16. huhtikuuta 2016

Yritys hyvä




Heikki Huhtamäki oli se esimerkillinen yrittäjä, jonka kaltaisia ei ole monta. Kerran kuuntelin kiusaantuneena väittelyä, oliko Alfred Kordelin liikemies vai keinottelija; tulosta väittelystä ei tullut.

Huhtamäki lahjoitti ja käytännössä rahoitti Suomen Kulttuurirahaston. Kordelin testamenttasi varansa säätiölle, joka sai hänen nimensä. Molemmissa tapauksissa varat otti vastaan Risto Ryti, Kulttiksessa kai siksi, että puuhamies oli hänen sihteerinäänkin toiminut Lauri Puntila, edellisessä Suomen parhaana asianajajana.

Ohimennen ilmaisen raivoni ja pettymykseni siitä, etten ole koskaan saanut kummaltakaan penniäkään. Syy saattaa olla sinänsä oikea arvio ansiokkuudestani.

Huhtamäki oli lapualainen, leipurin poika. Jyrki Vesikansa on 1995 kirjoittanut kirjan ”Leipurinpojan perintö”. Huhtamäen elämänvaiheet olivat lievästi sanottuna epätavalliset – hän mm. pyöri Siperiassa bolshevikkivallankumouksen jälkeen ja Vesikansan maininnan mukaan suunnitteli rauhanajan markkinointia Kannaksen suurtaistelujen riehuessa 1944. Kun usein puhutaan ”punaisista vuorineuvoksista”, jotka tukivat Kekkosta presidenttinä, Huhtamäki oli ensimmäinen. Hän tuki Paasikiveä pääministerinä ja toimi Suomi – Neuvostoliitto -seuran luottamustehtävissä.

Erikoisesta ihastelen ja ihmettelen leipurinpojan silmää brändeille. Hänen käsiensä kautta kulkivat Hellas, Ipnos, Leiras, Marli, Jalostaja ja monet muut.

Osuuskauppaliikkeet (edistyksellinen ja taantumuksellinen eli OTK:n ja SOK:n piiri) tekivät senkin tyhmyyden, että perustaessaan tehtaita tukeutuivat omiin hämäriin tuotenimikkeisiinsä. Kesti miljoona vuotta ennen kuin kuluttaja käsitti, että Panda on samassa kisassa kuin Fazer ja Hellas, eikä slogania kyllä keksitty osuuskunnan sisällä, kun karttuisa kansa alkoi vitsailla, että Katriinaa pitää panna enemmän kuin Paulaa.

Kuluttajakaupassa menestyy se, joka jaksaa poimia markat mättäiltä. Kahvin suodatinpaperi maksaa neljä kertaa enemmän, jos pakettiin on painettu saksalainen nimi. Pirkka-tuotteiden ohella suosin nykyisin Litukkaa (Lidl savoksi), jossa kulkee ihailusta mykkänä katsomassa, miten taitomiehet ja -naiset hinnoittelevat tuotteitaan.

Onneksi meillä on täällä edustettuna muitakin halpaketjuja. Viimeksi olin vailla xeropaperia, joka lienee samaa joka kaupassa, mutta hinta ei ole.

Katso sinäkin peiliin – ja suosi sekundaa!

Puhe on kuitenkin yrittämisestä. Teki minunkin mieleni pillastua kuin Vasemmistoliitto, kun työttömiä ohjaillaan opettelemaan yrittäjiksi.

Olisin itse täystuho yrittäjänä. En ole koskaan kokeillut ja iho nousee kananlihalle pelkästä ajatuksesta. Toisaalta isäni ja äitini, veljeni, isoisänä ja ainakin kymmenen lähisukulaista ovat toimineet yrittäjinä, ainakin osa hyvin menestyen.

Ellei syy ole luonnevika, kysymyksessä on suomalainen, muualla maailmassa harvinainen geeni. Jos näin on, maamme taloudellisen tilanteen huomioon ottaen joku molekyylibiologi voisi selvittää asian ja kertoa, onko ongelmalle tehtävissä mitään.

Tavallisin syy tuohon kammoon on veto päällysmiehen tehtäviin. Kun on yllyttänyt jotkut hupsut raatamaan, voi sopivalla hetkellä ryöstää kassan ja kadota. Mutta minulta puuttuu tuokin lahja – ja olen silti eläessäni tavannut monia tuo lahjakkuustyypin huomattavia edustajia. Eräskin myi pihoilla ja porttikäytävissä vettä viinana ja antoi lupaaville asiakkaille käyntikortin tapaisen, jossa oli Vesijohtoliike Huberin puhelinnumero. Vaikka Alkon kanssa kilpaileminen oli sinänsä rangaistava teko, tuon nerokkaan käyntikortin takia vesipullon heittäminen ei ollut petos. ”Tuoteseloste” oli oikea.

Brändeistä – vieläköhän tuo nimi tunnetaan. Ennen maailmassa Helsingissä juotiin raanasta ”huuperia” ja niissä rautaisissa katonrajassa olevissa säiliöissä oli firman nimi isolla ja komeasti.

Edellä olen niputtanut vapaan ammatin harjoittajat yrittäjiksi. Määritelmääni riittää, että on mahdollisuus saada liiketuloa, jonka voi sitten joko törsätä tai investoida.

Odotan että Rainer Hilli kutsuu minut ellei muusta syystä niin vanhojen aikojen muistoksi juomaan kupillisen pahaa kahvia pahvimukista, kun hänen edustamansa asianajotoimisto Roschier, minun kirjoissani vielä Roschier-Holmberg & Waselius, muuttaa Kasarmintorin varteen nousevaan aivan uuteen toimistorakennukseen, johon on tiettävästi räätälöity tilat heidän yli 350:n  kokoiselle henkilökunnalleen.

En heti muista, milloin Helsingin keskustaan on viimeksi rakennettu kerrostalo asianajotoimistolle. Edes Aikatalossa ei tainnut olla mutta ehkäpä mainitsemani toimisto oli tavalla tai toisella hankkeessa mukana, kun Keskuskadulle kohosi nykyinen rakennus, entisen Kestikartanon paikalle pyhälle maaperälle, jolla oli toiminut Helsingin palokunnan lisäksi Isänmaallisen kansanliikkeen ravintola Musta Karhu.

Kestikartanossa olen ruokaillut. Luulen että sen omisti Kalevalaiset Naiset r.y.

Mustasta Karhusta muistan Lapuan Liikkeen tilintarkastajan, jonka ruotsin kielen taitamattomuutta eräät liikkeen merkkihahmot pitivät pelkkänä etuna – kaksinkertainen kirjanpito ja yksinkertainen tilintarkastaja on hyvä yhdistelmä.

Asianomainen kuuluu päivitelleen toisillekin ravintolalaskussa mainittua kovin kallista ruokalajia ”en naken dansös”.

Luulen kyllä, että se alaston tanssijatar esiintyi Hotelli Helsingin tiloissa, ellei sitten ollut tanssiravintola Kukkuva Kello, aikoinaan tunnettu myös nimellä Fennia.

36 kommenttia:

  1. Yksityisyrittäjyyden asiassa on päivän Lapin Kansassa mielenkiintoinen ja "lyhyestä kaunis" tarina.

    Sen on kirjoittanut lehden yleisönosastoon oikeustieteilijä, jonka väitöskirjaa Erottajan Essolla vieläkin mainitaan Lapin yliopiston parhaaksi koskaan.

    Kaisa Korpijaakko-Labba arvelee, että kun viisi harakkaa Ylisperällä rakentaa uuden pesän viime vuonna liian suurena sortuneen tilalle, kyseessä ei ole perinnöllisyys, DNA, vaan sosiaalinen kiima.

    Ehkä tämä Roschier on hyvä esimerkki siitä, että blogisti todistaa osuvasti ja oikeassa asiassa?

    VastaaPoista
  2. Huoltoaseman "sloganina" ABC on kyllä hyvä. Tai ainakin parempi kuin ÖÄÅ.

    VastaaPoista
  3. Aikoinaan - liekö Wärtsilä tai joku pienempi paja Suomessa - teki eräälle miljardöörisheikille huippukalliin ökyristeilijän. Omaan käyttöön. Kaikki oli luksusta, vessanpöntötkin Arabian parasta mallistoa. Ja niissä luki Arabia. - Sheikki kun sai tietää mitä nuo latinalaiset kirjaimet merkitsevät, meinasi hermostua. Meinasi paatti jäädä maksamatta. Mutta kun pöntöt vaihdettiin, maksoi se sit sen.

    VastaaPoista
  4. Kun kysyi kauppiaalta, joka oli koulutukseltaan oikea insinööri, sekundaa tuulensuojalevyä, niin hän vastasi:

    - Etkö tiedä, että sekundan valmistus on Suomessa lopetettu kokonaan.

    VastaaPoista
  5. Kerran taas joku firma - eikä tällä kertaa ainakaan Wärtsilä se ollut - lanseerasi jenkkien markkinoille uutta, rapeaa hapankorppua. Panivat sen nimeksi "Rapea". Jenkeistä tuli kiukkuinen nootti heidän agentiltaan että "älkää nyt pojat jumalauta pelleilkö. ettekö muka tiedä mitä rape tarkoittaa?"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä olen aina ihmetellyt, että on olemassa automerkki Mitsubishi Pajero.
      Latinalaisen Amerikan espanja: Pajero = Runkkari yms.

      Poista
    2. John Nurminen kehui HSn koko sivun mainoksessaan näillä vientikaupan virhekukkasilla ja yritti kovin tehdä itsensä palveluja tykö väittämällä esim. että arabeille on neuvotteluissa ratkaisevaa ettei uskoton koira näytä kengänpohjiaan ynnä muuta höpötystä. Tuokin RAPEAkin oli. Väittivät münchhausenismissaan että näiltäkin olisi vältytty jos olisi ymmärretty käyttää huolintaliikkeen apua. Eikä ollut edes aprillipäivä. Japanilaisilla on tämän suhteen kiero huumori, oikein koulutus jossa opetetaan kuinka vastapuolen kulttuurillista epätietoisuutta hyödynnetään. Sitä heti meille. Eiköhän ruvettas mikis! Ajankuluksi. Kun kumminkaan ei mistään huonompaa seuraa löydy.
      Minä voin vastata pauhusta perällä ja kurssimateriaalin (väritettävä sarjakuvakansio) jakelusta ja hereilläpitotoimista ynnä maksujen keräämisestä vastaat sinä.

      Huoli pois, meiltä opit!

      - Sauna, terva ja viina vientiosaajille
      - Hellekypärä ja talvisodan henki
      - Paperisodankäynnin alkeet

      Poista
    3. Monelle miehelle auto, etenkin hieno sellainen, on peniksen jatke.

      Miksei runkkarikin saisi olla ylpeä? Mitsubitshimies.

      Poista
    4. Ehkä sittenkin toisinpäin.

      Poista
    5. i-hlö:lle sanoisin: "suunnitelmasi on kutkuttava." Mutta lisäisin: "miksi toteuttaa suunnitelma, jos se jo ajatuksena on hyvä?"

      Poista
    6. "Kuulin kyllä sanat mutta en ymmärtänyt kysymystä."
      Pres. Koivisto, vastaus toimittajan "ladattuun" kysymykseen.

      Poista
  6. Niissä rautaisissa katonrajassa sijaitsevissa vesiastioissa, joita muistan nähneeni, ei lukenut Huber, vaan TEHO. Oppikoulun vessassa oli brändiä korjailtu kynällä - huopakyniä, joita sittemmin jostakin syystä on ruvettu kutsumaan tusseiksi, ei vielä 1960-luvun alkupuolella yleisesti tunnettu maaseudulla.

    Säiliön kyljessä seisoi TEHOton, jäTEHiOmo tai rajuimpana vihatekstinä oletTEHOmo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus oli myös SIRO-merkkisiä säiliöitä pöntön yläpuolellla, ja niissä mm. täydennys "KuseSIROiskuu".

      Poista
  7. Taitaa olla taidetta.

    Jos palkkatöikseni tekisin jotain niin sellaisen jopin johon ei niin suuria vaadita voisin kenties saada järjestymään että jos merkillepantavan luoman pykännyt henkilö päättäisi pyytää palkkioksi elollisia, vaikkapa nisäkkäitä niin niiden etsimiseen ja kesyttämiseen voisin saada ryhdytyksi hyvinkin.

    Tämän kirjoituksen palkitsisin itsestään sisäänkelautuvalla 9 metrin taluttimella johon on asennettu sateenvarjo, hentoinen mutta ponteva äänimerkki (sepelkyyhky, mutta valittavissa ja vaihdettavissa) ja pienen akun voimalla toimiva hakuvalo. On se sen verran vangitseva.

    Kelpaisko jos kävis!

    VastaaPoista
  8. En ole hinnan ja metsäläisyyteni takia päässyt kekkulikahvien (latte, ekspresso ym)makuun. Rupesin tykkäämään kahvista vasta 17-vuotiaana, kun poikien kanssa istuttiin Teboilin baarissa ja ryystettiin pikkukupeista pannussa pari-kolme tuntia muhinutta Saludoa. Siinä rakennettiin perusmakuni kahviin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Menin Roomassa tavarataloon ostamaan tuliaiseksi ns. mutterikeittimen, mutta siellä italiaanot tungeksivatkin ns. kapselikeittimien ympärillä. Niinpä jätin sillä kertaa ja kotona sitten tilasin kapselikeittimen Nescafelta. Kokeeksi, johon jäin koukkuun. Aamu herää nyt omalla "lattella". Pieni espresso johon päälle kuuma maito. Ihmekauppa Ikeasta saa kahdella eurolla maidonvaahdottimen.

      Poista
    2. "mutteri" kun päästä lähti silloin syttyi alan tähti...

      https://www.youtube.com/watch?v=dbZsu9-MvwE

      Poista
    3. Ainoa keitin jolla saa oikeata kahvia on La Pavonin käsikäyttöinen, esim. http://eshop.lapavoni.com/en/lever-machines/europiccola-el.html

      Poista
    4. Samanhintainen kuin Dillon 550B.

      Poista
  9. Yrittäjien määrällä ja maan kehittyneisyydellä on negatiivinen korrelaatio. Yrittäjyydellä toimeentulonsa hankkivien osuus on suurin kurjimmissa kehitysmaissa. Myös Suomessa on suhteessa yrittäjiä huomattavasti enemmän kuin esim. USA:ssa jota luullaan yrittämisen kultamaaksi.

    Isäni joka kertomansa mukaan kävi usein Mustassa Karhussa, väitti että ko. paikan hovimestari oli ensimmäisiä Suomi-Neuvostoliitto-seuraan liittyneitä.

    AW

    VastaaPoista
  10. "kun työttömiä ohjaillaan opettelemaan yrittäjiksi."

    Se on ehdottomasti niitä moraalittomimpia toimia mitä tiedän, ei suurimmasta osasta ole. Nyky-yhteiskunnassa pienyrittäjä on todellinen "eekerin" (anteeksi vanhahtava ilmaisutapani, jonka vain hauta parantaa).

    VastaaPoista
  11. Ei S.S.&S. tee päätöksiä saadakseen maamme talouden pyörät pyörimään nopeammin, vaan puhtaasti ideologisista syistä. Tietysti tarkoitus on myös tehdä vaikutus Brysseliin ja kansainvälisiin rahoittajiin. Täytyyhän heidän varmistaa itselleen tuottoisa loppusijoituspaikka.
    On muuten varsin kummallista, että siinä missä esimerkiksi The Economist -lehti moittii euroaluetta liiasta vientiriippuvuuudesta kotimaan kysynnän kustannuksella, meillä halutaan nimen omaan uhrata kotimaan kysyntä viennin alttarilla. Mistä sitä vientiä saataisiin aikaan onkin se suuri mysteeri.
    /Y

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vientiä tarvitaan vain sen verran, että saadaan tuonti maksettua.

      Poista
    2. Mikset kerro suoraan mitä tahtoisit saada?

      Poista
    3. Esim. Katainen ja Stubb ovat miehiä vailla menneisyyttä (työuraa), joten he tarvitsevat loppusijoituksen. Ehkä Soini myös.

      Sen sijaan PM Sipilä on talousasiansa jo hoitanut, mutta silti jostakin aivan käsittämättömästä masokismista (isämaanrakkaudesta?) hän suostuu toimimaan kaikkien märkäkorvatoimittajien, ay-liikkeen ja kiihkopopulistisen opposition sylkyppina ja suoranaisen ja avoimen vihan kohteena. Ja sitkeästi yrittää tätä maata pelastaa siltä itseltään.

      Tyhmää, mutta erittäin kunnoitettavaa. Epäilen, että tämä maa ei moista ansaiste, mutta tuen ao. ponnistusta, minkä voin.

      Poista
  12. Olen nähnyt WC:n vesisäiliössä katonrajassa nimen Teho. Huberia en ole siellä nähnyt.

    VastaaPoista
  13. Sikäli on ikävänä ihmisenä pilattava taas yksi herttainen detalji että epäilen jäljellä olevan enää sellaisia valurautaisia mukavuuslaitoksen vesisäiliöitä joissa lukee Teho. Kuvaavaa ajallemme.

    VastaaPoista
  14. Tehonnäkijät ovat käyneet muualla kuin Helsingin kantakaupungin vanhoissa kloseteissa. Huber löytyi niistä.

    AW

    VastaaPoista
  15. Hinnoista puheen ollen.
    Käyntitarve ns halpakauppoihin vähenee kerta kerralta.
    Ovat hinnoitellemassa itsensä ulos markkinoilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Tosin ostin yltiöhalvat farkut (7€), mutta kaipa ne kuitenkin kannattaa pestä vaikkei voi puhua edes halvasta saippuasta.

      Eräs edesmennyt (juomakiireinen) ystäväni kävi loppupuolen elämästään osaksi käsidesillä, arvellakseni hän oli siis myös sisäisesti mitä siivoin mies. Mieleeni tuli ettei sellainen käsidesi varmaankaan ole hullumpi pyykinpesuun mutta en ole kokeillut häveliäisyyttäni. Pihka ei kuitenkaan lähde kuin naftalla. Nefteen vihreä valuöljy sopii moneen, mikrometrien ja työntömittojen huollossa se on lyömätön. Kaapistojen saranat se hoitaa ja voitelee, tarvittavan työkalun saa apteekista, pienin käytännöllinen kahden millilitran injektioruisku maksaa mitättömiä ja kestää iät ja ajat. Polkupyöränketjun voiteluun voi viidenkymmenen millilitran ruuttaan imaista vähän sitkostettua teräketjuöljyä ennen lamppuöljytäyttöä. Sehr gut sano saksanserkku. Hydrauliikkaöljyä en käyttäisi missään sillä sen peseminen vaatteista vaatisi varmaankin lipeässä keittämistä.

      Anti-corrol on järkyttävän hintaista. Se on synti ja häpeä, ei vähempää. Siinä menee hyvä hukkaan ja markkinoilta hinnoitellaan ulos eräs kotimaisen kilpailukyvyn olennainen varmistaja.
      Ellei asiaan joudu rientäen muutosta paljastan että sen resepti ei ole mikään kovin ihmeellinen ja kilpailu voi syöstä markkinoilta sellaisen kunnioitetun merkkituotteenkin.

      Poista
  16. Kun turhaan tietoon tulee aikaansa haaskattua, selasin vähän nettiä enkä enää ole varma olenko vessan huuhtelusäiliön kyljessä Huberia nähnyt, sen sijaan Simplex niissä taisi aika usein lukea. Pesualtaissa ja hanoissa taisi olla Huberin tunnuksia.

    Nykyisen mallisia wc-pyttyjä matalalla säiliöllä oli kyllä jo 30-luvun alussakin käytössä. 30-luvun talosta kotoisin olevasta tuntui kummalta kun armeijan varmaankin alle 10-vuotiaassa kasarmissa oli 70-luvulla ne vanhanaikaiset tehopöntöt.

    Näytti niitä ylähuuhteluvehkeitä vieläkin olevan nostalgiannälkäisille tarjolla kylpyhuonekaupassa, uusia. Vanhan helsinkiläistalon ahtaaseen vessakoppiin taitaisi olla oikeastaan hyvä valinta, koska nykymallinen pytty vie säiliön verran enemmän tilaa ja pienessä vessassa polvet ottavat kiinni oveen.

    AW

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö joku pystyisi lopettamaan tämän ilmanaikaisen kinan lähettämällä kuvaliitteen näistä kantakaupungin vessoista, että nähtäisiin onko se Huber vai Teho.

      Poista
    2. Älä nyt hitossa vielä vie tätä meiltä. Vastahan tässä ollaan alussa, katsos kun sentään tilat 350lle lakimiehelle eikä, eihän sisällöntuotannon apuvälinepolitiikka ole mikään leikin asia.

      Tietty kuva(t) olis kiva(t).

      Poista
  17. Isä sanoi kraanavettä joskus "Huberin kaljaksi"; sellainen ilmaisu oli aikoinaan tunnettu.

    VastaaPoista
  18. Myöhempinä vuosinaan tuomarin kirjoituksien kommentoijien mielenkiinnnon tiedetään kohdistuneen viemäröintien alkuperäpäähän.

    VastaaPoista