23. tammikuuta 2016

Pätkäelämä




Ainoan kerran elämässäni tunnen olevani oman itseni herra. Merkit ovat selvät. Seuraavaksi ottaa vallan rappeutuva elimistö. Mutta oli pelkästään mielenkiintoista nousta yöllä viisi kertaa, vaikkei toissayön hurja kuu loisti vain poissaolollaan. Eilen soitimme Suojelupoliisille ja kerroimme, että meillä on vuoto. Se on nyt muotia.

Ei vainkaan. Soitimme firmaan, ja toivomme että putkiston kuuntelija tulee maanantaina, kuten puhe oli. Poissulkevien tarkastusten jälkeen jää epämiellyttävä ja kallis vaihtoehto. Putkistossa maan alla on vuoto ja siksi patteristoon on lisättävä käsin painetta tunnin välein.

Mutta mikäpä tässä kun saa päivällä maata.

Hipsuttelin kuin Rydbergin tonttu ja mietiskelin maapallon tilaa ja tulevaisuutta. Asia tulikin selväksi.

Tonttu on siis se, josta on tämä laulu



”Pakkasyö on, ja leiskuen

pohja loimuja viskoo.

Kansa kartanon hiljaisen

aamuhun unta kiskoo.

Ääneti kuu käy laskemaan,

puissa lunta on valkeanaan,

kattojen päällä on lunta.

Tonttu ei vaan saa unta.”

Pätkäelämä korostuu lehdissä ja televisiossa. Hankitaan paikalle joku hyvin viisas henkilö, kerrotaan että tuolla lämpiön puolella puhuttiin mielenkiintoisia ja melkein samalla hetkellä, kun haastateltava availee luista suutaan longotellen leukaluutaan, television täti sanoo, että aika loppuu ja nyt mennään uutisiin ja turpiin vain ja onnea.

Aina jää sanomatta tämä. Puhuttiin öljystä, Venäjästä, valtakunnanrajojen ongelmista tai taloudentilasta tai siitä, että eilenkin ammattimiehet työmailla näkivät nälkää niin ettei palkkoihin saa kajota, puhutan asian vierestä arvaamalla.

Se ei ole metafyysinen väite, ettei politiikka ole todellisuudessa mahdollista, kun tulevaisuuden suunnasta ei ole tietoa eikä uskottavia tietoja.

Valtakunta on täsmälleen samassa tilassa kuin vesi- ja viemäriputkistomme. Joko se kestää tai sitten ei. Vuotojen tukkiminen on hidasta ja kallista, mutta vaihtoehtoja ei ole.

Järjellisimmin toimivat tunnustavat, että tulevaisuuden aavistaa vain menneisyydestä. ”Emme opi mitään historiasta” on tyhmentäjien levittämä vale. Opimme – käytännössä aina liian myöhään - että menneisyys vaikuttaa tulevaisuuteen. Onnen kauppiaat väittävät, että A:sta seuraa B. Ei seuraa. A:sta seuraa ehkä C, ehkä G – emme tiedä.

Viimeksi kuluneet tuhat vuotta ja kymmenen tuhatta vuotta asiat ovat edenneet kumouksin, etenkin vallankumouksin. Sitten kun lapset on syöty, jokin osa uusista vaatimuksista toteutuu mutta muuten on samaa vanhaa.

Jos joku kysyisi vilpittömästi, mitä itse luulen seuraavaksi tulevan, sanoisin tietysti, että yhdistetty ympäristö- ja väestökatastrofi. En levitä tällaista ajatusta aktiivisesti, koska maailmanlopun ennustajia on muutenkin enemmän kuin tarpeeksi. Aina kun joku väittää, että maailmanloppu tulee ensi viikon torstaina vähän ennen puoltapäivää, toiset hyvät uskovat ja kyyristelevät kattila päässä.

Mutta jos joutuisin sanomaan, miksi minun käsitykseni mukaan rajoilla tulvii muuttajia ja ensi kevään pelko erittäin suurista joukoista on aiheellinen, vastaisin tietenkin kuten muutkin, että se johtuu öljyn hinnasta.

Eilen oli puhe kirjallisuudesta ja sellainen ajatus, että monella tavalla muoviset romaanit käyvät kaupaksi, muut eivät. Auto on vähän sama asia kuin romaani, mielikuvituksen temmellyskenttä.

Vanhemman saarnamiehen oikeudella muistuttaisin mieleen, että olen elänyt ajan, jolloin pojat pyyhkivät korvantakusiaan bensiinillä tansseihin lähtiessään. Automiehellä tiedettiin olevan flaksia. Ellei tarjolla ollut sopivaa Moskovitshin tai myöhemmin Ladan tai sitäkin myöhemmin Datsun satasen omistajaa, moottoripyöräkin kelpasi.

Niinpä autotehtaan ja autojen maahantuojat vakuuttivat, että bensiinin kulutuksena 15 litraa sadalla on pelkästään miehekästä. Isoisän autokorjaamon yhdessä huoneessa oli rikkihappoa lattialla. Sinne ei pitänyt mennä. Siellä ladattiin asiakkaiden akkuja. Akkujen lataaminen kaupallisesti on kai jäänyt yhtä vähälle kuin kumikorjaamot, joissa jopa paistettiin uudestaan (vulkanoitiin) auton renkaita.

Polttomoottorin hyötysuhde toisaalta ja sähkön säilöminen toisaalta eivät kiinnostaneet ketään. Ja niinpä asumisemme muodot ja tottumuksemme ovat vakiintuneet (Suomessa) hankaliksi. Meillä on liian kalliit autot, jotka ovat kalliita pitää yllä, ja tietenkin liian kalliit asunnot. Kumpaankaan ongelmaan ei näy ratkaisua – mutta omassa kokemuspiirissäni autoissa on kyllä menty hyvään suuntaan. Se että henkilöauto on sinänsä huono keksintö, on taas toinen asia.


14 kommenttia:

  1. Henkilöauto on länsimaisen elämän peruskivi. Thacherkin sen sanoi, mies joka 30 senä vielä kulkee joukkuliikenteellä, on epäonnistunut elämässä.

    VastaaPoista
  2. Sitä usein ihmettelen kuinka tiede etenee nykäyksittäin. Ensin kaikki pitävät kynsin ja hampain kiinni vanhoista teorioista ja olettamuksista vaikka kuuluisa sokea Reettakin voi nähdä, että aika on ajanut niiden ohi. Sitten tapahtuu joku mullistus ja kaikki alistuvat siihen, että maailma on muuttunut ja miksi näin olisi jokaisen pitänyt havaita jo kauan sitten. Vaan ei havaittu.

    Tuli vaan mieleeni kun mietin ympäristökatastrofeja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taitaa olla kriittisen massan tarve joka uudistukset liikkeelle. Nàin kahlaavana perhokalastajana tulee koskivesissà usein havaittua suurtakin virtauksen vaihtelua muutaman minuutin vaihteella. Tàssàkin on kysymys kriittisestà massasta, kosken kivet aiheuttavat virtaaman hidastumisen osittaisella patoefektillà nostaen vedenpintaa kosken niskalla. Veden noustessa tarpeeksi jarru ei pidàkààn enàà ja koski imaisee niskan tyhjàksi ryhtyen odottamaan seuraavaa kriittistà massaa.

      Poista
  3. Runo näyttää blogissa enemmän runolta jos rivinvaihtoa ei tehdä painamalla enteriä. Rivinvaihto on parempi tehdä sift+enter.

    Kappaleiden välikin näyttää siltä, että siinä on ylimääräinen enter.

    Tätä ei tietenkään tarvitse julkaista, mutta uskon vahvasti että vanhanakin voi oppia uusia temppuja :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Temppu oli ainakin minulle uusi ja hyvä, kiitos! (vaikka siftikin piti kysyä pojalta!)
      terv. pekka s-to.

      Poista
  4. "Pätkäelämä korostuu lehdissä ja televisiossa. Hankitaan paikalle joku hyvin viisas henkilö, kerrotaan että tuolla lämpiön puolella puhuttiin mielenkiintoisia ja melkein samalla hetkellä, kun haastateltava availee luista suutaan longotellen leukaluutaan, television täti sanoo, että aika loppuu ja nyt mennään uutisiin ja turpiin vain ja onnea."

    Näinhän kävi Kemppisellekin radion Horisontti ohjelmassa 4.9.2015. Hyvin valitettavaa.

    VastaaPoista
  5. Itse arvelisin, että tällä hetkellä tärkein vuoto lienee Venäjän rajan vuotaminen. Kyse on Venäjän sotaa alemmasta painostustoimesta. Toisaalta kyse on siitä, että Venäjällä on suuri määrä työttömäksi jääneitä siirtotyöläisiä, joista halutaan päästä eroon. Jos nämä suunnataan Suomen rajalle, seurauksena on katastrofi.

    Jos homma menee nyt niin kuin näyttäisi menevän, Suomi joutuu sulkemaan Lapissa olevat raja-asemat viikon, parin kuluessa. Tästä aiheutuva vahinko on aika pieni, ja tempulla voidaan osoittaa hallituksen halu katsoa Putinin kortit.

    Sen jälkeen on tuhannen taalan kysymys, mitä tapahtuu etelämpänä rajalla. Jos FSB alkaa suunnata ihmisvirtaa sinne päin, tilanne kiristyy kovasti. Käytännössä tällöin mielekkäintä on rajoittaa rajan ylitykseen käytettäviä kulkuneuvoja: kielletään rajan ylitys yksityisautolla. Junat ja linjaliikenteen linja-autot eivät ota luvattomia tulijoita kyytiin, sillä laki vaatii tarkastamaan paperit. Kuorma-autoissakaan ei kukaan ala työkseen luvattomia kulkijoita kuljettamaan, sillä tästä seuraa rangaistus autonkuljettajalle. Tällainen temppu olisi kuitenkin katastrofi Lappeenrannan seudun rajataloudelle ja merkitsisi rajan sulkeutumista 1950-luvun tilanteen tasolle. Sitä, miten tämä kiristäisi rajan sotilaallista tilannetta, en ala spekuloimaan. Selvää on, että venäläiset käsittäisivät tämän epäystävällisenä tekona.

    Kysymys onkin siitä, onko tämä looginen seuraus, Venäjän rajan sulkeminen, Venäjän valtion tavoitteena. Epäilen kovasti, että on. Venäjän hallituksen kannalta matkailijavirran tyrehtyminen olisi pelkästään positiivinen asia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on tietysti totta. Suotta Kemmpinen ei kehunut.

      Mutta kevyestipä sivuutetaan se seikka, ettei laittomia turvapaikanhakijoitahan ole olemassakaan, sellaisen sanominenkin oli vielä äsken Kemppisen mielestä rasismia, joten meillä on velvollisuus ottaa vastaan jokainen turvapaikkaa meiltä hakeva, tulipa hän mistä suunnasta hyvänsä!

      Mihin tämä kovaan ääneen joka tuutista toitotettu asia unohtui, kun rajoja vaaditaan kiinni?

      Vai onko se niin, että ne jotka näkivät ja ymmärsivät tämän saman asian jo syksyllä, ovat tyhmiä rasisteja, mutta ne jotka tajuavat asian vasta nyt, kun katastrofi kaatuu syliin, ovat viisaita realisteja?

      Poista
    2. Kielletään rajan ylitys muslimeilta.

      Poista
    3. Ei auta: ne kääntyvät siinä tapauksessa rajalla joukottain ortodokseiksi.

      Poista
  6. Tämä kirjoitus on yleensä ottaen ajankohtainen. Myös sen takia, että ihmettelemme parhaillaan ikkunasta näkyvää ilotulitusta. N. 50 m asuntomme alapuolella (rakennus mäen päällä) tapahtuu jotain outoa.

    Pienissä hiiren aivoissani päättelen että siellä on ehkä sattunut putkistossa maan alla suuri vuoto ottaen huomioon paikalla olevien isojen autojen lukumäärä ja niiden pimeää taivasta kohti sinkoavat huomio-ja varoitusvalojen voimakkaat, värikkäät suihkusoihdut. Mitä muuta se voisi olla? Ambulansseja ei näy. Ei tulenliekkejä. Ei siis ihmisvaurioita. Helpottuneina palaamme luonto-ohjelman pariin tv:ssä.
    Kaikkeen saa aina varautua. Mitä tahansa voi sattua. Ja voisi sen yksinkertaisemminkin kertoa.

    VastaaPoista
  7. K:..että se johtuu öljyn hinnasta.

    Ehkä myös historiasta ja sen öljyn poltostakin. Osasyy aivolihaksien tulvaan on Lähi-idän ja erityisesti Syyriassa olleet äskettäiset kuivuusjaksot, jonka osasyy on kasvihuoneilmiön voimistuminen, jonka osasyy oli se öljynpoltto muun fossiilisen polttelun ohessa.

    Ja hassusti meillä on hallituksessa puolue joka haluaa torpata aivot rajan taa kun omat aivonsa kieltää kasvihuoneilmiön kiihtymisen ja aivojen avustamisen rajan takana. Sitä niittää mitä kylvi?

    VastaaPoista
  8. Tuota keinoa, pensaa korvan taakse, en ole kuullutkaan.
    Sen sijaan puhallus sikarin savua takin sisäpuolelle neuvottiin rippikoulussa kun taitoa opeteltiin.
    Siihen miten yhä vielä reagoidaan sikarin polttoon en ole osannut reagoida sen koomin kun paskahommissa Ruotsissa, he kuin olimme lomittamassa panivat fem-minyyt paussilla pikkuseggen palamaan.

    VastaaPoista