22. maaliskuuta 2016

Vouhotusta





Nyt on tekeillä käynti Pohjanmaalla. Siellä on useita hankkeita vireillä ja höveli sukulaisperhe, joka makauttaa ja ruokkii.

Vanhat ihmiset leijuvat menneisyydessä. Minä olen absoluuttisen asiantuntematon kaikissa maakuntaa koskevissa asioissa. Luultavasti tiedän paljonkin yli 50 vuoden takaisia asioita niin että Suuri Luokkaretki on hyvin tuttu. Puhe on siis räjähdysmäisestä väestönlisäyksestä, joka alkoi heti sodan päätyttyä niin että pitäjän raitti oli kohta mustanaan kakaroita, meidän hyväkkäiden opettamista parannetuissa ja laajennetuissa kouluissa ja sen jälkeen äkillistä ja tapaturmaista sosiaalista nousua.

On vihlaiseva vahinko, että kolikon toinen puoli on muutamien epätyypillisten muistelmien varassa. Yhden löysin ja tilasin, vanha kaverini Sonninen, eläkkeellä oleva Kustannusyhdistyksen johtaja, on julkaissut muistamaansa nimellä ”Kylmän tilan poika”. Lieneekö ajan merkki, että kustantaja oli jokin pieni ja että kirjaa ei löydy kirjakaupoista, vaan lopulta Bookysta.

Mutta nyt on nämä pohjalaiset elämäkerrat, joiden laitos on luvattu minulle, jos tulen hakemaan.

Olen mielestäni tiennyt, että kun historian suurmiesteoria onneksi hävitettiin yli puoli vuosisataa sitten, mentiin hiukan liian pitkälle. Vastaavasti muuten kirjallisuudentutkimuksessa kirjailija itse ja hänen elämänsä julistettiin kielletyiksi kohteiksi. Opin itsekin kauan sitten toistelemaan termiä ”intentioharha”. Vaikka kirjailija vakuuttelisi miten, että jokin aihelma on lähtöisin tuosta tai tästä kokemuksesta, kunnon tutkija viittaa kintaalla ja murahtaa, että intentioharha. Taiteilijan tarkoituksilla ei ole merkitystä taideteoksen tulkinnan kannalta.

Tuokin oli reaktio sellaiseen tutkimukseen, jossa taitelijan elämäntapahtumat käytiin piinallisen tarkasti läpi mutta teokset unohdettiin.

Historiamme on täynnä suurmiehiä ja suurnaisia, jotka on sivuutettu ja unohdettu.

Olen tehnyt kiusallisen havainnon. Kansallisbiografia – aarteeni – on niin yksipuolinen, että se on leimattava viaksi. Yliopistoväkeä ja virkamiehiä riittää, mutta maaseudun murtavat voimat on jopa sivuutettu.

Esimerkiksi Pohjanmaan papiston ja maanviljelijöiden yli kaksisataa vuotta jatkunut yhteispeli näyttää olevan teossarjalle tuntematon. Pappisdynastioista tulevat mieleen mm. Forsmanit ja Fellmanit, talonpoikaisdynastioista vaikka Lapuan Lagerstedt (Lahdensuo).

Etelä-Pohjalaisista elämäkerroista lukien Forsmanien suvun lahjakkuus on kirjaimellisesti mykistävä. Fellmaneista Jakob on mainittu kirjassa ja pieni, osittain virheellinen lisäys hänen toiminnastaan Lappajärvellä sivuuttaa pääasian – että Lapin-Fellman ei ollut erikoisen harras kirkkoherra, vaan unohti kerran kokonaiseksi vuodeksi saarnatakin, koska oli niin innostunut hankkimaan maatiloja ja perustamaan itselleen kaupallisia yrityksiä kuten kaivoksia ja myllyjä ja että samassa suvussa oli rannikon rikkaimpia porvareita ja sitten maan johtavia lakimiehiä ja kaksi valtioneuvosta.

Vanhan Lagerstedtin talonpito oli tapaus sinänsä. Hänellä oli säätyläistaustaa suvussaan, mutta Lapualla hän oli täysi talonpoika. Viljeltyä oli 700 hehtaaria, lehmiä 480 ja hevosia 50. Pöydässä söi talvisinkin yli 20 ihmistä. Lagerstedt perusti muutamien saman mielisten kanssa kansakoulun, Vaasan lyseon, Lapuan yhteiskoulun, kunnanlääkärin viran jne. Ja pojista tuli Kansallisteatterin pääjohtajia, ministereitä ja niin edelleen.

Lapuasta halutaan muistaa vain Lapuan Liike, joka oli pikkutekijöiden keplottelua. Maakunnan johtomiehet eivät olleet mukana ja yksi Lahdensuo oli keskeisesti kukistamassa Mäntsälän kapinaa.

Tärkeimpiä olivat ne toimen ihmiset, miehet ja naiset, jotka on jo unohdettu.

Mahdollisimman selkeä esimerkki: korkea lapsikuolleisuus lienee kaikkien lukijoidenkin mielestä paha ja surullinen asia.

Suomen lapsikuolleisuutta ei korjannut Arvo Ylppö, vaikka niin on tapana sanoa. Saavutuksen takana oli valistus, käytännössä valistuneet kansannaiset ja miehet. Miesten helposti todistettava osuus oli toiminta kunnallislautakunnassa ja sitten kunnanhallituksessa eli määrärahat kunnanlääkärien ja sitten terveyssisarten palkkaamiseen, ja kanavina kansakoulut ja etenkin nuorisoseurat ja monet muut vapaat järjestöt.

Pohjanmaalla keuhkotaudin juuriminen oli tietenkin valtion ja kuntien ponnistus, mutta kaikkein tärkein oli tieto taudin leviämisen tavoista eli siis tietävimpien emäntien uusi tapa polttaa tuberkuloosiin menehtyneen nahkavällyt heti ja sen jälkeen siisteyden kohottaminen. Naiset ne lopettivat lattialle syljeskelyn sisätiloissa!

Löydän hakuteoksistani maan ensimmäisiä naislääkäreitä, joiden toiminta keskittyi naisiin ja lapsiin ja joiden ympärillä käytiin kovaa taistelua. Olen itse omin korvin kuullut usein lääketieteen professorin suusta lauseen: nainen ei sovi lääkäriksi.

Ensi tuntumalta etäiseltä vaikuttaa meijeritoiminta. Meijereitä syntyi aivan tavaton määrä ja karjatalous lisääntyi. Mutta jo yksityisillä ja kaikilla osuusmeijereillä oli tiukka tarkastustoiminta. Epäsiistiä maitoa ei otettu vastaan. Epäsiisti maito merkitsee juuri lapsille taudin vaaraa. Ja emännät ja piiat uskoivat, kun rahaa luvattiin. Maidon käsittely nousi kymmenessä vuodessa ennennäkemättömälle tasolle ja kohta luovuttiin lantanavetoista.

Meidät oppikoululaiset opetettiin hiukan hymähtelemään maatalousnäyttelyille ja sonniyhdistyksille. Puhdas tuotanto ja lähiruoka lienevät nyt jokaisen tiedossa. Ne eivät ole amerikkalaisia keksintöjä eivätkä luontokiihkoilijoiden aikaansaannosta. Kyllä muutoksen saivat aikaan maatalouden harjoittajat itse sata vuotta sitten.

Tämä kansanvälisesti huikea kehitys on kadonnut näköpiiristä sotien ja siirtolaisuuden mullistuksissa, jotka johtivat aika pian jopa liikatuotantoon. Mutta vielä isoisien aikaan oli kuoltu nälkään.

10 kommenttia:

  1. Koulutetut kätilöt saatttoivat olla ensimmäisinä liikkeellä tässä hygienian ja lapsikuolleisuuden suurmuutoksessa, heti 1900-luvun taitteesta alkaen.

    AW

    VastaaPoista
  2. Nuoret naislääkärit ovat hämmentävät määrätietoista ja päättäväistä porukkaa. Ei auta meikäläisen ujous, kun eturauhasta pitää tutkia. Ei ole muuta mahdollisuutta kuin alistua ja antaa periksi tutkimukselle.

    VastaaPoista
  3. "kolikon toinen puoli on muutamien epätyypillisten muistelmien varassa."

    Jos tämä tarkoittaa ns. laskevaa säätykiertoa, ihmisluonne on vain sellainen, ettei se mielellään myönnä eikä muistele omia epäonnistumisia tai virheitä. Sen vuoksi muistelmat ovat usein niin pönöttäviä.

    Hauskoiksi ne tekevät toisten epäonnistumisien ja virheiden tarkka muistelu. Ratkiriemukkaita niistä tulee kun on riittävän kattava sarja eri muistelmia samasta tapahtumankulusta (esim. Erkon, Tannerin ja Paasikiven muistelmat Talvisodan syttymisestä).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "ihmisluonne on vain sellainen, ettei se mielellään myönnä eikä muistele omia epäonnistumisia tai virheitä. Sen vuoksi muistelmat ovat usein niin pönöttäviä."
      Tästä pitää aina nostaa vastaesimerkiksi Anders Ramsayn korninimiset muistelmat "Muistoja lapsen ja hopeahapsen"(Från barnaår till silverhår). Kertoja kertoo varsin avoimesti miten kaikki meni pieleen (Peri puolet Pohjan pitäjää Taalintehtaineen kaikkineen ja sai kaiken menemään, eli lopulta täysihoitohuoneessa sukulaisten avun varassa). Samalla tulee kerrotuksi 1800-luvun kultturi- ja taloushistoriaa lähes 70 vuoden ajalta.

      AW

      Poista
  4. Bravissimo.

    Poika pellon pientareelta, Helsingin pitäjän lanttumailta.

    VastaaPoista
  5. Mietin tässä seuraavaa. Luin joskus Suststamon pitäjänhistoriaa. Alkoikohan kansanterveystoiminta sitä, kun kunnan kansakoulunopetaja valtuutettiin joks 1800-luvun lopulla anomaan maaherralta avustusta kunnakätilön palkkaamiseen...

    Kunnalääkätti taitavat olla uudempi ilmiö. Sitä enne olivat piirilääkäärit. isosetäni LKT, dos. Maunu af Heurlin oli piirilääkärinä Lapissa. taisi olla ainoita lääkäreitä koko laajassa Lapinmaassa ennen sotia.

    VastaaPoista
  6. Havaintoni Kansallisbiografiasta muistuttavat arvoisan blogistin vastaavia. Kaikenlaista hienoa herrasväkeä on sarjaan tungettu siinä määrin, että monia kiinnostavia talonpoikaistaustaisia vaikuttajia on tipahtanut pois. Vähän samaa henkeä on vielä 1900-luvunkin osalta.

    VastaaPoista
  7. "Kansallisbiografia – aarteeni – on niin yksipuolinen, että se on leimattava viaksi."

    "Tasavallan ajan" osalta on mielestäni myös katsomuksellisesti havaittavissa räikeää yksipuolisuutta. Johtuneeko sitten osaston päätoimittajan (Häikiö) henkilöstä (ja hänelle mahdollisesti annetuista vapaista käsistä kirjoittajien suhteen). Oula Silvennoinen onkin kirjoittanut osuvasti: "Kansallisbiografian henkilöartikkelit ovat valikoivan kuvauksen malliesimerkkejä ja kansallisen historiakoulun kenties viimeiseksi jäävä suuri ponnistus."

    Lahdensuosta: Muistelen jostain lukeneeni, että lapualaiset järjestivät häntä vastaan hänen kotitilallaan jopa jonkinlaisen väkivaltaisen selkkauksen, "Honkikapinan".

    VastaaPoista

  8. Bengt Holmström kävi. Että osuikin oikeaan hetkeen. Ville Iivarinen on saattanut älyllistä Suomea peninkulman pari likemmä maailman kärkeä. Loppusuora kuitenkin vasta aukeaa eikä kiri oikein irtoa. Lisäksi uusia kierroksia on edessä ainakin seuraavaan jääkauteen saakka. Sitten ehkä helpottaa.

    Tähän sopi Holmström. MIT on insinöörikoulu tai soveltavien taitojen unversiteetti. Holmströmin ala on suorasukaisesti raha. Eli rikastumisen ala minkä pankkirosvo tietää "miksi ei varastaisi juuri sieltä missä raha on ? " Lakimies sanoisi että pankin perustaminen olisi riskittömämpää. Toinen juristi tietäisi, että lisenssit jaettiin jo.

    Kolmas tie on. Pane pankkisi surramaan itsellesi. Omistaja antaa luvan kunhan maksat hänellekin. Ja riittää kun yksi pankki aloittaa, muitten on pakko seurata uutta benchmarkia. Ihan todesti se oli ROE noin 25 %. Kun kaikki tämä ihan simppeli on derivoitu läpilaskemattomaksi, en rupea sönkätä selittämään. Onneksi itselläni sentään -kun asia meikää kivistää- on taas alalta upea uusi kirja luettavana.

    Nyt kun Holmström on tuossa MIT:issä koneinsinöörien temppelissä, niin koneista ihanimpiahan on atomikone. Loputon energia, itsestään etenevä ketjureaktio jms. Ei Holmström suotta Einsteiniin viitannut toisella kahdesta sloganistaan. Toinen oli ettei ole järven vika jos kala ei syö. Voipi kyllä olla jos lopuunkalastettu tai liattu tai mitä nyt välimiesoikeudet päättävätkään, kun ensin kaavoittajayhtiö ja rakennusfirma ovat yhteisprojektiin ohjatut. Notaarina häärii Goldman Sachsin toiselta ja Nordea Consultation toisella partilla. He sopivat keskenään kansakunnalle parhaaksi ja voitontavoittelulle hyväksi.

    Noistahan on lehdissäkin. Entäs se atomi ? Se on liikepankille suotu oikeus tehdä rahat tehtailijalle kansan vaatimuksesta, valtion katseen alla. Monarkin sijaan tuli äänestäjä. Mutta ennen kaikkea siis insinöörit laskettiin irti. Seuraavaksi keksitään ROE kun muu homma eli tehtaat tulivat jo valmiiksi. Tähän ilmaantuu Holmström. Ja pysyy ihan oikeasti Nobel ehdokaana. Alaksi kävisi Talouden ohessa Runous tai Teologia. Pankin rahantekoa rajoittaa vain pankkivaltuutetut, vakavaraisuutta eli pankin omistajien omaakin rahaa kysytään eikä vain tallettajien (= alunalkaen pankin itsensä tekemää) tai vakuutus-säätiöiden tai korkorahastosäästäjien.

    Hoituu. Syklisesti. Pankkia puretaan yhdestä päästä arvopaperistamalla omaisuutta ja toisesta lisätään tuoretta omaisuutta. Usein sellaista mikä on valmiina noukittavaksi. Uusi toimintamalli rahoitetaan itsepulputuksella. Ydinvoimien ketjurektiota ketjuttamalla, vaikkakin vain kehässä mukaan kerinneitten/sattuneiden kesken. Raha tuli vihdoinkin pankkilaisten omaksi. Ikiomaksi bonuspoolien ja voitonjaon eli saalissäkit himaan eli jemmaan kiikuttamalla. Jos pankki jää kiikkumaan, niin aika tyynnyttää.

    Pohjanmaahan vimmani liittyy kun kiukukseni luin siitä uudesta Silventoinen & kumpp. Fasismikirjasta että Kosolakin piti pelastaa veloistaan "ryhmä Waldenin" toimesta. On täällä köyhiä oltu. Ihan kiva että jotkut ovat kavaltaneet pankit ja tehtaat kaiken yhteissähellyksen päätteeksi ikiomikseen ja Jussi UPM Pesosen puhemiehekseen, vapise AKT vihdoinkin.

    Huokaampa kaikuna että kumpa joku asiantuntija vaikkapa Suomen Pankista tai Yliopistolta kertoisi asiat, jotta pääsisi selkeyteen ja rauhaan.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  9. "Naiset ne lopettivat lattialle syljeskelyn sisätiloissa!"
    Näin on. Konsta Pylkkänenkin luutusi omat sylkensä Havukka-ahossa.

    VastaaPoista