Kuva: meillä kylvetään jo omenaa!
Osa ei viitsi opetella
ammattia, osa ei jaksa.
Sivistysporvariston
aikakausi loppui 1945, Suomessa 25 vuotta myöhemmin. Tuolla nimityksellä
tarkoitettiin ennen keskiluokkaan kuuluvia, jotka ponnistelivat löytääkseen
keinoja. Niille keinoilla haluttiin osoittaa, että on siltikin hiukan parempi
kuin nuo naapurit ja puolituntemattomat, jollaisia ei voi olla kohtaamatta.
Emme puhu
oppimistuloksista. Puhe on sosiaalisista ilmiöistä.
Maa on alaluokkaistunut
nopeasti.
Kehitys näyttäisi olevan
sama kuin monissa suurissa maissa. Kansanäänestyksistä ja presidentinvaaleista
päätellen halu tai kyky ymmärtää yleisiä asioita on tätä nykyä heikko.
Yleisiä asioita ovat muun
muassa turvallisuus, verotus, väestöpolitiikka ja kansanterveys.
Itse olen oppinut teeskentelemään,
että olen kansan palvelija. Monet virkamiehet ajattelivat samalla tavalla. Sen
takia liikemiehet eivät yleensä pidä meistä eivätkä viihdy seurassamme. Osa
liikemiehistä ilmoittaa ainakin saman alan ihmisten seurassa, että
tarkoituksena on jymäyttää tyhmiä ihmisiä ostamaan sellaista, mitä eivät
tarvitse, ja maksamaan täyden hinnan vajaasta tavarasta.
Ennen kouluttamattomia
ihmisiä tarvittiin ruumiilliseen työhön, sitten sotaan ja sitten taas
ruumiilliseen työhön.
Näkymätön ryhmä, joka ei
halua tehdä itsestään numeroa, on taitavat ihmiset. Olen nyt puoli vuotta
katsellut ja tutkinut urakkahinnat ja laskut ja katsellut toimintaa.
Ehkä siksi, että olen
itse taustaltani alaluokkainen ihminen, arvostan vilpittömästi osaavia ihmisiä,
sellaisia jotka elävät käsiensä työllä. Suorastaan ihastunut olen
putkiurakoitsijan taitoon – hän tekee työtkin kyllä itse – pitää mielessään
aika monimutkainen putkien ja kaapeleiden verkosto ja tietää, mikä on
välttämätöntä.
Nuo taitavat ja toimeentulevat
ihmiset näyttävät suhtautuvan kouluttamattomiin tai oppimishaluttomiin
jokseenkin viileästi.
Koulutus ei tarkoita
tässä välttämättä minkään koulun käymistä. Sekä putkimiehillä että
diplomi-insinööreillä näyttää olevan samanlainen ura, nimittäin että ammatin
oppiminen alkaa työmaalla. Toisaalta en ole kuullut esimerkiksi hitsarista,
joka olisi hyökännyt puikkojen ja pillien ääreen ilman opetteluvaihetta.
Katselin olympialaisia
minkä katselin. Aamulla kävin läpi kirjojen, e-kirjojen ja äänikirjojen
valikoimaa ja yleisölle ilmoitettuja myyntituloksia.
Siitä asiasta ei voi
erehtyä, että kunnolliset tuotteet eivät mene kaupaksi. Ei niitä liioin juuri
näe listoilla. Suomalaisen Kirjakaupan ykköstuote on sinikantinen vihko ja heti
perässä tulee kynä. Arvaan että jos myynnin tuottamat eurot ilmoitettaisiin,
tilanne olisi sama.
Olympialaisia katsoi
monta miljardia ihmistä. Suurimmaksi osaksi kuva oli aivan erinomaista,
kohdittain Oscar-tasoista. Ihailtavat ohjaajat ja kuvaajat osasivat rakentaa
lennosta kertomuksen dramaattisine huippuineen ja huipennuksineen. Jotkut
minulle aivan vieraitten lajien kuvat olivat korkeaa näytelmäelokuvan tasoa –
sulkapallo, vaikkapa.
Yle ylitti itsensä. Nämä
kisastudiot eivät ehkä tuoneet katsojalle paljon, mutta täysammattilaisten
ottaminen mukaan selostukseen oli erinomainen ratkaisu. Monessa muussakin
lajissa kuin kilpakävelyssä näyttää olevan vaikka mitkä määrät kiinnostavia
asioita, jotka ovat ammattilaiselle selviä mutta katsojalle tuntemattomia.
Siinä on siis yksi
ajankäytön ja rahankäytön alue, joka selvästi syö esimerkiksi painettujen
julkaisujen markkinoita. Tiettävästi urheilua tulee ympäri vuoden ympäri vuorokauden.
Urheilutoimittajat
yrittävät temppuja, jotka eivät aina onnistu. Ääninäytteleminen on vaikea laji.
Olympialähetyksissä Mikko Kekäläinen oli paras. Mielenkiintoisesti uutisista
tutut ammattilaiset vaikuttivat tuohon tilanteeseen vähän liian viileiltä.
Toinen esimerkki on
kuitenkin painotuote. Iltalehti ja sen rinnalla myös Ilta-Sanomat menevät
kaupaksi. Helsingin Sanomien nousun merkeistä on vaikea sanoa, mutta yhtiö
ilmoittaa olevansa nyt voitolla.
Kun olen lukenut iltapäivälehdet,
panen ne aina kassiin ja vien muutaman päivän välein äidille. Tietääkseni ne kulkeutuvat
häneltä vielä yhdelle tai kahdelle lukijalle ennen kuin päätyvät
paperinkeräykseen.
Alma-Media osti Niklas
Herlinin Uusi Suomi -sivuston. Hinnasta ei ole tietoa.
Almalla on verkkomediaa –
kuten etuovi.com . Mitä se tekee Uudella Suomella, sitä pitää kysyä Seinäjoelta
– Ilkka on suurin omistaja. Harmi ettei
sivusto kehittynyt Herlinin käsissä merkittäväksi. Edellytyksiä olisi ollut.
Sitä jäi vaivaamaan
kaikkien verkko- ja printtijulkaisujen pahin mahdollinen vika, persoonattomuus.
Voisin veloituksetta näyttää
sormella Iltalehdestä kaikki ne osiot ja piirteet, joista en pidä ja joita en
halua lukea enkä katsella. Kopioimalla ne ja siirtämällä ne soveltuvin osin
verkkojulkaisuun varmaan menestyisi.
Mediassa on osattava
käyttää ruoppaajaa, soistuneella maalla kauhakuormaajaa. Vain niitä käyttäen
saa selkeän tiedon, miten syvälle voi vajota.
Ja sitten vain vajoamaan!
Mielenmaisema on vähän
niin kuin Viiankiaapa. Pohjavesi on pinnassa.
Olen aina pitänyt Bourdieu'tä itseään pinnallisena. Kaikissa asioissa on niitä, jotka harrastavat niitä näön vuoksi. Enemmän on kuitenkin niitä, jotka saavat niistä todellista sisältöä. Silti sitaattisiepotkin ovat kiinnostavampia kuin ne, joilla ei ole edes toisen käden sivistystä.
VastaaPoistaSuomessa esimerkiksi lukemisen kulttuuri on poikkeuksellisen syvää ja laajaa. Suurta lukevaa yleisöä vain ei nyt kohdella kovin hyvin. Se ei ole yleisön vika.
Maassamme on paljon flegmaattisuutta. Vähän niin kuin ennen 1860-lukua. Surffataan vanhoilla aalloilla, jotka menettävät voimaansa.
Teetimme juuri peltikaton mökkiin joka kuuluu vanhan pientalokirjan sanoin kuuluu luokkaan "ihmeellinen ja kauhistuttava aikaansaannos" eli siinä on harjaa ja taitetta joka suuntaan. Tekijät puhuivat jotain pohjalaisen oloista murretta, ja työnteko näytti siltä kuin ne olisivat koko ajan pitäneet "tupakkataukoa". Mutta katto tuli, ja hieno, kaikkine mutkineen, neljässä päivässä vaikka savupiipun pellityksen alta löytyi suunnilleen ei mitään ja piipun yläosa piti muurata uusiksi. Mukava kokemus.
VastaaPoistaAW
Pyydän koreimmasti saada kuulla minkä vanhan pientalokirjan.
PoistaHuonerakenteiden oppikirja on rakennuskirjojeni kulmakiviteos.
I.Hallantie
Uusi Suomi on aika outo sivusto. Sen tärkeimpänä tehtävänä vaikuttaisi olevan blogialustana toimiminen. Blogeja lukiessa tulee tunne, että laaduntarkkailuun ei hirveästi kiinnitetä huomiota. Edes selkeä poliittista linjaa ei sivustolla ole.
VastaaPoistaSyy sille, että Alma osti sivuston takaisin lienee se, että vaihtoehdot olivat huonompia. Muita vaihtoehtoisia ostajia olisivat Sanoma, joka lakkauttaisi sivuston, ja venäläiset, jotka tekisivät siitä propagandatorven. Kumpaakaan Alma ei halua päästää tapahtumaan.
Median puolella mielestäni mielenkiintoisimpia seikkoja on Lännen Median nousu. Alman ja itsenäisten lehtien yhteinen tuotantoyhtiö on profiloitunut viime aikoina joukolla todella kovatasoisia turvallisuuspoliittisia skuuppeja. Jollain toimittajalla täytyy olla vakituinen luottolähde puolustusministeriössä, eduskunnassa tai ulkoministeriössä. Lähde on tehnyt vuoden sisään niin monta vuotoa, että kuvittelisi sen jo jäävän kiinni. Olisikin mielenkiintoista tietää, onko kyseessä puolustusministeri Niinistön tiedotusstrategia.
Painettu lehti on ihmiselle paras käyttöliittymä.
VastaaPoistaEttei Uuden Suomen siirtyminen takaisin Almalle ole osa perinnönjakoa?
Lapsilla tuskin on haluja jatkaa 300.000€:a vuodessa maksanutta harrastusta.
"Itse olen oppinut teeskentelemään, että olen kansan palvelija. Monet virkamiehet ajattelivat samalla tavalla. Sen takia liikemiehet eivät yleensä pidä meistä eivätkä viihdy seurassamme. Osa liikemiehistä ilmoittaa ainakin saman alan ihmisten seurassa, että tarkoituksena on jymäyttää tyhmiä ihmisiä ostamaan sellaista, mitä eivät tarvitse, ja maksamaan täyden hinnan vajaasta tavarasta."
VastaaPoistaTässähän samalla on koko nykyisen maailmantianteen analyysi: Länsi on ajanut valtion alas oletten, että ahnaat markkinat hoitavat kaiken, turvallisuus ja puolistus mukaan lukien. Venäjällä taas vahva valtio on kunniassaan. Eikö sitä saa, mitä tilaa? Eri juttu, mitä tuo kansan palvelija missäkin tarkoittaa.
Uuden Suomen puheenvuoropalsta on käynyt ahdasmieliseksi. Mielenkiintoisimmat kirjoittajat muutamaa urhoollista lukuunottamatta ovat siirtyneet muille sivustoille, kuten Vastavalkea. Yritin etsiä uutista Soroksen äskettäin paljastuneista konnuuksista. Hesarissa, Iltiksessä Uudessa Suomessa ei ole mitään mainintaa. Vain MVlehti oli Soroksen kimpussa. Monasti Hesarin lähteet ovat minulle kontraindikaattoreita, joilla on selkeä agenda rahamaailman kellokkaina. Nähtävästi, kun lukijat eivät maksa lehdestä, niin lehdet laulavat niiden lauluja joiden leipää ne syövät.
VastaaPoistaVastavalkea ja MV-lehti ovat Venäjän tiedustelupalveluiden kontrollissa olevia sivustoja. Niiden sanoma vastaa todellakin hyvin vahvasti maksajan agendaa.
PoistaTarkoittanet, että ahdasmielisimmät fasistit ovat siirtyneet sinne Vastavalkeaan ja MV-"lehteen".
PoistaInternet on tasapäistänyt tiedon tarjonnan ja saannin. Kukapa viitsii maksaa seuraavana päivänä uutisesta, jonka oli lukenut edellisenä päivänä ilmaiseksi. Enää ei media kykene vaikenemaan esimerkiksi jotain poliitikkoa näkymättömäksi. Päästäkseen isojen maiden medioista nauttimaan, on kansalaisen opiskeltava edelleen englanti. Mielellään myös saksa ja ehkä ranska. Valitettavasti riikinruotsin tiedotusvälineiden merkitys uutislähteinä on vaatimatonta tasoa.
VastaaPoistaOli se Maali se brassien loppulaukaus! Vieläki naurattas. Voi-voi Saksa parka, aina ei voi voitata, ei edes joka toinen torstai.
VastaaPoista
VastaaPoistaKansanäänestyksistä Brexit ja presidentinvaaleista Trump ja Sanders päätellen halu tai kyky ymmärtää yleisiä asioita on tätä nykyä herännyt.
Maa on Herran eikä herrain. Siis toisin kuin uudemmat perustuslait olettavat (=vapaakauppa, elinkeinovapaus ja muu avara luonto, jota barbariaa vastaan eilen kamppaili Cine Espoossa ranskalaiskylä maalaislääkärinsä potilaskäynneillä ja korvaamattoman yhteisen ikiviisauden pohjalta), tiesi Antti Kaarne kertoa toisillekin valtiopäivämiehille sata vuotta sitten. Varmemmaksi vakuudeksi hän ilmoitti kapitalismin olevan perkeleestä.
Sotilasmiljoonien, asevelvollisuudesta päästämisen lunnaat, osalta hän arikoitsihe "millä tavalla kansalta mitataan ne miljoonat, jotka sotilastarkoituksessa aiotaan kuljettaa pois maastamme". Ehkä Valtiokonttori lainasi päällikkönsä Rolls Royacea vai sujahtaisiko rahalähetys lennätinteitse?
Olympiavalmennukseen viitaten hän kertoi juuri säädettyjen suojelulakien reijistä, että Osakeyhtiö Riihimäki oli hakenut erioikeutta 20 poikaa ja 10 tyttöä varten -kaksitoista täyttänyttä- että he saisivat aloittaa lasinpuhallusammatissa jota ei voi myöhemmllä iällä oppia.
No Volswagen ei ole moksiskaan normeista. Miksi ? Se kun tietää että lait eivät häntä koske vrt. Riihimäki, ja valtiomies Kaarne. Mieshän rahavallan hyväksi uskoi rahan olevan painavaa eikä painettua saatikka sähkö(lennätin)impulsseja. Volkkarilla on oma pankkilisenssi tehdä hynää ja lisäksi ikiomia kulpabrändättyjä CP-rahoja joita kaikki sijoitusrahahastot ml. EKP holvit vaihtavat euroksi ; lainotta ostajia, maksa toimittajille.
Asiaa kuvaili valtiovarainministerini Henry Paulson On The Brink kirjassaan puhelinkeskusteluista Jeff Immeltin GE kanssa. Jack Welchhän oli opettanut koko keskuskauppakamaripoppoolle että p--kaakos tässä. Tehdään omat rahat siinä kuin muukin kama. (Immelt puhui tätä samaa vielä nyt kesällä huippu-yliopiston lakkiaisissa.)
Suomessa kesällä poikennut Mervyn King, Liikasen kolleegoita, tätä alkemiaa opettaa kirjassaan. Siis kuten Janne Kivivuori, jotta saisi sen kumotuksi. Valtiolainojen kohta biljoonaiset kuivaamiset valtiopankkien holveihin EKP Fed, on sitä, että euroa ja dollaria yritetään pakottaa takaisin itsebränttyjen CP rahojen sijaan. Tämä Kingin julistautuminen asialle on kohu ja sensaatio teknokraatisesti ja laajemmin sivistyneitten keskuudessa. Suomessa koetetaan nyppiä vähiäkin rahoja pois vähimmille jääneitä.
Tai p--kaakos tosta. Oliko tuo Kaarnekin jakamistalouskirjastosta, ilmaislodjusta vaiko euronkorista ? Samalla tavalla saa kuteet ja kai safkankin ja tukikämpän. Jännitystä elämään ja laulaakin saa päätettiin Valtiopäivillä.Jukka Sjöstedt
Noh, tuota. Kun minä nimittäin olen, siis hyökännyt. Mutta sillä tavalla varoen että mikäs tämän kanssa on paras tapa. Se on se sulan hallinta. Ei sitä muuten voikaan oppia, pari viikkoa vaan jaksaa istua ja pitää huumorin, että jos sen muutkin ovat oppineet niin onpa sen tultava sujumaan. Sääliksihän ne ensimmäiset saumat käyvät mutta niin vain sen oppii, kehollis-kinesteettinen älyn osa-alue, lihasmuisti ja tietenkin toisto jossa tulisi välttää virheitä. Happi-asetyleeni on se siivoin tapa. Sen hallitessaan ne muut ovat hiukan kuin vertaisi viulun ja pianon soittotaitoja keskenään.
VastaaPoistaKun journalismin opetuksessa siirryttiin yleisten ja yhteisten asioiden kertomisesta journalistin oman kokemusmaailman kuvailuun, painottui vahvasti käsitys siitä, että objektiivinen totuus on aina vain saavuttamaton teoreettinen käsite. Alkoi aikakausi kohti vielä tuolloin tietymätöntä jokamiehen nettijulkisuutta, myös omaani. Alkoi "minusta tuntuu ja kyllä se minua ihmetyttää"- kerronta malliin: "Ai niin, takanani ihmiset mellakoivat jostain syystä. Palataan siihen myöhemmin. Siellä on myös tuo korkea hieno rakennus, jonka piirsi Topelius."
VastaaPoistaKysymys on enää vain ohuesta, kenties olemattomasta erosta ammatillisen journalistisen "kokemisen" ja yleensä asioista jotain ajattelevien "tavallisten" ihmisten välillä. Asiantuntemusta tai edes perustietämystä (sivistystä) kulloiseenkin aiheeseen ei tarkasta kukaan, kummaltakaan. Valtalehdistön pietilät, malmbergit ja saarikosket, sekä televisiojuontajien "cliffhanger-expertit"- koukuttajat, ovat täsmälleen samaa pinta- tai pohjalietettä yhteisestä suostamme.
Kieleen on ilmestynyt klerikaalisia arvoja, jossa "talousviisaita" (sic!), ainoita oikeita objektiivisen tiedon haltijoita, on enemmän kuin olemattomia "tukanleikkuuviisaita". Talous on kuulemma pysyvästi rempallaan, huono, mutta tukka hyvin.
On houkuttelevaa paeta eliittikammon taakse tukeutumalla eliitiltä lainattuun toteamukseen, että paska nousee aina pinnalle. Olisi opittava hyväksymään jonkinlainen hierarkkinen järjestelmä ylipäätään. Korruptoitunutta voimassaolevaa kelluntakuviota puolustellaan törkeän vilpillisesti vapauden, veljeyden ja tasa-arvon sinettinä. Veljeys on kuitenkin useimmin merkki korruptiosta kuin tienä tasa-arvoiseen yhteiskuntaan.
Aikamme tunnukseksi on jo noussut tasa-arvon kammo laatulehdissä, joissa sitä eufemistisesti sanotaan tasapäistämiseksi. Yhä vahvemmaksi tulee vaatimus tasa-arvoerojen kasvattamisen välttämättömyydestä. Sitä kutsutaan pseudotieteellisesti ehdoksi talouden saattamiseksi talousviisaita tyydyttävään kuosiin tuloeroja kasvattamalla.
Niinettäkö tukkapöllyä meinasit olla kohtapuoliin ottamatta puheeksi?
PoistaSiideriä suattanee roiskia pisin ja voipi olla että poikinkin päin. Onpa jänskä ettei tästä ole kommentoitu, paitsi nyt tietekkii. Mahtaasiako työ olla hitusen vinksallaa viissautteen? Ylleesä istutettaa. Jaakkopa se Teppo ampu potut haulikolla kuopan katolta muaha. Insinöör se. Voepa olla viisaski, vaikka onki - yhen kerran ollu siis - yhen kaverin kämppäkaveri, ollu sillo aekonnaan ku opiskelivat. Matikassa pärjäs, ol kaverilla katteutta. Eipä se vieläkkää sen taetteesta piä. Tai.. ehämminä tiiä onko tienrakennus taedetta?
VastaaPoistaEttä ai äm tö decider. Nou-nou... Tät kams in ö jar. Tät is tö saider, söör. Aena ku tämän näkkee ni se Robin Williamsin nerrous näkkyy. Sitte sitä ovvaa että onpa, ee sitä ossaa ku naurraa.
Minnehä se ny tämä nauru passais laetella?
Eepä tässä mikkää kiire ookkaa.
Ai juu.
VastaaPoistaI'm
bäK