17. elokuuta 2016

Tapa talonpoika




Otsikko on Arvo Saloon liitetty, demarien piikkiin mennyt vaalikampanjan mielialan kohottamiseen tarkoitettu lause, tapa talonpoika päivässä. Ajatus oli supistaa maataloustukea ja ilmeisesti korottaa vastaavasti teollisuuden palkkoja.

Lauseen on sanottu vaikuttaneen vakavasti puolueen vaalimenestykseen ja erittäin vahvasti pientalonpoikien eli vennamolaisten valtavaan menestykseen.

Tuohon aikaan käytettiin nimitystä ”huuli”. Mutta monet talonpojat eivät lainkaan ymmärtäneet sellaisia huulia.

Muutaman päivän takaisessa kommentissa sarkasmista puhutaan ironiasta. Kommentoija on siis eri mieltä kuin sanakirjat. En inttäisi määritelmistä, mutta kommentoijan kaltaisia on paljon. He eivät tiedä, milloin pahoittavat toisen mielen eivätkä, milloin on tulossa turpaan.

Toinen syy on piilevien hermostollisten vikojen yleisyys. Autismin alueella jopa taudinmäärityksissä mainitaan kyvyttömyys ymmärtää ironiaa. Poika pyytää päästä tytön asunnolle ja siis sänkyyn. Tyttö sanoo että älä unta näe. Poika sanoo: en minä tarkoita nukkumista. Jos poika on vakavissaan, hän ei ymmärrä kielikuvaa, joka tarkoittaa, ettei pidä uneksia mahdottomia.

Sarkasmia ei tarvitsekaan ymmärtää hyväksymällä. Kuuluisa kirjailija julisti 1918 punakaartin naisista, että nämä ovat naarassusia, jotka on tapettava penikoineen. Lause ei ole hauska.

Olettehan huomanneet, että avustajat selittävät kerran toisensa jälkeen Donald Trumpin loukkaavia lauseita sarkasmeiksi?

Kahvinjuojan sarkasmi on: ”Vieraanvarainen emäntä, kun ei ole vettä säästänyt.” Emännälle itselleen esitettynä repliikki tuskin kohottaa tunnelmaa.

Eräs työtoveri järjesti itselleen vaikeuksia kajauttamalla työpaikanruokalan pitäjälle tarjotinta palauttaessaan, ett nälkä ei lähtenyt mutta ruokahalu lähti.

Viipurissa ymmärrettiin vitsiksi ’”kiitos nyt tästäkin vähästä”. Noin sopi sanoa saatuaan ylenpalttista kestitystä eli parhaita herkkuja aamusta iltaan… Muunlaisessa tilanteessa sanonta voi aiheuttaa kohtalokkaita väärinkäsityksiä.

Syy kirjoittaa taas tästä ja saarnailla sinänsä ikävästi on tärkeä. Sitä ei yleensä mainita puhetaidon oppaissa.

Väkivaltaisista miehistä sanotaan, että heille nyrkki on kielen jatke. Kun ei keksi, mitä sanoisi, rupeaa hakkaamaan. Ajatuksessa voi olla perää.

Mutta sarkasmi on perustelun jatke. Kun järkisyyt loppuvat, ruvetaan herjaamaan. Jos sanallisesta siivottomuudesta huomautetaan, niiden latelija kiirehtii sanomaan: se oli vitsi. Herjaamisella voi myös yrittää peittää omaa henkistä alamittaisuuttaan.

Toisten ihmisten loukkaaminen on luvallista. Toisten loukkaaminen on välillä tarpeellista. Joskus se on välttämätöntä. Puhe on siis sanallisesta loukkaamisesta. Ruumiillinen väkivalta kiellettiin myös perhepiirissä siksi, ettei joidenkin oma arvostelukyky riitä. Kurittajan mielestä kohtuullinen tukkapölly, läimäyttely tai piiskaaminen voi olla todellisuudessa niin kohtuutonta ja kovaa, että uhrin paikkaamiseen tarvittaisiin lääkäriä.

Etenkin lähipiirissä on ihmisiä, joihin voi vaikuttaa. Kun sellainen ihminen kuolee välittömästi alkoholista johtuvaan syyhyn, sitä miettii, olisiko voinut tehdä jotain tai tehdä enemmän.

Kun joku purkaa tunteitaan tällaisesta ja asioista on ehkä kulunut vuosikymmeniä, voi olla viisainta valehdella eli kuunnella tarkoin ja sanoa, että et sinä olisi millään keinolla voinut vaikuttaa asiaa. Usein se ei olekaan vale.

Suorapuheisuus ei mielestäni ole hyve. Hienotunteisuus eli siis toisten tunteiden huomioon ottaminen ei sekään ole aina hyvä.

Päivän uutisissa kerrotaan, että Ranskassa on joissakin paikoissa kielletty naisten burkha-uima-asut (burkinit). Perustelu on joko se, etteivät uskonnolliset merkit kuulu uimarannalle, tai hygienia.

Hygieniasta ei ole esitetty todisteita; uimahalleissa väitetään, että shortsit ovat epähygienisempiä kuin uimahousut, eikä niitä saa käyttää. Tuon uskon, jos siis puhutaan kaiken päivää jalassa olleista alushousuista. Muuten en usko, koska luulen, etten erottaisi kaupassa toisistaan shortseja ja uimahousuja. Olenkin ihaillut olympialaisia katsellessani, miten ihmeellisen monenlaisia housuja urheilijoilla on. Miksi jalkapallohousut ovat nyt isommat kuin ennen ja miksi nyrkkeilyssä käytetään lököttäviä housuja? Arvaan että vastaus voisi liittyä alasuojuksiin.

Ranskan islamisteista haluaisin tietää, miksi miehet saavat käyttää länsimaisia vaatteita mutta naiset eivät. Jos sheikit uivat Rivieralla, luulisin heidän riisuvan kaapunsa ja käyttävän uikkareita. Siis kysymys olisi naisen asemasta ja seksistä.

”Uskonnolliset symbolit eivät kuulu uimarannoille” on tekopyhä perustelu. Ilmeisesti ihmiset eivät kehtaa sanoa, että heistä peittävät, islamiin liittyvät asut ovat vastenmielisiä. Olen osittain samaa mieltä. Minua epäilyttäisi, jos lääkäriasemalla lääkärillä olisi sellaiset vaatteet. Onko lääkäri mies vai nainen, sitä en edes huomaa tai siis noteeraa. Jos mieslääkärillä olisi lävistyksiä ja kasvokoruja, hämmentyisin.

Kun vihapuhe on kriminalisoitu, sitä on pakko miettiä. Olen edelleen sillä kannalla, että tuo säännös ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan on rangaistussäännökseksi liian monitulkintainen. Sama koskee syrjintärikoksia eräissä tapauksissa.

Seuraavaksi haluaisin ymmärtää, miksi japanilaiset omaksuivat niin tavattoman nopeasti länsimaiset vaatteet ja olivatko ne katumuotia ennen sotia ja sodan aikana. Tämä jäi askarruttamaan taas kerran Ozun filmiä katsoessa. Miehet näyttivät vaihtavan kotioloissa kimonoon. Naiset avasivat oven miehille ja kantoivat paketteja ja laukkuja. Seuraavaksi olisi ymmärrettävä sarkasmin ja ironian osuus japanin ja kiinan kielessä. Runoja kääntäessä tulee välillä mieleen, että onkohan tämä piruilua.

29 kommenttia:

  1. Tuntemassani uimahallissa perustellaan sortsikieltoa turvallisuudella, joka liittyy vesiliukumäkeen. Se ei ole tehty höyläämättömästä laudasta, mutta väljä vaate voi tarttua kiinni johonkin ja aiheuttaa törmäyksiä. Myös voimakkaat suihkut voivat viedä housut kinttuun.

    - Se oli vähintä, mitä voin tehdä, totesi fingerporilainen tutkija Heimo Vesa, osallistuttuaan tulipalon sammutukseen vain katsomalla ja piereskelemällä.

    VastaaPoista
  2. Ei niin loisteliaan hyvänä ruoanlaittajana olen sitä mieltä, että paras kiitos on, kun lautaset tyhjenevät ja kakku hupenee pöydästä. Kylläinen vieras on paras kiitos.
    Mutta se tuttu, jonka vakiokiitos on: olihan se, vaatimatonta, mutta niukkaa. Sitä kaveria ei koskaan meielellään kutsu.
    Ruokien ja tarjoilujen suunnittelu kaiken muun tekemisen lomassa vaatii aikaa, vaivaa ja ajattelua. Rahaakin kuluu. Vaikka monta juttua saa valmiina, silti.
    Olen siis perso kiitoksille näissä jutuissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Isävainaa tapasi sanoa maittavan aterian jälkeen kiitettyään että: Ei se liian pahaa ollut ollenkaan.

      Poista
  3. Talonpojasta on kasvanut talonmies.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Talonpoika", räkänokka? Kuin ei olisi isäntää talossa.
      Kunnioita isäntääsi ja emäntääsi, jotta kauan räkisit maan päällä. Plus että lääkkeet olisi hyvä muistaa ottaa. Voi kun on lapsella tylsää.
      Tyhjänpörisijän saa kuriin, ei kirjoittamalla romaania, vaan jollain painokkaalla sanalla, jonka henkilön surkastuneet järkiaivot ymmärtävät.
      "Lääkkeet!" (Komisario Repomiehelle)
      "Hiljaa!" (Kummeli-sarjassa (Yleisradio, kuin myös))
      "Korkki kiinni ja nukkumaan." (Internetkeskustelun degeneroituessa tarkoituksettomaksi tunteelliseksi örinäksi kun on pakko vääntää, vaikka ajatuskaan ei enää kävele suoraan.)
      Kohta ollaan perillä. Laitetaan tabletti reppuun ja netti kiinni.

      Poista
    2. Ohhoh ku ommeinnaan ISO tabletti ku ei meinaa mahtua kokonaisena reppuun.

      Poista
  4. Burkakiellosta puhuttaessa tulee mieleen että se ei ole mitään uutta. Nimittäin en voi kuljeskella kaupassa ja konsertissa nakuna. Ei ole mitään erikoista eroa burkakiellon ja nakunakuljeskelun kiellon välillä. Maassa maan tavalla. Ainakin suurin piirtein. Ai että Mohammed ei hyväksynyt nakuna kulkemista mutta burkassa kyllä? Merkityksetön tieo normaalille länsimaalaiselle

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Soo soo poika. Isis sanoo että isis on nyt hyvin hyvin vihanen. Asemalla 1-2 minuutin päästä. Sitten hiljenee, mä lupaan.

      Poista
  5. Re Japani. Muuta emme tiedä mutta termi "sararyman" on syntynyt 30-luvulla, ja Nobukuni Enamin valokuvissa näemme länsimaisittain pukeutuneen herran valokuvaamon kyltin edessä; myös siinä on länsimainen asu. Enamin studio aloitti about 1900.

    https://www.kusuyama.jp/history/nobukuni-enami-japanese-photographer-of-early-1900/

    Voisin helposti kuvitella, että asu- ja asematietoiset japanilaiset varsinkin kauppa-asiossa halusivat kohdata vienti- ja tuontikumppaninsa tasaiselta pohjalta, joten smokki tai frakki ja claque-hattu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen jostain poiminut tiedon, jota en nyt jaksa tarkistaa. KVG-metodi ei antanut välitöntä vastausta. Japanissa kai nykyään frakki jossain määrin assosioituu äärioikeistolaisuuteen ja revisionistisiin historian tulkintoihin. Erilaiset sotaa edeltänyttä kunnian kautta ihannoivat ääriryhmät käyvät frakki päällä kumartelemassa kaikissa sopivan sotaisissa kohteissa. Sinällään hauskaa on, että Japania kuvaillaan joskus maaksi, jossa perinteinen (eurooppalainen) pukukoodi on joidenkin kuvausten mukaan säilyttänyt asemansa vahvemmin kuin juuri missään muualla. Se mielletään jo osaksi omaa perinteistä kulttuuria.

      Poista
    2. Eiko univormut tullu sillon Miuaki(?) restauraation mukana ja nehän on mitä eurooppalaisimpia. Muutos lähti valtiosta hieman kuten Turkissa.

      Poista
  6. Kusipäällä vittuilun vaaralliset vedet ovat heti pinnan alla.

    VastaaPoista
  7. No, jos naiselle sanoo; naiseltahan ei saa ikää kysyä - mutta paljonko painat? Onko tämä sarkasmi?
    Entä kun amerikkalainen (USA) kolmunisti kirjoittaa, että D.Trumpin lasten tulisi hävetä isäänsä? Onmko tämä truismi?

    VastaaPoista
  8. Kahvinjuojan sarkasmeja, lievää ilkeilyä (jota nuoriso ei välttämättä ymmärrä)
    Kovia nämä pullansiivut, mutta onneksi ohkaisia jotta on hyvä kastaa.
    Kukkia pöytään, pulla täyttää vuosia.

    Voisiko sarkasmin määritellä esim. "Sivistynyttä vit...lua"?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Porvariston hillitty ilkeily"

      Poista
    2. Ostan kokopullan ja siivutan valmiiksi pussiin pakastimeen laitettavaksi. Minulle on kuitenkin huomautettu että siivutan liian ohuita. Vanha ihminen siinä siivutessa sano.

      Eikö nykyään ole kohteliaampaa että on ohuempi niin pysyy ihminenkin ohuempana?
      Nyky-Suomessa ei ole vanhan ajan nälkäriskiä vaan lihavuusriski.

      M

      Poista
  9. Kiitos niin pitkästi!

    VastaaPoista
  10. "Ruoka tässä paikassa on ihan hirveää." "Aivan, ja annoksetkin ovat niin pieniä." (Woody Allen: Annie Hall).

    VastaaPoista
  11. Joku sisaruksistani oli kääntänyt Hesarin lomansa ajaksi lapsuudenkotiin. Käymässä ollut naapuri hämmästeli: "Tullooko se teillekkii tuo moanviljelijän vihollinen numero yks?"

    Savossa vitsailu on usein kielellistä viisastelua, harvemmin ilkeilyä, eikä sitä varsinaisesti pidetä pahana, päin vastoin, siihen opitaan huomaamatta pienestä pitäen. Veljenpoika ei osannut vielä sanoa ärrää. Häntä oli opetettu: Sano "perräkärrry". Poika: takavaunu. Osasi jo pitää puoliaan, parivuotias.

    Aika monet lapsenlapset ovat harrastaneet uintia valmentajan johdolla, vaikka eivät olekaan kilpailleet. Jossain vaiheessa pojille eivät enää kelvanneet tavalliset uimahousut vaan piti olla tiukat pitkälahkeiset.

    Onhan se hauskaa, jos syöjät huomioivat emännän tai isännän vaivannäön, ja kauheaa, jos joku arvostelisi työn tuloksia. Ennen vanhaan, kun ruokaa oli vähän, sen yksitoikkoisuudesta saatettiin ehkä valittaakin. Eikös sitä kerrota, että jossain Tenon varrella palkolliset vaativat, ettei lohta saanut olla enempää kuin kaksi kertaa viikossa. Appeni kiitti usein: Tomma fat i gott kalas/värdinnan hedrar. Siihen aikaan miehet harvemmin laittoivat ruokaa.
    Tästä tulikin sillisalaattia. EG

    VastaaPoista
  12. Tuo itse termi "talonpoika" on ylemmyydentuntoinen. Jos katselee vanhoja hautakiviä, niin niistä näkee ammattinimikkeen olevan "talollinen" tai "talokas". "Talonpoikaa" käytti ensi sijassa säätyläistö.

    Näin siis oli aikana, jolloin "eläkeläinenkin" oli hautakiveen kelpaava kunnianimi. Se tarkoitti siis syytingille siirtynyttä talollista, ja tämä eläkkeen olemassaolo oli melkoinen ansio.

    Todellisuudessa Arvo Salon aikaan suomalainen maatalouspolitiikka ei juuri "taloja" tappanut. Siihen aikaan hävisivät pienviljelijät, joita juuri kukaan ei olisi kehdannut talollisiksi kutsua. Talonpojiksi kyllä, sillä tämä termi oli laajempi.


    Sellaiset talot, jotka olivat perintötiloja jo ennen ensimmäistä maailmansotaa, pärjäsivät noihin aikoihin hyvin. Vasta EU-jäsenyyden aikana tilakoko on kasvanut sille tasolle, että oikeat talotkin ovat häviämässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset

    1. Voi että. Noinhan se tietysti on, mutta edeltä lausujan tähänkin tarvitsin. Suurkiitos taas kerran. Se on sitten talollisista kun vast´edes puhun.

      Toinen jännä Aleksandrilaiselta oli tuo ennen maailmansotaa. Mutta että isojaon jälkeen? Oliko Janne Kivivuori -ja Antoonko asian yhteydessä kun mainitsi Töyrystä ja toisista isommista että konstikeinoin olivat naapurien isojako-osat itseillensä omineet. Toki maakirjakelpoisesti. Että ei ihan nyrkkivalloin. Siinä paksuni velkakirjapino kirstun pohjalla. Kiskonta ja hädänalaisen hyväksikäyttö sukupolvien ajalta paksunsi Laurilan verta.

      Sitten rävähti ja 1919 alkoi gentelmannielämä. Mikäs muukaan kuin Kiviojan salakuljetus-yrittäjä-investointi-rahoilla hankittu kuormuri Kartanon, talolliset, ex-torppari-maanviljelijät, joksi kai Koskela itseään tituleerasi, yhteensaattoi. Kohta ostivat puimurin riihennurkalle.

      Oliko pakkohuutokauppoja 30-luvulla Pentinkulmalla ja mitenkä lopulta moratoriolykkäykset, Kyösti Kallion nimittämä hallitus ja muu gentelemannielämä teki mahdolliseksi Talvisodan 106. päivän. Kiitos muuuten Kuhmon reserviläisaktiiveille siitä Jyrkkäkosken operaatioiden infosta. (Jyrkkäkosken sisääntulo kulki vähän Raatetta etelämpänä.)

      Olisipa digilaitos Pohjantähteä ja osaisipa käyttää, niin pääsisikö tarkemmaksi. Kuka kirjoittaisi Kirjaan lisälehtiä kun tuntuu että historiatiede niitä riipii ja imee mehut kuin syksyn koivuista. Ja sitten keväällä mahlan puukottavat kyljistämme MBA tasehuiputtajat tuokkosiinsa.Jukka Sjöstedt

      Poista
    2. Enhän minä tarkoittanut, että olisi jokin selvä ero ennen maailmansotaa perustetun ja sen jälkeen syntyneen tilan välillä. Kyse on luonnollisesti tilakoosta, mutta tilan syntyaika korreloi sen kanssa melko nätisti.

      Tilat, jotka syntyivät itsenäisyyden aikana, syntyivät torpparivapautuksen, siirtoväen asutuksen, rintamamieslakien tai muiden asutuslakien tuloksena. Torpparivapautuksessa vapautuivat torpat, ja ne saivat myöhempinä vuosikymmeninä todennäköisesti jonkin verran lisämaata asutuslainsäädännön nojalla. Silti vain isoimmista torpista tuli taloja, jotka selvisivät maatalouden rakennemuutoksesta 1960-luvulla. 1980-luvun puolessavälissä tilakoon mediaani oli reilu kymmenen hehtaaria peltoa, ja harvalla torpalla oli näin suurta lääniä edes lisämaan saannin jälkeen.

      Sama kohtalo tuli mäkitupien osaksi, mutta vielä karumpana. Ne, kuten myös rintamamiestilat, olivat ihan liian pieniä ollakseen elinkelpoisia koneistetussa maataloudessa. Rintamamiestilaan kuului vain kahdesta neljään hehtaaria peltoa, eivätkä asutuslainsäädännön perusteella mäkituvista syntyneet tai kruununmaille perustetut asutustilat pientilat olleet sen isompia. Karjalaisten saamista tiloista suurimmat sattoivat nousta kymmeneen, kahteenkymmeneen peltohehtaariin, ja joillain paikoin Etelä-Suomessa on vieläkin eläviä siirtoväen asuttamia tiloja.

      Sen sijaan isojaossa muodostetut tilat ovat helposti tämän kymmenen peltohehtaarin rajan yläpuolella, jos on yhtään jaksettu raivata. Tällaiset tilat elivät 1960-luvun maaltapaon yli, jos vain oli tilalla hyvä isäntäväki, terveyttä ja ahkeruutta.

      Poista
    3. Wikipedian määritelmä sarkasmista: "Sarcasm is "a sharp, bitter, or cutting expression or remark; a bitter gibe or taunt."[1][2] Sarcasm may employ ambivalence,[3] although sarcasm is not necessarily ironic.[4] "The distinctive quality of sarcasm is present in the spoken word and manifested chiefly by vocal inflections".[5] The sarcastic content of a statement will be dependent upon the context in which it appears.[6]"
      https://en.wikipedia.org/wiki/Sarcasm

      Eli mielestäni eroaa aika lailla siitä, millaiseksi Kemppinen ymmärtää sarkasmin. Eli lopultakin sarkasmi on "vain" tyylilaji ja sen hyvyys tai puhuua (ilkeyden taso) riippuu ihan kontekstista ja käyttäjän tarkoituksesta. Sarkasmia voi siis käyttää myös positiivisessa mielessä.

      Poista
    4. Ihmettelin jo nuorena, kun lueskelin historiaa, että mitä olivat ne bolshevikkien (meillä ja muualla) mielellään puolustaman köyhälistöryhmän "työläiset ja talonpojat" jälkimmäiset?

      Vallankumouksen kurimuksessahan meikäläisen mittapuun mukaiset "talonpojat" olivat kulakkeja, jotka ripustettiin lähimpiin lyhtypylväisiin. Eli mikähän lie termin venäjänkielinen merkitys, torppariko? Ja miksi hemmetissä se meillä on käännetty nimenomaan "talonpojaksi", joka sääty-yhteiskunnassa satoja vuosia tarkoitti nimenomaan ison talon omistajaa?

      Poista
  13. Hautakiveen kaiverrettu "Lohkotilallinen" ja viereiseen hautakiveen "Lohkotilallisen poika".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pusulan kirkkomaalla ihastelen aina (olen tämän kertonutkin, mutta kelpaa taas toistaa) hautakiveä, jossa vainajan arvoksi on kirjattu "Rusthollarin veli".

      Poista
  14. JK: "Kun vihapuhe on kriminalisoitu, sitä on pakko miettiä. (...) ...ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan on rangaistussäännökseksi liian monitulkintainen."

    Minusta ongelma ei ole monitulkintaisuudessa vaan tarkoituksenhakuisuudessa. Laki on säädetty siksi ja vain siksi, että sillä saadaan maahanmuuton ja monikulttuurisuuden vastustajien turvat tukittua - jos asian ilmaisee kansan kielellä.

    Olen sanonut tämän ennenkin ja sanon taas: tässä haiskahtaa ihan liian vahvasti sama kulttuurieliitin sensuurihenki kuin 70- ja 80-luvuillakin, jolloin väärää, häpeällistä ja vähää vaille rikollistakin oli neuvostovastaisuus.

    VastaaPoista
  15. Päivämies talossa iltaruoalla: "Sepä on näkö eilisestä selevästi paranna. Sillonpa ei näkynä keitossa yhtään hernettä, mutta nytpä näkköö jo leivästä läpi."

    VastaaPoista