1. joulukuuta 2015

Siirtolaisia



Pois Suomesta muuttamista moitittiin ja vastustettiin juuri samoilla perusteilla kuin tänne muuttamista nyt. Tavallisimmin muuttajat leimattiin laiskoiksi, epäsosiaalisiksi, epäisänmaallisiksi ja velvollisuuksien pakoilijoiksi. Lisäksi mainittiin siveellinen turmelus.

Muutto valtamerien taakse menetti ajankohtaisuutensa toisen maailmansodan jälkeen. Yksi syy oli vaikeus, usein mahdottomuus viedä rahaa maasta. Säännöstely oli kauttaaltaan tiukkaa.

Lukijoille haluan mainita, että jos oli Ruotsiin muutto Suomesta valtavaa 1960-luvun lopulla (5 prosenttia kokonaisväestöstä), oli se hurjaa myös sata vuotta sitten.

Maakunnassa tiedetään edelleen, että joka talosta – tai oikeastaan jokaisesta pienestä kylästä – mentiin Amerikkaan. Kolmannes tai puolet palasi. Hyvin karkeasti arvioiden siirtolaisistamme puolet onnistui ja se toinen puoli epäonnistui. Paljon sieltä tuotiin talorahoja, joka oli tavallinen tavoite. Joillakin tulijoilla ei ollut kuin taskukello ja sekin huono. Joillakin oli vain kaksi kättä ja ikävänsävyinen hymy huulillaan. Kielikello kansanlaulu toistaa jälkimmäistä: ”Tällaisia terveisiä Peräkorven Jaska on Michiganin valtiosta tuonu – että rahat jotka mainissa tienata sain olen kapakassa pelannu ja juonu.”

Toinen tuttu parodia palanneen siirtolaisen esittämästä yhteenvedosta on:” Rahani olen pannut viinaan ja naisiin ja lisäksi jonkin verran turhuuteen.”

Varhainen, vaikeasti tavoitettava väitöskirja Amerikan siirtolaisuudesta Pohjanmaalta on seinäjokelaisen Anna-Leena Toivosen vuonna 1963 julkaisema. Hyvin merkittävää siirtolaisuustutkimusta harjoitetaan Turun yliopistossa. Ykkösnimi on Keijo Virtanen, nyt eläkkeellä oleva pitkäaikainen rehtori ja kulttuurihistorian professori.

Kerään myös tietoa pakinoitsija Vaasan Jaakoon unohtamisesta maakunnassa ja muualla. Epäilen sitä tietoiseksi. Ennen puhuttiin aktiivisesta unohtamisesta. Hän, päätoimittaja Jaakko Oskari Ikola, oli niin kiivas oikeistomies, että muiden kaltaistensa tavoin hän siirtyi ja joutui siirtymään taustalle sodan päätyttyä.

Julkisuudessa Ikola leimasi 1920-luvulla Amerikan siirtolaisuuden kielteiseksi ilmiöksi samalla tavoin kuin teki paikallinen papisto, etenkin heränneet, ja osa lukeneistoa. Viimeisenä aikanaan, pettyneenä ja liian lihavana, hän matkusti itse Amerikkaan, esiintyi laajasti ja kirjoitti mainion kirjan kokemastaan ja näkemästään.

Kaunokirjallisuudessa Antti Tuuri on pitänyt aihetta lämpimänä ja esitellyt etenkin Floridaan menneet siirtolaiset, joissa on veropakolaisia ja muita, joilla oli hyvä syy pysytellä kaukana kotimaisesta poliisista. Puhe on useimmiten nykyajasta tai lähimenneisyydestä. Eräiden romaanihenkilöiden takaa luulen erottavani luokkatovereitani.

Täytyisi löytää kustantaja seuraavalle antologialle. Pohjankirjan jälkeen voisi olla Pohjanmaan kirja. Maakunnasta on kirjoitettu niin paljon sellaista, mitä kukaan ei ole lukenut, ja siitä tiedetään niin paljon sellaista, mitä kukaan ei oikeastaan halua tietää.

Kauhava ja Alahärmä olivat maan suurimmat siirtolaispitäjät vuosikymmeniä. Miksi? En tiedä. Eivät tutkijatkaan näytä tietävän. Miksi Lapualta ei lähtenyt paljon ketään mutta Isostakyröstä paljon?

Mikä on Amerikan siirtolaisuuden suhde jääkäriliikkeeseen ja Lapuan liikkeeseen? Te vastaatte: ei mitään suhdetta. Minä intän: jospa kuitenkin oli. Kainuusta mentiin Venäjälle, Pohjanmaalta Ameriikkaan, 20-luvulta Kanaataan. mutta kun talouspula oli vienyt työn vähiin, siirtolaisuus ei enää noussut merkittävän suureksi.

Jo Toivonen laski, että puolet lähtijöistä kuului ryhmään ”tilattomat” tai suorastaan ”irtolaiset”. Se ajatus, että tervan kysynnän loppuessa maakunta köyhtyi, tilat pirstoutuivat ja nuorimmat lapset jäivät hunningolle, ei ehkä ole ainoa selitys.

”Jääkärisiirtolaisuudessa” muuten sisäinen luokkajako oli aivan hurja. Etenkin ensimmäiset Saksaan menneet olivat ruotsinkielistä sivistyneistöä mutta pääjoukko erilaisia renkipoikia ja maatyömiehiä, Pohjanmaalta. Ensin mainituista tuli kenraaleja, viimeksi mainituista ei. Yhdistävä tekijä oli ryssäviha, joka kohdistui etenkin armeijassamme olleisiin ”ryssän kenraaleihin”. Epäluuloinen suhtautuminen Mannerheimiin on yksi niistä juonteista, joka on aktiivisesti unohdettu.

Haluaisin ymmärtää, miksi Pohjanmaa on Pohjan-maa. Ei se oikein voi olla pelkkä ”pohjoinen”, kun on Norrbotten. Elleivät Haavikko, Setälä, Haavio ja sata muuta olisi puineet asiaa ruumeniksi, sanoisi epäileväni, että Pohjanmaa ja Karjala olivat eri ”valtakuntia”, jotka sotivat keskenään vähän niin kuin Kaleva ja Pohjola. Ja miksei sampo saattanut olla friisiläisten asentama vesimylly. Pohjalaiset harjoittivat noituutta ja karjalaiset taikuutta…

Mainitsen friisiläiset, koska vuosituhansien tärkein kauppatavara suola tuli enimmäkseen Hampurin seudun kaivoksista ja friisiläiset olivat kovia merenkulkijoita.

Riita siitä, mitä Lappi-paikannimistä on ajateltava, ei osoita merkkejäkään laantumisesta. Siitä ollaan aika yksimielisiä, ettei saamelaisilla ollut poroja eikä kummallisia vaatteita silloin kun heitä muistellaan vielä oleskelleen etelässä. Pohjanmaalla on Lapua ja Lappajärvi ja joukko muita epäilyttäviä paikannimiä. Niitä on pitkin maata. Kun tuo ”lappi” ei liene saamen sana, se tarkoittaa siis ”toisenlaiset”. Aina on ollut ei-meikäläisiä.

Oma asiayhteyteni? Pietari siirtolaisuus oli vielä suurempaa kuin merien taakse suuntautunut. Isäni suku kuuluu heihin. Äidin puolelta oli niin monta, että luullakseni äidinisäni oli suostua veljensä Berkeleystä esittämiin kutsuihin. Ja oli siellä näiden siskokin, jonka kanssa ei oltu puheväleissä. Miksi, en tiedä.

54 kommenttia:

  1. Onko selvitetty, minkä tasoiset etuudet Amerikka tarjosi myös niille, jotka eivät tehneet eivätkä edes aikoneet tehdä siellä yhtään mitään?

    Maksoiko Amerikka myös perheen yhdistämiset, loma- ja virkistysmatkat aika-ajoin takasin Suomeen ja oliko ylöspito muutoin kaikin puolin moitteeton?

    Meinaan vain, että aivan kaikki analogiat eivät ole aivan yksi-yhteen. Kuten Karjalan evakkojen rinnastamien iloiseen elintasoturismiin ja turvapaikkashoppailuun, jota sitäkin kuulemma nykyään esiintyy.

    Jos joku lähtee siirtolaiseksi omavastuuperiaatteella niin, että ei jättäydy muiden elätettäväksi ja jos vastaottavalla yhteiskunnalla on ao. tulijan osaamiselle ja kyvyille oikeasti käyttöä, ei huomauttamista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaken jankutuksen uhalla on eroteltava:

      - siirtolaiset (=hakevat parempia olosuhteita, työtä tms.)

      - pakolaiset/turvanpaikanhakijat (=ne, joita lähtömaassaan vainotaan)

      Ongelma on pystyä erottelemaan todelliset pakolaiset/turvanpaikanhakijat siirtolaisista. Vastaavasti edellisiltä voi vaatia erityistä työmarkkinakelposuutta tai muuta hyödyllisyyttä. Pelkkä aito vaino riittää.

      Poista
    2. Sorry tärkeä ei sana uupui, siis Vastaavasti edellisiltä EI voi vaatia erityistä työmarkkinakelposuutta tai muuta hyödyllisyyttä. (Pelkkä aito vaino riittää.)

      Ongelma on aidon vainon näyttäminen.

      Poista
  2. Miksi isoisäni vaari lähti pois Saksasta ja juuri silloin - noin 1800 luvun keskellä - on minulle selvä. Maakunta oli ylikansoitettu. Maaperä oli tuottava ja siksi hyvin kallista siellä Kielin varrella meren rannalla. Tapana oli sielläpäin, että nuorempi poika peri kaiken ja vanhemmista lapsista tulivat ne mihin kukin pystyi. Miksi vasta 1800 luvulla sitten? Uskon, että ennen se oli yksinkertaisesti kielletty. Samaan aikaan kuin Claus tuli Viroon lähtivät sadat ja sadat 'Clausit' sieltä Ameriikkaan. Nykyään on yhdessä tietyssä paikassa Iowan ja Illionoisin rajalla monilla ihmisillä samat nimet mikä olivat suvussani siellä Saksan maakunnassa. Aion matkustaa molempaan paikkaan jonain päivänä.
    Kuitenkin haluaisin sanoa, että minusta ei ole ihan oikea laittaa kaikki siirtolaisuudet yhteen pataan. 21. vuosisadan siirtolaisuus Euroopassa on toisenlainen siinä mielessä, ensiksi see on moninkertaisesti helpompi suorittaa kuin aiemmin ja toiseksi että siitä maksetaan. Siis maksetaan pelkästään siitä, että sä saaput paikalle. Ja näin liikutaan sinne, missä maksetaan enemmän apurahaa. Kolmas Euroopan uus-siirtolaisuuden piirre on se, että siirtyvät yhden tietyn maailmanuskonnon edustajat ja se usko ei ole kaikkein nöyrimpiä uskontoja. Periaatteessa ovat sen uskonnon edustajat nykyään kuin yksi kansalaisuus. Elikkä toimii kumulaatioefekti ja tulos on maille sama kuin oli Virolle neuvostoajan migraatio. Siis vaikka ihmisiä tuli joka puolelta ja vain osa Venäjältä, täällä he muodostivat yhtenäisen venäjänkielisen neuvostokansan (eli virolaisille 'venäläiset') ja ei sulautunut yhteiskuntaamme vaan muodosti rinnakkaisyhteiskunnan ja sillä oli alusta alkaen kolonistinen luonne. Euroopan maiden pitää vakavasti harkita kuinka monta YHDEN kultuurin siirtolaisia he pystyvät luontevasti sulauttamaaan. Se ei ole mikään itsestäänselvyys. 100000 'venäläistä' olisi ollut Virolle siedettävissä, mutta kun niitä tuli 3000000-400000. Ajatelkaa: 25 vuotta itsenäistymisen jälkeenkin on meillä merkittävä osa asukkaista joka katsoo VAIN naapurimaan televisiota ja kiinostuu vain Putinista, eikä Viron pääministeristä.
    Kaikki riippuu siitä, että Eurooppalaiset tiesivät mikä on heidän voimiensa rajat. Minusta vaan tuntuu, että ne ei nyt oikein tietää sitä oikein tällä hetkellä. Suomi on kuitenkin enemmän jalat maassa kuin moni muu Euroopassa tällä hetkellä. Vähintään raiskausrikoksen tekijöitä ei piilotella medialta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maaorjuus päättyi "Saksassa" 1800-luvulla.

      Viron nämä apurahasiirtolaiset eivät päädy, koska Viron valtion kuukausiapuraha on 80€:a

      Apurahasiirtolaisuus olisi loistava uusiosana.

      Poista
  3. Takavuosina televisiossa näytettiin Sotamaan ottamia kaitafilmejä Kekkosessa. Yhdessä pätkässä Urkki tapailee laulua Ameeriikasta palanneesta talapakannikolaista, joka ei ollu rahojansa turhuuksihin pannu vaan on kortilla pelannu ja juanu.

    Voimmeko kutsua nykymeininkiä siirtolaisuudeksi? Vai siiitoslaisuudeksi?


    Iltasanomat julkaisi kartan vastaanottokeskusten tilanteesta 25.9.2015, jolloin tulijoita oli noin 16 000.
    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1443485108490.html

    Yhdellä silmäyksellä näkee miten Suomi on ”miehitetty”. Nyt kun luku on jo reilusti yli 30 000, voi tulijoiden tähänastisen ikä- ja sukupuolijakauman perusteella arvioida varsinaisen riskin muodostavan jo vähintään kahden divisioona a’ 10 000 miesvahvuuden.

    Päivittäisten raiskausuutisten perusteella miehittäjä on alkanut käyttäytyä miehittäjän tavoin. Kuten Alan Salehzadeh totesi IL:n blogissaan kaikki he tietävät että raiskaus on rikos, turha siitä on heille lässyttää. He tietävät myös että voivat selvitä parhaassa tapauksessa ehdollisella tai sitten pääsevät suomalaiseen vankilaan, joka lienee vastaanottokeskuksen petipaikkaa miellyttävämpi.

    Primäärinen raiskaaja on se, joka on poliisin hallussa, mutta mielestäni pitäisi jo hiljakseen syyllistää nekin, jotka heille kutsun lähettivät ja maahan päästivät.

    Vastaa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaan. Ehkä ei ole vielä auennut pääosalle että Suomessa vankila tarjoaa paremmat olot kuin vastaanottokeskus. Yllyttää raiskaamaan tai pahempaankin.

      Poista
  4. En luonnollisesti tiedä mikä on herra Kemppisen suhde salmiakkiin. Itselläni ei ole muuta suhdetta Pohjanmaahan, kuin juuri salmiakki. Nimittäin Salmiakki-Finlandialla palkittu Ilmajoella sijaitsevan pienen Namitupa yrityksen Pöyröö puluveri. Nerokas tuote ja niin lähellä alkuperäistä apteekin salmiakkijauhetta, jonka jo kuvittelin menettäneeni ikuisesti. Tämä ei ole maksettu mainos, vaan tyytyväisen kuluttajan ilosanoma niille, jotka eivät vielä ole tuotetta löytäneet. Salmiakkihan on juuri se tuote minä rapakon takana ruisleivän lisäksi jääkiekkolähettiläämme ja vaihto-oppilaat eniten himoitsevat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei pidä kääntää puukkoa haavassa. Ei saisi edes ajatella tuommoisia. Verenpaine.

      Poista
    2. Salmiakkijauhepulverirasia jossa kannessa seisoi että
      HOCKEY
      pulveri

      Höökipulveri se on.

      Kuka juuttaan kuppelo on pannut kassoille röökilootiin että

      Eksä tiedä kuka mä oon.

      Kuka. Just...

      Etsä tiä ketä mä oon menis piukalla läpi mut ku ei..

      Etsä tsennaa mua? Ihan helppoo. Emmä hiffaa mikä feelu?

      Keneksi mahtanette minua luulla, hei: ketä mä oon, tsennaatsä mut (mua)... Näit on läjittäin mut hei...

      Poista
  5. " Pois Suomesta muuttamista moitittiin ja vastustettiin juuri samoilla perusteilla kuin tänne muuttamista nyt. Tavallisimmin muuttajat leimattiin laiskoiksi, epäsosiaalisiksi, epäisänmaallisiksi ja velvollisuuksien pakoilijoiksi. Lisäksi mainittiin siveellinen turmelus."

    Agricolasta vielä yksi lisämääre muuttajista:

    "Pohjalaisessa julkaistiin huhtikuussa 1898 juttu mielenvikaisuuksien yleisyydestä amerikasuomalaisten keskuudessa, ja kirjeenvaihtajan tekemät huomiot vahvistivat käsitystä suomalaissiirtolaisista melkoisten paineiden alla. Kirjeevaihtajan mukaan Michiganin osavaltion Newberryn houruinhuoneen potilaista yli kolmannes oli suomalaisia, ja paikkakunnalla olikin tullut yleiseksi sellainen luulo, että Suomesta lähetettiin tahallaan matkaan mielenvikaisia, jotta heistä päästäisiin eroon. Kirjeenvaihtajan päätelmän mukaan mielevikaisuus amerikansuomalaisten joukossa oli yleistä siksi, että suomalainen luonne ei sopeutunut uusiin oloihin yhtä nopesti kuin muiden kansalaisuuksien.."

    Katriina Aho: Mielisairas ja yhteisö : mielisairaita kohtaan osoitettu huomio vuosisadan vaihteen eteläpohjalaisessa lehdistössä (Suomen historian pro gradu, Jyväskylän yliopisto 1999, PDF tiedosto 10,6 Mt)

    VastaaPoista
  6. Kuuntelin tuossa eräänä päivänä esitelmää, jossa sivuttiin eräitä siirtolaiskohtaloita. Kyllä täytyy todeta, että mainitut henkilöt olivat pääsääntöisesti väkeä, jota kauniisti kutsutaan "seikkailijaluonteiksi". Vähemmän kauniisti sanoen kyse oli pääasiassa syrjäytymisvaarassa olleista nuorista miehistä. Rumasti sanoen kyse oli kotimaassa umpikujaan joutuneista hamppareista.

    Luonnollisesti kovilla olosuhteilla on oma vaikutuksensa. Niissä joko teräs karaistuu tai sitten hortoilijan tie päättyy lopullisesti. Yleensä muistamme siirtolaisista sen puoliskon, joka selvisi. Sitä puoliskoa, jolle kävi huonosti, muisteli korkeintaan vanha äiti.

    Näin ollen olisin täysin valmis uskomaan niitä aikalaiskuvauksia, joissa suomalaiset siirtolaiset kuvattiin siveellisesti alempiarvoiseksi ainekseksi.

    Eri asia on sitten se, että siveellisesti alempiarvoinen aines sisältää monesti aloitekykyisiä, aikaansaapia henkilöitä, joitten lahjat eivät rauhanaikana kotimaan ahtaissa ympyröissä pääse täysiin oikeuksiinsa.

    Sama koskee nykyistä siirtolaiskriisiä. Se sakki, joka Suomeen tulee, on aktiivista ja eteenpäinpyrkivää. Se, että he ovat Suomessa vaikeuksista huolimatta, todistaa tämän. Turvapaikkaprosessi on toinen hyvä suodatin: Se, joka on joko aidosti onnistunut hankkiutumaan kotimaassaan vainon kohteeksi tai onnistuu vakuuttamaan suomalaiset, skeptisesti suhtautuvat viranomaiset tästä, on varmasti keskimääräistä lahjakkaampi yksilö. Ei välttämättä rehellisempi, mutta ainakin aktiivisempi. Nyt pitäisi vain keksiä tälle väelle tapa käyttää näitä kykyjään yhteiskuntaa rakentavalla tavalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Esitelmän pohjamateriaali on ollut ilmeisen kapea.
      Lähisukulaisista tiedän veljeksiä jotka kävivät tienaamassa rahaa voidakseen hankkia tulevaisuuden Suomessa.

      Poista

  7. Lähtihän se meitsikin Ruotsiin monen muun mukana. Minä olin (olen) sen verran pösilö, että palasin takaisin. No, olenhan minäkin jonkinlaisen "klassresan " tehnyt täällä äidinmaassa, koska olen joillakin paikkakunnilla jonkinlainen ykkönen ollut. Mutta onhan sentään elävä suhde ruotsin kieleen ja Ruotsiin säilynyt. Skål!

    VastaaPoista
  8. "Haluaisin ymmärtää, miksi Pohjanmaa on Pohjan-maa. Ei se oikein voi olla pelkkä ”pohjoinen”, kun on Norrbotten."

    Tää on pelkkä oma teoriani, mutta voisikohan tuo Pohjanmaa nimitys olla peräisin siltä ajalta, kun Hämeen alue vielä käytännössä halkaisi nykyisen Etelä-Suomen. Hämäläisille olisi nimittäin ollut loogista sanoa siellä asuvia Pohjanmaalaisiksi erotuksena Varsinais-Suomessa (en kylläkään tiedä, että millä nimellä he näitä kutsuivat) asuviin naapureihinsa. Lisäksi ilmeisesti Hämeestä itään pohjoisessa ei ilmeisesti ollut niin pysyvää asutusta, että niillä olisi ollut oma nimensä. Siellä asuvia taidettiin kutsua juuri niiksi lappalaisiksi.

    Pohjahan ei muuten tarkoita välttämättä edes pohjoista vaan se voi olla nimenomaan viimeinen. Tässä tapauksessa viimeinen pysyvä asutus.

    Hämeessä on muuten myös paljon ihan oikeita saamelaisperäisiä paikannimiä. Ei siis hämäläisten saamelaisasutukselle antamia vaan ilmeisesti saamelaisten itsensä alunperin antamia. Itse en kylläkään läheskään kaikkia osaa yhdistää saameen ilman kielitieteilijöiden apua.

    Pohjanmaan historiankin kannalta voisi olla mielenkiintoista selvittää se tosiasia, että miksi meidän kirjoitetun historian alussa tämä "idän ja lännen taistelu" kulminoitui oikeastaan juuri Hämeeseen. Pitäisi unohtaa kaikki kansallisvouhotus ja alkaa miettimään sitä mikä oli se oikea syy siihen, että Hämeenlinnaan aloitettiin rakentamaan hallinto- ja puolustuslinnaa ja Hattulaan halututtiin luoda sellainen "turistirysä", kuin Pyhän Ristin kirkko.

    Itseäni ihmetyttää eniten juuri tuo Hattulan Pyhän Ristin kirkko. En oikein käsitä, että mitä järkeä tuollaisella statuksella varustetulla kirkolla olisi keskellä ei mitään. Jos joku ei sitä tiedä, niin sanottakoon, että Pyhän Ristin kirkko tarkoitti sitä, että siellä säilytetään pyhäjäännöksenä "palaa Jeesuksen rististä". Pyhän Ristin kirkot olivat yleensä haluttuja pyhiinvaelluskohteita.

    Lopuksi mielenkiintoinen huomio Lappalaisuutteen pohjanmaalla ja noituuden ja taikuuden eroihin löytyi tällaisesta blogista:
    http://blog.kansanperinne.net/search/label/Noituus
    Otsikko on Noitien vaino Pohjanmaalla 1500-luvulla. Arkistolöytöjä vuodelta 1899
    Ja tässä lainaus kirjoittajan omista huomioista:

    " "Selville tuli vielä, että Henrikki "monessa muussa paikassa tässä maanääressä on käyttänyt kannustansa, joksi he hänen konettansa kutsuvat, noituuden harjoittamiseksi".

    Asiakirjassa mainittu kannus, jota syytetyn sanotaan ammatissaan käyttäneen, oli yleinen Lappalaisten muinoin käyttämän noitarummun nimi. Näyttää sen vuoksi siltä, että Henrik Lappalainen mahdollisesti muutenkin, kuin nimensä puolesta, oli läheisessä yhteydessä Lappalaisten kanssa, ja mahdotonta ei ole, että hän oli viimeisiä tämän kansan etelämpänä asuvia edustajia." "

    VastaaPoista
  9. Ruotsin valtio katsotaan perustetuksi Kustaa Vaasan kruunajaispäivänä 1523. Sitä ennen valtakunnallinen yhtenäisyys oli häilyvämpää ja sama pätee tietysti valtakunnan itäiseen osaan eli nykyiseen Suomeen.

    Niinpä en ainakaan suoraan tyrmää professorin ajatusta Pohjanmaasta ja Karjalasta erillisinä "valtakuntina". Suomikin oli jo olemassa, mutta sillä tarkoitettiin eteläistä Suomea. Ehkäpä valtakunta-nimitystä osuvampi olisi kutsua niitä vaikkapa modernisti "itsehallintoalueiksi".

    Mitä taas tulee saamelaisperäisiin nimiin eteläisessä Suomessa, niin sehän ei tarkoita sitä, että täällä olisi asunut näitä etnisiä saamelaisia, jotka asuvat nykyään pohjoisessa. Kieli ja kansahan eivät ole sama asia, kuten suomen kielen ja suomalaisten alkuperää puntaroitaessa usein muistutetaan. Kieli vaihtaa sukkelasti puhujaansa.



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valtakuntia eivät Pohjanmaa ja Karjala ole tosiaan koskaan olleet. Sen sijaan on hyvä huomata, että Pohjanmaa oli 1500-luvulla tehnyt aivan oman maakunnallisen järjestelynsä kruunun kanssa. Tuolloin, ja vielä 1600-luvulla, oli tapana, että kruunu sopi maakunnittain talonpoikien kanssa siitä, miten nämä varustaisivat sotaväkeä ja antaisivat suostuntaveroja. (Kuuluisat Helsingin maapäivät 1600-luvulla olivat tällainen tilaisuus.)

      Pohjanmaa sopi Juhana-kuninkaan aikana, jollei jo Kustaa-kuninkaan aikana, että se hoitaa oman puolustuksensa; Pohjanmaalta ei oteta väkeä, mutta sinne ei myöskään lähetetä apujoukkoja. Sopimus romuttui 1590-luvun Venäjän-sodan vuosina, jolloin Etelä-Pohjanmaa ei selvinnyt yksin. Sinne lähetettiin Etelä-Suomesta ratsuväkeä, joka jäi sodan päätyttyä linnaleiriin. Tulokset ovat tunnettuja. Se, että sotaväki oli tullut alueelle paikallisten omasta pyynnöstä, mikä rikkoi aiemman sitoumuksen omatoimisesta puolustuksesta, ei yleensä muisteta.

      Pohjois-Pohjanmaalla sen sijaan vanha sopimus piti. Sieltä Juho Vesainen johti Iin ja Limingan miehet kerta toisensa jälkeen hävittämään Vienaa aivan ilman kruunun apua. Uskoakseni karjalaiset, jotka samoina talvina kävivät polttamassa Iin ja Limingan suunnilleen yhtä perusteellisesti, toimivat aivan yhtä itsenäisesti. Ketäpä tuo sota olisi kiinnostanut?

      Poista
    2. Vesaisen etunimi on muuten Pekka, vaikka kirjallisuudessa hänestä onkin tehty Juho.

      Kainuussa tunnetaan nämä 1500-luvun lopun sodat ns. rappasotina. Nehän alkoivat Pähkinäsaaren rauhan (1323) jälkeen ja kestivät Täyssinän rauhaan (1595). Oulujärven asutus hävitettiin perinpohjin parikin kertaa. (Kajaanin linnaa alettiin rakentaa vasta 1605.)

      Jo 1377 tiedetään vienalaisten tehneen ryöstöretken Oulujokisuuhun ja kaikkiaan niitä on kirjattu ainakin parikymmentä, jopa tuhatmiehisine sotajoukkoineen. Pohjalaiset vastasivat samalla mitalla ainakin 1500-luvun lopussa, jolloin mm. Vesainen satamiehisine joukkoineen hiihteli aina Vienan Kemissä ja Petsamossa asti. Kävivät pohjalaiset Vienan merelläkin, varmaan Solovetskissa asti.

      Kyse oli siis siitä, että Venäjän mielestä Pohjanmaa kuului heille, kuten Pähkinäsaaressa kai sovittiin. Tosin on aika epäselvää, missä sen rajan kuviteltiin pohjoisessa kulkevan ja mitä merkitsevän, valtakunnan vai nautinta-alueen rajaa.

      Poista
  10. Sotien jälkeen mentiin merien taakse Australiaan. Määristä en tiedä mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos siirtolaisuus Australiaan tai sinne siirtolaisiksi menneet kiinnostavat niin käyppäs lukaisemassa seuraavaa kahta aiheista tehtyä Jyväskylän yliopiston pro gradu -tutkielmaa:
      https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/12800/URN_NBN_fi_jyu-2007394.pdf?sequence=1

      https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/8113/URN_NBN_fi_jyu-2005473.pdf?sequence=1

      Poista
  11. Kyllä nyt kauhavalaasia kehutahan kotouttajina. Kai on professori pannu merkillen.

    Ovat haastatelleet kaikki tulijat ja laittaneet kunkin alustavasti kykyjensä ja halujensa mukaisiin hommihin. Opettajat opettaa, hitsarit hitsaa ja kokit kokkaavat, tosin ulkona, kurkunleikkaajat leikkaa kurkkuja jne.

    Kyllä kauhavalaaset muhamettilaasutehenkin oppivat kirves toises ja puukkoo toises käres.

    Kolomen lentokonehallin lattioollen mahtuu tulijoita rivihin kontalleen perijantairukouksihin Mekkahan päin vaikka pualet kortesmarkkiakin. Ja lennonjohtotornista kajahtaa rukouksiin kutsukailotus lakeurelle jotenkin tutun oloosesti suihkukonehien ujellukseen tottuneille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kyllä piristi näinä ruikutusten ja synkistelyjen päivinä!

      Poista
    2. Keilaniemessä pyöräretkellä tuli nuukasti kuulluksi kun Pratt & Whitneyt rallattelivat lauluansa. Akustisesti kiva linssi osui olemaan.

      Niin että tuotaisiinko tänne niitä buffin kuoria ja keitettäisiin niistä kevytnauloja vai mihin tässä ryhtyä tulisi?

      Mun on vanha sukulaiseni vapaana. Kai maar sen hangaarin vois välillä lakaista.

      Hoipa-alan hosuttajat! Sainpa ajatuksen. Tulevat tänne, koneilla jotka me lähetämme (onhan noita romuja) jos uskaltavat ja takaisin omilla rahoillaan vähätuntisemmilla tuubihuorien passattavina.

      Nyt ripeästi paluumuuttolentokoneita meille.

      Vanhan leidin talvikotia ei! Muuten ryöstö on hyvä, uusiosuomalaisia nyt jostain äkisti, hallintoalamaisia kuin olis jo.

      Poista
    3. Keilaniemessä pyöräretkellä tuli nuukasti kuulluksi kun Pratt & Whitneyt rallattelivat lauluansa. Akustisesti kiva linssi osui olemaan.

      Niin että tuotaisiinko tänne niitä buffin kuoria ja keitettäisiin niistä kevytnauloja vai mihin tässä ryhtyä tulisi?

      Mun on vanha sukulaiseni vapaana. Kai maar sen hangaarin vois välillä lakaista.

      Hoipa-alan hosuttajat! Sainpa ajatuksen. Tulevat tänne, koneilla jotka me lähetämme (onhan noita romuja) jos uskaltavat ja takaisin omilla rahoillaan vähätuntisemmilla tuubihuorien passattavina.

      Nyt ripeästi paluumuuttolentokoneita meille.

      Vanhan leidin talvikotia ei! Muuten ryöstö on hyvä, uusiosuomalaisia nyt jostain äkisti, hallintoalamaisia kuin olis jo.

      Poista
    4. Joo on se huano juttu jos jääny hygienapssikin Bagrarihin. Joutuu kokkaamahan ulukoosalla, mutta kait ovat siihen tottunehet.
      Sano tua Heikkilääne notta on meilläpäin vähän vilipoosempaa.

      Poista
  12. Nyt kyllä näkyy, että sekä blogisti että 10 ensimmäistä kommentoijaa eivät ole juuri perehtyneet siirtolaistutkimuksen tuloksiin. Marginaaliaihehan se on, mutta ikävän tavanomaista on esittää mielipiteitä tuloksista tuntematta tutkimuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vai näkyy?

      Epäilen sinun tietojasi.

      Oletko opettanut immigraatiotutkimusta yliopistolla? Minä olen. Tuo aine oi Turussa kulttuurihistoriaa ja olin siis tuon aineen dosentti.

      Maan sisäinen muuttoliike on tietenkin lähellä tätä.

      Muuan keskeinen immigraatiotutkija unohtuu käytännössä usein, Max Engman, joka selvitti Pietariin muuttoa - Amerikkaan muuttoa laajempaa.

      Kerro siis lukijoille, mitä syventävien opintojen kurssia olet itse opettanut.

      Toteamuksesi itsevarmuus viittaa siihen, että olet harrastelija.

      Poista
    2. Mutta minäpä olen siirtolainen kahdessakin maassa. Monessako maassa Kemppinen on ollut enemmän kuin vuoden?

      Poista
    3. Etten loukanneeksi tulisi tai suorastaan nokkaa näyttäisi käytöstavoille olen ollut läheisellä soisehkolla ulkoilualueella harvesterin kouranpesumontussa pulahtamassa kun oikein on ollut ja mieli tehnyt virkistyä ja voimistua. Riitaisan olon poistopiste.

      Hydrauliikkaöljy tarraa puuvillaan lähtemättömästi jotta säästöä tämä on kun ei huuhtomusaineita tarvita. Pesukone voiskin tosiansa olla kiva.

      Kuinkahan kävisi, kuka sen montun löytäisi? Nokian C6:n tipautin, voi juku.

      Onko niin että Kemppisen katsantoa ounastellaan oman varman kannan vastaiseksi? Onko mahdollista että kyseessä on suuren kokoluokan liiketoimen vaarantuminen mikäli kaikkia tyydyttävä politiikka saa taakseen enemmistön ja toteutuu?

      Silloin ymmärtäisin. Thau shalt not unless you can get away with it on yhdestoista käsky juu.

      Nälvin vähän siitä hydrauliikkaöljystä vielä että ei mennä kokeilemaan kun se voi olla koko joukko muitakin möhniä. Kuka niistä tietää? Ympäristö ja ympäristö. Mikä ihme on ympäristökeskus? Hilpeetä, eikso?

      Duunarihan minä olen. Hiukan vilkkaampi aineenvaihdunta ja vähän nälkä. Kaikkea ei osaa kukaan.

      Mitä nyt poljetaan muraa kunnittain ja harotaan silmäkkeitä suuremmiksi. Se hyvä että jottai tekemistä.

      Poista
  13. Niitä Lappi-alkuisia paikannimiä on eri puolilla Suomea. Minäkin olen syntynyt Lapinlahdella Savossa, en sentään Lapinlahdessa. Lappfjärd tulee seuraavana mieleen. EG

    VastaaPoista
  14. Jussi Pakkasvirta kirjoitti eilen Hesarin mielipiteissä muuten ihan asiallisesti, mutta meni pilaamaan hyvän jutun vertaamalla Karjalan evakoita estotta nykypakolaisiimme. Hänen mukaansa karjalaiset koettiin monin paikoin tunkeutujina ja kotirauhan rikkojina, mutta:

    "Silti nämä tulijat kotoutettiin suomalaiseen yhteiskuntaan - sen tasaveroisina jäseninä - harvinaisen nopeasti."

    Mitä hemmettiä? Siis yhdestä Suomen kunnasta toiseen Suomen kuntaan muuttanut syntyperäinen suomalainen, joka oli jo suomalaisen yhteiskunnan tasaveroinen jäsen, kotoutettiin suomalaiseen yhteiskuntaan sen tasaveroiseksi jäseneksi!?

    Ja tämä tapahtui vieläpä "harvinaisen nopeasti"... Voi pyhä yksinkertaisuus.

    Riitta Uosukainen ennätti jo viikonloppuna Arto Nybergissä vakuuttamaan nyrkkiä puiden, ettei häntä ja hänen sukuaan ainakaan tarvinnut Suomeen "kotouttaa", he kun olivat jo Suomessa kotonaan.

    Ymmärrän kyllä, että Pakkasvirran, Kemppisen ja muiden silmäätekevien tarkoitus on hyvä, mutta suosittelisin jonkinlaista terveen järjen käyttöä. Vituralleen menevät vertaukset vain ärsyttävät epäluuloista kansaa.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miksi sekoitat minut asiaan? Isoisäni oli siirtolainen Venäjän keisarikunnan alueelta eli Suomen suuriruhtinaskunnan, sittemmin tasavallan ulkopuolelta, tosin luterilainen ja suomenkielinen.

      En siis omalla kohdallani viittaa evakkoihin. Isäni ja siis hänen perheensä muutti Helsinkiin 1929.

      Poista
    2. Pietari, Terijoki ja Helsinki olivat samaa valtakuntaa, ilmeisesti de jure Tarton rauhansopimukseen asti.

      Kemppisen isoisä oli yhtä suuri siirtolainen, kuin Kemppinen itse.
      Muutto Pietarista Helsinkiin, on ihan sama asia, kuin Kemppiseten muutto Kauhavalta, oliko se Tapiolaan vuonna 1962?

      Poista
    3. Ei se ny niin hianosti sujunu. Viäläki 70 vuatta myähemmin noi renkolaiset sanoo, että ku no karjalaiset on nyt tullu ja vieneet meirä maat"

      Poista
    4. Vastaan kuin Stubb, että sori siitä sekoituksesta.

      En tosin hyväntahtoisessa heitossani viitannut nimenomaan evakkoihin, vaan siiheen asenteeseen jota mielestäni tämäkin kyseinen pääpostauksesi edustaa: yritystä velvoittaa meidät nielemään mukisematta hallitsematon ulkomaalaisinvaasio Suomeen, koska suomalaisiakin on lähtenyt siirtolaisiksi ja jopa pakolaisiksi eri tahoille.





      Poista
    5. Isän isä Juho Kemppinen s. 1896 oli syntynyt Toksovassa. Hänen isänsä Simo, tämän isä Risto ja tämän isä Erkki olivat kaikki asuneet ja olleet kirjoilla Pargalassa (Haapakangas) karttanimen Jukki kohdalla olleessa talossa, joka kuului itseensä Pietarin kaupunkiin.

      Suvun ja sukunimen ydinalueelta Hiitolan kunnan Ilmeen kylässä oli talo nro 2 "Kemppinen" hyvin lähellä nykyistä valtakunnan rajaa. Sukuhaarani lähti sieltä Pietariin 1820. Itse suku esiintyy hopeaveroluettelossa ja sitä ennen Vatjan viidenneksen verokirjassa.

      Pargalassa asui "passilaisia" eli suuriruhtinasmaan asukkaita. Valitettavasti sukulaiseni ottivat Venäjä kansalaisuuden. Siksi isoisäni ja hänen veljensä joutuivat maailmansotaankin 1914.

      Siitä en ole varma, milloin isäni äidin suku, Veijalaiset, siirtyivät läheltä Suomea rajaseudulle. Sen tiedän, että myös tämä sukuhaara oli "väärältä puolen" rajaa.

      Asevelvollisuus ja keisarikunnan sotavoimaan kuuluminen ovat seikkoja, jotka osoittavat heittosi "yhtä suurta valtakuntaa" perusteettomaksi. Juuri asevelvollisuudesta oli ankarat poliittiset yhteenotot 1902 ja muuten uhka joutua Venäjän armeijaan oli joillekin nuorilla miehille syy lähteä Amerikkaan.

      Poista
    6. Ad Omnia: edellä esitetty tulkinta blogin "asenteeseen" on kommentoijan oman, sairaan mielen tuotetta.
      Mielestäni nykyinen tilanne on sietämätön ja liian kallis.
      En tiedä, mitä tehdä. Jo maassa olevien lennättäminen takaisin olisi luultavasti vielä kalliimpaa.

      Poista
    7. " Jo maassa olevien lennättäminen takaisin olisi luultavasti vielä kalliimpaa."

      Yhden turvapaikanhakijan välittömiksi kustannuksiksi on ilmoitettu 15 000 euroa vuodessa. Tämä on lähinnä vastaanottokeskuksen välitön kustannus. Tuohon päälle toinen puoli kotouttamista, harkinnanvaraista sossua, poliisitointa ja tuomarikunnan palkkoja valitusten käsittelystä ja muista käräjistä.

      Ja vuosia kuluu monta per tänne tullut nuorukainen. Satatuhatta per nuppi homma maksaa heti alkuun ja useimmille täysi ylöspito lopun iän. Perheenyhdistämiset päälle.

      Paljonkohan yksi istuin charterlennolla maksaa? Tai kaksi, jos viereen tarvitaan oma poliisi.

      Kyllä palautus hyvä diili on, jos on vain paikka, mihin palauttaa. Hädänalaiset ovat eri juttu, mutta eihän niitä tänne juuri tule. Syyriasta, missä ongelmat ovat oikeita, ei tule juuri ketään.

      Joten palautukset käyntiin ja reippaasti. Nuoret miehet omia maitaan rakentamaan omassa kulttuuriympäristössään ja omalla kielellään.

      Poista
    8. Ahvenanmaa ei sitten Kemppisen todellisuudessa ole Suomen valtakuntaa?
      Kuulantyöntäjän maakartassa Jelsinki on samaa vihreätä väriä kuin Tallinna tai Alaska.
      https://et.wikipedia.org/wiki/Venemaa_Keisririik

      Poista
    9. Suomalaiset voisivat ottaa esimerkkiä Saksasta. Koulutetaan nämä nuoret miehet jääkäreiksi taistelemaan kuten tehtiin noin sata vuotta sitten.

      Poista
    10. Vai sairaan mielen tuotetta... Tätä herjaa ei kohdalleni ole ennen osunutkaan. No, täällähän ne blogit ovat kenen tahansa luettavina ja asenne tarkistettavana. Esimerkiksi tämän postauksen ensi lauseessa asenne on silti aika selkeä:

      "Pois Suomesta muuttamista moitittiin ja vastustettiin juuri samoilla perusteilla kuin tänne muuttamista nyt. Tavallisimmin muuttajat leimattiin laiskoiksi, epäsosiaalisiksi, epäisänmaallisiksi ja velvollisuuksien pakoilijoiksi. Lisäksi mainittiin siveellinen turmelus."

      Kemppinen ei toki ole ainoa, jolle holtittoman maahanmuuton koko kuva alkaa vihdoinkin paljastua. Vielä elokuussahan viesti oli se, että "Monikulttuurisuus on hurmaava mahdollisuus" ja maahanmuuttokritiikki pelkkää vierauden pelkoa: "Muukalaisuuden näkemiseen uhkana en osaa samaistua."

      Samaistumisen oppiminen on siis alkanut.

      Poista
  15. Pentti Linkola kuvasi kirjassaan " Unelmat paremmasta maailmasta" vuonna 1971 Amerikkaa :
    Kaikkien kansojen tarmo- ja puuhaihmisistä koostuneeksi Amerikaksi.

    VastaaPoista
  16. Kumpi nimi on vanhempi, Österbotten vai Pohjanmaa?

    VastaaPoista
  17. "Visuaalinen tilastokatsaus Suomen siirtolaisuuden historiaan" tekijänä Jouni Korkiasaari Siirtolaisuusinstituutista antaa mielestäni hyvän kuvan suomalaisesta siirtolaisuudesta menneinä vuosina.
    http://www.migrationinstitute.fi/files/pdf/maahan-_ja_maastamuutto/visuaalinen_tilastokatsaus.pdf
    Siinä näkyy selvästi kuinka paljon Pohjanmaalta on lähtenyt ihmisiä siirtolaisiksi.

    "Amerikan kutsu" esim. tyhjensi reipaasti Ullavan pitäjää, sieltähän lähti puolet asukkaista 1900 luvun vaihteessa, oma äidinäitini yritti myös mutta käännytettin takaisin Englannissa tehdyssä tarkastuksessa, todettiin liian heiveröiseksi.

    Näistä siirtolaisista ja heidän kohtaloistaan on monia tarinoita ja muistoja. Näin toteaa kirjaprojektia varten siirtolaistarinoita kerännyt työryhmän jäsen Pekka Rauhala Ylen artikkelissa:
    – Pelkästään 150 ihmisen Alikylästä kertyi näyttelyymme paljon aineistoa: Amerikan-arkkuja, kirjeitä, postikortteja, valokuvia. Ne nähtyään Ullavan pitäjän eri kylien ihmiset rupesivat sitten innostamaan meitä, että pitäisi kerätä koko Ullavan siirtolaishistoria, eikä pelkästään Amerikkaan menijöistä, vaan Kanadaan ja Australiaan myös.
    http://yle.fi/uutiset/amerikan_kutsu_tyhjensi_puolet_pitajasta__ullava_piirtaa_nyt_kuvaa_siirtolaisuudestaan/7838453
    https://www.facebook.com/Ullavan-siirtolaiskirja-665279550283549/

    VastaaPoista
  18. Joo aivan jämpti juttu että lättypannun verran yleensä amerikatar sai mukaan ja Volvolla vaikkakin vähän käytetyllä pääsi kesäksi Suomea kiertämään. Pitihän se todistaa että parempi se on aivan mikä vain kuin pakettipeltoa kyökinakkunasta tuijottaa kun ei kahviinkaan riitä rahat.

    Sen määrän eron selittää yleinen hyvinvoinnin kasvu.

    VastaaPoista
  19. Äireen isä oli kahteen rytäkkään eriksensä Orekonissa mettätöissä ja semmosissa. Kotona käytyä pullahti sitte maalimaan muksuja, mutta on niitä täytyny pullahtaa Astorian seurullakin, sanommä. Olis se kiva tiätää, mitä kaikkia serkkuja niitä mahtas sieläpäin olla. Tai en tiärä, olisko ny niin kiva, mutta kumminki....

    VastaaPoista
  20. "saamelaisilla ollut poroja eikä kummallisia vaatteita silloin kun heitä muistellaan vielä oleskelleen etelässä."

    Tämä voi synnyttää suuremman kiistan kuin taannoinen ulkomaalaiskeskustelu, mutta muistelen lukeneeni, että poroja laajamittaisesti paimentaneet saamelaiset olisivat tulleet Suomeen Norjasti joskus 1800-luvun puolivälissä. Varsinaiset alkuperäissaamelaiset olivat tunturi, kala ja metsästyssaamelaisia. Sana lappalainen tarkoitti vahoissa asiakirjoissa noita ns lappalaiselinkeinon harjoittajia, jotka saattoivat olla etnisesti myös suomalaisia. Termi lantalainen taas tarkoitti maata viljelevää suomalaista - joka tarvitsi lantaa pelloilleen.

    VastaaPoista
  21. "Miksi Lapualta ei lähtenyt paljon ketään mutta Isostakyröstä paljon? Mikä on Amerikan siirtolaisuuden suhde jääkäriliikkeeseen ja Lapuan liikkeeseen"

    Sääli kun Heikki Ylikangas on niin vanha. Hän on pohjalainen ja osaa tulkita ja vetää johtopäätöksiä tilastoaineistosta. Ja itsepäinenkin tuo on: auta armias jos joku on johtopäätöksistä eri mieltä, tulee kiistakirjoitusten suma.

    VastaaPoista
  22. Lappalaiset ovat saaneet nimensä juuri lappeella, eli syrjässä asumisesta. He joutuivat rautakaudella väistymään Etelä-Suomesta maanviljelyn ja pysyvän asutuksen vallatessa riistamaat. Sangen pitkään he sinnittelivät, vielä 1500-luvulla pidetään esim. Lappajärvellä asuneen saamelaisväestöä.

    VastaaPoista

  23. Entä rahan siirtolaisuus ? Klikkauksella hallintarekisteriin vaikka. EU:n suojiin Luksenburgiin linnanvouti Junckersin lipeviin sormiin ? Pääministerin vakuutusluontoinen myyntivoittojensa sijoittaminen ulos, ja varmastikin alkuun suomaiskohteisiin sijoitettuina kuten Fabianinkadun pörssiin ja start up :eihin. Mutta vakuuttaja vastaa ja sijoittaa mistä borneosta hajun saa.

    Verovapaata kaiken aikaa ja purettaessa Sipilän tai edunsaajiensa muilta salattu asia joko astua verotettavaksi tai sitten ei. Että sellaista yhteiskuntasopimusta. Asia nousi syksyn Iltalehdestä viime viikolla demarien/Harakan vaihtoehtobudjettiin. Ja vaietaan.

    Vielä oudomman kuvan yhteisten asioittemme hoidosta saa hälyäänistä hallintarekisteristä ja omistusten piilottamisesta. Kuka piilottaa ja keltä ? Tasan tarkkaan omaisuudenhallinta-yhtiöt Fidelity, Aberdeen, Morganin ja Nordean asianomaiset liitännäiset kätkevät valvomiensa suomalaisomistajien osakkeiden vaiheita holveissaan. Joissa ne eivät siis jökötä osinkoja ja arvonkorotusta vartoomassa tilinpäätöspäivänä kerrottaviksi. Ei mitään noin staattista ja laiskaa.

    Tähän hätään en muuta ehdota kuin kertoa, että omistajien -olkoot vaikka Ilmarinen tai sitten vain parin asunnon ja metsätilan perijä- , private banking palvelu panee osakkeen Stora Enson vaikka, "lainaksi" spekulantille, jotta tämä pääsee toteuttamaan näkemystään huhutustaan ko. osakkeen halpenemisesta. Hän sitten parin simppelin välivaiheen jälkeen tienaa jos Stora Enso todella tuli alaspäin tällä esim. kolmen kuukauden laina- eli vuokra-aikana. Nordea private banking saa tästä palkkionsa kävi miten kävi. Ja itse se sijoitusneuvottu perijä tai Ilmarinen, vaikkaan ei eriteltynä. Että se jolta salataan on omistaja eikä mikään veronmaksaja Suomessa.

    Tätä tosiasiaa peitellen Stubb parkakin puhuu vakuuttavasti mitä milloinkin, koskapa totuuksia ei saa laukoa, tammikuun kihlajaislahja 1940. Nyttemmin tosin rahasta kaupittu ja ulkomaille sijoitettu. Ja siitäkin pitää vaieta. Revi tästä.

    Toinen mihin meikäläiseltä salaten omaisuuteni hoitaja käyttää osakettani on sen paneminen vakuudeksi vaikkapa Nordean öljyfutuurien kaupoissa. Omaisuudenhoitajani saa palkkiota, ehkä ropisee muru kaksi minullekin.

    Nordea olisi hyvä. Jos hanke tässä shortaamisessa tai derivaattakaupassa menisi alkuun kiville, Nordea voisi ostaa sen itselleen ja itse valmistamallaan talletuksella tai Nordea trade mark obligaatiolla tahi yritystodistuksella. Molemmat käyvät maksuvälineistä Valtioiden Keskuspankien varjelevien käsien alla -ja kätkössä. Superrikkaiden paikallisraha. Tehdä maailma uudeksi omakseen. Vaihdettavissa rahvaan euroiksi esimerkiksi yksityiskoulun opettajalle palkaksi. Juuri näissä trading touhuissa asiakassalaisuuksien välissä market makerinä toiminut Jukka Lepomäki on vahvoilla Kevan toimitusjohtajaksi kun Sipilän hallituksen kasvu eli mangneetiyritykset alkavat imeä kitusiinsa hitaampiaan. Toki miljoonafuusioina duunariensa eläkeyhtiöistä ja näin sopua ja harmoniaa kiitellen -golfin pariin vetäytyen. Sitten vielä marmatetaan AKT:tä ja postikusteja! Hyvä kun tökkii edes, ja Lyly myötäilee, vaikka itsekin pakkokompromentoitu.-Ennen vanhaan 20 perheen tuki olivat pankkipuoluelaiset, eduskunnan isoin ryhmä, kahlittun rahan pikkulahjotut, lainsäätäjiä kuitenkin.

    Vielä kun juuri luin. Kenraalikuvernööriksi astunut baltisaksalainen Berg pani tuulemaan Aleksanteri II nimittämänä ja kai vain Snellmanin Suomeen toivomana. Alkuun meni överiksi. Pietarin kapitalistisiksi vapautetut pajat ottivat irtoväkeä sorvien ääreen.

    Suomesta nousi lapsisiirtolaisuusaalto. Pojat menehtyivät töittensä ääreen ja kaduille vuodessa parissa kuin myös tytöt joita osoitettiin surkeisiin bordelleihin. Kirja kertoo itä-Suomen itsellispalvelusväen -vailla suojelijaisäntää siis- panneen lapsosia tälle surkupolulle. Rajatarkastusta sitten tiukennettiin kun asianlaita nousi skandaaliksi -Pietarissa. Ei Suomessa. Värikäs tietorikas kirja Bergistä on juuri kirjakaupoissa, oiva joululahja.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  24. Akseli Gallen-Kallelan Amerikan vuosien kirjeissä kuvataan sivuten ylempien yhteiskuntaluokkien epäonnistuneita siirtolaiskohtaloita. Kuvitelmanani oli ollut, että lähtivät olivat lähinnä työväestöä ja jonkin verran "keskiluokkaa". Näitä menestyjiä kuten Gallen-Kallela, Eliel Saarinen jne en ollut lukenut siirtolaisten joukkoon samassa mielessä kuin Pohjanmaalta lähteneitä suuria joukkoja. Gallen-Kallela kuitenkin kuvaa tilanteita, joissa mm tohtori työskentelee tarjoilijana ja muutenkin koulutetun suomalaisväestön ahdinkoa USA:ssa. Myös taiteilijoiden, arkkitehtien jne tukalia oloja Suomen kulttuuri-ilmapiirissä kuvataan viitaten, vaikkakin köyhempiin niin ilmapiiriltään terveimpiin oloihin USA:ssa.

    VastaaPoista
  25. Kemppisen adjektiivit "sietämätön" ja "kallis" ovat ymmärrettäviä, sadassa vuodessahan asioiden suuruusluokka on kymmenkertaistunut. Paljonko siirtolaisia on ja mitä ihminen tarvitsee. -jussi n

    VastaaPoista
  26. Suomalainen Suomessa muualle muuttaessaan on muukalainen ja muukalaiseksi jää.

    VastaaPoista