18. joulukuuta 2015

Tunnen itseni varakkaaksi




Aivan niin kuin ”Parnassoon” olisi tullut elämää.

Kirjallisuuslehden pitäisi olla ”tuotteena” ihanteellinen, suhteellisen halpa ostaa, helppo hävittää, pannun alusena pistämätön.

Kiitos Pertti Niemisen haastattelusta. Lisään Tero Tähtisen tekstiin, että vaikka hän sanoo Niemisen ja hänen kiinan käännöstensä vaikuttaneen paljon, asia on todellisuudessa päinvastoin: ne vaikuttivat erittäin paljon.

Tosin: Anhavan japanilaisen runon suomennokset vaikuttivat vielä enemmän. Nieminen käänsi kiinasta ja välikielistä pitäen silmällä Arthur Waleyn tekstejä, Anhava luullakseni enimmäkseen englannista arvostaen R.H. Blythiä.

Koska lehdessä on asiasta keskustelua, liitän tähän ilkeyttäni alun lukijakirjeessä käsitellyn Wang Wein runon oman suomennokseni.



Kaurismetsä



Vuori on tyhjä, siellä ei ole ketään,

paitsi kuuluu puheen tähteitä.

Laskeva aurinko valaisee syvää metsää

ja sytyttää sammalen vihreän vielä.



 = = =

Kaikki suomennokset ja osa englanninnoksia pohjautuvat vakaumukseen, että tuo yksikin runo on kallisarvoisempi kuin Euroopan ja Amerikan museoiden kaikki Ming-posliinit.

Sekin aika tulee, että joku kirjoittaa tuon runon miekalla hiekkaan, ja ihmiset pääsevät katsomaan sitä, tuhat juania lärvi.

Runot muuten ovat vanhempia kuin se kuuluisa posliini. Nämä joita on luettu niiden kirjoittamisesta alkaen ovat tyypillisesti olleet saatavilla noin 1200 vuotta. Oman aikamme kulttuurivallankumouksen aikana jotkut kaartit yrittivät tuhota nekin. Tavoite osoittautui mahdottomaksi.

On paljon helpompi tappaa ihmisiä kuin runoja.

Vielä samassa ”Parnassossa” on kyselty antikvariaatin pitäjiltä, millaisia kirjoja ostetaan ja myydään ja millaisia ei. Joka kerta kun käyn divarissa siellä käydään jonkun pussukkaa läpi. Myyjä on tyypillisesti krapulassa tärisevä kuolinpesän osakas ja kauppias luultavasti laskee päässään, maksaako yhden vai kahden kaljapullon hinnan ja lykkää loput takaisin valehdellen, että kiinteistössä ei ole paperinkeräysastiaa.

Ihmettelin ja vähän kauhistelin, kun yhdessä paikassa sanottiin, ettei siellä osteta edes Tammen Keltaisen kirjasto Calvinoja eikä Faulknereita. Nyt palikat loksahtivat. Tammen Keltaiset ovat keräilykohteita. Nuo kaksi keräilijöillä on jo. Voisin viedä divariin jonkin Hullun metsän tai vastaavan väliin jääneen.

En vie. Sain selvän, miksi eräät kirjat ovat hiukan haluttuja. Ne ovat kaikki minulla. Lyriikka – Eeva-Liisa Mannerin ja Pentti Saarikosken koko tuotanto. Proosa – Vartio, Rintala, siis varhaistuotanto…

Lopetin kirjojen keräilemisen 1960-luvulla. Sitä ennen kertyneet ensipainokset jäivät sukuun. Tuo outo termi ”ensipainos” tarkoitta kirjan ensimmäistä painosta. Jokin Hellaakosken ”Jääpeili” olikin sekä harvinainen että hieno. Joel Lehtosen ”Rakkaita muistoja” oli yleinen mutta hieno.

Aloin epäillä, että miehet – he olivat aina miehiä – jotka ostavat sellaisiakin kirjoja, joita eivät aio tai osaa lukea, ovat töissä jossain mainostoimistossa.

Esitin jo aikaisemmin tyhjentävän analyysin ja selityksen islamin maiden tapahtumille ja pakolaisvirralle: Internet (älypuhelimet). Aina kun tehdään keksintö ja otetaan se käyttöön ympäristössä, jolta oikeastaan puuttuvat käytön edellytykset, seuraa sisällissota.

Rakkaat oppilaat – mikä oli kirjapainotaidon keksimisen mullistavin seuraus? (Ennen tätä kysyttiin keskikoulun alaluokilla.) – Uskonpuhdistus.

Etenkin Luther ryhtyi käymään sotaansa painetuilla lentolehtisillä. Lisäksi hän kopsasi aikaisemman oivalluksen, cutting out the middleman (keskialalatinaa). Kun painetaan Raamattuja kansankielellä ja opetetaan samalla porukoita lukemaan, ei tarvita enää veroja ja maksuja kiskovia kardinaaleja, vaan ”tekijänoikeuskorvaukset” voidaan osoittaa suoraan Lutherille itselleen tai hänen ollessaan estyneenä sopivalle evankelis-luterilaiselle seurakunnalle. Wycliffen raamatunkäännös tosin oli ilmestynyt jo 1384, ja harvinaisen ja vaikean työn eli kreikasta kääntämisen teki Erasmus, joka siis pysytteli varovasti katolilaisena.

Mikä oli seuraus uskonpuhdistuksesta? Talonpoikaiskapinat ja aste asteelta järkyttävämmät sisällissodat, joita sanotaan jostain syystä uskonsodiksi.

Kong Futsen lukeminen tai lukematta jättäminen oli muuten Kiinassa eri aikoina hengenvaarallista, ja ajoittain Buddhan opetusten levittäminen muualla Aasiassa.

Meneillään on muutos. Se on lehdille ja kirjoille vaikeaa. Niiden julkaisijoita ei kai lohduta, ettei puhelinta ole koskaan tarvinnut ostaa, jos on halunnut soittaa esimerkiksi tädilleen Nuppulinnaan.

Mielipiteet ovat vaarallisia ja siksi niiden myyminen, ostaminen ja tukahduttaminen kiinnostaa aina. Tosiasioita ei voikaan vainota.

Runoilijan saa hirttää ilman muuta. Mielipiteet jotka sisältävät poikkeavia käsityksiä maailmasta nävertävät minkä tahansa yhteiskunnallisen järjestelmän ydintä.



20 kommenttia:

  1. Sammalen vihreyden vihreys, syvän vihreä hehku vähäisessäkin, matalalta paistavassa valossa on aina ihmetyttänyt minua. Nyt tämä hieno runokäännös sytyttää sammaleeseen valon ja vihreyden.

    VastaaPoista
  2. Ajatteli talonpoikaiskapinoiden johtuneen suurkapitalistien ahneudesta, ei uskonpuhdistuksesta.

    Talonpojalta Saksassa, myöhemmin ehkä suomalaiselta torpparilta kiristettiin lisää resursseja.

    Nallen If toteutti tämän saman tempun lopettamalla konttoriverkon. On vaikeata myydä vakuutuksia, jos Helsingissä on yksi asiakaskonttori Tallinnanaukiolla.

    Demokratia on diktatuuria, kuten kartanonherra toteaa....

    VastaaPoista
  3. Lutherin tekijänoikeuskorvaukset, löytyisikö niistä kirjanpitoa?

    VastaaPoista
  4. Moss - mielestäni kaunein sana englannin kielessä ja hyvästä syystä.

    Gdanskin Lenin-telakan edessä on hieno muistomerkki runoilijan kuolemattomuudelle. "Sinä joka väärin teit yksinkertaiselle ihmiselle, älä tunne olevasi turvassa"...
    "Voit tappaa runoilijan, syntyy uusia"...
    "Ylös kirjoitetaan teot ja keskustelut"...

    VastaaPoista
  5. Federico García Lorca vielä heinäkuussa 1936 oli sitä mieltä että "eihän kukaan runoilijoita tapa". Tuli sitten elokuun 19sta päivä. - No, runoilijatkin erehtyvät.

    VastaaPoista
  6. Wang Wein vaikutus näkyy myös ruotsalaisen Bruno K Öijerin runoissa. Ote Askeleet takanani runosta, joka löytyy Kadotettu sana teoksesta, Öijerin Trilogiasta, jonka ovat kääntäneet suomeksi Markku Into, Seppo Laitinen ja Ilkka Pasanen.

    ja kuulen sinun hengittävän
    kuulen askeltesi huutavan takanani
    kun käännyn en näe ketään
    vain ilta-auringon viimeinen arka kiila
    tunkeutuu sateiden välistä
    ja saa hylätyn aution puiston
    leimahtamaan vihreään kultaan
    ja palavaan magnesiumiin

    VastaaPoista
  7. Mainitsit Hellakosken Jääpeilin ensipainoksen - sen ostin Suomalaisen kirjakaupan alennusmyynnistä vuonna 1954, vaikken ensipainoksista ja keräilyharvinaisuuksista mitään tiennyt. Oli ne Alet silloin ihania aarreaittoja.

    VastaaPoista
  8. Ensipainos on kai eri asia kuin korupainos. Onko Kemppisellä yhtään korupainosta? Minulla on sattumalta päivän blogin uskonsota-teemaan liittyvä

    Sissi-R. (Kajaanin sissi-rykmentti) : piirteitä Kainuun osuudesta Suomen vapaussotaan / kirjoittanut O. Stenij.
    Kajaani : [Kainuun suojeluskuntain piiriesikunta], 1928.

    Kirja on numeroleimattu. Omistaja on selvästikin osallistunut tapahtumiin ja kirjoittanut sivujen laitaan täydennyksiä. Kekkonen mainitaan.



    VastaaPoista
  9. Kummasti sanat ovat taas asettuneet runoksi. Tuohon "tähteisiin" vähän reagoin ensin, mutta niinhän runossa pitääkin käyttää sanoja uusissa yhteyksissä.

    Viimeinkin luin Rintalan Leningradin kohtalonsinfonian ja olin järkyttynyt, sitten luin Svetlana Aleksijevitsin De sista vittnena, Viimeiset todistajat, ja olin vielä järkyttyneempi. Petomaisia kuvia valkovenäläisten, venäläisten ym. lasten kokemuksista viime sodan aikana, ei kai ole vielä suomennettu. EG

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bravo, tuohon sanaan "tähteitä" ripustin runon. Tähteet ovat ruokaa, ravitsevia. Ihmiset ovat menneet, runo sanoo. Kun sana on yllättävä, siinä vilahtaa "tähti" --- "tähtein tuolla puolen" eli meille tuttu äärettömyyden sana.

      Poista
    2. Aivan mitättömän pieni kommentti: Olisiko ".. puheen rippeitä" kenties parempi?

      Poista
  10. Jääpeilin ensipainos löytyy hyllystäni myös, isältä peritty. Kalevi Kuitunenko jossakin mainioista kirjoistaan mainitsi, että vielä kauan ensipainoksia sai tavallisista kirjakaupoista halvemmalla kuin uusia. Itse olen liian nuori tällaista muistamaan.

    VastaaPoista
  11. Tuo taitaa olla vitsi, että älypuhelinten käytölle ei olisi joissakin yhteiskunnissa edellytyksiä ja siitä sitten seuraisi vaikkapa sisällisssotia. Puhelimen käytöllehän ei kovin kummoisia edellytyksia tarvita. Katsokaa vaikka ympärillenne miten älyttömät zombit harhailevat kaduilla puhelinta tuijottaen.

    Kun lukee analyysejä muslimimaiden tilanteesta ja historiasta, tulee vakuuttuneeksi siitä, että se mitä laajalevikkisesssä mediassa Lähi-Idästä kerrotaan on täydellistä väärinymmärtämistä. Kai uskotaan että ns. suuri yleisö ei jaksa seurata monimutkaista logiikkaa, eli tosiasioiden kertominen tulisi liian työlääksi.

    Ikävää se kuitenkin on, kun kenttä näyttää sitten jäävän kokonaan kaiken maailman helppoheikeille. Lähi-Idästä voi väittää melkein mitä tahansa ilman että sitä kukaan yrittää kiistää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yleensä islamin maissa kuvien esittäminen on uskonnollisten kieltojen vuoksi kehittymätöntä, tai toisin kehittynyttä. (Egypti ja Iran ovat maailman suurimpia elokuvan tuottajia.)

      Poista
    2. Iranin osalta veikkaisin syyksi islamin kuvakiellosta riippumatta säilynyttä erittäin laadukasta miniätyyriperinnettä.

      Poista
  12. ”'tekijänoikeuskorvaukset' voidaan osoittaa suoraan Lutherille itselleen tai hänen ollessaan estyneenä sopivalle evankelis-luterilaiselle seurakunnalle."

    Taisi vaan käydä täsmällisemmin sanottu niin, että ne menivät maallisille ruhtinaille. Luterilainen kirkko sai rippusia siitä hyvästä, että alistui noille ruhtinaille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskonpuhdistus oli Saksan herrojen keino lisätä verokertymää. Kustaa Eerikinpoika Vasa Ruotista ymmärsi tämän heti.

      Poista
    2. Tämän sanoi Haavikko (Agrigola ja kettu) tyylikkäästi, kuningas kuuli Saksassa puhdistetun uskon, kunigas kuuli väärin, että siellä oli kirkot puhdistettu (vapaa sitaatti).

      Poista
  13. Mahtoiko mikään suomalainen tiedotusväline julkaista Svetlana Aleksijevitshin Nobel-luentoa? Se on vuoden tärkeitä dokumentteja. Sen tiivistelmä sattui silmiini parhaillaan myynnissä olevan FT Weekendin sivuilta. Koko luento on Nobel-säätiön kotisivulla monella kielellä:
    http://www.nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/2015/alexievich-lecture_en.html

    Islamin kuvakielto on monitahoinen asia. Lähtökohtaisesti islam on kuvan suhteen suvaitsevainen kuten kristinuskokin. Wahhabismi ym. fundamentalistiset suuntaukset ovat kuitenkin harjoittaneet jopa kuvien tuhoamista (Afganistanin buddhapatsaat, Timbuktun alttarit, ISIS/Daeshin hävitystyöt).

    Monoteisten uskontojen, myös juutalaisuuden ja kristinuskon, kuvakielto perustuu kymmeneen käskyyn (toinen käsky: älä tee itsellesi kuvaa, nykyään: älä tee itsellesi jumalankuvaa). Protestanttisuudessa Calvin ja Zwingli noudattivat sitä ankarasti, Luther näki kuvassa arvoa. Suomessakin on merkittäviä suuntauksia, joille kuvakielto on tärkeä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Wahhabismi ym. fundamentalistiset suuntaukset ovat kuitenkin harjoittaneet jopa kuvien tuhoamista (Afganistanin buddhapatsaat, Timbuktun alttarit, ISIS/Daeshin hävitystyöt)."

      Periaatteessa nämäkin teot on kohdistettu kuviin, joita on pidetty epäjumalan palvomisena. Käyttäähän Isis probakandassaan video-kuvia.


      Poista