7. marraskuuta 2015

Petä luottamus



Maan hallituksessa on sana sääntö kuin asianajossa ja siis kiinteistö- ja pörssikaupoissa.

Toimijoiden tärkein tehtävä on pettää omat toimeksiantajansa ja nostaa palkkionsa. Sen jälkeen voi vielä kokeilla, tulisi mieleen keinoja lepyttää pettynyt ja raivostunut edustettavansa.

Nyt tarkoitan tietenkin perjantaista lauantain puolelle jatkunutta kriisiä ja haluan sylkäistä pataan itsekin, kun journalistit eivät tunnu tohtivan,

Mainitsenpa lakimiesten nimiäkin. Parempia asianajajia kuin Kalle Ståhlberg ja Erkki-Juhani Taipale olen tuskin tavannut.

Heitä ei alkuunkaan kiinnostanut arvovalta eikä ”kasvojen menettäminen” eikä heillä ollut halua painaa edes nuoren vastapuolen hartioita lattiaan. Ensimmäinen kysymys oli aina: miten me ratkaisemme tämän.

Kaikkein tyypillisin tilanne oli perinnönjako. Heille sai sanoa: tuo sinun ennakkoperintävaatimuksesi on määrältään väärä. He vastasivat: niin on. Ja se pyyhittiin yli. Sitten he sanoivat: lakiosaan halutaan sisällyttää tuo kämppä Punavuoressa. Ei ollut mieltä vastata että hankitaan välittäjän hinta-arvio, vaan laskea itse ja sanoa että selvä.

Näin mentiin. Jos taas tehtiin kiinteistönkauppaa, keskityttiin tinkimään hinnasta, ja sellaisessa keskustelussa ei ole mitään juridiikkaa. Jos piti sanoa, että ellei tämä hinta riitä, se on siinä ja minä lähden, oli lähdettävä, eikä perästäpäin kannattanut soitella.

Ihmettelen miten toimittajat eivät saa sanotuksi, että Sipilän toimintatapa on selvää kaupankäyntiä, jota voisi sanoa myös kiristämiseksi. Sitä oli jo avaus ay-järjestön suuntaan. Mutta siinä tapahtui virhe. Isoissa neuvotteluissa on loputon määrä etuja ja maksuja, ja jäsenistö suhtautuu niihin tunteellisesti. Vaatimus 100 euroa lompakosta A hylätään raivostuneesti, mutta sata euroa lompakosta B menee läpi.

Täytyy olla todella hyvät tiedot, että käsittää lomakorvausten tai pekkaspäivien pyhyyden asteen.

Otsikon provokaatio on asiallisesti ja moraalisesti ongelmaton. Asianajajan päämiehellä ja ministerin äänestäjällä on tyypillisesti hiukan epärealistiset, hiukan lapselliset luulot parhaasta mahdollisesta ratkaisusta. Nuo luulot ja toiveet on petettävä. Huono juristi kasvattaa asiakkaansa palkkiolaskua rupeamalla jankuttamaan asioista, jotka eivät voi mennä läpi. On tehtävä sitä, mikä on mahdollista, ei sitä, mikä on mahdotonta.

Voi olla, että hallituksen avainministerit ovat nyt pettäneet toistensa luottamuksen, ja se on kyllä vakavaa. Mitä tapahtuu, jos varkaat rupeavat tappelemaan kesken keikan? Kyllä tappelu pitäisi säästää saaliinjakoon.

Sote-asiasta on riidelty vuodesta 1862 alkaen. Yöllä päätettiin perustaa lääninhallitukset uudelleen, ja mikäpä siinä. Läänit eli kuvernementit eli kreivikunnat olivat enimmäkseen hallitsijan nöyriä työkaluja, mutta nyt hallitut eli äänestäjät aikovat varmaan sekaantua asiaan.

Mainitsemanani vuonna annettiin asetus kunnallishallinnosta maalla. Silloin luotiin ennen yleisiäkin asioita hoitaneiden seurakuntien sijaan kuntalaitos.

Kuntalaitoksen historia on ollut epäonnistumisten sarja. Kerran, vuoden 1918 kunnallislailla, olisi voitu onnistua, mutta silloin tuli muita kiireitä. Vuonna 1948 parsittiin kasaan laki, jonka varassa toimittiin kauan, kun merkittävä osa kunnista oli jäänyt uuden valtakunnanrajan taakse.

Ei siinä vaadita selkeänäköisyyttä eikä kauaskatseisuutta, ettei Helsinkiä ja Vesantoa voi hallinnoida samalla tavoin. Kaikki kunnia Sumiaisille – mutta viime yönä luultavasi Suomi muutettiin toiseksi. Ennen verotuksen, hallinnon ja sodan olivat määränneet välimatkat ja käytettävissä olevat kulkuvälineet. Nyt siirryttiin IP-malliin eli Suomen on määrä toimia kerroksina, integroituna piirilevynä. On maakuntien Suomi eli Keskustapuolueen Suomi ja sitten on Kokoomuksen Suomi. Perussuomalaiset ja sosialidemokraatit vaihtavat nimiä keskenään; äänestäjät ovatkin suunnilleen samoja. Vai olisiko kosmeettisesti sopivampaa luoda sosmoraattinen puolue ja perussosmoraattinen puolue? Kirjoitan nimen tähän niin kuin Heinämäki ja Rinne lausuvat sen.

Keskustapuolue hallitsee niin sanotulla maaseudulla ja ne muut puolueet niin sanotuissa taajamissa. Tämä ei ole tietenkään mikään muutos.

Kaikki on kiinni siitä, pystyykö metsäteollisuus pitämään kiinni muutoshankkeistaan. Se puolestaan on kiinni siitä, saadaanko tarvittavat kartellit toimimaan salaa EU:lta.

Puhe on siitä clean-techistä. Mahdollisuudet ovat hyvä, ja jos ne lähtevät toteutumaan, Suomen suuri pinta-ala ja siedettävä sijainti osoittautuvat eduiksi.

Metsäteollisuus on kovin tottunut tyytymään matalaan jalostusasteeseen. Nyt se ei riitä. Järkevää teollista yhteistoimintaa Ruotsin kanssa on yritetty rakentaa tuosta samasta vuodesta 1862 alkaen, eikä se ole koskaan onnistunut.

Taas olisi aika yrittää. Juuri nyt voisi olla tuulta purjeissa, koska sotilaallinen paine ja maahanmuuton paine ovat yhteisiä ongelmia. Yllättävää tai ei, epäluulo on ollut koko ajan molemminpuolista – mutta olisiko se viime aikoina helpottanut?

Laajaa yhteistä urakointia ajatellen olisi kovin hyvä, jos meidän pakkoruotsin vastustajien rinnalle nousisi joukko vapaaehtoisruotsin edistäjiä, joiden joukkoon haluaisin täten ilmoittautua.

Ruotsin kieleen suuntautumista vaatii nyt jo tarpeellinen eurooppalaisuus – joskus puhuttiin jopa sivistyksestä. Ruoti kääntää perinteensä ja suuremman väestöpohjansa turvin mielenkiintoista ja tarpeellista kirjallisuutta englannin lisäksi saksasta ja ranskasta, joita Suomessa ei käytännössä enää osata.

Suosittelen lukemista välikielen kautta. Ei siinä ole mitään häpeämistä. Ne kääntävät hyvin.

 

15 kommenttia:

  1. Välikieli on jo englanti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Englanti ei ole välikieli se on syöpäkieli joka syö ja väljähdyttää muiden kielten ilmaisuvoiman. Crois moi, je sais.

      Poista
  2. Det stämmer. Kyllä esim. Dito.sessä on runsas tarjonta lukemista kaikille säädyille, jotka hallitsevat vaikka nyt ruotsin.
    Mikä on asianajaliiton eettinen sääntö nro 1; Älä likaa omaa pesää, vaan putsaa vieras.

    VastaaPoista
  3. Niin se Sumiainen on nykyisin Äänekosken taajama :).

    VastaaPoista
  4. Aluepolitiikasta unohtui se että Helsinki on vihreiden, kaupungin toiseksi suurimman puolueen, käsissä. Kyseisellä puolueella on kaupungissa ylivoima ja se saakin selvästi eniten aloitteitaan valtuustossa läpi, koska kykenee joustavasti vatuloimaan sekä kokoomuksen että vasemmiston kanssa aina tilanteen mukaan. Lasku alkaa pikkuhiljaa siirtymään veronmaksajille, kun vihreät arvovalinnat alkavat olla pääsääntö.

    Kaupunkiin muualta ja suoraan kalliokuplaan muuttaneilla opiskelijoilla onkin tämän pelin kautta stadissa suurempi valta kuin kantapeikoilla ja veikoilla oman kaupunkinsa arkiasioihin. Vihreät ovat Helsingin kepu. Ja vihreiltä saadaan mitä tilataan sekä sitä mitä ei tilata. Hyvä esimerkki on että Helsinki jonka ilma on nyt Euroopan puhtainta kaupunkitasolla ja ilma verrattavissa suurimman osan vuodesta lähinnä Pallas tuntureiden tuuliin, syyllistetään hiilen käytöstä energiatuotannossa. Tiesittekö muuten että Helsingin ilmanlaatua mittaavat asemat sijoitetaan valtaväylien läheisyyteen noin 2 metrin päähän liikennevirrasta? Näin varmistetaan että ilmasta löydetään edes ruuhka-aikoina epäpuhtauksia ja saadaan käyrä liikahtamaan huolestuttavasti ylös. Ja näin saadaan perusteita hiilestä luopumiselle. Kyllä siis muutkin kuin kepu pelin osaavat.

    jk

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. HSL on tehnyt tuosta kattavan raportin, 300 sivua. Siinä on faktaa eikä mutua niistä mittauslaitteitten sijainnista. Kun Hakaniemen hiilikasalta tuulee, niin onko se Euroopan puhtain ilma sinusta siinä?

      Poista
    2. https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/ilmanlaatu/tietoahengitysilmasta
      Missä on tietoa Hakaniemen hiilikasasta? Sen vaikutus tuntuu ainakin Katajanokalle asti.
      Sörnäisten rantatie on melkoinen pölyputki.

      Poista
    3. Asun en kovin kaukana ja voin vakuuttaa että meri-ilmalta tuoksuu kun menen ohi joko kävellen, pyörällä tai autolla. Tosiasia on että Helsingin ilmanlaatu on yksi Euroopan suurkaupunkien puhtaimmista. Kaupungissa ei ole teollisuutta laisinkaan, meri puhdistaa loputkin. Ihan luonnollista. Mittauslaitteiden sijainteja ei tarvitse raportista tarkistaa. Kuljen mm. Mäkelänkadun rännin mittausaseman ohi myös viikottain. Sijainti: noin puolitoista metriä ruuhkaliikenteestä. Jo on ihme jos ei viisari värähdä. Silti, siis silti, ilma on puhdasta suurimman osan vuodesta sekä absoluuttisesti että suhteellisesti. Eri juttu jos ajatellaan että miljoonaisen kaupungin ilma tulee olla laboratoriopuhdasta ja asetetaan arvot raportteihin sen perusteella. Niin kuin tehdäänkin.

      Helsingin päästöt eivät siis ole syy hiilestä luopumiselle. Syy on ideloogia, politiikka, vihreä arvomaailma. Sellaisena se kannattaisikin rehellisesti esiin tuoda eikö maalaamalla Helsingistä kuvaa saasteisena hiilen mustaamana kaupunkina. "Saasteinenhan" se toki onkin. Suurin piirtein yhtä paljon kuin Nurmes tai Kemijärvi.

      Mutta mun puolesta luovutaan toki hiilestä. En ole puolalainen enkä venäläinen kaivostyöläinen vaikka duunarin puolella sympatiat aina ovatkin.
      Ja maksetaan sitten myös se megaluokan verolasku mukisematta, ja sananmukaisesti ilmaan ja ilmasta luodusta mielikuvasta. Mielikuvateollisuus onkin ainoa helsinkiläinen teollisuudenhaara. Tosin sillä ei taida olla nettotuottona meille muuta annettavaa kuin kivaa fiilistä.

      jk

      Poista
    4. Luin HSY:n ilmanlaatusivustoa ihaillen ja on hienoa, jos sen mittariston mukaan Helsingin ilma on puhdas. Mutta jos otan koekaniiniksi itseni, tulos on toinen. Asun ydinkeskustassa lähellä merta, ja työpaikka on Sörnäisten rantatiellä. Jos talvi on lumeton tai on pitkä sateeton kausi minulla on kroonista köhää ja vatsanpuruja, joille ei ole muuta selitystä kuin ilman likaisuus. Tiedän, koska maalla tai Lapissa vaivat katovavat vuorokaudessa. Ehkä on olemassa sellaisia saasteita, joita HSY:n mittaristo ei tuo ilmi? Vaikka tuulisi mereltä, Helsingin ilma tuntuu mielestäni edelleen likaiselta. Vain sateella helpottaa. Toki ihmiset ovat erilaisia.

      Poista
  5. Taas kerran tähänkin SOTE-soppaan tyrkytetään peruslakikorttia. Onko nykyinen peruslaki vain suojaamassa vanhoja byrokraattisia rakennelmia ja byrokraattien saavutettuja etuja? Ainakaan perustuslaki ei näytä ottavan kantaa onko nykyinenkään tila perustuslain mukainen asiakkaan kannalta.
    Suomi meni euroon niin että heilahti eikä kukaan edes maininnut perustuslakiongelmia. Nyt pienikin muutos on joko perustuslain vastainen tai EU:n sääntöjen vastainen. Katoavaista on valta.

    VastaaPoista
  6. Ensimmäinen kysymys oli aina: miten me ratkaisemme tämän.
    1) jos vastapuoli esittää itselleen epäedullisen ratkaisun -> hyväksy heti
    2) jos vastapuoli esittää hyväksyttävän ratkaisun -> hyväksy, tai kokeile iltalypsyä
    3) jos vastapuoli esittää perusteettoman vaatimukset -> kerro, miksi vaatimukset ovat perusteettomia

    VastaaPoista
  7. Eipä tulisi mieleeni lukea jonkin eksoottisemman kielen (arabia, turkki, japani, kiina yms.) käännöksiä englanniksi, ruotsiksi kylläkin, jos ei suomeksi saa. Runoja korkeintaan, jos eteen tulee. Suomeksi käännöskirjallisuutta julkaistaan entistä vähemmän, ei kai kannata. Monet nuoret lukevat nykyään kaiken englanniksi, suomeksi eivät juuri mitään. Paitsi ne pari pakollista romaania lukiossa. Huom., pakollista.

    Tälläkin hetkellä koululaiset voivat hankkia koulussa monipuolisen peruskielitaidon jos vain haluavat, entistä useammat vain näyttävät tyytyvän minimiin ja ajattelevan, että englanti riittää. Tiedostavien vanhempien lapset kyllä arvostavat kaikkia tarjottuja kieliä, ruotsiakin. Muista viis, niinkö? EG

    VastaaPoista
  8. Teemme historiaa. Läntinen ihminen on yrittänyt vaikka mitä ihonväriä ja hiusten laatua, mutta vain täällä Senaatintorin Kiertäjät omistavat jyrkin ja juhan pään sisuskalut ja yhteensopivan meisselin kateellisena vahtien ettei muut pääse meisselöimään.

    VastaaPoista
  9. Onkohan tuo sotilaallinen paine teatteria? Hesari kertoi kotiryssien kadonneen ja vaikuttaa, että Venäjää ei voisi vähempää kiinnostaa mitä suomalaiset poliitikot ajattelevat. Saati, että pyrkisivät vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon. Everstiluutnantti Patric Vermer ihailee Venäjän Krimin haltuunottoa ja epäilee, että Putin on höynäyttänyt meitä kaikkia. Ärhentely Itämerellä on hänen arvionsa mukaan järjestetty sen vuoksi, että NATO voisi säilyttää kasvonsa. Krimin vuoksi NATOn oli pakko reagoida ja Putin antoi heille mahdollisuuden reagointiin Baltiassa. Jospa Venäjä vielä tarjoaa Euroopalle ulospääsyn pakolaiskriisistä, niin miten päin suu sitten pannaan?
    http://russia-insider.com/en/politics/dupes-putin/ri10911

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomen ongelma ei ole se, että venäläisiä kiinnostaisi Suomen valtaus sinänsä. Ongelma on siinä, että jos/kun Itämeren tai Jäämeren alueella syntyy konflikti Naton kanssa, Venäjä vähät välittää Suomen itsemääräämisoikeudesta käyttäessään sen aluetta operaatioihinsa.

      Venäjä laskee ainoastaan riskin: onko Suomen alueen haltuunotto liian kallis toimenpide hyötyyn nähden vai ei.

      PS. Kannattaa ajatella yksinkertaisesti, mutta ei liian yksinkertaisesti.

      Poista