitoin töhinäksi ja kun kymmenen minuuttia oli kulunut, vein täytetyn lomakkeen valvovalle alikessulle ja menin ulos odottamaan. Tajusin että tehtävät oli järjestetty progressiivisesti vaikeneviksi ja kenenkään ei pitäisi kyetä kaikkia tehtäviä ratkaisemaan, ei ainakaan 20 min aikana. Vähän samaa tapahtui kahdessa muussa testissä. No, ei se mitään, yrittivät sitten saada minut RAUKiin ja RUKiin mutta ei minua enää jaksanut kiinnostaa. Minua pidettiin pöljänä jo kansakoulussa ja siitä eteenpäin, varmaan oikeassa olivat. Nimimerkillä tällä kertaa.

    VastaaPoista