4. heinäkuuta 2016

Etevyys




Erään laajemman kirjallisen työn yhteydessä olen joutunut selvittelemään laajasti kummallisuutta, nimittäin todistettavasti epätavallisen etevien ihmisten murhenäytelmää.

Onneksi jo unohtunut kirja, Alice Millerin ”Lahjakkaan lapsen tragedia”, oli nimetty väärin, ehkä kaupallisista syistä. Alkuteoksen mukaan aiheena oli lahjakkaan lapsen draama, joka tarkoittaa näytelmää. Murhenäytelmä on ”Tragödie”. Siinä on suuri ero. Suomenkielinen otsikko peittää näkyvistä senkin, että lahjakkaat lapset ja aikuiset ovat etenkin hyviä järjestämään murhenäytelmiä toisille.

Kirjan alkukieli on saksa. Kirjoittaja oli Puolan juutalainen ja asui Sveitsissä. Hän oli psykoanalyysin suurta freudilaista linjaa – joka on tätä nykyä aiheellisesti näivettynyt näkymättömiin. Freudilla on vaikuttava määrä maailmanhistoriallisia oivalluksia, kuten esimerkiksi narsistinen persoonallisuushäiriö. Hänen luomansa menetelmä sitä vastoin sopii harvoille ja on todella hidas ja erittäin kallis.

Kirja taisi olla menestys. Melkein kaikki kirjoja lukevat ihmiset arvioivat olevansa hyvinkin lahjakkaita ja lukevat niin ollen mielellään selityksiä, miksi he eivät kuitenkaan ole maailman kuuluisimpia ja rikkaimpia.

Monien mielessä on eräänlainen akatemia tai Jules Vernen seikkailuromaanin henkilöt. Kuinka ollakaan, paikalla on kaikkien tarpeellisten alojen asiantuntijoita. Asiantuntijat ovat eteviä henkilöitä.

Konsistorit ja erilaiset päättävät elimet, jossa istuu kysymyksessä olevan yliopiston professoreita, herättävät syvää epätoivoa. Elleivät hovioikeuden, ainakin korkeimman oikeuden täysistunnot ovat yhtä pahoja.

Kokemuksen mukaan hyvinkin puolet minkä tahansa tuollaisen kokouksen osanottajista ei jaksa pitää mielessään, että todistettu etevyys jollain alalla ei kerro paljon, jos mitään, jonkin toisen alan kyvyistä.

Hallinto on oma alansa. Voi olla niinkin, että tähtitieteilijä tai rikosoikeuden tuntija on epätavallisen huono ymmärtämään hallinnon asioita. Johtavat tutkijat eivät liioin ole automaattisesti eteviä politiikan ymmärtäjiä.

Sellaistakin tulee mieleen, että koulutukseen voisi lisätä simultaanitulkinnan suomen kielestä suomen kieleen. Tarve on välillä silmiinpistävä, ja tehtävä on vaikea.

Urheiluheinäkuu tarjoaa yleistajuisia esimerkkejä. Oikein innostaa, kun ammattilaiset kertovat tilanteessa ja sen jälkeen kuvia käyttäen asioista, joista katsojalla ei ole ollut harmaata hajua, esimerkiksi painopisteiden luomisesta kentän eri osiin. Tekniikan alkeet pysyvät hämärinä. Minusta esimerkiksi näyttää, että varmasti vaikean potkun lisäksi kuoletus eli pallon ottamine alas ja haltuun vaatii tavatonta taitoa. Eilen esimerkiksi ranskalaiset olivat tuossa paljon parempia kuin islantilaiset.

Urheilu on muuttunut sirkukseksi ja urheilijat ovat akrobaatteja. Sääli että saavutuksista ei löydy helposti kiinnostavaa pintatietoa. Etsimällä löytää englanniksi mittaustuloksia esimerkiksi pallon vauhdista eri peleissä. Karkea päässälasku viittaa siihen, että maalivahti ei mahda mitään rangaistuspotkulle. Jos todella kova laukaus on reippaasti yli sata kilometriä tunnissa, normaalilla reaktioajalla varustettu veskari ei ehdi paljon liikahtaa ennen kuin pallo on hänen takanaan.

Laskekaa itsekin. Ylen sivuilla on ”reaktiotesti”. Tulos 0,3 ei ole kovin huono. Testi mittaa odotettua, tiedettyä tapahtumaa. Odottamaton – liikenne – vie karkeasti sekunnin. Jos auto pysähtyy testin mukaan sadan kilometrin tuntinopeudesta 40 metrin matkalla, reagoimiseen eli jarrutuksen aloittamiseen menee joka tapauksessa aikaa. Satasta ajaessa auto liikkuu hiukan alle 30 metriä sekunnissa.

Hyvin etevillä henkilöillä näyttäisi olevan samanlainen kilpailuvietti kuin urheilijoilla.

Etevän kirjailijan rooli on vaikea. Hänen odotetaan tietävän vaikka mitä jokseenkin vaikka mistä. Kukaan ei ajattele, että erinomainen matemaatikko olisi hyvä hakkaamaan halkoja tai peto tiskaamaan astioita. Myös mediapersoonallisuudet eli julkkikset joutuvat vastaamaan hämmästyttäviin kysymyksiin, joihin heidän oletetaan tietävän vastaukset.

Isänisäni väitti, että hänelle on sama, toimiiko hän pappina vai seppänä, koska hän hallitsee muun muassa kaiken, tosin vain täydellisesti. Sen jälkeen hän otti lisää katajanmarjaviinaa.

Moni allekirjoittaa mielellään ajatuksen, että etevyys on kykyä oppia ja halua nähdä vaivaa oppiakseen. Taiteessa ja tieteessä on toisin. Moni joko omasta tai muiden mielestä merkittävä ihminen antaa mielellään ymmärtää olevansa ylivoimainen luonnostaan. Se niin särvittää, sellainen ajatus.

Tuo perinne aiheuttaa käytännön ongelmia. Töissäni olen hakenut ja löytänyt esimerkkejä, miten tavattoman halukkaita poikkeusihmiset ovat halventamaan toisia poikkeusihmisiä. Tämä voi liittyä pari päivää sitten puheena olleeseen narsismiin, tarkemmin narsismin käsitteen onttouteen. Akateemikko (matematiikka) on sitä mieltä, että toinen akateemikko (historia) on jästipää, ja toimii sen mukaisesti.

Tämä johtaa yllättäviin yleistyksiin. Toimitusjohtaja ja ministeri eivät mielellään saa olla kovin eteviä. Sellaisin eväin heillä on etevikköjä paremmat edellytykset ohjailla tavallisia asioita, sillä liiketoimet ja hallintotoimet ovat tavallisia asioita.

Viimeistään tässä vaiheessa lukija käsittää edellä olevan tutkielmaksi Sauli Niinistön maailmanennätyksellisestä gallup-suosiosta; Niinistö on itse myöntänyt, että koululaisena ja opiskelijana hän korkeintaan välttävä; hänen juristin taitojaan en tunne, mutta minusta kentällä toimivalta lakimieheltä vaaditaan enemmän sosiaalisia kykyjä kuin oppineisuutta. Gallupissa olisin itse ollut enemmistön kannalla (erittäin hyvä), vaikka en ole läheskään aina sillä kannalla, jota hän puhuu. Lisäksi kunnioitan miestä joka onnistui kiertämään perustuslain. Tarkoitushan oli heikentää presidentin asemaa tuntuvasti.

17 kommenttia:

  1. Palloilun ja pulloilun kokemusasiantuntijana muistan jyväskyläläisten juniorien futisharjoitukset kesällä 1963. Joku potkaisi korkean kaaripallon. Helkovaaran Upi käänsi selkänsä, kyykistyi hiukan ja kuoletti pallon takamuksellaan. Näin suvereenia pallonhallintaa en ole nähnyt näissäkään EM-kisoissa.

    VastaaPoista
  2. Niinistölle täydet pisteet. Voin kuvitella, että Venäjän näkemys Ukrainan tapahtumista poikkeaa Lännessä esitetystä merkittävästi. Todennäköisesti N. on saanut enemmän faktatietoa Putinin tapaamisissa, kuin länsilähteistä. Siinä on puolensa, että on Presidentti, joka on päivän politiikan yläpuolella liberona. Puolustusliitto NATO hyökkää laajalla rintamalla ja ennen kaikkea mielipiderintamalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. http://sgseura.fi/index.php/15-ajankohtaista/29-pekka-visuri-venajan-joukot-suomen-lahialueilla

      Kovin on heikoksi ja harvaksi käynyt Venäjän voima vrt. niihin päiviin kun pallo jalassakin (YYA) idän uhan kanssa pärjäsimme.

      jk

      Poista
  3. Alice Millerin kirjan toisen laitoksen suomalainen nimi onkin Lahjakkaan lapsen draama ja todellisen itseyden etsintä.

    VastaaPoista
  4. Toimitusjohtaja... Riippuu nähdäkseni toimituksesta. Kun on ollut näinkin kauan asiantuntijaorganisaatiossa johdettavana on jo nähnyt erilaisia johtajia. Kokemuksen mukaan sekä parhaat että huonoimmat johtajat saa huippuasiantuntijoista. Ns. ammattijohtajista kokemukset ovat keskinkertaisia tai keskinkertaisen alapuolella. Varsinkin tuntuu että sitoutuminen alaan puuttuu.

    VastaaPoista
  5. Käsi oletetun sydämen kohdalle ja miettimään vilpittömästi, onko kuitenkin niin, että gallupsuosiostaan huolimatta presidentti Sauli Niinistön esiintyminen puolisonsa kera yhdessä herättää yleisössä sanatonta ja epämääräistä myötähäpeän tunnetta ja häilyvää sääliä tyttären vanhempia kohtaan.
    Sitähän se kaikki on....
    (Blogivaeltaja)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on meillä Saulin ikätovereilla kateuttakin mukana. Mutta naaraathan ovat kaikialla eläinkunnassa olleet alfaurosten perään.
      Koetetaan pelata niillä korteilla, jotka ovat handussa.
      Se on niinkuin isot pojat olivat kertoneet nuorelle miehelle, joka lähti Isolle kirkolle opiskelemaan; älä juokse ratikan ja naisten perässä - kulman takaa tulee aina uusia.

      Poista
    2. Mikä oli ikäero Charlie Chaplinin ja hänen viimeisen puolisonsa välillä? Kuka olet arvioimaan toisten elämää? Käsi sydämellä, häpeä itse!

      Poista
    3. En arvioinut vaan kysyin, onko kuitenkin niin, että. Jokainen tietää itse vastauksen. Ei sitä nyt niin vakavasti, mutta kun tuo Chaplin tuli mainittua, niin eiköstäs Sauli sopisi olemukseltaan kuin valettu ritari Siniparran rooliin, linnakin sopivan oloinen valmiina kuvauksiin...
      (Blogivaeltaja)

      Poista
    4. Niinistön henkilön ymmärtämiseksi kannattaa lukea hänen kirjoittamansa kirjat, katsoa TV7:n arkistosta toivottavasti edelleen löytyvä, muistaakseni toimittaja Roihun tekemä, haastattelu ja kuunnella Yleisradion arkistosta "Miten minusta tuli minä" -ohjelma. JR

      Poista
  6. Eräs tuttuni kertoi saavansa asiakkaansa - siis yritysjohtajat - usein täysin hämilleen kysymällä, että palkkaisivatko he paljon itseänsä etevämmän ihmisen alaisekseen.
    /Y

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä hämääntymisen syy on siinä, että johtajan mielestä on omituista kuinka joku voi kuvitella hänen olevan yrityksensä etevin ihminen!?

      Poista
  7. Narsismi voidaan suomentaa kahdella tavalla. Minä ajattelen ensin epäfreudilaista Narkissosta, joka ei häiritse ketään, koska on niin lumoutunut itsensä peilikuvan ihasteluun. Täällä tarkoitetaankin sitä itserakasta häiriökäyttäytyjää ja etuilijaa, joka on lähes kyvytön empatiaan.

    Itse kytken nämä ja tuhat muuta ilmiötä kummallisiin ja keskenään ristiriitaisiin tieteellisiin tapoihin käyttää sanoja minä ja itse. Niin tekevät kaikki deterministit ja valtaosa biologeista. Tieteellinen empiirinen selitys on heille voimassa molekyylitasolla ja seuraavaksi vasta kokoluokassa tiedeyhteisö. Ajattelevaa, itsenäistä ja vapaata yksilöä, "minää", ei ole olemassakaan, paitsi ne kuolleet ptolemaiokset ja maxwellit, jotka on kanonisoitu ja kastroitu tiedeyhteisön pyhimyksiksi.

    VastaaPoista
  8. Ja kas näin meilläpä onkin vastaisuudessa tuleva olemaan etevikköjä.

    Mainiota!

    VastaaPoista
  9. Toivotan sydämellisimmin Amerikan Yhdysvaltojen kansalaisille hyvää itsenäisyyspäivää!

    Live long and prosper.

    Iikka Hallantie

    (Hallantie => Hollænder, meaning a dutchman. An original Jan Kees => yankee)



    VastaaPoista
  10. Itse tein aikoinaan tietokoneella reaktiotestin joka perustui kuuloon, sain 180-200 ms aikoja. 160 ms:ään pääsin syömällä vadelmia. Niissä oli jotain ainetta joka nopeuttaa 5-10%, nyt olen löytänyt että se vaikuttava on ehkä kversetiini (engl. quersetin) -flavonoidia, vaikuttaa aivoissa SSRI-systeemeihin jne.

    M

    VastaaPoista
  11. Vielä. Kuuloaisti on simppelimpi ja primitiivisempi, nopeammin käsiteltävä, joten siihen perustuen reaktiot ovat nopeampia. Jos auton tietokonesilmä muuttaisi näkymän tai varottavan kuuloaistimukseksi niin reaktionopeudet lyhentyisivät edullisesti.

    M

    VastaaPoista