12. marraskuuta 2016

Valehtelemisen peruskurssi


 

Kun rippikoulussa sitten piti opetella Kymmenen käskyä, joista osa tuntui epäselviltä, useakin tarjosi käskyksi ”älä valehtele”.

Sellaista käskyä ei siinä luettelossa ole. Ja kuitenkin jo kotona oli opeteltu, ettei saa valehdella.

Katsoin aina lakikirjan sisäkannesta, kun oli otettava todistajalta vala tai juhlallinen vakuutus. En osaa kaavaa vieläkään ongelmattomasti. Kaiken totuuden tässä asiassa, siitä mitään salaamatta tai siihen mitään lisäämättä taikka sitä muuttamatta.

Ruotsin kielellä tuo kaava lienee omiaan herättämään suomalaisessa lukijassa epäuskoa ja kauhua. Kieli ei ole ihan tavallista - "Jag N.N. lovar och svär vid Gud den allsmäktige och allvetande, att jag skall vittna och giva tillkänna allt, som jag i denna sak vet sant vara, utan att något därav förtiga eller något därtill tillägga eller däri ändra.”

Kirjoitin nuo kaavat näkyviin kiinnittääkseni huomion siihen, että teksti on ongelmallinen. Nykyinen prosessioikeus lähtee siitä, että asianosaiset tekevät todistajalle kysymyksiä. Miten aktiivinen tuomarin tulee olla, siitä on hiukan kahta mieltä.

Hyvin kuluneessa kaskussa vaihdemiestä kuulustellaan todistajana, kun veturinkuljettaja on syytteessä junaonnettomuudesta. ”Heilutitteko varmasti punaista lyhtyä junalle?”, tuomari tiukkaa, ja todistaja sanoo valansa velvoittamana että kyllä hän heilutti, raiteiden välissä seisten. Jutun päätyttyä todistaja kertoo, miten hän pelkäsi, että joku kysyisi, oliko se lyhty päällä eli paloiko se punainen valo.

Kasku kuvittakoon tuota kohtaa ”siitä mitään salaamatta”. Ainakin väärästä valasta syytettäessä (perätön lausuma) nyrkkisääntö taitaa edelleen olla, että todistaja vastaa kysymyksiin eikä hänen ole pakko ottaa omasta aloitteestaan puheeksi muita asioita.

Vanhoina aikoina, kun tuomari vastasi todistajan kuulustelemisesta, kaikkein tavallisinta oli sanoa, että kertokaapa nyt omin sanoin koko tapahtumasarja  ja muistakaa valan velvoite.

Tuo oli siitä hyvä käsky, että vaikeneminen ei oikein käynyt päinsä. Se huono puoli siinä oli, että todistajaa oli joskus vaikea saada vaikenemaan. Laamanni Helminen haetutti kansliasta silloin vielä harvinaisen sanelukoneen, kun anoppi tuli todistamaan avioeroasiassa.

Mitä tapahtuisi, jos vaaliväitteitä käytäisiin läpi samaan tapaan kuin todistajaa kuulustellaan. Tuo vaiva nähdään joskus jopa selvitettäessä, kuka ajoi kenen kylkeen niin että pellit menivät ruttuun. Miksi presidenttiehdokasta ei kuulusteltaisi koko maan menestystä koskevista asioista?

Lehdissä ei nyt paljon muusta puhutakaan kuin USA:n presidentinvaalien aiheuttamista muutoksista. Kysymys on siis arvailusta. Asiaa miettien toteaa, ettei esimerkiksi Trump tiedä sitä. Hänellä on ammattitaitoa riskien arvioimiseen, mutta liiketoiminta on eri asia. Valeissa havaittiin, että liiketoiminnan keinot tehoavat. Presidenttinä ne keinot eivät tehoa, koska ratkaistavana on todellisia tilanteita ja huomioon on otettava tosiasioita.

Siksi myös esimerkki todistajan kuulustelun keinoista on erittäin huono. Siksi esitin sen. Todistajaa nimittäin kuullaan useimmiten asioista, jotka ovat tapahtuneet ja joista todistajalla on ehkä havaintoja. Hänen odotuksillaan ja arveluillaan ei ole merkitystä, eikä niitä yleensä kysytäkään. Jos todistaja haluaa kertoa tuomioistuimelle, miten mainio ihminen hän on, hänet ohjataan käytävään käkättämään.

Siinä voisi olla samaa mieltä pääkirjoittajien kanssa, että mielipidetiedustelujen menetelmiä saisi miettiä oikein kunnolla.

Esimerkiksi kansanrunouden tutkijat ja tutkimusmatkailijat tietävät, että haastateltava, toisinnon esittäjä tai opas erittäin usein esittää vastauksia, joiden hän arvelee miellyttävän kysyjää. Kokemukseni mukaan Los Angelesissa aasialainen taksinkuljettaja vastaa kaikkiin kysymyksiin ”yes”. Olen itse kysynyt ensin, tiedättekö missä lentokenttä on – yes – ja tiedättekö että ajoitte juuri viimeisen liittymän ohi – yes.

Kirjallisuuden lukijat tietävät, että omaelämäkerta on heikonpuoleinen lähde. Vaikka kirjoittaja ei selittäisi asioita parhain päin, hän selittää asioita.

Lakimiehen tulee tietää, että silminnäkijän todistus ei ole välttämättä uskottava. Oikeudenkäynnissä ensikäden tieto ei ole mitenkään pyhä. Tuomarinkokemuksen karttuessa lakkaa ihmettelemästä, miten väärin ja huonosti ihmiset muistavat asioita ja miten hankalaa heidän on ilmaista itseään.

Nyt kirjoitetaan, että Trumpin äänestäjät kuuntelivat vain sellaista, minkä he halusivat uskoa todeksi. Näin varmaan on, mutta sama väite koskee kaikkia maailman ihmisiä. He kuulevat ja ymmärtävät sen mitä toivovat tai pelkäävät todeksi.

Hankkikaa haalarit ja menkää kuuntelemaan juttuja bensa-aseman baariin. Sellaisia on vielä jokunen jäljellä.

Valehtelemisessa pääsee alkuun vain uskomalla itse omia juttujaan. Tämä on peruskurssin keskeinen opetus, eikä tämä ole vale.

Olen tuntenut ja myös tuominnut ihmeen taitavia ihmisiä, jotka puhuvat kenet tahansa pyörryksiin. Heillä on siis kirjallisia kykyjä. Tiedän tapauksia, joissa mies on heti vankilasta päästyään käynyt tekemässä samoille ihmisille samat petokset, joista hän oli istumassa. Sellaiseen tarvitaan vakaumus. Puhujan on uskottava itseensä ja ”tiedettävä” olevansa oikealla asialla.

Ainoa keino tätä vastaan on se, minkä tutkijat nyt unohtivat. On kuunneltava hiljaisuutta. Sama sääntö kuin runoudessa. Ei ole luettava sanoja. On luettava sanojen takaa.

16 kommenttia:

  1. Jukka Kemppinen on varmoine mielipiteineen aina tuntunu, no, varmalta. Nyt ei tunnu siltä. Kerro nyt mielipiteesi Tampereen Ratikkaan, kaikki muu on hulluutta...

    VastaaPoista
  2. Totta puhut, ellet peru.

    En voi käsittää valtamedioiden kauhistelua. Kun amerikkalainen unelma yksilön sankaruudesta ja moraalin täydellisestä nojaamisesta itsekkyyteen ruumiillistuu, kavahdetaan omaa ideaalia. Ayn Randin teokset ovat Raamatun jälkeen eniten luettuja USA:ssa.

    Miksi myös Suomen johtavat talousviisaat ja yhteiskuntaideologit ovat äimistyvinään? "Björn ”Nalle” Wahlroos on kertonut, että Rand on ”vaikuttanut keskeisesti” hänen ajatteluunsa. Elinkeinoelämän Valtuuskunnan EVAn johtaja Matti Apunen puolestaan julisti äskettäin, että Randin teos Atlas Shrugged on ”filosofisesti ällistyttävän väkevä perustelu yksilönvapaudelle ja taloudelliselle kilpailulle”. (Panu Raatikainen, http://uusi.voima.fi/blog/arkisto-voima/tata-he-lukevat/). Randin ajattelun keskiössä on siis ego ja sen olemassaolosta 'loogisesti' seuraava johtopäätös, että uhri on syypää kokemaansa vääryyteen.

    Viime aikoina on taas mietitty autobiografian ja tarinan merkitystä minuuden olemassaololle tai olemattomuudelle (mm. niin&näin-lehti). Kysymys ei vaikuta mihinkään oikeudenkäynnisä, mutta kylläkin moraalin yleisiin perusteluihin. Ja käskyissä kyllä sanotaan, että “9. Älä anna väärää todistusta lähimmäisestäsi”. Se ei tietenkään koske lyhtyä ja siinä olevaa lamppua.

    Totuus on vaikea käsite lakitupien ulkopuolellakin. Russellin valehtelijan paradoksi on täytynyt erikseen diskata loogisista rakenteista. Eli sen miehen on vaiettava, joka yrittää puhua totta valehtelemisestaan. On perusteltua kysyä minuusongelmasta: Onko kertojaa olemassa? Miksi tarinoitsija luulee tuntevansa omaelämäkertansa päähenkilön?

    VastaaPoista
  3. Amerikan valheista kertoo myös nyt Hillaryn kannattajien väkivalta, riehunta ja mellakointi kaduilla ja kaupungeissa.

    Muistaakseni luin Hesarista että juuri näiden kannattajien arveltiin hyväksyvän vaalitulos oli se mikä tahansa.
    Kävi juuri toisin, tässäkin.
    Halusimme uskoa mitä halusimme uskoa: kerroimme valheen itsellemme.

    Mutta väkivalta piilikin siellä alla. Kaiken sen sivistyneen (tai no...) ulkokuoren alla tuollainen viha, halu runtata oma unelma läpi. Mitään malttia ja kohtuutta sielläkään ei siis ollut. Eli valhe sekin.
    Jos olemme kauhistuneita Trumpiin, miten kauhistuneita meidän nyt pitäisikään olla siitä mitä piilee myös demokraattien vaahtopäiden sisällä.
    Coolius ei taida olla enää coolia, kun jengi riehuu ja riehaantuu asiasta jos toisesta nykyään ilman mitään itsekontrollia.

    t. jk

    VastaaPoista

  4. Trumpia odotellenko sitä superior courtin tuomarinvirkaa pidettiin täyttämättä? Se Montesquieusta sitten ja kymppiluokkani yhteiskuntatiedosta. Oikeastihan kolmijako oli jo Englannissa mistä se ranskannettiin.

    Trump tarvitsee tuttua tuomaria. Alkaakseni omasta mieliharmistani, niin San Diegossa ylioppilaat tivaavat lukukausimaksujaan takaisin Trump Universitystä. Opetus ei vastannut luvattua. Minulla olisi raskauttavampi syyte, valehtelivat. Uhrit eivät edes tunnista tilaansa täkäläisen korkea/yli asteen jäljiltä, aivopesu ja koneohjelma sijalla. Sitten tuli tämä Apple ja tässähän näkyy moni vertyvän. Meikäkin latoo oikeustiedettä kuin poika ikään:

    Trump perää lähestymiskieltoa lentolinjoille, jotka kulkevat hänen Palm Beach mestansa Mar-a-Lago ylitse. Rapisuttavat jopa doorilaista kiveä ja antiikkitiilejä ! Washingtonissa pari tähtikokkia ei vastoin sopimusta tulekaan hänen Old Post Office Pavilioniin ravintoloitsijoiksi ja mokomien vastaväite liukerrella ulos sopimuksesta olisi isännän aikeet Meksikon muurista ! Sitten voivat nostaa näitä naisjuttuja, onneksi vaitioloa voi ostaa. Mutta joku ehkä vaikka ei kourittukaan, kiusaksi siis.

    Presidentti nauttii osin syytesuojaa mutta ei kaikin osin. Lehdistöhän se kiukkuisin oikeudenperääjä jyry ja lautakunta olisikin ihan alkuperäisesti avoimen ja julkisen tuomionluvun ja prosessin hengessä sitä paitsi. Hallitse nyt siinä sitten.

    Ja vielä. Kun Juha Sipilällä on fyrkat kuoressa ja kuori nuoltu kiinni ja sitä hoidetaan muka, ja kuin vakuutusta, niin Trump lupaa samaa. Hän panee omaisuutensa nyt pimeään säätiöön, pois silmistään ja sormiensa ulottumattomiin, ns. blind trust amerikaksi. Tätä Sipilää iloitsi Saarikivi Jälkiviisaissa veroaamun jälkeen. Että kuinka lienevät teollisuussubventiot häkäpöntöille. Sipilä lienee alleviivannut että lain mukaan. Hänhän ne lait esittää, että varmaan sitten.

    Noista meksikolaiskokeista se, että 60 vuodeksi vuokraamassaan Postitalossa Trump olisi vuokralaisitsensä isäntä presidenttinä ! Mikään ei tätä veturia pitele se nähtiin jo preliminääreissä. Hän on mies joka tietää. Siis todellisuuden, kun hän itse sen uudeksi valmistaa meidän asua. Washington Consensus, Free Trade, ja IMF Capital rajaton nopsajalkaisuus. Kaikki veks. Hilkulla oli jo puhkeamaisillaan nupustaan Yhdistyneet Kansantaloudet LTD. Trans-postnationaalinen riitavälitys interpoliisi-miekkoineen. Mutta persut ja trampit tulvehtivat esiin ja hätiin.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  5. JK: "On kuunneltava hiljaisuutta. Sama sääntö kuin runoudessa. Ei ole luettava sanoja. On luettava sanojen takaa."

    No, tässähän on oiva selitys sille, miksi Trumpia äänestettiin tyhmistä puheista huolimatta. Kysymys kuuluukin nyt, että lukivatko ihmiset sanojen takaa oikein.

    Sitä paitsi puolitotuuksien ja jopa täysvalheiden esittäminen ei todellakaan ole mitään uutta politiikassa. Se alkoi jo ennen Goebbelsia ja jatkuu edelleen täysin häpeämättömänä esim. Venäjällä ja Kiinassa (länsimaisissa demokratioissa sitä sentään hävetään).

    Toisaalta Hitlerkin pääsi valtaan, kun ihmiset uskoivat, ettei se kuitenkaan kaikkea lupaamaansa toteuta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hitlerhän piti lupauksensa, jonka mukaan saksalaiset eivät tule tuntemaan maataan entisekseen.

      Poista
  6. Ajattelen mielessäni, että jos Herr Drumpf tahtoisi pelata aivan varman päälle niin hän pestaisi neljän vuoden joukkueeseensa kokemattomia ja politiikassa ennen näkymättömiä "anti establishment" tyyppejä. Toinen varma konsti pelata homma kotiin olisi seurata tarkasti Obaman politiikkaa, varastaa kaikki pointsit kotiin sieltä ja ottaa paikka historian auringossa.

    Sitten herään hikisenä.

    Herra Drumpf on useiden asiantuntijoiden mukaan voimakkaasti narsistinen psykopaatti. Se tarkoittaa sitä, että hänestä ei koskaan tule nykyistä presidentillisempää. Hän ei kerta kaikkiaan voi itselleen mitään. Yleensä ajatellaan, että narsistisista psykopaateista tulee joko alaisiaan terrorisoivia yritysjohtajia tai vankeja. Andreas Baader oli narsistinen psykopaatti kuten myös Ilich Ramírez Sánchez.

    Vankila siis.

    VastaaPoista
  7. Ulla Appelsin kirjoitti tänään valhetta hieman auki Ilta-Sanomien kolumnissaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ulla Appelsin on omaksunut valtakunnan johtavan jälkiviisaan ja pääpopulistin roolin.
      Persut kumartavat häntä, hän on maahanmuuttokriitikoiden kosteiden unien kuningatar!

      Poista
  8. Bloginpitäjäprofessorilta lienee jäänyt huomaamatta, että OK:n muutoksen jälkeen vannomista Jumalan kautta ei enää tunneta, vaan kaikki vakuuttavat "kunnian ja omantunnon kautta." Opin muuten vain alle vuoden lautamiehenä oltuani valan kaavan ulkoa, sehän on aika lyhyt.

    Kaikki käräjäoikeuden puheenjohtajat muistavat kyllä sanoa: "Muistakaa valanne merkitys!" Kaikkein parhaimman vaikutuksen tekee, jos siihen tulee vielä lisäksi: "--- se velvoittaa teitä puhumaan ehdottomasti totta. Perättömästä lausumasta tuomioistuimessa on säädetty vankeusrangaistus."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kunnia meni jo mutta maine kasvaa.

      Poista
    2. Jaa, miten sen nyt ottaa. Koska jo aikoja sitten on tunnustettu että esimerkiksi kiduttamalla saatu tunnustus on arvoton, niin miten pakon alla, rangaistuksen uhalla annettu vakuutus olisi tuollaisesta poikkeava?

      Kun setä muistaa aina mainita että silminnäkijän todistus on epäluotettava, niin miten kahden poliisimiehen todistus sitä olisi? Nehän tietysti voivat sopia keskenään mitä todistavat eikä siinä totuus välttämättä paljastu. Näitä on mm. liikennerikoksissa tapahtunut.

      Poista
  9. Media ja eliitti heräilevät itsekritiikkiin. Yle ja HS:kin alkavat tajuta, että ne hävisivät vaalit - taas. Ja toimittajat miettivät, että mikäs se journalismin idea nyt taas olikaan - onkos se journalismi jokin "edistyksellinen" puolue vaiko vallan jotakin muuta. Tämä on hyvä alku parempaan - toivottavasti.

    Median gallup-käyttö on sekin aivan luokattoman ala-arvoista. Esim. Suomen puoluekannatusgallupeissa 40 % haastatelluista jättää vastaamatta.

    => Tämä ja oikeastaan vain tämä 40%:n ryhmä on kiinnostava, koska se on noin kertoimella kaksi suurempi "puolue" kuin mikään muu ja koska se ratkaisee kaikki tulevat vaalit.

    => Miksi tämä 40 %:n tolppa ei näy grafiikoissa? Miksi se sisältöä ei analysoida? Miksi niin moni ei halua tai uskalla vastata kyselyihin? Onko medialla osuutta tähän vastaamattomuuteen esim. siksi, että se syyllistää ja kriminalisoi "väärin ajattelijat"?

    Toinen alkeellinen ja usein tarkoitushakuinenkin virhe on se, että vaahdotaan virhemarginaalin sisään mahtuvista "muutoksista".

    => Virhemarginaalin sisään menevät erot ja muutokset eivät ole eroja eivätkä muutoksia.

    VastaaPoista
  10. Totta mitä kirjoiti valehtlemisesta:

    "Parhaimmat satuilijat uskovat itse omiin satuihinsa." Kirjasta Olga da Polga ja Vasili Vaski.

    MafH

    VastaaPoista
  11. Kukaan ei näytä huomaavan, että Amerikan vaaleissa äänesti noin puolet kansasta ja siitä puolesta melko tasan kumpaakin ehdokasta. Elikkä niistä 75 prosentista kuulemme vielä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se huomattiin. Ja aina se on ollut tiedossa. Emmekä me niistä mitään koskaan kuule, sillä heitä ei kiinnosta asia pätkääkään.

      Poista