11. tammikuuta 2016

Lukumietteitä




Tämä esihistoriakirja (”Muinaisuutemme jäljet”) osaa kiihdyttää. Vakiintunut jäsentely on rikottu. Esihistoriaa ei seurata keramiikan perusteella nimettyjen kulttuurien mukaan, mutta onneksi näitä kulttuureja (tyyppi ”Säräisnemi I”, ”Jäkärlä” ei ole hylätty, koska ne ovat esityksen lukemisen ja asioitten löytämisen kannalta tarpeellisia.

Vaikka periodisointi eli jako erilaisiin vanhempiin ja nuorempiin kausiin tai kivi- ja metallikausiin, on todettu mielivaltaiseksi ja osittain häiritseväksi, siitä on samasta syystä pidetty kiinni.

Useimmille lukijoille vuosiluvut, esimerkiksi 3900 eaa. tai 2900 eaa. ovat epähavainnollisia. (Arkeologiassa tuo ”eaa” (BCE) on mielestäni täysin perusteltu ja parempi kuin aikamäärä ” 5900 vuotta sitten.

Lapin historia, joka siis kiinnostaa nyt eniten, on muuttunut todella paljon, ja sivutuotteena nimenomaan saamelaisten tutkijat sanovat aika suoraan, että suomalaiset – saamelaiset on huono vastakkainasettelu ainakin ennen vuotta 1600 jaa. Myös geenitutkimus saa tervetulleen luonnehdinnan: kysymyksessä ovat vuosituhansia muuttuneet geenipoolit.

Hyviä ovat myös yleishuomautukset, kuten arvelu, että metsästyksellä eläneet ryhmät eivät välttämättä olleet ongelmattomissa väleissä paikalleen asettuneiden karjaan ja viljelyyn turvautuvien ryhmän kanssa.

Silmiä avaavaa uutta ovat tiedot ja piirrokset esimerkiksi Kemi- ja Torniojoen varren uskomattoman suurista asumisrykelmistä – kaksikinsataa asumusta pienellä alueella. Myös johtopäätös on hyvä: noin suurella joukolla myös metsästäjillä oli luultavasti työnjakoa eli kivisepät, luun ja vuotien muokkaajat ja noidat olivat omia ryhmiään, ja havainnot asuntojen suuruudesta ja esineistä tukevat tätä.

Kivikaudelta siis löytyy hirsille tuettuja asumuksia, joiden ulkomitat ovat jopa 10 x 50 metriä. Ja Kierikin kivikauden kylä (ennallistus) on käytävä katsomassa.

Sekin on helppo hyväksyä, että ”maahanmuutto” ja ”kansainvaellus” ovat sanoja, jotka ehkä hämärtävät enemmän kuin selittävät. Pienten ja suurten ryhmien liikehdintä on ollut pysyvää ja jatkuu tälläkin hetkellä.

Laajan kirjan jäsentäminen pyyntitapojen ja muiden elinkeinojen, asumisen, työkalujen ja vastaavien mukaan on hienoa.

Samalla suureksi osaksi keinotekoinen rajamuuri arkeologian ja historian välillä kaatuu. Sietää kaatuakin. Historian rajoittaminen kirjoitettujen dokumenttien aikakaudelle on vanhentunut ajatus. Etenkin Ranskassa on väitetty pian 100 vuotta, että myös esineet ovat dokumentteja, joiden ”kertomusta” ja uskottavuutta on syytä selvittää.

Tässä vaiheessa heitän historian puolelta muutamia kysymyksiä. Kivikauden punamulta, jolla vainajat ja luultavasti myös elävät siveltiin, oli vahva ja pitkä perinne.

Onko kukaan ottanut selvää, liittyisikö tuo tapa elävillä hyönteisiin tai lämpötalouteen. Pidän aika todennäköisenä, että myös tottuneilla ja karaistuneilla muinaisasukkailla oli kesäisi huolta hyönteisistä kosteikoissa, joita riitti.

Vakavammin: mitä tottuneet lääkärit mahtaisivat arvata uudesta, verrattomasti laajentuneesta aineistosta. Neanderthalin ihmisen ja meikäläisten vaiheita käsiteltäessä on viitattu muun muassa immuunijärjestelmän tehoon. Kun ”pullonkaulat” ovat selvästi olleet hyvin tärkeitä muualla maailmassa ja täällä, mitä asiantuntijat ajattelevat tällä hetkellä J. Diamondin oivalluksesta eli ihmisten kulkutaudeista karjatautien muunnoksina.

Jostain syystä tarttuvat taudit mainitaan vain historian yhteydessä. Olisiko esihistoriassa ollut toisin. Tiedämme että esimerkiksi petoeläimille hampaiden menettäminen tai kuluminen merkitsi kuolemaa. Olisiko ihmisillä ollut sama kohtalo?

Meitä on ruokittu eläinten käyttäytymistä esittelevillä dokumenttielokuvilla. Olemme nähneet niistä, että apinoiden ja delfiinien ja muurahaisten lisäksi hyvin monet lajit kykenevät merkillisiin, pitkäjännitteisiin suorituksiin.

Entä jos lakkaisimme pitämästä esihistorian ihmisiä tyhminä ja jälkeenjääneinä? Ihmislajin erikoispiirre näyttää olevan loputon sopeutuvuus ja siihen liittyen kekseliäisyys.

Esimerkiksi varhaismetallikauden kahdesta puusta laminoitu, sakaroita myöten viimeistelty jousi on erittäin hienoa suunnittelua. Miten mahtaa olla linko? Jo assyrialaisilla oli armeijassa erikseen linkojoukot. Entä heittäminen? Miten hyväksi ihminen voi harjaantua heittämään kiviä. Metsäkanalintujen tappaminen soitimelta oli luultavasti hoidettavissa kasalla sopivan kokoisia kiviä, mutta entä latvalinnut ja vesilinnut?

Suomesta löytyy jatkuvasti kalliomaalauksia. Kirjassa selvitetään niihin liittyviä asioita kuten metsästysonnea. Miten olisi lisäksi liikennemerkki? Sekä maalaukset että hautaröykkiöt on taatusti selvitetty oman porukan uusille jäsenille. Esimerkiksi Saimaalla löytäminen ei ole ollut milloinkaan helppoa, mutta eksyminen on. Luultavasti kivikauden ihmiset ovat hallinneet hyvin sissitaktiikan eli esimerkiksi harhauttavien kulkuväylien tekemisen maastoon.

Muutaman kilometrin päässä on paikka, josta Sibelius löysi Suomen ensimnäisen kalliomaalauksen ja Kehä III:n tuntumassa asuinpaikka, joka on ollut tiettävästi käytössä viimeksi kuluneet viisi tuhatta vuotta.

Espoossa ja Vantaalla olisi lisää.

Ei paha.


23 kommenttia:

  1. Hyvin kiinnostava kirjoitus, kiitos! Luen Charles C Mannin kirjaa 1491 - Amerikka ennen Kolumbusta. Hieno synteesi uusimmasta tutkimuksesta ja täynnä oivalluksia. Esimerkiksi puunkaarna"iglu", jossa eristävyyttä voi säädellä kerroksia lisäämällä tai sikojen tuonnin merkitys kuolleisuuden kasvussa. Osa sellaisiakin asioita, että voi avata myös kotimaan tutkimusta.

    VastaaPoista
  2. "Entä jos lakkaisimme pitämästä esihistorian ihmisiä tyhminä ja jälkeenjääneinä? Ihmislajin erikoispiirre näyttää olevan loputon sopeutuvuus ja siihen liittyen kekseliäisyys."

    Itse en oikeastaan ole edes koskaan ajatellut, että esihistoriallinen ihminen olisi tyhmä. Meidän tietomme on ilmeisesti kerroksellista ja se on kasautunut sukupolvelta toiselle, joten on ilmeistä, että me tiedämme enemmän, mutta olemmeko viisaampia kuin esi-isämme onkin jo ihan toinen kysymys.

    Asiaa voi lähestyä myös siltä kannalta, että mitä viisaus ja älykkyys on. Jos se on jo olemassa olevan tiedon soveltamista, niin emme ilmeisesti ole sen älykkäämpiä kuin esi-isämme. Meillä vaan on sitä sovellettavaa esi-isiemme ansiosta enemmän.

    VastaaPoista
  3. Kyllä Kierikissä kelpaa käydä. Pistäydyin siellä tässä kesänä muutamana. Siellä sai kokeilla jousella ammuntaakin - kyllä se jotenkuten onnistui, vaikka edellisestä kerrasta oli vierähtänyt muutama vuosikymmen. Se jäi hiukan jurnuttamaan, kun henkilökunta söi paistettuja hyönteisiä, muttei antaneet minun maistaa. Se on kai se vastuukysymys, joka esti.

    VastaaPoista
  4. JK: "Entä jos lakkaisimme pitämästä esihistorian ihmisiä tyhminä ja jälkeenjääneinä?"

    Kannatan.

    VastaaPoista
  5. "Jo assyrialaisilla oli armeijassa erikseen linkojoukot."

    Näin oli vielä roomalaisillakin. Linkosivat lyijyammuksia, jotka olivat tehokkaita.

    Myös juutalaiset käyttivät linkoa taitavasti juutalaissodissa ja sitä enenkin. Muistan lukeneeni, että Daavidin ja Goljatin taistelussa Daavid ei suinkaan ollut alakynnessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Daavid taisi kylläkin vähän rikkoa sääntöjä.

      Poista
    2. Sodassa, joka on väkivallan rajoituksetonta käyttöä, ei ole sääntöjä, on vain voittajia ja häviäjiä, yleensä kuolleita. "Sääntöjen rikkominen" ts vastustajan ennakkokäsityksen rikkominen johtaa usein voittoon.

      Poista
  6. Totta:
    "Sekin on helppo hyväksyä, että ”maahanmuutto” ja ”kansainvaellus” ovat sanoja, jotka ehkä hämärtävät enemmän kuin selittävät. Pienten ja suurten ryhmien liikehdintä on ollut pysyvää ja jatkuu tälläkin hetkellä."

    Mutta onko milloinkaan missään kulttuurissa minään aikana ollut järjestelmää, jossa kansanvaeltaja voi jäädä uuteen maahan asumaan, olettaa saavansa uuden maan asukkailta lakisääteisen välttämättömän toimeentulon, hieman rahaakin, ilmaisen koulutuksen, väestön valtaosalta sympatiaa ja empatiaa, katon päänsä päälle ja aika pian kaikki samat oikeudet kuin mitä alkuperäisväestölläkin on?

    Ei taida löytyä vastaavaa mistään koskaan ( ? ), mutta mikäs siinä, nyt on kai kivikaudelta edetty viimeinkin kulttuuris-taloudelliseen kukoistukseen jossa tuo kaikki em. on mahdollista antaa. Annetaan sitten.
    Ehkä vain tämän esimerkin kautta tajuamme kuinka vauraita me nyt olemme. Tässä katsannossa en myöskään ihmettele että tulijoita on. Totta kai tälläinen ihnimillinen ja taloudellinen kukoistus vetää ihmisiä puoleensa. Mikään ei voisi olla luonnollisempaa...

    jk

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikissa kulttuureissa ja kaikkina aikoina on lähdetty (lajit ovat lähteneet) etsimään alati sikiävälle populaatiolle elintilaa ja parempia ruokamaita, karkuun vihamielisempiä lajitovereita tai siirrytty toistuvaa jääkauden uhkaavaa rintamaa lämpöä kohden tai muiden luonnonmullistusten aiheuttamia katastrofeja jotka ovat tehneet elinpaikkoja kelvottomiksi. Parempia olosuhteita kohti siis eikä ole kyselty, onko joku ne järjestänyt vai ei. Perussyyt eivät koskaan ole vaihtuneet, eivät nykyäänkään; aseet vain ovat yhä kauhistuttavimpia, joilla lajitoverit toisiaan murhaavat ja siksi aiheuttavat ylimääräistäkin pakolaisuutta. Mekin, jotka "valmiissa" ruokapöydässä täällä törsäämme ja paremmalla alustalla nyt paksusti voimme, olemme hyvinvointimme jostakin ja joltakin riistäneet ja ryöstäneet; maaemolta ainakin samalla syöden ja liaten asujaimistoamme ylenmäärin. Emme me omasta nahkastamme emmekä itseltämme mitään, emmekä mistään ole tinkineet kun kaikki tänne ja heti -elämää olemme tottuneet elämään. Tässäkin hyvinvoinnissa on nyt vetävälle pää jo näkyvissä vaikka muu maailma ei sijoiltaan liikahtaisi joten kyllä se on niin, että koko ihmiskunta nyt käsikädessä kohti nopeutettua tuhoa veneilee. Ikävä kyllä tämä yksi laji laivaa siihen tuhon veneeseen myös miljardit muut elinkelpoisemmatkin lajit. Käänteinen Nooan arkki siis.

      Poista
  7. Lukumietteitä minullakin olisi... nimittäin tuota noin luin lehdestä ällistyksekseni uutisen, jonka mukaan muuan turkulainen oli raiskannut 14-vuotiaan tytön ja saanut siitä puolitoista vuotta linnaa, mutta hovioikeus alensi raiskaustuomiota, syystä että Turun poika oli vähän aiemmin saanut tuomion tapon yrityksestäkin – tämähän on tuttua Suomen oikeuslaitoslaskuoppia, jossa rangaistusten yhteenlaskussa 1 + 1 ei suinkaan ole 2, heh heh, vaan paljon vähemmän – josta juolahti mieleeni, että montakohan raskasta rikosta olisi tehtävä putkeen, jolloin niiden tuomiot yhteen laskettuna olisi pyöreä nolla tai luiskaisi peräti miinukselle?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totiseen asiaan on hyvä olla kysymyssarja. Hyvä t

      yö. Kuinka tätä asiaa tulisi lähestyä?

      Poista
    2. Varmaankin äärettömästi, koska hovioikeudessakaan 1+1 ei ole vähemmän kuin 1 vaan melkein 2.

      Poista
    3. Ei käy ny. Chuck Norris on laskenu äärettömään, kahdesti.
      Ei päässy lähteen ku pitää vahtii pihaa. Muuten nurzi lähtis rehottaa.

      Poista
  8. Näin sivistyneissä länsimaissa:
    "Âgée de plus de 6000 ans avant Jésus-Christ, cette idol.." (Le Figaro)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miracles r'us' kertoi että Jeesus on syntynyt 23.3.
      tänä vuonna ja tulee Suomeen kertomaan kuinka asiat saadaan clusterista akustiseen järjestykseen
      nimellä E. Morricone.

      Poista
  9. ja Le Monde -lehdessä: "premier âge de fer (environ 650 avant J.-C.)"

    VastaaPoista
  10. "Entä jos lakkaisimme pitämästä esihistorian ihmisiä tyhminä ja jälkeenjääneinä? Ihmislajin erikoispiirre näyttää olevan loputon sopeutuvuus ja siihen liittyen kekseliäisyys."

    Jo perusopetuksen oppikirjoissa (lukiosta puhumatta) onkin "ylimuistoisen ajan" korostettu, että hengissä selviäminen esim. kivikaudella (ravinnonhankinta, hypotermian välttäminen jne.) vaati sellaista kognitiivistakin kyvykkyyttä, joka ei mitenkään jää jälkeen nykyihmisestä.

    Niin että ei professorin miete nyt mikään aivan uusi oivallus ole.

    VastaaPoista
  11. Eaa ja jaa ovat sikäli hyviä määritteitä, että jo ainakin tuhat vuotta on tiedetty, että vaikka Jeesus olisikin ollut olemassa, ei hän ainakaan ole syntynyt vuonna 1 jos Raamatun ajanmääritykset pitävät paikkansa (ja muitahan ei ole), eli jo varhain selvisi että kirkkoisä laski väärin.

    VastaaPoista
  12. Mutta miksiköhän nämä tieteelliset "eaa ja jaa" (pro eaa., jaa.) alkoivat vauhdilla yleistyä vasta 1900- ja 2000-luvun vaihteen tietämillä? En keksi muuta käypää selitystä, kuin että tuolloin on täytynyt tapahtua jokin nopea evolutiivinen hyppäys ylöspäin tiedehenkilöiden järjenjuoksussa.

    Jälkeenjääneitäkin yhä löytyy. Mm. prof. Jukka Korpela puolustanut vanhakantaista tapaa pitkään ja mielestäni perustellusti Markus Hiekkasen juhlakirjan nootissa. Tai sitten ruotsinmaalaiset ilmeiset uskis-lällärit, jotka blogisti-professorinkin arvostamassa Norstedts Sveriges historiassa viljelevät jatkuvasti ilmaisuja f.Kr. ja e.Kr. Ja jopa viimeksi ilmestyneessä arkelogien ammattilehti Muinaistutkijassa, jota kirjastossa silmäilin, näkyy ajateltavan tämän suhteen osapuilleen, että "menköön moterni "totuusyhteisö" menojaan, ollaan me vain vanhoillaan eKr. ja jKr."...

    VastaaPoista
  13. Emme palvo Thor-jumalaa, mutta käytämme edelleen 'torstai' sanaa jne. Kulttuurissa on kerrostumia. Sivistyskansa arvostaa niitä ja kokee ne kiinnostaviksi. Ilman niitä kieli ja elämä on tylsää ja arkista. Lisäksi eaa on typerä ilmaus, emme tiedä mitä ajanlaskua tarkoitetaan. Niitä on kymmeniä ja kullakin niistä on oma merkkinsä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ongelma taitaakin olla siinä, että kyllähän me mainiosti tiedämme, mitä ajanlaskua merkinnät eaa. ja jaa. tarkoittavat – mutta katsomme näköjään poliittisen korrektiuden nimissä kohteliaammaksi olla viittaamatta oman kulttuurimme uskontoon. Näemme siinä kai kolonialismin jäänteitä.

      Poista
  14. Sokea piste estää näkemästä, että eaa ja jaa sisältävät Neuvostoliiton ja Itä-Saksan jäänteitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuskinpa vain. Kun "eaa." ja "jaa." aloittivat marssinsa suomenkielisiin teksteihin, oli "yya" jo kaukana takanapäin.

      Ei kyseessä taida lopulta olla kuin osapuilleen vähän toista vuosikymmentä vanha ilmiö. Ensimmäinen minun silmiini sattunut populaariteos, jossa oli siirrytty "tieteelliseen" ilmaisuun myös ajanmääreiden osalta, oli Maria Lähteenmäen ainakin suomeksi ja englanniksi julkaistu "Terra ultima. Matka Lapin historiaan".

      Voitaneen ainakin uumoilla, että taustalla oli Dawkinsin ynnä muiden "tieteellisen ateismin" edustajien aikaansaama kirjavyöry,josta melkoinen osa suomennettiinkin. Sen taustalla puolestaan lienee ollut kustantaja ja kääntäjä Kimmo Pietiläisen lausuman mukaan amerikkalaisen fundamentaalikristillisen oikeiston aktivoituminen jonkin verran varhemmin.

      Poista