19. lokakuuta 2015

Surullinen tapaus


Otsikko on Lauri Viitaa. Säe päättyy ”sellaista on vapaus”. Puhe ongelmasta, joka ei ollut vältettävissä, kun nuoren riuskan urosluteen mieli paloi vapauteen.

Asiana on ikävä kysymys. Kuka hyötyy, kun Venäjän lentokoneet ja ohjukset pommittavat maastoa Syyriassa television nähden?

Sanoisin että Venäjä. Jotkut sanovat että Syyrian presidentti, mutta se on vain toinen tapa sanoa Venäjä.

Muistelemallakaan ei tule mieleen, että Venäjä, Neuvostoliitto tai Venäjä olisi joskus ennen harjoittanut sotatoimia Välimerellä. Mieleen tulee loputon määrä historiallista aineistoa ongelmasta, joka ilmeni jo 1700-luvulla: pääsy Mustanmeren ja Turkin salmien kautta Välimerelle.

Mieleen tulee myös, että Turkki oli ensimmäisen maailmansodan ajan ja sitten toisen maailmansodan ajan erittäin suuri ongelma sodankäynnin kannalta. Mutkikkain tavoin Euroopan ja siis Venäjän historia kiertyy kysymykseen öljystä. Jo sata vuotta sitten saksalaiset rakensivat taistellessaan sodassa Venäjää vasaan rautatietä Bagdadiin. Hitlerin miehillä oli sitten seuraavassa sodassa sekin ajatus, että kun El Alamein on kukistettu ja Kairo valloitettu, seuraava tavoite on Intia.

Venäjä (keisarikunta) kärsi ehkä ratkaisevan takaiskun Tshushiman meritaistelussa Japania vastaan. Sotalaivat kulkivat pitkän tien Euroopan ympäri Tyynelle valtamerelle, ja osa tuli Krimiltä Turkin salmien kautta. Pohjaan menivät, melkein kaikki.

Tuo sota, jossa Japani voitti maalla ja merellä miten tahtoi, oli erittäin suuri järkytys. Tuohon maailmanaikaan eli ennen ensimmäistäkään Geneven konventiota Venäjällä pidettiin lähes käsittämättömänä tihutyönä, että Japani hyökkäsi Port Arthuriin ilman sodanjulistusta. Kun tästä raivottiin, Japanista vastattiin, että juuri samalla tavalla Venäjä oli itse menetellyt hyökätessään Suomeen 1808 ilman sodanjulistusta…

Sain jo Jantusen ”Informaatiosodasta” hyödyllisen muistutukseen. Tuntemani alan kirjallisuus, jota on runsaasti, on englanninkielistä. Muistutus on, että Yhdysvalloille informaatiosodan ja kybersodan ongelmat aivan toisia kuin Euroopassa. Niinpä saatavilla olevat tiedot informaatiosodasta eivät ole välttämättä käypää tavaraa Euroopassa.

Tuskin asia niin laajasti kiinnostaisikaan, mutta jos informaatiosota määritellään julistamattomaksi sodaksi, jossa hyökkääjän tunnistaminen on vaikeaa, meillä olisi esimerkkejä. Syyrian presidentti, joka on käyttänyt myös biologisia aseita omia kansalaisiaan vastaan, onkin nyt puolustautuja, ei hyökkääjä, ja häntä on ”autettava”. Kuka ja mikä on ISIS, sitä ei näytä tietävän kukaan, eikä liioin vastausta kysymykseen, mistä rahat.

Miksi ihmiskilpi on käännetty Eurooppaan, sen arvaa vähemmällä. Siellä olisi lähellä, etelän suunnalla, varakkaita ja jokseenkin tyhjiä maita.

Mutta väärän ja oikean tiedon strateginen yhdistely vastustajan huojuttamiseksi on siis tuttua kahdesta Venäjään liittyvästä tapauksesta. Suomen sodassa1808-1809 Porvoossa vietettiin valtiopäiviä ja juhlittiin uutta keisaria laillisten sotajoukkojen marssiessa vielä Pohjanmaalla.

Viimeistään Anjalan liitosta alkanut lähentyminen tuotti kauniin tuloksen. Napoleonin sotien päätyttyä ja maailmanpoliittisen tilanteen lauettua suomalainen aateli ja korkeampi virkakunta melkein varjeli silmiään satavilta kunniamerkeiltä ja rahanarvoisilta huomionosoituksilta. Myös yhteinen kansa oli saatu havaitsemaan, että paljon parempihan meidän on olla Venäjän vallan alla kuin kerran toisensa jälkeen maakuntamme (maamme) hylänneen Ruotsin.

Sen informaatiosodan muistomerkki on Helsingin Senaatintorilla. Varsovan pyöveli se siinä seisoo hahmossa, josta hän itse varmaan piti enemmän. Patsaan jalustaan on kuvattu kaikki se hyvä, mikä hänen aurinkonsa alla kukoisti Suomessa. Sirppikin siinä on mutta viikatetta ei.

Tuon informaatiosodan merkillinen muistomerkki on ”Vänrikki Stoolin tarinat”, nyt Suomalaisen Kirjakaupan alennusmyynnissä, kuten monet muutkin suomalaiset arvot, alennusmyynnissä siis. Poliittisesti varovaiseksi kuvaillut tsaarit sallivat 1848 ja 1860 ilmestyä kirjan, jossa aika iloisesti pannaan ryssää turpaan ja toistellaan, että vaikka suomalaiset ovat kieltämättä hidasälyistä kansaa, sodassa he voivat suuttuakin ja osoittautua oikein hankliksi.

Jälkimmäinen Venäjä-esimerkki on luettu vanhastaan väärin merkitsemällä se uuden poliittisen aatteen eli bolshevismin kataluudeksi. Sitä ylistettiin toveri Leninin verrattomana lahjana kaikille suomalaisille aikana, jolloin ei ollut tapana tietää, etteivät suurvallat jakele lahjoja, ja pienet maat sitäkin vähemmän.

Suomessa teloitettiin 1918 useita tuhansia ihmisiä jonkinlaisessa oikeudenkäynnissä ja sitten näennäisesti laillisissa valtiorikosoikeuksissa liittymisestä vieraan maan eli Venäjän armeijaan oman maan eli valkoisen Suomen tuhoksi sotatilan vallitessa.

Tähän päivään mennessä ei ole saatu selvää, oliko tuomio maanpetoksesta silloin voimassa olleiden lakien mukaan oikea vai ei.

Itse esitin jo 1980-luvulla kannan jonka mukaan maanpetospykälää ei olisi voinut soveltaa, sillä vaikka Neuvosto-Venäjä (Lenin) oli uudenvuoden aattona 1917 tunnustanut Suomen, sotatilaa maiden välillä ei ollut eikä Neuvosto-Venäjä liioin ollut valtio rikosoikeudellisessa mielessä. Tuosta asiasta väännettiin kättä 1920 Tarton rauhanneuvotteluissa.

Myöhemmin arvostetut kollegat Jukka Kekkonen ja Antero Jyränki ovat nähdäkseni omaksuneet saman tulkinnan. Mitä uusi oikeushistorian professori ajattelee asiasta, sitä en tiedä. Vanhemmat tulkinnat ovat valitettavasti epäilyttäviä, koska valtio-oikeutta pohtineiden juristien mielipiteitä värittivät niin vahvasti heidän puoluepoliittiset kantansa.

Mutta Lenin oli informaatiosodan mestari juuri tuossa – hän oli sodassa eikä ollut sodassa. Hän harrasti maailmanvallankumousta eikä harrastanut. Kansankomissaarien neuvoston J. Stalin otti opikseen, mutta munasi kuitenkin 1939 kansainväliseen kulutukseen tarkoitetun informaatiosotansa ja maksoi siitä hinnan. Seuraavalla kerralla syksyllä 1944 hän osoittikin sitten oppineensa.

  

27 kommenttia:

  1. Lähi-itä käy avaimeksi ihan mihin tahansa jorinaan. Meidän vanhojen kannalta tuo artikkeli on jo liian laaja. Yksi selviö on, että Syyriasta on lyhyt matka Venäjälle mutta pitkä matka USA:aan. Ja vuonna 1808 Venäjä hyökkäsi Ruotsiin sen yhteen maakuntaan. Ja meni vielä pohjanlahden ympärikin.
    Jatketaan Kemppis.

    VastaaPoista
  2. Simon Sebag Montefiore kartoittaa kiinnostavasti Venäjän Syyrian ja Krimin politiikkaa vuodesta 1772 eli Katariina Suuresta alkaen. Nuo kaksi liittyvät toisiinsa useallakin tavalla.
    http://www.nytimes.com/2015/10/09/opinion/putins-imperial-adventure-in-syria.html?_r=0

    VastaaPoista
  3. "Venäjä, Neuvostoliitto tai Venäjä olisi joskus ennen harjoittanut sotatoimia Välimerellä."

    Minulla tulee mieleen Venäjän Itä-merellä ollut laivasto, joka oli amiraali Greighin johdolla lähdössä Turkkia vastaan sotimaan, mutta joutui jäämään, kun Kustaa III aloitti hyökkäyssodan. Sitten seurasi Ruotsinsalmen ensimmäinen meritaistelu (Johansson Kustaa III ja suuri merisota)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täsmennän vielä: se oli suursaaren meritaistelu 1788.

      Poista
  4. Jos pitäisi nimetä 3 informaatiosodan asiantuntijaa Suomesta, niin he olisivat ehkä
    - Saara Jantunen
    - prof. Aki-Mauri Huhtinen
    - Jarmo Limnéll

    Lisäksi voisi Venäjän kohdalta mainita Sofi Oksasen, Arja Paanasen ja Jarmo Mäkelän.

    http://blogit.iltalehti.fi/jarno-limnell/2014/06/20/elamme-informaatiosodan-keskella/

    -M

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lasse Lehtinen
      Harri Saukkomaa
      Kirsi Piha

      Poista
  5. Seurailen hieman hämmästellen jo mantraksi muodostunutta tapaa kuvata Syyrian sotaa niin, että siellä presidentti surmaa "omia kansalaisiaan". Keitä muita vastaan sisällissodassa voi taistella?

    Syyrian tapahtumista olen pääosin suomalaisen median tiedon varassa, ja niiden perusteella olen ymmärtänyt sodan alkaneen kansannoususta eli aseellisesta kapinasta, jonka tarkoitus oli syrjäyttää presidentti ja oletettavasti myös hänen edustamansa kansanosa vallasta.

    Vallankumouksen piti tapahtua ensin viikoissa, sitten kuukausissa, sitten milloin tahansa, ainakin ennen pitkää - ja nyt kun epätoivoinen hallitus vielä vaan sinnittelee, syytetään sitä taistelusta omia kansalaisiaan vastaan.

    Minulla ei ole sen syvällimpää tietoa Syyrian tilanteesta, eikä myöskään muuta kantaa sotaan kuin hiljainen toivomus, etteivät vaan äärimuslimit voita. Mieluummin armeija kuin isis, hamas, alqaida tai muu viaton veljeskunta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pahasti on informaatiosota sinuakin vammauttanut

      Poista
    2. Ookko nää Syyrian hallituksen palkkaama tee är olli?
      (Blogivaeltaja)

      Poista
    3. Solvaamisen sijasta Hönö ja Blogivaeltaja voisivat kertoa, mitä Syyriassa sitten oikeasti on tapahtunut.

      Kerroin jo, että nojaudun pelkästään suomalaiseen mediaan, joka tunnetusti on avointa ja tasapuolista. Sen perusteella Syyrian sota syntyi niin, että Arabikevään innoittamana tietyt tahot, etupäässä enemmistönä olevat sunnit, nousivat aseelliseen kapinaan ja yrittivät syrjäyttää nykyhallinnon, joka puolestaan nojautuu vähemmistönä oleviin shiialaisiin alawiitteihin.

      Vallankumous ei onnistunut, vaan laajeni veriseksi sisällissodaksi. Muutamaa ulkomaalaisryhmää lukuunottamatta kaikki taistelevat osapuolet ovat "omia kansalaisia".

      Mikä tässä on i) virheellistä tietoa ja ii) trollausta? Otan opetuksen vastaan kiitollisena.

      Poista
  6. Jos seuraa venäläistä mediaa niin aivan viime päivinä on pintaan pulpahtanut mielenkiintoinen uusi TV-kanava. Kanavan perustaja ja omistaja on tunnettu venäläinen äärinationalisti ja -ortodoksi, jonka rahoja on tiettävästi käytetty hyväksi mm. nyttemmin päättyneessä Novorossiya irvailussa. Suomalaisiakin klovneja on tässä makaaberissa showssa (josta ei todellakaan puutu ruumiita!) esiintynyt tiuhaan. Jopa tohtoritasoisia. Eikä vain se eräs kaikkien vihaama joka paikan Tiltu vaan ainakin kaksi ellei kolme muuta tulee heti mieleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun täällä Me monet emme seuraa ven.mediaa niin voisitko yksilöidä tarkemmin ?

      Poista
  7. Otsikon Lauri Viidan runo, joka loppui ”sellaista on vapaus”, esitti koulussani aikoinaan Yrjö Jyrinkoski. Kuuntelu oli "vapaaehtoista" ja maksoi muistaakseni 50 penniä.

    Runo vaikutti silloiseen koululaiseen paljon, tosin varmaan eri tavalla kuin Viita tai Jyrinkoski tarkoittivat. Tuollaisen viestin kertomisen nuorelle idealistille, joka etsii maailmankatsomustaan ja asettaa auktoriteetit kyseenalaiseksi, oli (ja on edelleen) kuin heittäisi bensaa liekkeihin.

    Jälkeenpäinkin olen ihmetellyt mitä Viita oikein runollaan halusi kertoa. Se mitä Viitaa tunnen, on päinvastaista runon sanomaan nähden.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 40-luvulla kirjoitetun Kapina-runon sanoma on iätön. 70-luvulla se kuvasi edistysmielisten "hyvien ihmisten" sokeaa rynnistystä päin vapautta eli reaalisosialistista hirmuvaltaa, ja tänään se kuvaa suvaitsevaisuusmielisten "hyvien ihmisten" sokeaa rynnistystä päin vapautta eli monikulttuurista kaaosta.

      Poista
  8. Kun tuohon Bingiin kirjoittaa " kemppinen" , tulee hakutuloksiksi .

    - Ostetaan SER romulaitteet

    - Talviurheiluhousut

    - Etsitkö seuraa

    - Avaa maksuton tili

    Miten ne pystyy tämän tasoiseen sisältöanalyysiin ?

    VastaaPoista
  9. "Otsikko on Lauri Viitaa"
    Myös Väinö Linnaa: Täydennysmies Honkajoki ihmettelee retorisesti miksi sama vartiomies laulaa Yleisradiossa jatkuvasti: "Ma vartiossa seison näin yössä yksinään", eikä vaihtoa kuulu. "Surullinen tapaus", on lopputoteamus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Dosentit ovat ehkä asian jo tutkineet, mutta voisikohan tässä olla jokin viittaus Viitaan päin. Kaksi oikeatakin työtä tehnyttä tamperelaiskirjailijaa samantapaisella eetoksella kirjoittavat samoihin aikoihin sodan jälkeen pääteoksensa.

      Poista
  10. Kyllä USA:n pommittajien tarkkuus on omaa luokkaansa. Venäläisten ensimmäisen lennon kerrottiin aiheuttaneen siviiliuhreja. USA on pommittanut jo kokonaisen vuoden ISIS:iä, eikä ainoankaan siviilin kerrota edes loukkaantuneen.
    Visti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin yksi osuma näyttää tulleen. Anonyymi venäjätrolli on pahoittanut herkän mielensä

      Poista
    2. USA on tarkempi. Ja asiaa helpottaa olennaisesti se, että USA:lle noissa maissa ei ole siviilejä. Siellä on vain "vihollisia", kuten seuraavasta ilmenee ("jackpot" tarkoittaa seuraavassa sitä, että saatiin tapetuksi juuri se henkilö, joka haluttiinkin tappaa):

      "Viiden kuukauden aikana vuonna 2012 Yhdysvallat tappoi HAYMAKER operaatiossa etäohjattavilla lennokeilla 155 ihmistä pohjoisessa Afghanistanissa. Näistä 19 olivat jackpoteja. Siinä sivussa tapettiin 136 muuta ihmistä, jotka kaikki nimettiin toiminnassa tapetuiksi vihollisiksi."

      http://www.iltasanomat.fi/digi/art-1444973975602.html

      Disclaimer: Edellä oleva ei tarkoita, että Venäjä tai Putin ovat hyviä ja USA paha. Edellä oleva kertoo vain meidän omasta kieroutuneestamme tavasta nähdä maailma.

      Poista
    3. Eihän..

      Tätä vähän odotellut. Hiirenkorvia.

      Poista
    4. Saara Jantusen kirjassa arvosteltiin "täsmäaseiden tarkkuutta".

      Leninin yksi suosikkikirjoista oli "Sodankäynnistä" Carl von Clausewitz

      Poista
  11. Aasian maat ja Intia ainakin hyötyvät. Kiina ei ole kovinkaan paljon paheksunut diagonaalisotimisia. Eurooppa se tässä helisemässä on. Briteillä on Skotlantinsa Irlantinsa ja muuta puuhaa - kuinka onkin? - kuin eurostoitua.

    Muistin että Sky One:n aloitellessa satelliittilähetyksiä oli eurostosotilasmainoksia useammallakin yhteenliittymällä. Alankomaalais-brittiläis-belgialais- ja mitkä kaikki? (en viitsi tarkistaa) oli ainakin. Ymmärrettävää sekoilua. Koivisto päättää tähän ajankohtaan Historian tekijät. Kaksi kautta kokonaisuudessaan on leppoisuustasoltaan vetävä.

    Ja EUpa siitä tuli. Se sikseen, ei ollut nettiäkään. Tästä ajankohdasta aloittaen voisi tarkastella vallankäytön siirtymistä aseellisen käytöstä taloudellis-, informaatio- ja medikalisaatio- yms. sodankäyntiin. Miellän varmaksi että useassa paikassa on tehty niin ja yhä useammassa tullaan tekemään. Herää A. Beevor, sotaa, taiteilua ja
    kaunokirjailua tarttis taas.

    Puhdas ruoka ja juomavesi tulevat arvoonsa ennen pitkää. Olemme tuleva vauras kansa. Tämän taitaa aistia useampi kuin uskoa. Lisäksi maa Suomi tämä meidän mamma on harvaanasuttu. Nyt jo orastas itudeaa jollakulla, eikö vain? Tässä sitten pidetään paikkoja puhtaina, mikäs siinä. Tanskan taloutta kunnostettaessa nimettiin se perunakuuriksi. Ei käy eeuussa. Lähetään lätkiin siitä keosta! Insestoidi tahmea klöntti.
    Jos sinne menee saman verran fyrkkaa kuin sieltä saadaan niin kehitellään erittäin etevä diplomaattikoulu ja hilpeät liksat poliitikoille joille on oltava aina kiltti...

    Nälkään ne sodat tapasivat pysähtyä ja näyttääpä että niin tulee käymään suuremmassa mittakaavassa. Taitaa olla lyhyehkö välivaihe tämä jota elämme. Sadoin vuosin mitaten, ei nyt sotkeuduta metriikan syövereihin. Oltais sitten teltoissa kullattujen kamiinoiden kipinämikkoina vaan. Kukin vuorollaan jos paremmasta päästä aatelia-porvaria oltais tai automaattivahdilla jos kohottu kouluja käyden, eikse näin mee?

    Ooouuww! Intiaanin perhe on luomun huippu
    niiettä! Ei tänne kande tulla. Mettää ja inkkareita. Kokeilkaa Belizeä? Ehkä pikku lentokenttäbusiness sinne? Kehtaisko kertoa.

    VastaaPoista
  12. Mitä tämä informaatiosota höpötys on? Katkaistaan puutarhasaksilla internet johdot, niin sometohtorit voi palata keittiöön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Let us do it to them before they do it to us

      Poista
    2. Nytkö siis vasta muisti tuotti the Fast Show:n sirpaleen, kivasti siteerattu. Kiitos.
      Totaalisen viihdekultturin nautitsijana Hill Street Blues:ista nappasin ihailemani näyttelijän ja vertaansa vailla olevan watch sergeantin voimistavan kehoituksen, tunnistettavasti.

      Kysyn myös saman, mitä tämä on, ja jätän vastaamatta. Miten toimia? Korvakuulolta? Käsi ja korva maassa? Varovasti näkymättömissä tähystäen? Kiroilen puusta kuin orava. No, ehkäpä se tästä tasii ja silii. Jatkettua metkutti-petkuttia kun tarvittaisiin ekumetriaa jolla asia saataisiin edes tutkittaviin. Onko sellainen mahdollista? Ei tiedetä joten on yritettävä, eikö ole näin?

      Poista
  13. Hybridisota / Heikki Tiilikainen näytti oleva huomattavasti Jantusen teosta perusteellisemmin aiheeseen pureutuva.

    Saman tekijän kirja Tsaarin amiraali : suomalainen Oscar von Kraemer / Heikki Tiilikainen

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Tiilikainen

    VastaaPoista